Huonoimmat pomot ikinä

VAin yksi huono kokemus. Nainen, ikää jotain 40-50 vuoden väliltä. Norsunluutornissaan ihan pihalla mitä kentällä tapahtui. suosikkityöntekijänsä oli laiskuri, joka valitti kiirettä ja nuoli pomon takalistoa, mutta jos teki kaksi tuntia päivässä töitä, se oli jo paljon. Tästä paikasta on valitettu paljon julkisestikin, mutta aina ovat puolustamassa itseään, että ei meissä ole mitään vikaa. Kertoo paljon, että sen sijaan että mietittäisiin, mitä asialle voitaisiin tehdä, nähdään vikaa vain valittajissa.

Valittajissa on sekä asiakkaita että työntekijöitä. Häntä alempana oli vielä toinen nainen, joka oli vielä pahempi, mutta ei suoraan minun esimieheni. Jonkun verran olen tekemisissä entisten työkavereiden kanssa ja pari tuttua ollut määräaikaisena. Nämä määräaikaiset pitävät huonoimpana työpaikkanaan koskaan. Entiset kaverit etsivät töitä muualta ja pari on sanonut, että jos jossain saisi saman palkan, niin heti lähtisivät. Palkkataso siellä onkin aika hyvä. Pakko olla, muuten ovet heiluisvat paljon enemmän kuin nyt. Minulla on pienempi palkka kuin mitä siellä olisi, mutta takaisin en mene koskaan, ellei ole ihan pakko.

Meillä on kanssa kusipäitä pomoina. Osaston pomo jakoi pärstän ja mielistelyn perusteela palkakorotuksia ja me hiljaisemmat tehokaat työntekijät jäätiin ilman. Lähiesimies psykopaatti ja vainoharhainen, ja käy ajoittain vittuilemassa, huutamassa ja epäilee haluani jatkaa alaisenaan. Henkilöstöpomo aivan sairas, siis täysin sairas despootti.

Että tässä kanssa oikein esimerkillinen työpaikka.

Hajosin viimesimpään :D sry!!

Oman työväen halveeraaminen on KUSIPÄÄ MURIKAN yksi silmiinpistävimmistä tunnusmerkeistä. Se on vähän kuin oman maalin tekeminen pelissä kuin pelissä ja sitten sillä pröystäilee vielä...

Luukkaava paholainen, alias w. junior. Siinä on sellainen pomo että hius suonet ihan katkeilevat!

Snobiravintolassa on ainakin sellaiset pomot, jotka kuvittelee olevansa muiden yläpuolella, en tykännyt yhtään. He tykkäsi vain ilmaisista työharjoittelijoista, jotka nöyristeli.
Toisessa paikassa oli ihan ok muija pomona, mutta uskoi heti kaikki valheet, mitä "uskottu" työntekijä laverteli, eli puhui paskaa saadakseen haluamansa tyypit ulos. Pomon olisi kuulunut tarkistaa asiat.

Paljon on kokemuksia hyvistä pomoista.
Paras oli keski-ikäinen mies, joka oli älyttömän hauska, mukava, empaattinen ja johdonmukainen, ammattitaitoinen ja kaikkea mitä toivoa voi.
Toinen unelmapomo oli keski-ikäinen nainen. Todella järkevä, mukava ja fiksu. Yhteistyö sujui todella hyvin. Hän neuvoi juuri oikealla tavalla, eikä räksyttänyt turhaan purkaakseen omaa kiukkuaan.
Hyvä pomo on ollut nuori nainen. Todella määrätietoinen, mutta kuitenkin ymmärtäväinen ja joustava. Sen tietää aina kenen puoleen voi kääntyä ongelmatilanteessa.

Valmistuin aikoinani keskelle pahinta 90-luvun lamaa. Vastavalmistuneena oli pakko löytää duunia. Löysinkin töitä yhden naisen yrityksestä. Heti työt aloitettuani pomo lähti kesälomille eikä kertonut, milloin tulee takaisin. Siinä sitten parin päivän työhön opastuksen jälkeen jäin siis yksin pitämään firmaa pystyssä. En edes tiennyt kaikkia asiakasyrityksiämme!

Pomoni oli kuulemma halunnut vastavalmistuneen, jota hän voi muokata mieleisekseen ja kouluttaa haluamallaan tavalla. Käytäntö oli kuitenkin ihan erilaista, mitä hänen puheensa. Jos menin kysymään jotain opastusta, hän hermostui heti ja sanoi, ettetkö edes ton vertaa tiedä. No siinä sitten tuli käytännön kautta opittua asioita. Soittelin liittoihin, vakuutusyhtiöihin, pankkeihn jne löytääkseni tietoa, koska pomolta ei voinut sitä kysyä. Myöhemmin tajusin, etttä pomoni ei itsekään tiennyt usein oikeaa vastausta. Pomon mielestä lamakin oli vain ohimenevä pikku taantuma (!).

Pian firman taloudellinen tulos alkoikin heikentyä, kun asiakasyrityksiäkin meni konkurssiin. Firma olisi varmasti säilynyt jaloillaan, kun pomo olisi tehnyt ahkerasti töitä ja hommannut pienemmät toimitilat (esim. tehnyt töitä kodista käsin). Onneksi älysin lähteä ennen kuin firma kaatui lopullisesti.

Hyvä esimerkki siitä, miten hyvänkin firman saa ajettua konkurssiin, kun yrittäjä on laiska ja saamaton. Samoin opin siitä, että narsistisia ihmisiä todellakin on olemassa elävässä elämässä eikä vain psykologian oppikirjoissa. Karmea työpaikka ja stressikin loppui kuin seinään, kun sain seuraavan työpaikan, jossa oli kiva pomo:)

Ehkä kamalin huonoista esimiehistäni on ollut erään pienyrityksen pomo. Aluksi, uutena työntekijänä olin selvästi suosiossa. Tämä jo hiukan ihmetytti minua. Kauemmin työsuhteessa ollut työntekijä sai haukut lähes kaikesta mitä teki, vaikkei syy olisi edes ollut hänen tai ylipäänsä syytä edes ollut. Minä taas sain anteeksi sellaisenkin pienen mokan, jonka minun olisi ammattitaitoni puolesta todellakin tietää, jotenkin vain onnistuin asian kämmäämään. "Ethän sä voinut tietää", totesi pomo, vaikka todellakin minun olisi pitänyt. Hetken töissä oltuani yhtäkkiä minusta tehtiin syntipukki moniin asioihin, samalla lailla kuin aiemmin toinen työntekijä oli ollut. Pomo myös vaati työntekijöitä venyttämään päiviään ihan uskomattomalla tavalla, keksi aina lisää työtehtäviä, vaikka työaika oli ohi jo ajat sitten. Tarkkoja työvuoroja ei koskaan ollut, paikalle piti tulla johonkin aikaan ja pois pääsi, kun pomo oli valmis päästämään. Kerran jopa laittoi minut ripustamaan henkilökohtaiset pyykkinsä narulle ennen kuin päästi kotiin. Lempipuuhaa pomolle oli pudotella kyniä jalkoihinsa ja käskeä työntekijät nostamaan ne, hän kun ei voinut kipeän selkänsä takia kumarrella. Toisille työntekijöille puhui ainakin minun raha-asioistani ja katsoi, että voi pompottaa minua miten vaan, koska oli antanut pienen summan palkkaa etukäteen. Palkka-asiat hoidettiin myös kovin epämääräisesti, itse piti tunnit laskea ja pyytää rahat tarvittaessa (ei pimeänä siis kuitenkaan). Suuret haukut sain kerran siitä, että asiakkaan kuullen totesin "sain hommat tehtyä, tuli päivä täyteen ja lähden nyt kotiin". Hyppisin kuulemma hänen varpailleen ja vielä asiakkaan edessä! Tämä taisi tapahtua juurikin sen pyykkihomman jälkeen :)
Tästä tyypistä riittäisi monta omituista tarinaa, mutta jääköön nyt tähän. Työsuhdetta taisi kestää muutama hassu kuukausi, jostain syystä..

Pahin pomoni oli pilkuttaja. Mikäli olin leimannut itseni sisään muutaman kerran samalla viikolla klo 9.01 - 9.03 klo 9.00 sijaan, sain jo huomautuksen. Halusi aina sanoa myös viimeisen sanan. Oli kyse kenestä tahansa. Luulen, että tällä henkilöllä oli vaikea olla itsensä kanssa. Tällaisilla ulkoisilla asioilla kuten pilkuttamisella hän yritti pitää sisäisen kaaoksensa kurissa. Suositteli kaikille tiimin jäsenille psykologilla käyntiä... hah! Koska hänellä itsellä oli ongelmia, ei huomannut sitä, vaan luuli, että muissa oli ne ongelmat ja siksi meidän muiden olisi pitänyt mennä juttelemaan psykologin kanssa....Keskustelin asiasta useiden henkilöiden kanssa ja he totesivat, että kyseessä on selkeä narsistinen häiriö. Hän vaan ei itse tiedostanut asiaa ja vaikka olisi tiedostanutkin, ei todellakaan voisi sitä myöntää edes itselleen.

