Mitä avioliitossa voi vaatia?

Hei kaikki niin naiset kuin miehetkin, mitä teidän mielessä avioliitossa voi vaatia? Olen ollut kohta 12 vuotta naimisissa ja avioliitto on mielestäni ollut todella haastava. Miehellä oli alkoholin kanssa ongelmaa ja hän kävi hoidossa sen jälkeen kun kerroin, että en voi elää pienten lasten kanssa tämmöistä elämää. Alkoholin käytön jälkeen hänelle tuli mielenterveysongelmia, joita yritettiin hoitaa lääkkeillä. Hänellä on ollut kaksi sairaalajaksoa. Kuulostaa tietysti kauhealta, mutta asioilla, kuten aina, on toinen puoli. Mies on hyvännäköinen, hauska, tulemme jostain ihmeellisestä syystä hyvin taloudellisesti toimeen ja hän on hyvä isä. Toisaalta hänen pinnansa on lyhyt. Hän ei kestä vastoinkäymisiä. Jos ja kun meillä on niitä ollut, niin minä olen se, joka tsemppaan miestä, että kyllä me tästä selviämme. Minulla on hyvät välit ystäviini ja sukulaisiin, miehellän erityisesti välit omiin sukulaisiinsa ovat ongelmalliset. Eniten minua harmittaa se, että mies ei oikeastaan haluaisi, että meillä käy vieraita, jos meidän pitää lähteä jonnekin, on se hirveän tappelun paikka tai sitten menen yksin. Useimmiten niin, koska en jaksa tapella. Kaipaisin sosiaalista elämää, jossa nähdään ystäviä, käydään syömässä ehkä matkustetaan jonnekin yhdessä. Minä teen kyllä näitä yksin ja lasten kanssa, mutta en puolison kanssa? Voiko tällaista sosiaalista kanssakäymistä vaatia avioliitolta? Sosiaalisen elämän puuttuminen ja henkisen tuen puuttuminen vaikeissa tilanteissa saavat minut miettimään eroa. Tuntuu, että olen yksin muutenkin. Miehelläni on myös ongelmia temperamentin kanssa, Hän on välillä tosi v:mäinen (suoraan sanottuna). Esim. viime viikolla sanoin hänen käyttäytyvän kusipäisesti, jolloin hän tarttui kädessäni olevaan kassiin ja heitti sen kaaressa keskelle tietä. Toki on väärin sanoa niin, mutta hänen reaktionsa tuntuvat minusta kohtuuttomilta ja se aiheuttaa sen, että pyrin välttämään myös negatiivisia tunteita. Voiko toiselta vaatia myös, että hänen pitäisi kestää minunkin kiukun puuskat joskus?
1159
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Anteeksi. Tuli väärälle palstalle. Avasin keskustelun uudestaan tuonne avioliitto puolelle.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anoy kirjoitti:

Hei kaikki niin naiset kuin miehetkin, mitä teidän mielessä avioliitossa voi vaatia? Olen ollut kohta 12 vuotta naimisissa ja avioliitto on mielestäni ollut todella haastava. Miehellä oli alkoholin kanssa ongelmaa ja hän kävi hoidossa sen jälkeen kun kerroin, että en voi elää pienten lasten kanssa tämmöistä elämää. Alkoholin käytön jälkeen hänelle tuli mielenterveysongelmia, joita yritettiin hoitaa lääkkeillä. Hänellä on ollut kaksi sairaalajaksoa. Kuulostaa tietysti kauhealta, mutta asioilla, kuten aina, on toinen puoli. Mies on hyvännäköinen, hauska, tulemme jostain ihmeellisestä syystä hyvin taloudellisesti toimeen ja hän on hyvä isä. Toisaalta hänen pinnansa on lyhyt. Hän ei kestä vastoinkäymisiä. Jos ja kun meillä on niitä ollut, niin minä olen se, joka tsemppaan miestä, että kyllä me tästä selviämme. Minulla on hyvät välit ystäviini ja sukulaisiin, miehellän erityisesti välit omiin sukulaisiinsa ovat ongelmalliset. Eniten minua harmittaa se, että mies ei oikeastaan haluaisi, että meillä käy vieraita, jos meidän pitää lähteä jonnekin, on se hirveän tappelun paikka tai sitten menen yksin. Useimmiten niin, koska en jaksa tapella. Kaipaisin sosiaalista elämää, jossa nähdään ystäviä, käydään syömässä ehkä matkustetaan jonnekin yhdessä. Minä teen kyllä näitä yksin ja lasten kanssa, mutta en puolison kanssa? Voiko tällaista sosiaalista kanssakäymistä vaatia avioliitolta? Sosiaalisen elämän puuttuminen ja henkisen tuen puuttuminen vaikeissa tilanteissa saavat minut miettimään eroa. Tuntuu, että olen yksin muutenkin. Miehelläni on myös ongelmia temperamentin kanssa, Hän on välillä tosi v:mäinen (suoraan sanottuna). Esim. viime viikolla sanoin hänen käyttäytyvän kusipäisesti, jolloin hän tarttui kädessäni olevaan kassiin ja heitti sen kaaressa keskelle tietä. Toki on väärin sanoa niin, mutta hänen reaktionsa tuntuvat minusta kohtuuttomilta ja se aiheuttaa sen, että pyrin välttämään myös negatiivisia tunteita. Voiko toiselta vaatia myös, että hänen pitäisi kestää minunkin kiukun puuskat joskus?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu