rakkaustarina on muuten aika traaginen. Kumpikin rakastaa toista ja haluis varmasti olla yhdessä mutta me tiedetään että tapettais toisemme koska meillä on niin paljon erimielisyyksiä joista ei vaan päästä mitenkään yhteisymmärrykseen. Ja vaikka päästäiskin niin aina tulee uusia asioita joista tapeltais verissäpäin.
Rakastan montea kuten hänkin minua mutta me ei vaan voida koskaan olla yhdessä. Aika surullista :(
Rakastan montea kuten hänkin minua mutta me ei vaan voida koskaan olla yhdessä. Aika surullista :(
Vastaukset 11
Vanhimmat
Minusta tuo on perin tavallista. On tullut tavattua niin monta hurmaavaa naista, joista jo heti tiesi, että huumaa olisi, mutta arki ei sujuisi päivääkään. Valitettavasti.
Mutta sä et varmasti ole tekemisissä näiden naisten kanssa? Mua sattuu kun monten kanssa ollaan kuitenkin tekemisissä (ja aion olla jatkossakin) ja poden mustasukkaisuutta ja pelkoa hylätyksitulemisesta. Pelkään kokoaika koska se soittaa ja sanoo ettei halua olla mun kanssa yhteydessä enää. Mä en voi olla hänen kanssaan. Ihan sama vaikka asuisin naapurissa mutta ei.
elämänkokemuksella vois sanoa, että vähiten kiusaat itteäs, kun et ole tekemisissä / unohdat ja siirryt potenttiaalisimpiin tapauksiin.
Suurimmat ihastumiset mullakin on olleet just sellaisiin naisiin, joista tietää melkein heti että tuon kanssa ei arjessa pärjää. Oon heti päättänyt että tuon kanssa ei enää enempiä kontakteja.
En mä herättele mitään toiveita monten kanssa. Mä olen varma että jos puhuisin sen kanssa puhelimessa ja sanoisin että olen valmis koittamaan suhdetta niin hän lähtis mukaan. Tai voi olla että hän sanois että on kattellut mun sekoiluja niin kauan jo ettei enää jaksa. Olen aiheuttanut montelle tosi paljon murhetta ja huolta ja hän on mut pelastanut monesta pinteestä irl. Mä olen todellakin oikea draama-pesä!
Mä tulen aina rakastamaan montea ja varmaankin hän myös mua mutta meidän täytyy löytää kumppanit jostain muualta. Mua satuttaa joka kerta kun kuulen että hän on jonkun kanssa mutta suotta mä siitä kiukuttelen kun en itse olisi valmis hänen kanssa olemaan vaikka hän sinkku oliskin. Hitto kun joku hänen naiskaverinsa tietäis mun ja monten suhteen laadun niin taatusti kieltäis meidän yhteydenpidon! :D
toistan äskeisen.
Rajoita itte ittees. Tulee helpompi elämä.
Kyllä mä tulen pitämään monteen yhteyttä niin kauan kun elän.
Pahimmillaan yritin toista vuotta. Seuraelämäni high-light on ollut useamman lapsen eroamassa oleva yksinhuoltaja. Sellaista tunteenpaloa ei ole ollut eikä tule olemaan. Riipivää kaipuuta, intohimoa, repiviä riitoja jne.
Kolmekymppisenä tuntui kuin viisitoistavuotiaana. Kun saimme toisemme, elämä oli ensin kuin nirvanassa ja heti kohta aivan yhtä helvettiä, kunnes erosimme. Ja erosimme monta kertaa. Siihen ei lopulta purrut kuin ulkomaille muutto ja totaalinen ero. Enkä siltikään ole unohtanut häntä. Tosin en minä häntä takaisinkaan haluaisi.
Seksi-elämä ilmeisesti toimi? Oliko se parempaa hänen kanssa kuin nykyisen kanssa?
HEI KIITOS SANOISTASI, GOZZILLA ALKAA JUST
Kuka vittu viittii kattella jotain lasten Godzilla- ohjelmaa?
GONZE24