En halua rakastua...

Samaa mieltä, en halua rakastua enää ..näinkään pitkän ajan päästä.
Sanoit että oltaisiin ensin ystäviä, (kun ehdotin jatkamista siitä mihin jäätiin)
katsotaan sitten.. : /
Ystävyys voi muuttua rakkaudeksi, mutta rakkaus ei koskaan ystävyydeksi!

Käyn yhä itsekin tuota läpi, vaikka aikaa on kulunut. Kivusta olen päässyt, mutta se tuska oli ihan mieletöntä ja jostain luin, että sydän voi tosiaan särkyä siis oikeasti ja kyllä se niin hajalla oli, että taatusti se ikuiset arvet sydämeen jätti. Nyt en edes halua ajatella käyväni samaa uudelleen läpi olen entistäkin haavoittuvaisempi ja suojelen itseäni julmalta maailmalta, kai lopun ikäni... Kaikkein pahimmalta tuntuu juuri tuo, että mitä enemmän vihaat sitä enemmän rakastat.
Mutta kyllä se siitä, pitkän ajan jälkeen näin hänet kaukaa ja huomasin, etten juuri silloin tuntenut mitään! Olenko vihdoin pääsemässä eroon? Sitä toivon enemmän kuin muuta jotta voin jatkaa elämääni eteenpäin.

Kyllä tuska on raastavaa, missään et tunne rauhaa. Tuntuu kuin seinätkin pitäisi raapia rikki. Itseään käy läpi koko ajan, mitä tein väärin, miksi, miksi,miksi.
En ymmärrä lainkaan, rakastin kaikella sydämellä, olit ainoani.

Ma ihastuin ystavaani han tunnusti mulle et on ihastunu muhun. Sitten se ottikin sanasa takas. Ilmotti ettei voi olla mun kans vaikka muka haluais mista moinen mielen muutos? Olen valvonut 3 paivana tosi myohaan ja itkeny silmat paasta en enaa haluu tuntea mitaan! Sattuu liikaa meilla synkkaski niim hyvin sano et jos nahtas tana kesana vaan kaverina. Suoraansanottuna en tieda haluanko edes jos taa menee pahemmaksi.Fuck about love!