Kaupallisen alan hommissa äitiyslomalta palannut esimies, joka oli 9kk aikana "unohtanut" kaiken (epäilen, ettei ollut tehnyt päivääkään alan hommia..mutta mistäs minä tiedän) tilausten tekemisestä vuorolistojen kirjotteluun. Palkkasi myös töihin keltanokan, vaikka tyrkyllä oli melkein 10(!) ammattilaista...ei varautunut siihen, että keltanokan opettaminen voi kestää ja sitten ihmetteli kun alaisiltaan alkoi mennä hermot jatkuvan "opettamisen" kanssa (eivät siis voineet hoitaa oikeita hommiaan, kun koko ajan piti olla neuvomassa uutta talon tavoille...hidas oppija). Kun tähän lisätään esimiehen kyvyttömyys johtaa, tehdä päätöksiä itse tai edes käyttää tietokonetta...yhteishenki huononi parissa viikossa ihan uskomattoman paljon.

Jos vihaat työnantajaasi niin helposti alat myös liioittelemaan asioista ja toi kuulostaa mun mielestä joltai mielihäiriöiseltä käytökseltä jos multa kysytään.

pahimmat pomot oli ex-aviomiehen siskot, alkoi siitä kun uskalsin ottaa avioeron :D onneks oli ymmärtäväinen lekuri joka kirjotti mulle niin pitkän sairasloman että sain hommattua muualta asunnon ja elämän järjestykseen :) liiton ja työkkärin kanssa sain purettua työsopimuksen jottei tullut kun se viikon karenssi :D. työvuorot oli sitte sitä et kun lapset oli isällään niin pe iltana 5 töihi aamuyöllä pääsi ehkä 4-6 aikaa kotia ja 8 aamulla takasin.. siitä sitte pari tuntia vapaata ja sama rumba .. ja kolme pientä lasta tuotiin samontein kotiin ku työrupeama päättyi... kuulemma vain hullut väsyvät :) että silleen

Viiskymppinen kalju biseksuaali-narsisti mies joka harrastaa teatteria. Pyrkii kaiken aikaa esille ja esittämään suurta päällikköä. Kehuu teennäisesti ja puhuu selän takana paskaa. Pitää alaisiaan ohjailtavissa olevina tyhminä objekteina, joiden ymmärrys ei riitä suuriin kokonaisuuksiin. Näitä alaisparkojaan sitten yrittää ohjailla tiedottamalla vain minimin ja senkin usein turhista asioista. Ylipukeutuu, ylikäyttäytyy. ylipuhuu, yli-ylistää, ylisuosii perseennuolijoitaan (2 kpl kerrallaan)

Karmein säätäjä on nykyinen "toimitusjohtaja". Saas nähdä koska saa kenkää. Täysin kokematon ja toimiaalaa ei tunne. Tekee päätöksiä joissa ei pysy eikä tiedä edes mitä on päättänyt. Selittelyjen mestari.

Millä oikeudella homo kommari Stadilainen Suomi24 OMII JUTTUNI "Tästä Suomi puhuu nyt" OSIOON sekä lisää siihen ETUSIVUN- vääristämään juttuan ?!

Keski-ikäinen naisihminen, joka korostaa joka ikinen päivä kuinka tämä on hänen firmansa ja hän tekee päätökset ja hän on paras yksinkertaisesti kaikessa. Alistaa muita työntekijöitä ja kehottaa asiakkaiden kuullen menemmään uudestaan kouluun jossei joitakin töitä saa tehtyä määräaikaan mennessä. Ottaa henkilökohtaisesti kaikki rakentavat kritiikit jotka liittyy firman toimintaan eikä häneen itseensä. Kiukuttelee kuin pahainen teini, jos työntekijöiden naamat ei jonakin päivänä miellyttä. Pitää mykkäkoulua tai kohtelee kuin ilmaa, yritä siinä sitten kysyä neuvoa. Saattaa asiakkaiden kuullen arvostella työntekijöitä. On töykeä asiakkaille ja saattaa antaa kritiikkiä heidän ulkoisesta olemuksestaan, muka vitsillä... On joustamaton kaikissa asioissa; vapaapäivissä, lomissa ja herranjumala jos joudut sairaslomalle, siinä on potkut lähellä ja sairaslomasta huomautellaan kauan sen jälkeen. Samaten jos myöhästyy töistä, siitäkin saa kuulla monta viikkoa eteenpäin. Ja ylitöitähän teet ilman korvausta tai jos saat tulla joku päivä pikkusen myöhempään töihin niin päivää et saa itse päättää missään tapauksessa. Ruokatunneilla ei ole niin merkitystä, koska hänkään ei niitä pidä. Epäjohdonmukaisuus ehkä pahinta, joistakin asioista ilmoitetaan hänelle ja joistakin myymäläpäällikölle, tosin et ikinä tiedä että mitkä asiat tällä kertaa kuuluu pomolle ja mitkä myymäläpäällikölle. Siinä sitte heittämään arpaa että mitäkukajahäh. Että tällästä...

Ehdottomasti huonoin pomoni on ollut eräs suomalainen, joka pyörittää yritystä Filippiineillä. Tämä henkilön ansiosta en enää usko, että jokaisessa ihmisessä on jotain hyvää, moni entisaikojen hirmuhallitsija on todennäköisesti ollut ihan hyvä jätkä, ja valehtelulla ja kieroilulla pääsee pitkälle.

Yrityksen toiminta perustui täysin veronkiertoon; palkoista tehtiin omia pidätyksiä, palkkoja ei saanut ellei käynyt erikseen pyytämässä ja palkat maksettiin 80% pimeesti. Yritys tuotti koko ajan plus miinus nolla tulosta, jotta toimitusjohtajan ei tarvinnut maksaa osinkoa toiselle suomalaiselle joka omistaa pienen siivun firmasta. Voitto ohjattiin TJ:n omistamaan toiseen firmaan.

Työturvallisuuden laiminlyönti oli jotain aivan järkyttävää, pahat onnettomuudet oli suorastaan arkipäiväisiä. Kun onnettomuuksia sattui, niin kaverit oli rahattomina kotona, vaikka olisi työkyky lähtenyt.

Kun asioihin pyydettiin parannuksia vedottiin onnettomuuden tai kuolemantapauksen edullisiin kustannuksiin verrattuna laitteiden parannusten kustannuksiin.

Pahinta kaikista oli kuitenkin kaverin johtamistyyli, eli HUUTAMINEN! ! Ainoastaan jos oli joku huiputus (kuten työhaastattelu) menossa mihin piti saada joku lähteen mukaan, kaveri oli viimesen päälle limasen imelä myyntimies. Muuten täysin raivohullu joka kilahti pienimmästäkin asiasta.

Tuntu aika paskamaiselta kuunnella, kun filippiiniläinen työntekijä oli "mokannut" jotain, ja TJ huutaa kaverin naaman edessä suomen kielellä nuppi tulipunasena "KATO NYT, KATO NYT, ETKÖ SÄÄ TAJUA MITÄ SÄ TEET, EI TÄÄ KAVERI YMMÄRRÄ MITÄÄN, KATO ETTÄ TÄÄ EI ENÄÄ IKINÄ TOISTU, SUN PITÄÄ HOITAA TÄÄ!!" jne.

Tämän firman tuottamaa tavaraa myydään Suomessakin, ja annetaan ymmärtää, että kyseessä on suomalainen tuote. Jos jengi vaan pääsis näkeen miten kehitysmaassa ihmisiä ruoskitaan, ei tämänkään firman tarvis myydä Suomeen yhtään mitään.

Jos joku MOT:n tai Ajankohtaisen kakkosen toimittaja sattuu lukeen, kerron mielelläni lisää...

Kamalin pomo ikinä oli kolmekymppinen nainen joka oli mukava kaikille, niin asiakkaille kuin työntekijöillekin. Tiukka oli jos joku yritti luistaa töistä, meille silloin 10 vuotta sitten nuorille pojillekin ärähti, aina kuitenkin pilke silmäkulmassa. Niinpä me sitten painettiin hommia esimerkin lailla, hiki otsalla. Joku toinen olisi saanut rahan helpommalla mutteihan me voitu olla heikompia kuin pomo, siksi kamala. Lisäksi se oli milloin missäkin, aina vauhti päällä, ei uskaltanut lorvia. Näytti jopa vessan pesun kliinisen asiallisesti vaikka itselläkin meinasi pokka pettää :)
Muisti vanhemmillekin kehua, ei moni meitä kehunut kun oltiin kuitenkin nuoria. Nolottihan se hiukan silloin julkinen kehu, jälkeenpäin tuntui tosi hyvältä.

Mulla oli yksi hyvä pomo aikoinaan, stressasi vaan liikaa firmansa toimivuudesta. En saanut työntekijänä itse huutoja, vaan esimieheni.

Yksi firma oli kanssa hyvä kuuluimme "stadin myyjätähtikaartiin" ja kauppa kävi =D Oli helppoa tehdä kauppaa yhteistyöyritysten kanssa. Saatiin hyvät safkat (lounas-seteli) aina lounaaksi, ei tarvinnut omia eväitä tuoda

Huumeidenvastainen työ oli kanssa kokemus sinäänsä, vaikka itse olenkin kannabiksen laillistamisen kannalla. Oli paljon yhteistyöyrityksiä.

Muutamista työpaikoista kokemusta, ja yleensä johtajien kanssa on työasiat ja palkat saatu sovittua. Ompa mukaan sattunut jopa työntekijöiden etuja ajatteleva johtajakin. Pahimpiahan ovat yleensä ruskeakieliset pikkupomot tai niinsanotut "kympit". Mutta nykyään olen eräässä firmassa töissä ja olen päässyt näkemään sukupolven vaihdoksen. Uuden pomon käytös on uhmaikäisen lapsen ja murrosikäisen pojan kiukuttelun sekoitus, eli minkäänlaisia käytöstapoja ei ole. aamu tervehtiminen on muuttunut mulkoiluksi, palkka asioissa ei juurikaan neuvottelu mahdollisuuksia ole. palkkakustannuksia on kuulemma liikaa ja lisiä yritetään leikata kaikin mahdollisin tavoin, jopa laittomin tavoin on yritetty. ja siitä johtuen on jonkunlaisia uhkauksiakin kuulunut. kesälomia on pätkitty lyhyemmiksi pätkiksi ilman nevotteluja tai sopimisia. ja jatkuvaa riitelyä pekkaspäivistä. työntekijöitä haukutaan laiskoiksi, kirjallisia varoituksia tipahdellut joillekkin työntekijöille kenen naama ei satu miellyttämään. useita kymmeniä vuosia palvelleitten kiintiökin alkaa olemaan täysi uuden johtajan mielivaltaisista tempauksista. Toivottavasti seuraavassa firmassa on osaava johtaja.

On se ihme juttu etteivät pomot tajua kohdella hyvin työntekijöitä, sillä sehän tietysti vaikuttaa suoraan ja raskaasti työntekijän viihtymiseen työssä ja sitä kautta myös esim. työn tuottavuuteen. Itse kuulin kerran sattumalta, kun pomo puhui minusta paskaa puhelimessa. Seuraavana päivänä ilmoitin että lopetan työsuhteen.

Pomojenhan pitäisi kohdella työntekijöitään niin kuin he haluaisivat näiden kohtelevan firman asiakkaita.

Jyväskyläläinen ketju:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/7111000

JANNE HÄIKIÖ! >:D

Nykyään oon vakituisella sopimuksella töissä ja onneks nykyinen pomo on ystävällinen, huumorintajunen ja en oo koskaan kuullut pomon huutavan. Ennen nykyistä työpaikkaa olin hommissa kaupunki työntekijänä ja siellä oli röyhkee pomo verrattuna nykyiseen. Edellinen pomo oli lapsellinen 50vuotiaaks, vittuili kaikille ja kukaan ei tykännyt siitä. Pomo pelaili paljon tietokoneella pasianssii ja sen tapasii pelejä. Jos pomo näki muiden pelaavan, sai raivarin. Mä olin siellä nuorin työntekijä ja pomo uteli henkilökohtasii asioita että oonko saanut pilluu. Kun ruokatunnilla söin kanakeittoo, josta ennen pidin. Pomo kysy syödessäni "Mitäs oksennusta sä syöt?". Sitten meni ruokahalut ja sen jälkeen ei oo tehnyt mieli syödä mitään keittoo röyhkeen pomon takii. Samassa paikassa oli työkaverina mukava Venäläinen työntekijä, jota pomo röyhkeesti ryssitteli. Kun tuli uus työntekijä, pomon esitellessä Venäläisen työkaverin uudelle työkaverille sanoi " Tässä on meidän kotiryssä". Kahvikassasta pomo usein pisti rahaa omaan pussiin. Onneks meillä oli myös toinen samalla työarvolla oleva pomo, joka oli kivempi. Kun kivempi pomo huomas että röyhkee pomo otti rahaa omaan pussiin, päätti pitää omassa pukukaapissa rehellisempää kahvikassaa röyhkeen pomon tietämättä ja osti niillä rahoilla meille muille herkkuja, paitsi röyhkeelle pomolle. Röyhkee pomo ei ees tiennyt koko paremmasta kassasta.Usein asiakkaalta pomo otti maksuks 2€ kahvirahaa. Kun mun kaveri tuli asiakkaaks, pyysin kaverilta saman hinnan pienestä hommasta. Siitä pomo karju ettei 2€ riitä muka suuresta hommasta ja vaati että kaverin piti tuoda 2presidentti kahvii verstaalle. Kaveri huomas että pomo käyttää hyväks ja maksoi ainoastaa mulle teepaketin, kun itse en juo kahvii ja sanoi pomolle suoraan että jos normaalisti riittää 2€ ja pikkuhomma on liian kallis, ei rupee asiakkaaks ollenkaa. Tein myöhemmin kaverille homman pimeesti pomon tietämättä. Pidettiin aina kerran viikossa grillaus päivä, että grillataan omii eväitä. Muslimityökaveri pyysi pomoo tuomaan sille wotkinilta naudan makkaraa ja pomo syötti sille salaa sian lihaa. Muslimin tietämättä asiasta sanoi "Onpas hyvää makkaraa". Siihen pomo sanoi "Noniin. Eihän siinä possussa mitään vikaa oo, kuten ite huomaat". Kerran hyvää hyvyyttä toin grillipäivänä kaikille mummoni ittetekemää sinappii. Viedessäni sen pois, pomo huusi etten sais viedä sitä pois, kun oon sen töihin tuonut. Kun pomo sai kuulla että meen viikonloppuna mummulle, sanoi " Pistäs mummu töihin ja käske sen tekee sitä hyvää sinappii". Kun en tuonut sinappii, pomo alkoi huutaa. Pomo itte myös kehuskeli siskonsa tekevän maailman parasta sinappii. Me muut sanottiin että tuo sitä meillekkin. Siihen pomo sanoi "Luulettekste että mä sitä rupeen teille tuomaan kun se on niin hyvää?". Pomo soitteli työpuhelimella omii puheluja. Kun me muut soitettiin, pomo alko huutaa "Tää puhelin ei oo mikään huora!!". Kun pomo näki jonkun soittavan, huusi toisen puhuessa "TAASKO SÄ SOITTELET NIILLE HUORILLE!?". Onko tätä pomoo röyhkeempää?

Viimeinen työpaikassa oli työmaa pomana mikä kehuskeli omalla palkallaan koko ajan ja vittuili kun muilla oli niin pienet palkat. Viime juhannuksena sano päivää ennen et sitten olet juhannuksena töissä. En kyl mennyt ja samalla totesin et se on vapaa päivä. Kahville pyysi kaikki muut ketkä oli hallilla samaan aikaan mut sitten jätti mut hallille. Ei edes kysynyt et lähetkö kahville. Kahville lähtijät kyl nuoleskeli koko ajan pomon persettä. Palkkas sukulaisiaan töihin mitkä on tehnyt rakennus töitä joskus vuonna nakki. Viimeinen tempaus ennen kuin lähin koulun penkille, oli et ukko rupes rakentaa omaa taloo työ ajalla. aamuisin kävi hallilla joi kahvit ja läks omiin töihin. Sai kuitenkin 8h palkan. Firman omistaja ei tiennyt asiasta mitään. Myöskin kehuskeli koko ajan et taas kävi vieraissa naisissa.

Ei tuommoinen ole mitään oikeaa johtamista.

Meidän terminaalipäällikkö taasen on patologinen valehtelija. Siihen ei voi luottaa missään eikä koskaan, valehtelee, haukkuu selän takana mutta mielistelee kuitenkin omaa pomoaan. Hauskinta on kun se on valehdellut ihan kaikesta, se on esim. kertoillut ympäriinsä olevansa maisteri koulutukseltaan, mutta ei se ole. No, sitten saadaan nauraa ku n käräytetään se noista maisterijutuista ja muutamista muista jutuista....

Meillä on täällä Aurassa on eräässä lafkassa oikein kunnon pakki paskapomoja.
Pääkyylä on itse piru.
Joka ainoan sai laittaa vaihtoon.

