Jotain kaunista

Sorry, kun rikon illuusiosi.

Noin kauniisti tarina päättyy yleensä vain silloin, jos mies sairastuu. Vaimo jää rinnalle. Jos nainen sairastuu, niin mies jättää vaimonsa sairaalaan nääntymään ja lähtee itse naisiin. Tämä on ikävä tosiasia. Olen työskennellyt sairaalassa ja itse nähnyt tämän lukuisia kertoja.

Joo, ehkä Danny. Mutta Dannyn kaltaisia miehiä on 1 %. Loput 99 % viis veisaa vaimostaan, jos vaimo sairastuu vakavasti. Naiset ovat kyllä toista maata.

Mä muistan kerran jostain lukeneeni, että peräti 70 % miehistä jättää vaimonsa, jos niiltä rintasyövän jälkeen poistetaan toinen rinta. Aika järkyttävää.

Se ei johdu siitä, sillä moni rintasyövän kärsinyt nainen kärsii nimenomaan seksin ja hellyyden puutteesta, koska heidän miehensä kääntää heille kylmästi selkänsä. Rinnattomalla naisellahan ei tee mitään, kuten eräs mies sanoi. Monessa tapauksessa avioliitto on saattanut kestää jopa 30 vuotta, mutta se ei merkitse miehelle yhtään mitään. Ei mitään. Tuotteeseen on tullut virhe ja tuote vaihdetaan. Se on miesten ajattelutapa.

Mä olen kans miettinyt sitä, miksi niin usein miehet jättää vaimon kun vaimo sairastuu pahasti, mutta naiset ei miestä. Kai se johtuu siitä just, että miehet näkee naisen enemmän jotenki välineenä ja esineenä ja naiset taas näkee miehen niin kuin ihmisenä. En mä parempaa selitystä keksi.

Kaunis tarina, johon liittyy suruakin. Mutta suruun sekoittuu ilo ja toivo, mikä tuo vain tarinan kauneuden esiin. Loppu ei ole traaginen, vaikka elämä päättyykin kuolemaan, sillä toivo jää jäljelle. Ehkä Danny ja Annie halusivat jakaa tuon toivon myös muiden kanssa ennen Dannyn kuolemaa. Hienoa että on vielä pareja jotka ovat aidosti erityisiä toisilleen loppuun saakka kaiken kertakulutuksen ja elämysmatkailun keskellä, sillä välillä sitä on aika vaikea uskoa.

Olisipa joku. Kuulen palstakuoron mölisevän: "Haluamme nuorta, kaunista teinipillua, josta tulisi käytön jälkeen käytetty, on vaihdettava uuteen; haluamme..."