Elämän piti hymyillä,auringon paistaa risukasaan... Entinen ongelmanuori (ja aikuinenkin) päätti ryhdistäytyä ja jättää entiset toilailut taakseen,hakeutua terapiaan ja opiskelemaan itselleen uutta ammattia.
Entisestä mustasta lampaasta tulikin terapian ja muutaman vuoden opiskelun aikana kovalla tahdolla yhteiskuntakelpoinen ihminen. Unelma ammattiin valmistuttiin ja elämän piti olla hyvin. Ensimmäinen harmaapilvi tuli kuitenkin auringon eteen haettassa töitä valmistumisen jälkeen: Työpaikoista oli kova kilpailu ja hakijoita paljon.
Pitkän,lähes vuoden hakemisen jälkeen työnhaku tuotti tulosta ja tämä nuoriaikuinen sai ensimmäisen määräaikaisen työnsä uudella alalla johon oli kouluttautunut. Voi sitä ilonpäivää!
Nyt muutaman kuukauden työskentelyn jälkeen harmaat ja välillä mustat pilvet peittävät elämän auringon,myrsky puhaltaa ja elämän vene pysyy vaivoin pinnalla... Ilo ja unelma muuttui painajaiseksi.
Koen olevani kiusattu työssäni monelta taholta. Sosiaalisissa tilanteissa olen yleensä se jonka kustannuksella pari tyyppiä pitää hauskaa,toiset kuuntelevat vaivautuneina hiljaa ja itse kärsin hiljaa. Työnantajani kiristää työtahtiani koko ajan enemmän ja enemmän käyttämällä uhkailuna määräaikaisuuttani... eli jos en tee sitä ja tätä tai ota jotain lisätyöksi itselleni,voi olla ettei tarjota sinulle jatkoa töissä. Työnantaja myös nimittelee minua ala-arvoisilla nimillä ja eläimennimillä ja samalla katselee halveksivasti päästä varpaisiin.... Palavereihin muut kutsutaan,mutta minut jätetään ulkopuolelle,kuten myös ruokailuissa yms. Kelpaan siis vain tekemään työni siihen lisäksi myös paljon ylitöitä,mutta ihmisenä minulla ei ole mitään arvoa.
Kuvaukseni on varmaan hyvin pinnallinen ja voi olla vaikeaa saada käsitystä siitä mitä koen ja miltä minusta tuntuu... Mutta olen vain niin loputtoman väsynyt ja itkuinen siihen,että teen työni hyvin ja extraa siihen päälle...kiitosta en saa koskaan,mutta epämääräisiä uhkailuja ja kiristyksiä kyllä,lehmäksi haukutaan ja rumaksi,ulkopuolelle jätetään kaikesta ja kaiken lisäksi eräs työkaverini on kaiketi saannut jostain tietää elämästäni sillä kuittailua ja vihjailua tulee myös päihteidenkäytöstä monessa yhteydessä eri tavalla,vaikka asia ei ole ollut ongelma aikoihin minulle ja haluaisin keskittyä nykyhetkeen.
Entisestä mustasta lampaasta tulikin terapian ja muutaman vuoden opiskelun aikana kovalla tahdolla yhteiskuntakelpoinen ihminen. Unelma ammattiin valmistuttiin ja elämän piti olla hyvin. Ensimmäinen harmaapilvi tuli kuitenkin auringon eteen haettassa töitä valmistumisen jälkeen: Työpaikoista oli kova kilpailu ja hakijoita paljon.
Pitkän,lähes vuoden hakemisen jälkeen työnhaku tuotti tulosta ja tämä nuoriaikuinen sai ensimmäisen määräaikaisen työnsä uudella alalla johon oli kouluttautunut. Voi sitä ilonpäivää!
Nyt muutaman kuukauden työskentelyn jälkeen harmaat ja välillä mustat pilvet peittävät elämän auringon,myrsky puhaltaa ja elämän vene pysyy vaivoin pinnalla... Ilo ja unelma muuttui painajaiseksi.
Koen olevani kiusattu työssäni monelta taholta. Sosiaalisissa tilanteissa olen yleensä se jonka kustannuksella pari tyyppiä pitää hauskaa,toiset kuuntelevat vaivautuneina hiljaa ja itse kärsin hiljaa. Työnantajani kiristää työtahtiani koko ajan enemmän ja enemmän käyttämällä uhkailuna määräaikaisuuttani... eli jos en tee sitä ja tätä tai ota jotain lisätyöksi itselleni,voi olla ettei tarjota sinulle jatkoa töissä. Työnantaja myös nimittelee minua ala-arvoisilla nimillä ja eläimennimillä ja samalla katselee halveksivasti päästä varpaisiin.... Palavereihin muut kutsutaan,mutta minut jätetään ulkopuolelle,kuten myös ruokailuissa yms. Kelpaan siis vain tekemään työni siihen lisäksi myös paljon ylitöitä,mutta ihmisenä minulla ei ole mitään arvoa.
Kuvaukseni on varmaan hyvin pinnallinen ja voi olla vaikeaa saada käsitystä siitä mitä koen ja miltä minusta tuntuu... Mutta olen vain niin loputtoman väsynyt ja itkuinen siihen,että teen työni hyvin ja extraa siihen päälle...kiitosta en saa koskaan,mutta epämääräisiä uhkailuja ja kiristyksiä kyllä,lehmäksi haukutaan ja rumaksi,ulkopuolelle jätetään kaikesta ja kaiken lisäksi eräs työkaverini on kaiketi saannut jostain tietää elämästäni sillä kuittailua ja vihjailua tulee myös päihteidenkäytöstä monessa yhteydessä eri tavalla,vaikka asia ei ole ollut ongelma aikoihin minulle ja haluaisin keskittyä nykyhetkeen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
....vittumainen paikka.
Kusipäiset ihmiset ovat sääntö enemmän kuin poikkeus. Ihmisen pitäisi oppia tulemaan kusipäisten ihmisten kanssa toimeen ja siihen täytyy opiskella käytännön kautta.
Palkanmaksuun kuuluu osana näiden vittumaisten ihmisten sietäminen.
Voitteko kertoa työpaikastanne hieman enemmän. Kenenkään ei tarvitse alistua moiseen kohteluun. Asioita voidaan hoitaa niin monella tavalla.
Ei, vaan palkkaa vastaan kiusaajien pitää sietää kurinpitotoimenpiteitä ja joutua rajoittamaan huonoa käytöstään, ymmärsivät nuhteet tai eivät. Jos tilanne ei voi olennaisesti enää heikentyä, niin valita vain kaikki asteet ja yritä olla tehokas ja täsmällinen vaatien lakiin perustuen tuloksia ja valvontaa jatkossakin. Olosi paranee sen jälkeen, kun olet tehnyt voitavasi. Kiusaajat eivät varmasti tykkää, kun pistät paperille tarkat teonkuvaukset nimillä ja päivämäärillä varustettuna ja otat siitä kopiot. Laita myös paikalla olleiden muiden henkilöiden nimet, joilta asiasta voi tiedustella. Pyydä, että asiasta järjestettäisiin kaikki mahdolliset koulutukset ja palaverit, jotta se ei päätyisi maton alle eivätkä kiusaajat saisi aikaa hengähtää.