Mulla oli kanssa pomo ihan perseestä. Ensin sanoi että kaikkea saa häneltä kysyä, ihan mitä tulee mieleen.. Kysyttäessä huusi naama punaisena kuinka häntä ei saa häiritä noin typerillä kysymyksillä! Tarkkaa sarjatyötä tehdessäni muut työntekijät kehuivat kuinka tasaista jälki on, pomo taas haukkui kuinka toinen oli täysin märkä työ ja toinen aivan liian kuiva työ. Onneksi pääsin eroon. En menisi siihen paikkaan vaikka kuinka maksettaisiin.

Pomo A:
Heti ensi tapaamisesta lähtien vittuili joko suoraan tai hieman "mutkan kautta". Ei sulattanut naispuolista työntekijää (siitä huolimatta että firmassa oli niitä jo ennestään, tosin näistä toinen konttorin puolella ja toinen kieli kiinnityskohtaansa myöden pomon perseessä) siitä huolimatta että tein työni aina asiallisesti ja nopeasti. Yritti saada minut siivoamaan muiden jälkiä, johon sanoin ihan rauhallisesti että se ei kuulu työnkuvaani ja muutenkin jokaisen kuuluu siivota omat jälkensä. Mistä seurauksena puolen tunnin saarnaaminen ja luojan kiitos siitä aiheesta ei ainakaan sitten enempää. Yhden kerran rupesi messuamaan siitä kun tein työtä istualtani (olin ainoa koko firmassa joka ei olisi ko. oikeutta saanut käyttää). Sairaana olin tasan kerran kun sain pahan keuhkotulehduksen ja 40 asteen kuumeen. Siitäkin kauhea karjuminen "no painu sairaalaan siitä s**tana!". Kolmen päivän jälkeen kun kuume hiukan hellitti kampesin töihin jolloin tiedustelut "no joko laiskottelit tarpeeksi?". Joo-o...

Pomo B:
Pilkuttaja ja typerys joka oli täysin erään naispuolisen selkäänpuukottaja-vaivannäkijä-kyttääjäkollegani tossun alla ja uskoi kaiken mitä tämä hänelle sanoi. Jos satuin olemaan vessassa kauemmin kuin 30 sekuntia niin johan mentiin pomolle "reetuumaan"... Itse tämä matroona teki 8 tunnin päivästä töitä maksimissaan 2 tuntia, muun ajan joko juorusi tai laahusti pitkin tehdasta kyttäämässä muiden tekemisiä ja oli jatkuvasti saikulla milloin mistäkin feikkivaivasta.
Pari kertaa satuin kirjaamaan itseni sisään 7.05 -7.10. Josta urputusta tietenkin, koska muut osastolaiseni tulivat yleensä seitsemäksi. Ja meillä oli liukuva työaika kuudesta kahdeksaan. Eli mitä h*lvetin urputtamista siinäkin oli?!
Alkuvaiheessa kun koeaikani päättyi tämä pomo ei olisi millään suostunut maksamaan minulle tes:in mukaista palkkaa. Viikon känäämisen jälkeen luottamusmies sai loppuviimeksi asian järjestymään. Ja toki sain sanomiset siitäkin.

Kyllähän näitä riittää...

Itse olen ollut jo vuosia sitä mieltä, että naisten ei tulisi koskaan päästä pomoiksi. Itselläni myös kaikkein huonoimmat kokemukset aina naispomoista.

Mulla on ollut noin 10 työsuhdetta, vain pari todella mukavaa työnantajaa on mahtunut tähän työhistoriaan. Nyt onnellisesti työtön :)

Itselleni on sattunut aika hyvin, ei kovin hirveitä pomoja työhistorian aikana. Viimeisin on vaan munaton, ei uskalla sanoa suoraan oikein mitään mistään ja helppoa on aina sanoa: "No enhän minä näin haluaisi, mutta kun ylin johto vaatii..."

Pomo on pomo, eikä kaveri. Despootti ei tarvitse olla, mutta ohjat olisi kuitenkin hyvä pitää käsissä, että on edes hitusen auktoriteettia.

www.markopekkanen.fi

Minulla on sattunut olemaan aika asialliset pomot paitsi nykyiseen työpaikkaani tullessa eräs pomo jolla oli mukamas virheen kohdattuaan tapana korottaa ääntään ja naama norsunvitulla päästeli suustaan aika törkeitäkin henkilöönkäyviä "moitteita", tältä ei säästynyt kukaan työntekijä. Täytyy kyllä sanoa että tämä herra osasi olla kyllä asiallinenkin hyvänä päivänä.

Olen seuraillut näitä ylläpidon esille nostamia aloituksia ja hyvin vahvasti voi huomata kuinka niissä halutaan vahvistaa sukupuolisia stereotypioita, kuten nyt tässä ilkeistä naispomoista. Olen aivan varma ettei ylläpidon pikku sovinistinörtti olisi nostanut aloitusta esille, jos siinä ei olisi ollut kyse nimenomaan naisesimiehistä.
Kuitenkin on niin, että tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan suomalaiset pitävät nimenomaan naispomoista. Etenkin miehet kokivat naispomot paremmiksi johtajksi, mutta myös naiset. Tässä tutkimuksessa oli kyse siis kokemuksesta. Varmaan etenkin miesten keskuudesta löytyy paljon niitä, jotka ajattelevat että juuri se heidän hyvä naispomonsa on poikkeus, joten asennetutkimuksessa, jossa kysyttäisiin yleisesti kumpaa sukupuolta pitää parempana johtajana toisi varmasti erilaisen tuloksen kokemukseen verrattuna. Kiitos näiden tyhjään perustuvien stereotypioiden, joista ei millään haluta luopua.

Firman yksikön toiminta asuinpaikkakunnallani oli loppumassa ja minulla oli tiedossa siirtyminen toisen kaupungin isompaan konttoriin. Tässä yhteydessä olin hakenut toista työpaikkaa ja arvelin tiedon mahdollisesta valinnastani tulevan ennen ennalta valitsemaani siirtymispäivää.

Niin tai näin, ratkaisu pääsystä uuden työnantajan palvelukseen viipyi, ja siirryin toiseen konttoriin. Toimiston pomo, noin nelikymppinen nainen soitti saapumispäivänä ja kertoi, ettei odottanut minun tulevan töihin. Olin nimittäin ollut vähän aiemmin vuorotteluvapaalla ja opiskellut aiempaan ammattiini liittymättömiä kursseja, jotka olivat eduksi työpaikassa jota olin hakenut. Kaipuuni alanvaihtoon oli pomoni tiedossa.

Tein pari viikkoa hommia tätä ylintä pomoani näkemättä, kunnes kuulin pääsystä töihin toiseen firmaan. Tieto kiiri pomoni korviin ja sain jäätävän, lyhyen puhelun, jonka ydinsisältö oli "sinun ei tarvitse enää olla täällä". Korjasin vähät kamani ja häivyin.

Kuulemani mujaan entiset työtoverini joutuivat hetkelliseen pulaan, kun työni jäivät pahasti kesken. Olisin mielelläni hoitanut hommani kuntoon, koska työt uudessa työpaikassani alkaisivat vasta parin viikon päästä.

No, olin uudessa työpaikassani, ja aloin kinuta työtodistusta aiemmasta aherruksestani. Soittelin kuukausittain ja pomon sihteeri löysi aina uuden syyn, miksi työtodistusta ei vieläkään oltu saatu aikaan.

Lopulta, noin vuoden päästä sain tyotodistuksen. Se varmaan täytti minivaatimukset. Lähes kymmenen vuoden urani ja monipuoliset tehtäväni tuossa firmassa oli kuitattu yhdellä rivillä. Alla oli jättiläismäinen nimikirjoitus, joka näytti raivon vallassa sutaistulta: kuulakärkikynä oli mennyt lähes paperista läpi.

Saattaa olla, että pomoni kuvitteli minun häipyneen toiseen firmaan nähtyäni millaista hänen alaisuudessaan oli. Näin ei ollut asianlaita, mutta tämä norsunluutorniinsa linnoittaunut ihminen ei antanut mahdollisuutta asialliseen keskusteluun.

No, meillä ei päälle päin ollut mitään merkkiä. Puuhasi selkäni takana ja vieritti minua pikku hiljaa sivulle ja alaspäin. Muutaman vuoden juonittuaan järjesti hyväveli suhteillaan potkut, luultavasti muhinoi myös pääpomon kanssa sängyssä. Kaikki oli näennäisesti hyvin ja irtisanominen tuli täytenä yllätyksenä. En olisi edes tiennyt hänen olevan siinä mukana mutta työdistuksesta piti vääntää pitkään kättä, että sitten lopulta sain jonkinlaisen asiallisen. Olin jostain syystä kuin naulattu hänen alaisekseen, vaikka mitä tapahtui.

Olin kahdestaan töissä pomon kanssa. Olen kolmekymppinen nainen ja pomo oli 50v mies. Pomo oli humalassa ja puhui koko ajan alapää juttuja ja uhkasi ampua itsensä pihan perälle jne. Olin tässä firmassa vain kuukauden. Vieläkin ällöttää kävellä työpakan ohi. Palkkakin jäi saamatta. Nyt olen kivassa työpaikassa, jossa työntekijät saavat perjantaisin ilmaista pizzaa.

Olen seurannut sivusta kuinka täysverinen narsisti puudeleineen pystyy tuhoamaan hyvän firman joka uppoaisi elleivät asiakkaat kantaisi sinne eduskunnan käskystä rahaa ylenpalttisesti.

Rouva ei kestä mitään vastapuheita, valehtelee ja vääristelee minkä ehtii. Aidon narsistin tapaan hän uskoo omiin valheisiinsa ja luulee olevansa taitava johtaja. Todellisuudessa kaikki hänen aikanaan tehdyt liiketoimet ovat olleet huonoja tai tappiollisia. Syylliset toki on etsitty muualta ja savustettu pois. Rouva myös luulee että ihmiset ovat toisilleen kateellisia ja puukottavat toisiaan selkään. Ainoa joka niin tekee on tosin hän itse ;) Järkyttävää...

Joskus joutuu myös miettimään että miten hänen lakeijansta ja pikkupuudelinsa pystyvät katsomaan itseään pelistä osallistuessaan tähän vääristelyyn ja kiusaamiseen. Narsistihan tarvitsee nämä ihailijat voidakseen tuntea ihailua,

Henki tietty on tosi huono ja käynnissä on The Biggest Luuseri kisa, kuka onneton joutuu sinne viimeiseksi jäämään. Ovi käy taajaan eikä kukaan aidosti halua siellä tehdä tulosta. Suurin osa on pelosta jäykkinä ja loput täyttelee työhakemuksia päivät pitkät.

Sellainen yritys löytyy Suomesta vielä hetken, mutta luultavasti Narsistin käsissä vajoaa ja tuhoutuu. Jos ei joku pelasta

Ensimmäinen "oikea työpaikka", pomo keski-ikäinen, ehkä 35-40v mies. alkuun tuntui mukavalta ja monet naurut naurettiin porukassa pomon ja työkavereiten kesken. Ensimmäisen määräaikaisen työsuhteeni jälkeen puhuttiin uudesta sopimuksesta ja siitä että milloin voisin aloittaa. Kesän jälkeen tulin innosta puhkuen takaisin töihin, alalle joka siis on itselleni se kutsumus ammatti. Noh, pomohan alkoi pikku hiljaa näyttää oikean nahkansa...

Uusi työntekijä otettiin meille avuksia ja sopimus kirjoitettin, mutta ko. ihminen oli hitaasti oppivaista sorttia, joten lyhyen ajan sisällä ko. ihmisellä alkoi tunnit tasaisesti tippua. Meille puhui ko. työntekijän selän takana, kuinka huono työntekijä ko. ihminen on ja kuinka ei kuulemma käy ihan täysillä yms. Lopulta palkkasi uuden ihmisen töihin, jolle antoi ko. ihmisen tunnit, vaikka ko. työntekijä oli vielä palkkalistoilla.

Kehui minun ehdottamiani kehitysideoita, kuinka hyviä ne olivat, mutta niistä ei loppujen lopuksi toteutettu kuin yksi, joulukuun alennuskampanja jossa päivittäin vaihtuvat alennukset. Mutta näistä alennuksistapa ei saanutkaan kertoa asiakkaille, eikä niitä saanut antaa, ellei asiakas itse osannut niitä kysyä. Joka oli sula mahdottomuus, sillä näitä alennuksia oli esillä ko. päivänä vain liikkeen facebook sivulla. Tämän lisäksi liikkeen kanta-asiakas kortista ei saanut kertoa asiakkaille, ellei asiakas osannut itse kysyä että onko meillä sellaista. Että ei vaan tule liikaa jaettua, tulee tappiota liikkeelle.

Töissä piti aina olla mielellään puoli tuntia ennen töiden alkamista, ja mielellään lähteä työajan päättymisen jälkeen, eli venyttää molemmista päistä. Mutta palkkaa et saanut kuin loppupään "ylitöiltä", ja silloinkin vain jos ylityö ylitti 15min aikarajan. Jos tulit kassalle esim. tasan klo 12:00 (jos vuorosi tällöin alkoi) tuli napinaa, että "ei pidä jättää näin myöhäiseen tätä töihin tuloa". Ja jos tulit töihin sen 20-30min ennen töiden alkua, niin tottakai sinun piti olla silloin myös käytettävissä liikkeen puolella, koska olit työpaikalla. Mutta palkkaa tästä ajasta ei maksettu. Lisäksi työtunnit piti aina tarkastaa palkkakuitista, monilta työntekijöiltä puuttui tunteja tai lisät oli laskettu väärin.

Harjoittelijoita pompotettiin ihan olan takaa, he eivät saaneet olla hetkeäkään paikallaan, vaikkei liikkeessä tekemistä ollut. Jos ei muuta tekemistä ollut, niin piti imuroida, luututa tai pyyhkiä pölyjä, liikkeen ollessa auki.

Jos myöhästyit sinusta riippumattomasta syystä, esim. bussi hajosi tai bussivuorot olivat myöhässä, sait varoituksen, vaikka olisit ollut myöhässä minuutin. Ja napinaa tuli vaikka olisit ollut valmis olemaan paikalla saman ajan pidempään päivän loppupäästä. Pomon "määräys" oli, että "jos bussi on myöhässä, tule taksilla". Ihan sama miten paljon rahaa menisi, kunhan olisit paikalla, ja mielellään tosiaan 20-30min ENNEN työajan alkamista.

Vapaita jos pyysit, esim. kuukausi etukäteen, oli vastaus "pitää katsoa miten työvuorot tulee". Kuukausittaiset lomapäivät maksoi mieluummin rahana, ei vapaina. Lomista kyseltäessä, vastaus oli että "pitää katsoa onnistuuko, mutta lomia ei aloiteta maanantaina, vaan mieluummin keskellä viikkoa. Lähtee niitä lentoja viikollakin."

Työvuoroja muutteli ja teki oma pään mukaan, ilman kysymistä työntekijältä, että voiko tehdä esim. sunnuntaivuoron. Ja saattoi vaihtaa vuoroja päikseen työntekijöitten kesken, ilman ilmoitusta, tai kysymystä, että sopiiko. Kerran vuoroista ja niiden mahdollisesta lisääntymisestä keskusteltaessa (tai siis pomo puhui, minä kuuntelin), tokaisi hän vuorojen lisääntymiseen että "en minä sano että teillä ei omaa aikaa saa olla, mutta ei ainakaan kovin paljoa." Itse taas saattoi lähteä viikon varoitusajalla perheensä kanssa lomailemaan. Saattoi myös edellisenä päivänä, tai saman päivän aamuna soittaa/laittaa viestiä, että tullaanko töihin siihen ja siihen aikaan. Yleensä ei menty.

Muutti myös kassan tietokoneet niin, ettei työntekijät päässeet nettiä käyttämään, laittoi salasanasuojauksen. Vaikka tarvitsimme nettiä tiedonhakuun useina päivinä. Itse sitten salasanaa käyttäen käytti kassan koneita iltalehden uutisten lukuun yms. jonka meiltä oli kieltänyt. Ja tämä oli ainoa asia mikä piti meidän "järjissään" hiljaisina hetkinä, jolloin ei asiakkaita yksinkertaisesti ollut. Mihinkään facebookeihin tia sähköposteihin ko. koneilla ei koskaan päässytkään, joten mitään nettisurffailua niillä ei todellakaan tehty.

Omien ja muilta kuulemieni kokemusten perusteella minun on kovin vaikea uskoa, että suomalaiset pitäisivät eniten naispomoista. Itselleni on jäänyt huonoimmat muistot eräästä vähän yli viisikymppisestä esinaisesta erään nimeltämainitsemattoman kunnan sosiaalitoimessa. Perehdytys oli olematonta, ja kun sitten tein virheen jossain tehtävässä ihan yksinkertaisesti siksi etten voinut mitenkään asiaa osata, sain kuulla v...uilua: "Olepa tarkempi näiden asioiden kanssa." Teki mieli sanoa että jospa itse olisit tarkempi uusien työntekijöiden opastuksen kanssa. Tuo sama teema toistui siellä jatkuvasti: pomo oli iloinen jos meille saatiin uusi hyvä työntekijä, mutta kun tämä uusi työntekijä sitten tuli taloon, hänet jätettiin täysin heitteille ilman perehdytystä. Jos uusi työntekijä yritti mennä kysymään neuvoa, pomo tiuskaisi että voi kuule mulla on nyt niin kiire etten millään ehdi jutella.

