Mikä minua vaivaa?

Olen 40 nainen. Erosin pitkästä liitosta n.kaksi vuotta sitten. Meillä on aikuistuvat lapset. Elämä on siis sinällään mallillaan.

Puolisen vuotta sitten tapasin mukavan miehen netin kautta.Hän ei vielä tavatessamme ollut virallisesti edes eronnut, mutta antoi olettaa asioiden olleen jo selvät. Olemme tapailleet "lasten ehdoilla". Aluksi oli ruusuista ja yhteydenpito oli tiivistä. Olen kuunnellut erojuttuja ja ollut auttavana osapuolena keskusteluissamme suhteisiin liittyvistä asioista.
Kesää kohden miehelle on tullut lisää omia menoja,joista hän ilmoittelee "viime tipassa".

Olenkin mennyt nyt itseeni. Olenko liian vaativa, vai pitäisikö minun ajatella enemmän vain iseäni ja omia menojani.Minulla on paljon ystäviä ja mukavia harrastuksia. Myös perhekuvio vie oman osansa ajankäytöstäni.

Haluaisin jo parisuhteelta hieman enemmän. Ehkä haluaisin jonkinasteista sitoutumistakin ilman kihlautumista, tms. Olenko turhan hätäinen? Rakastan miestä, mutta en halua häntä kahlita, enkä ole edes mustasukkaista tyyppiä.
1141
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Puolen vuoden tutustumisella kukaan ei vielä rakasta. Ihan peruspsykologiaa. Olet rakastunut. Aika sitoutumishaluiselta vaikutat ja varmaan se mieskin sen on vaistonnut.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Mikä mättää??? kirjoitti:

Olen 40 nainen. Erosin pitkästä liitosta n.kaksi vuotta sitten. Meillä on aikuistuvat lapset. Elämä on siis sinällään mallillaan.

Puolisen vuotta sitten tapasin mukavan miehen netin kautta.Hän ei vielä tavatessamme ollut virallisesti edes eronnut, mutta antoi olettaa asioiden olleen jo selvät. Olemme tapailleet "lasten ehdoilla". Aluksi oli ruusuista ja yhteydenpito oli tiivistä. Olen kuunnellut erojuttuja ja ollut auttavana osapuolena keskusteluissamme suhteisiin liittyvistä asioista.
Kesää kohden miehelle on tullut lisää omia menoja,joista hän ilmoittelee "viime tipassa".

Olenkin mennyt nyt itseeni. Olenko liian vaativa, vai pitäisikö minun ajatella enemmän vain iseäni ja omia menojani.Minulla on paljon ystäviä ja mukavia harrastuksia. Myös perhekuvio vie oman osansa ajankäytöstäni.

Haluaisin jo parisuhteelta hieman enemmän. Ehkä haluaisin jonkinasteista sitoutumistakin ilman kihlautumista, tms. Olenko turhan hätäinen? Rakastan miestä, mutta en halua häntä kahlita, enkä ole edes mustasukkaista tyyppiä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu