Miehen entisten seksikumppaneiden määrä?

Ei ole mitään ehdotonta eitä. Tapasin tuon oman puoliskoni hänen ollessaan 23-vuotias, ja hänellä oli ennen minua 5 seksikumppania, minusta se oli ihan riittävästi siihen nähden että olin itse neitsyt. Tuskin suurempi määrä olisi ollut suhteelle este, mutta ihan mukavaa ettei kaikkea pane mikä liikkuu. Sillä myös on merkitystä, onko kyseessä seurustelusuhteet vai kännipanoja...

Näin yleisesti ajatellen, ei tunnu hyvältä jos vastapuolella kymmenittäin, saati sadoista puhumattakaan, iästä riippuen tietenkin. Mutta jos paljon seksikumppaneita niin parasta olisi olla kertomatta. Historia tietenkin vaikuttaa myös asiaan, jos nuorena ollut paljon ja sitten vanhemmiten selvästi rauhoittunut, se pelastaa paljon, ellei vallan korjaakkin tilanteen :)

Naisten mielestä se on vain positiivinen asia, jos miehellä on ollut useita seksikumppaneita.

Miehen kokemattomuus on naiselle suurempi turnoff kuin se, että mies on ollut kymmenien naisten kanssa.

Hmm... mä tapasin nykyiseni kun hän oli 30. Hän oli ollut sinkkuna aika pitkäkin aikoja välillä, ja kavereidensa puheista päätellen joitakin naisia iskenyt noina aikoina yksiksi illoiksi kerrallaan, mutta en ole koskaan jaksanut tentata että kuinka monta kaiken kaikkiaan. Ei se mulle oikeastaan kuulu. Tärkeämpää on se että ei tullut ei-suunniteltuja lapsia eikä tauteja.

Positiivinenkin puoli löytyy, mies ei ihmetellyt sitä että mitenkäs naista nyt hyväilläänkään (tosin tämä on enemmän kiinni miehen asenteesta asiaa kohtaan kuin kumppanien varsinaisesta määrästä), ja osasi kortsuakin näppärästi ja hyvällä asenteella käyttää kun me aloitettiin petipuuhat, ennenkuin testeillä varmistettiin että muu ehkäisy oli ok (oikeasti ensimmäinen armastelemani mies joka ei ole nurissut kortsun käytöstä yhtään, päättelin että on tottunut asiaan aiempien naisten kanssa). Omat kokemukset muista miehistä kalpenivat hänen rinnallaan, ja miksi olisin tehnyt ongelmaa hänenkään entisistään, kun ei hänkään niitä juttuja ole märehtinyt yhtään?

Hah,,ilmankos olet puutteessa jatkuvasti :-)

Kuusi on erään kyselyn mukaan enimmäismäärä minkä naiset sulattavat ihannemiehellä.

Mun aviomieheni oli kova häntäheikki ennen mua. Hän on komea, joten ei ole ihmekään. Alkuun hän kielsi, että on ollut paljon naisia. Kun suhteemme vakiintui ja kerroin hänelle, että arvostan enemmän rehellisyyttä, kuin sitä, että mulle valehdellaan, hän kertoi avoimesti historiastaan. Se tuntui pahalta, mutta, kun hän vakuutti, ettei ne entiset olleet mitään minuun verrattuna ja että minä olen ainoa kenen kanssa hän voisi vakavissaan olla, niin se korvasi ehdottomasti historian :) Ei haittaa, että on monta kumppania, kunhan tekee selväksi nykyiselle, että tämä on tärkein ja arvokkain kaikista

On sillä hiukan merkitystä. Jos itse ei hypi sängystä sänkyyn ja kumppanilla on ennen kolmatta kymmenettä ikävuotta ollut kymmenittäin kumppaneita, niin tuskin haluaisin ryhtyä moisen häntäheikin kanssa suhteeseen. Eihän sellaista voi ottaa tosissaan.

Ei vältämättä mitenkään. En kysele enkä kerro. Mielestäni seksikumppaneita kyselemällä kerjää vain verta nenästään, nyt on nyt ja sillä mennään mitä on.
Enemmän vaikuttaa, miten hän kohtelee nyt, mistä hän keskustelee, mitä hän osoittaa teoillaan ja miten hän nyt osoittaa haluavansa suhteessa edetä. Siis miten se halua sitoutua tulee ilmi, onko se roikkumista vai sitoutumista, painostusta heti-mulle-kaikki-tänne, vai luottamusta siihen, että nyt oikeasti ollaan yhdessä ja aikaa on, koska olen tosissani.

En ymmärrä sitä utelua ja vanhojen ruotimista, jos todellista tarvetta ei ole. Itseäni ei ihan pienet haittaa, jos ihminen on oikeasti mukava, tykkään hänestä, hänen käytöksensä vastaa puheita (enkä tarkoita nyt liioiteltua liehittelyä) ja muutenkin tuntuu mukavalta.
Tietenkin jos on joku pysyvä sukupuolitauti, se täytyisi kyllä kertoa, sillä ilmihän se kuitenkin tulee ja silloin valehtelu ei kyllä olisi kannattanut... Kokemusta löytyy tästä ja se on sellainen asia, että en tuomitse, jos kertoo rehellisesti, eikä minua säikytellä tosiaan ihan pienillä asioilla, mutta valehteleminen ja toisen terveydellä leikkiminen on kyllä väärin.
En siinäkään siis ole kiinnostunut siitä, miten moka on käynyt, mutta siitä kyllä, pystyykö sen suhteen olemaan rehellinen. Enkä sen takia jättäisi suhdetta, jos sen kertoo, mutta valehtelusta kyllä.
(Joten etenkin, jos niitä kumppaneita paljon on, on kyllä velvollinen käymään testeissä säännöllisesti ja ehkä myös herpeksen verikokeet sopii otattaa, jos aikoo olla vastuullinen)

Joten eihän se kumppanien määrä välttämättä mitään sen kummempaa kerro, mutta kaikki muu kyllä.
Niin... Olen muuten kerran myös törmännyt mieheen, jonka mielestä se määrä ja entisistä kertominen (leuhkiminen) jotenkin nostaa hänen arvoaan, tai ehkä saa minut yrittämään enemmän. Ei sitten muuten saa.

Ihminen voi kyllä aina muuttua, mutta sen pitää lähteä itsestään, eikä odottaa, että tulee muka suhde ja ihminen, joka voi muttaa "ulkopuolelta". Eli sen pelimiehenkin pitää itse haluta muuttua ja muuta ja tehdä se jo ennen sitä vakavaa suhdetta!

Jos toinen paljastuu kovaksi pelimieheksi heti alkuun, ei sellaisesta tietenkään mitään kumppania suunnitella. Ihan kiva kaverina tai vakipanona, mutta luottamus voi olla kiven alla jos joka kulmassa tietää toisen naisia vonkaavan.

Ei niistä ole hyvä kertoa. Paitsi jos on parantumaton pettäjä ;)