Pomo sai myös selvästi kicksejä siitä että pääsi kyykyttämään itseään nuorempaa ja koulutetumpaa naista (olen itse neljääkymppiä lähestyvä kaksi amk-tutkintoa suorittanut nainen) ja otti surutta kunnian minun tekemistäni töistä. Jos taas tein jossain asiassa virheen, huonon opastuksen tai jonkin muun syyn takia, se olikin sitten tietysti täysin minun vikani, vaikka hänen olisi esimiehenä tullut tietää että loppupelissä hän on vastuussa. Positiivista oli se että hänen muut alaisensa olivat minun puolellani, kyseinen esimies kun ei ole niitä pidetyimpiä...

Kyky keskittyä olennaiseen ei ollut myöskään hänen vahvimpia puoliaan. Joskus talo saattoi olla kaaoksen vallassa jos suuri osa työntekijöistä oli sairauslomalla tms., mutta hänen suurin huolenaiheensa oli silloinkin se että joku paperi oli ilmoitustaululla vinossa. Joidenkin vain ei pitäisi ryhtyä esimiehiksi.

Nykyisestä pomostani (eläkeikää lähestyvä mies) minulla ei ole valittamista. Hän on tarkka oikeissa asioissa ja ymmärtää että työntekijäkin on ihminen joka saattaa joskus jopa sairastua tai tehdä virheitä.

pomo, joka mielistelee ylempää tahoa työntekijöiden kustannuksella. ei anna toimia niinkuin olisi työyhteisön kannalta paras, vaan vaatii tekemään ratkaisuja jotka tulee kalliimmaksi kuin työyhteisöä tukeva ratkaisu olisi ollut. työhaastattelussa antaa todella hyvän kuvan itsestään, työpaikasta, ilmapiiristä. työssä ollessa kuitenkin pian huomaa, että asia on päinvastoin. huutaa alaisilleen, erottaa ei pätevistä syistä, ei anna tehdä asioita muuten kuin niin miten hän asiat on tottunut tekemään. parhaiten pomon järjetöntä valehtelua (jäi kiinni siitä) huutamista päin naamaa, mielistelyä, suosikkien pitämistä, kuvaa se, että työpaikalta irtisanoutuu 4-5 joka kuukausi...

Kaikkein pahin on ollut kehitysvammainen. Lääkärit eivät voi edes määrätä lääkettä, kun korvien välistä on jääty parantumattomasti murkun tasolle.

Psykopaattisten pomojen ja työntekijöiden tunnistamiseen muutamia käytännönläheisiä kirjoja:
Raimo Mäkelä / Naamiona terve mieli: kuinka kohtaan luonnehäiriöisen?
Paul Babiak, Robert D. Hare / Käärmeet liituraidassa: psykopaatit työelämässä.
Aiheesta löytyy runsaasti lisää kirjallisuutta, jos aihe kiinnostaa.

Minun työpaikallani kaikki oli hyvin niin kauan kun tuli uusi konttoripäällikkö joka toi mukanaan entisen työpaikkansa työntekijöitä. Näille annettiin esimies tehtäviä ja vanhat työntekijät eivät olleet mitään. Tämä päällikkö sai sitten vielä johtajan arvonkin. Hänelle jotkut joilla oli aikaa kävivät viemässä juoruja toisista, eikä tämä johtaja ottanut selvää juorujen todellisuudesta. Johtaja haukkui työntekijöitä kuulemani mukaan junassakin heidän matkustaessaan hänen kanssaan Helsinkiin ja lisäksi hän kertoi jollekkin, että tällä oli pahast pallo hukassa töiden suhteen. Tervehtimäänkään hän ei kunnolla pystynyt, mutta häntä paljon korkeammalla olleet johtajat kyllä osasivat kuinka käyttäytytään. Paha maku jäi hänestä, enkä halua enää häntä tervehtiä kun nään hänet jossakin, sillä niin paha mieli jäi hänestä.

.. on näitä... mun pomo ei oo nuori, mutta aina elä pellossa ja mitä oon tässä sitä katellu pari-kolme vuotta, ni diagnoosi on: kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivä psykopaatti (sanana varsinaisessa tarkoituksessa).

Ihanaa käydä töissä :o... työttömyysturvaan tuli kuulemma satasen korotus per kk... houkuttaa.

Keski ikäinen nainen, läski ja ruma.Kehuskeli ammattitaidollaa, vallanhimoinen orjapiiskuri ja vainoharhainen psykopaatti. Ajeli taksilla yrityksen laskuun krapula aamuina, mutta vittuili alaisilleen muistitikun ostamisesta. Kehuskeli muiden ideoita omanaan. Pitämissään paskapalavereissa kehuskeli itseään ja alisti muita. Oli aikaisemmin toiminut konsulttina, se selittääkin loput!

Aloitin uuden työn2kk sitten. Minulla yli 10v. kansaenvälinen kokemus muoti ja kampaamoalalta. Eka pomo ihan ok, sitten alko paljastuu piirteitä..Nyt päivittäin saan tiuskintaa osakseni. Hän huomauttelee ajankäytöstäni, näyttää vihaisia käsiliikketä asiakkaiden nähden, supisee asiakkaista minulle heidän selän takana (noloa!) tekee itse värivirheitä-ja syyttää jälkeenpäin minua! On vainoharhainen jos juttelemme muiden työntekijöiden kanssa ja kova äänisesti kyselee jospa puhumme hänestä sopimattomia, ei maksa pitämättömistä ruokatunneista palkkaa ja kaikenhuippuna arvosteli vaatetustani-perseeni tarjontaa! Menin niin pois tolaltani että ryntäsin pukemaan jonkun vaatteita takahuoneesta päälleni. Alkaa olla mitta täynnä tuota pomoa-olen näiden kuukausien aikana auttanut niin kovasti ja tehnyt paljon yli työtehtävieni. Asiakkailta saan pelkkää positiivista palautetta. Heille pomo leuhkii ulkomaan kokemuksellani, sairas tapaus. Kiitos on tämä..huh huh!

Kolmen alla järkkyy maa, ja neljän alla ei se jaksa kestää: orjan alla, kun hän kohoaa hallitsijaksi, houkan, joka tulee rikkaaksi, hyljityn naisen alla, kun hän miehen saa, ja palvelijattaren, kun hän emäntänsä syrjäyttää.

Suomalainen herra/ pomo kulttuuri, tulos tai ulos, ei mitään inhimillisyyteen perustuvaa tiimihenkisyyttä ymmärretä, vaan se lopputilillä pelottelu ainut tunteen ilmaisu mitä he osaavat.Tämähän on osa meidän kansallis kulttuuria,mikä näyttää sitkeästi pysyvän johtamistavoissamme. Kait heillä nousee ns. kusi päähän kun tuntevat olevansa jonkun yläpuolella! Itse työskentelen raksalla, ja sieltä kyllä onneksi kusipäät lentää pian ulos, kokemusta on!

Oli hoito/sosiaali alan esimies. Eräs toisista esimiehistä, 12 työntekijän "tiiminvetäjä" oli täysi narsisti.
Omat työntekiänsä jakoi huonoihin ja hyviin, sen mukaan kuka häntä jaksoi mielistellä. Monta hyvää ja pitkän kokemuksen omaavaa pelasi pois omasta tiimistään, joskus jopa järjesti potkut. Hänellä oli pakkomielle täydestä kontrollista, jopa siitä että tiesi mistä ruokatunneilla puhuttiin ja mitä asiakkaisen omaiset hänestä pitivät.
Kokouksia hän pyrki hallitsemaan täysin, vain hänelle tärkeitä asioita olis saanut käsitellä, muita asioita vähätteli. Sopimuksista hän ei pitänyt kiinni, selittelitykset olivat uskomaattoman lennokkaita, usein täysin epäloogisia.
Hän oli jopa työkaverina uskomattoman raskas, pomona varmaan täysin pirullinen.

Mulla on naispomo, jonka tapana on ottaa mut syyniin joka päivä ja nalkuttaa töistäni, vaikka teen pitkää päivää ja niin hyvin kuin osaan. Tällä työpaikalla on oltava joku syntipukki ja meitähän on peräti kaksi, pitkänlinjan ammattilaista, joiden niskaan on hyvä kaataa kaikki paska, mitä päähän juolahtaa. Ja jos tästä esimieshestä menee kertomaan hänen pomolleen, kuten ohje kuuluu, saat vastaukseksi suurinpiirtein niin, että mitäs siinä valitat, olet tullut myöhemmin, kärsi nahoissasi. Eli me kaksi olemme täysin lainsuojattomia tämän narsistin armoilla, toinen meistä sentään jo kohta eläkeiässä, että selviää liki terveenä siitä helvetistä pois. Ja tällaisten esinaisten palkat me verorahoistamme maksamme.

Nainen, 40-50 vuotias. Lounaalla käski hakea itselleen hampurilaista lähinakkikioskilta. Seuraus: onneksi oli 3 kk koeaika menossa ilman irtisanomisaikaa, jotenka irtisanouduin hetimiten. Muutkaan työtenkijät eivät ko. firmassa kauaa tuon matamimamman ´kanssa viihtyneet.

Nainen, 50-60 vuotias. Mielisteli sen minkä ehti työntekijöitä, kaikki tuntui käyvän, mutta silti kyttäsi nurkan takaa minuutin tarkkuudella töihin tuloja ja lähtöjä ja jopa mainitsi, että se on sitten "minuuttipeliä". Kaveerasi joidenkin alaistensa kanssa vapaa-ajallansakin ja sitten laitteli noista ihanista hetkistä otettuja kuvia sermiinsä. Juorutäti pahimmasta päästä, joka piti yllä pientä hoviansa, mutta yritti esittää solidaarista pomoa kaikille. Kauhisteli kaikkien kuullen sitä, että joku uskalsi sanoa asiat suoraan julkisesti.

Nainen, 50-55 vuotias.
- Mielistelee jokaista työntekijää aina sopivassa kohden sen verran, että kuvittelee kasvattavansa suosiotaan työntekijöiden joukossa sillä.

- Vihjailee nimiä mainitsematta työntekijöistä epäedullisia asioista tyylin "ne on sellaisia ja nuo on tällaisia".

- Tänään on niin ymmärtäväinen ja kehottelee työntekijöitä ottamaan rennosti ja huomenna onkin toinen ääni kellossa, hyvä jos paskalla saa käydä.

- Laukoo asiantuntevasti faktoja asioista, jotka ovat tietenkin työntekijöille epäedullisia, mutta joista ei todellisuudessa tiedä yhtään mitään. Sitten kun joku työntekijä/asiantuntija tuo mustaa valkoisella nenän eteen ja sanoo, että "Asia on kyllä näin", kääntääkin asian "Minähän käskin teidän ottaa asioista selvää" tai sitten alkaa murjottamaan, virheitänsä ei kyllä kykene myöntämään.

- Haluaa kontrolloida kaikilla mahdollisilla keinoilla ja kun keinoja ei tunnu löytyvän, kiertää kuin "koira kehää" ja käyttää samoja tehottomia kontrolloimiskeinoja kertatoisensa jälkeen

- Parin miespomon kanssa on mennyt juuri niin kauan "putkeen", kunhan ei heittäydy liian hankalaksi työntekijäksi, penää oikeuksiensa ja tee vaikeita kysymyksiä - jos niin tekee, niin seuraukset ovat esim. hyllytys ja eristäminen.

On tosiasia, että ihmiset tulkitsevat muita ihmisiä oman kokemuksen kautta. Myös työntekijät tulkitsevat oman esimiehensä johtamistapaa oman kokemuksen kautta. Sain kokea tämän ollessani työntekijänä.

Esimieheni tuntui aivan kauhealta tyrannilta. Kun hän vaihtoi työpaikkaan, pääsin hänen tilalleen. Esimiehellä on paljon vastuuta ja korkeamman johtoportaan paineet kohdistuvat häneen paljon enemmän kuin työntekijöihin. Hyvästä ja huonosta työstä palautetta saa juuri hän. Myös työn tulos on hänen vastuullaan ja lukuisat muut tehtävät, joten ei ole mikään ihme, että moni kokee esimiehensä olevan kauhea natsi. Yrittäkää vaan ymmärtää se fakta, että esimiehenne joutuu ihan oikeasti vastaamaan kaikkien alaisuudessaan olevien työntekijöiden työstä ja juuri hän saa sontaa niskaansa, jos työntekijät mokaavat.

nokialla on huonot pomot,muistakaa se.

mulla oli sellanen, että se haukkui kaikkien työt,vaikka ei ikinä käynyt katsomassa päivän ajan paikanpäällä, eli juorisi pashaa kaikesta ihan pienestä.liioitteli niitä ja kai niihin joku uskoikin.
pikkupomo, joka kuvitteli olevansa iso, joku narsisti. teki pahaa kuulla kaikki pasha mitä se puhui, heti kun henkilö lähti huoneesta. näki myös läheltä mitä se sai aikaan, kun eteni asioineen isoimpaan johtoon, joka ei tietenkään näe narsismin taakse ja ei mitenkään kyseenalaistanut tietoja joita kuuli. Karmeaa nähdä miten iloiset työkaverit muuttuivat kyynisiksi ja joutuivat työnkuvan muutoksen hampaisiin, vain siksi että narsisti koki ne uhkana.
seurasi myös jokapaikkaan, ja koin että en saanut jäädä sekunniksikaan yksin töihin, johan oisin pian vaikka koko paikan rikkonut. hullu mikä hullu, ahdistavampaa oli kuin mustasukkaisen puolison kanssa elo. niin sairasta kun kaikiila muilla oli joustava työaika. se uusi nyt juoksee tän perässä wessaan yms...koska se huutaa perässä, että "vie nää paperit!" jos erehtyy pariksi minuutsksi jonnekin. avoimet huoneet kaikilla muilla. ja itse se puhuu puhelimessa pashaa tuntikaupalla,,
rimpulon irti siitä ja sain suureksi ilokseni eri työtä samassa firmassa. asetelmana määräaikainen, vakinainen on niin syvätltä, että en enää jak-sa yhtäkään pätkää lisää!!!!!!!!!!!!!!! lasken rahat, ja liiton rahat ja lopetan hyppimisen joidenkin 3-6 kk pätkien perässä ja jatkuvine uusien työtehtävien. Uusi firma on ainoa, missä voi edetä, tässä ei nouse palkka ja vakinaiset ovat olevinaan parempia. uusi joka on vuosia ei silti teidä mistään mitään. ylenemismahdollisuuksia ei ole, koska vakinaisten näkymättömän vallan mukaan menee kaikki. eli uusi avoin työpaikka, paremmalla palkalla, ja vähän ylempi kuin tämä homma, on ainoa etenemismahdollisuus. en teidän, tää on työlästä, kun osaan jo tässä paikassa 4 eri ihmisen työtehtävät, eli taidot on kehittynyt koska olen tuurannut monia ja vaihtanut työnkuvaa...oikeesti esimiesten pitäis tehdä jokaisen työtä, jotta voisivat suunntella työnkuvat. no nyt taas katkolla yksi pätkä ja muutosten tuulet puhlatavat. positiiviseen suuntaan , ja muutoksiin olen jo tottunut.

Pomona selkäänpuukottaja kusipää puusilmä ämmä. Kuvittelee, että suunnitellut työtunnit ovat aktuaalinen tuntikirjanpito tehdyistä töistä. Sitten haukkuu duunarit muille johtotason tyypeille, jos esimerkiksi kolmen tunnin suunniteltu työ vei päivän, eli "kirjanpidon" mukaan 3h tehtynä. Sitten tämä toinen tuleekin huutamaan ilman että kukaan on varoittanut etukäteen asiasta ja siinä sitten ihmetellään että mitä helvettiä tässä nyt onkaan kun äsken oltiin ystäviä mutta sitten käydään melkein kurkkuun.

Kehtaa vielä puhua kaikkien kesken, että kaikissa aikaisemmissa työpaikoissa tunnelma meni paskaksi mutta täällä ei sitä halua, kun selvästi syy on tässä tekoblondi paskiaisessa, joka ei edes suoraan voi sanoa, jos jokin ei mene hyvin vaan solvaa esimiehet pyhän raivon valtaan ja usuttaa nämä höykyttämään työntekijöitä. On parhaita kavereita eläkeikäisen ämmän kanssa, vaikka tämä kahvinkeittäjäpaska tekee vain pari tuntia töitä päivässä ja on suuren osan ajasta 'sairaana' tai 'asioilla'. Yllättäen tähän moniosaajaan ei kohdistu mitään irtisanomispaineita, vaan aina vain uhkaillaan (miesten välityksellä) varsinaisen työn tekijöitä.

Tonninkin palkanalennus siedettävämmästä työpaikasta olisi siedettävä.

Itse olen aivan kauheassa työpaikassa pomon kanssa ja pomo on täysi k******. Hänellä on heikko itsetunto ja pitää minua kilpailevana mukamas omaa yritystä kohtaan. Sen jälkeen kun pitänyt uhkana niin helvetti on ollut irti. Aikaisemmin oli ollut mukava. Kilpailen vain itseni kanssa. Olen Muunmuassa saanut laittomia irtisanomis uhkauksia määräaikaisessa suhteessa. Rikkonut myös osaa työsopimusta syyllä: Koska sanon niin. Kysyttäessä pätevää syytä sitä ei ole esittää. Rajoituksia töihin. Ainiin kokee vielä että olen astunut varpaille kun en suostu kyykytettäväksi. Pomo tunnettu kylillä vaimon pettäjänä. Haukkuu minua. Kaikki mikä aikaisemmin sallittua luvalla on nyt kielletty. Viihtymisestä tämä työpaikka on kaukana!!!!!!!!!!!!!

Kateellinen. Käytös ja puhe paljastaa sen. Ihan naurettava. Ainiin mainitsi vielä kysyttäessä että minun omat työt pitäisi pitää salaisena piilotettuina eikä saa kirjaimellisesti näyttää kellekään. Siis ei kellekään. Normaalista hyvin kaukana. Muuten en ole jossain salaisessa palveluksessa...aika vaikea sanoa mitä hän kuvittelee

Voin kertoa omasta esimiehestäni... Nuorehko jätkä, täysin patalaiska paska jolla ei ole mitään koulutuista esimiehen töistä. Ei osaa eikä halua edes oppia johtamaan paremmin, hiihtää paikalle silloin tällöin katsomaan missä mennään ja menee sitten puhumaan kaveriensa kanssa paskaa loppu päiväksi ja vetää huumeita päivän aikana. Työpaikalla hänellä ei ole mitään ohjia käsissään eikä mitään hajua miten kohdella työntekijöitä asiallisesti ja tasa-arvoisesti. Pelkää suurinta osaa miestyöntekijöistä ja eikä siksi mene niille urputtamaan sääntörikkomuksista, joten hän on ottanut asenteen ettei ne miehet tee koskaan mitään väärää vaikka hänelle niistä kerrottaisiinkin. Suurinta osaa naistyöntekijöitä hän pomputtaa ja käy ojentamassa julkisesti ja on haukkunutkin naistyöntekijöitä päin naamaa tai sitten heidän selän takana muiden kuullen. On pariin kertaan jouduttu uhkailemaan oikeustoimilla kun yhden naistyöntekijän kohdalla se pomputtaminen meni aivan överiksi ... Sitten niitä hqarvoja jotka ovat hänen ns. kavereita töissä niin niitä tämä ihminen käyttää hyväkseen ja antaa niille tehtäviä mitä ei itse jaksa tehdä. Paria pitää henkilökohtaisena kuskinaan... ilmeisesti tämän parempaa esimiestä ei saa paikalle kun kukaan pätevämpi ihminen ei kestä isoa pomoa...

Joo,tosi mukavaa jos pomo kyttää että oletko pitkään kahvi tai ruokatauolla,tämänkin olen kokenut.

Eräässä paikassa oli kaksi selkäänpuukottavaa miesjohtajaa. Kasvokkain maireita ja ylitsevuotavan ystävällisiä herrasmiehiä, kulman takana umpikieroja mulkkuja. Mustamaalasivat ja yrittivät savustaa viattomia ihmisiä ulos kaikin keinoin. Molemmat sujuvia valehtelijoita. Lypsivät työnantajalta itselleen, ja myös perheenjäsenilleen, laittomasti rahaa. Pyörittivät ja härskisti suosivat ruskeakielisten kuppikuntaa. Näiden herrojen lähdettyä taloon jäi vielä pari heidän lempirikkaruohoaan. Nämä toimivat samoin kuin rakkaat, siis heille todellakin rakkaat, esimiehensä aikoinaan.

On ollut siinä mielessä tuuria, että 23 vuoden työuralla (viidessä eri paikassa) on kaikissa paitsi tässä viimeisimmässä ollut hyvät esimiehet. Paras näiden hyvien joukosta oli naispomo, minua noin 5 v vanhempi. Nykyisessä työpaikassa on huonoin esimies, mutta näihin muihin kuvauksiin verrattuna, ei hän enää niin surkealta vaikutakaan... Huono ihmisjohtaja, mutta käyttäytyy kyllä jokseenkin korrektiksi. Johtajuus sinänsä puuttuu ja ilmeisesti huono stressinsietokyky lyö joskus läpi kohtuuttomana arvosteluna muita kohtaan. Lisäksi ongelma on se, että hän ei näytä olevan kartalla lainkaan sen suhteen, mitä itse kunkin toimenkuvaan ihan käytännön tasolla kuuluu.

Olin töissä isossa siivousfirmassa 1,5 vuotta,opiskelin samalla eli päivät koulussa ja illat töissä,sit irtisanouduin kun halusin opiskella loppuun asti ja rupesi ottaa fyysisesti voimille käydä illat jo töissä 5-6 krt/vko, sit kun hain myöhemmin samasta paikasta kesätöitä ja sovittiin että olisin 3 kuukautta. No kuukautta myöhemmin esimies soitti ja sanoi että ei tarvii tulla töihin,syytä en saanut vaikka tivasin sitä ja koeajasta ei oltu sovittu suullisesti eikä kirjallisesti,epäilen edelleen kostoa kun irtisanouduin silloin aikaisemmin. Pomo muutenkin oli itsekäs omahyväinen kusipää,ei tehnyt yhtään poikkeuksia työvuorojen suhteen esim. Itse saattoi lähteä kesken työpäivän pois vaan ilmoittamatta kenellekkään, haukkui työjälkeä,vaikka asiakkaat ei olis valittanut yms.

Kaikki mitä pomo sanoo ja tekee, jos on hänen porukka mukana, voi laskea samaan ryhmään kuin Natzit. Porukka pelkää pomoa tai/ja hänen työkaverita (sisä ryhmä) niin tietenkin hyvä ryhmä sitten saa olla oloissaan. Oceaneering Norway on minun työkokemuus siitä. Anteeksi huonon Suomen kielen.

Kellokallet.
Miksi nuo eivät tajua, kuinka kalliiksi kellottaminen tulee.

syyllistävää, haukkuvaa, arvostelevaa, omia virheitään muiden niskaan kaatavaa

hyvä pomo arvostaa työntekijöitään ihmisinä, ei suorittavana koneena.

Siitä on tutkittua näyttöäkin, että firman menestys kasvaa ja työtekijöiden motivaatio on huipussaan, kun pomolla on kykyä empatiaan ja inhimillisyyteen.

Hyvä pomo muistaa alaisiaan tasapuolisesti. Hyvässä työyhteisössä ei syrjitä mitään ammattiryhmää tai jätetä huomiota esimerkiksi työpaikan kevätkahveilla.

exPERTTI isolla PERTILLÄ!

Nykyinen esimieheni on ihan perseestä.

Aluksi hän vaikutti todella mukavalta, mutta totuus hänen luonteestaan selvisi pian.
Hän huutaa ja raivoaa pienimmistäkin virheistä, jos ei virheitä löydy, niin hän etsii jotain huutamisen aihetta.
Jos hänellä on huono päivä, niin kellään ei saa olla hyvä päivä.

Hän haukkuu muut työntekijät heidän kuullen toiselle työntekijälle.

Hän ei koskaan tee virheitä, vaan ne johtuvat muista ulkopuolisista, jotka eivät ole paikalla puolustamassa itseään. Ei siis ota minkäänlaista vastuuta omista virheistään.

Sopimukset ovat AINA myöhässä ja työajat myös, joka tietenkään ei ole hänen vikansa, vaikka hänen toimenkuvaansa kuuluukin.

Jos häntä yrittää oikaista, niin hän ottaa sen hänen asemansa uhkaamisena ja alkaa huutamaan hänen asemastaan esimiehenä.

Hän ei luota kehenkään ja epäilee että kaikki ovat häntä vastaan.

Todella epätasa-arvoinen. Perseennuolijat pääsevät helpolla, kun taas me "huonot" työntekijät korjataan ja tehdään kaikki "yhteiset työt".

Ikävä kyllä sosiaalialalla on todella häiriintynyttä porukkaa. Meni vuosikausia että löysin paikan jossa ei olisi joko hullua pomoa tai esiintyisi työpaikkakiusaamista. Tämä varoituksen sanana kaikille alaa harkitseville. Ei riitä että duuni on raskasta ja palkka heikko, mutta sitten vielä seinähullu natsi niskassa riehumassa ja työyhteisö sairas. Ja pääsin vielä moniin paikkoihin joita ulkopuolelta arvostetaan, korkea-arvoisia järjestöjä joita ihmiset ihailevat. Voi kuinka monta stooria voisinkaan kertoa kulissien takaa! Eipä ihme että työsopimukseen kuuluu ehdoton vaitiolovelvollisuus. Kyllä silmät aukesi enkä enää koskaan kuvittele jonkun paikan olevan hyvä vain maineen takia.

Yliopistotyönantaja on ehdottomasti kaikkein huonoin. Työnantajan mokatessa sijoituksensa määräaikaiset pannaan kortistoon pestin päätteeksi. Tuloksilla ei ole väliä. Ei mitään moraalia, ei eettistä kykyä.