Onko jollain kokemusta SPR:n ystävätoiminnasta? Olenyksinäinen mies ja kaipaan uusia ystäviä. On minulla kolme ystävää, mikä on sinänsä hyvä. Jollain ei ole ketään. Tosin näillä ystävillänikin on omat juttunsa ja näen heitä vaihtelevasti. Oikeastaan sen takia kaipaisin uusia ihmisiä elämään, koska saattaa mennä kuukausikin, ettei näitä ystäviäni näe ja joskus saattan nähdä parikin kertaa viikossa. Laajempi ystäväpiiri olisi parempi, niin olisi ehkä useammin ja varmemmin seuraa.
Vähän aikaa sitten näin jossain jutun SPR:n ystävätoiminnasta. Otin asiasta selvää ja kävin Tampereen toimipisteessä tutustumassa. Minulle kerrottiin, että he välittävät ystäviä, itse voi ilmoittautua ystäväksi yms. Minä en vielä ilmoittautunut, että olen halukas ystäväksi jollekin. He kuitenkin välittivät minulle ystävän, jonka itseasiassa jo tapasinkin.
Minulle jotenkin jäi vähän erikoinen olo keskustelustani toiminnanohjaajan kanssa ja tästä tapaamisesta. Tämä tyyppi, jonka tapasin, vaikutti kyllä ihan mukavalta. Oikeat ystäväthän soittelevat toisilleen, näkevät toisiaan ja puuhavat yhdessä kaikenlaista ihan ex tempore ja sattumanvaraisesti, jos ymmärrätte, mitä tarkoitan. Joskus voidaan sopia etukäteen jotakin. Ystävien toiminta on sellaista luonnillista ja aitoa, eikä mitään väkisin väännettyä.
Ensinnäkin ihmetytti, että tämä toiminnanohjaaja ei kysellyt, että mistä olen kiinnostunut ja mistä pidän eli hän ei selvittänyt yhtään millainen ihminen olen eli millaista ystävää minulle kannattaa tarjota. Hän tavallaan veti hatusta jonkun tyypin, jolle sopi tapaaminen minun kanssani. Ei ystäviä saa väkisin vääntämällä. Ajattelin, että tota kautta voisi tutustua uusiin ihmisiin ja saada mahdollisesti uusia ystäviä. Ehkä SPR:n ystävänvälitys on tarkoitettu enemmän sellaisille, joilla ei ole minkäänlaista kontaktia muihin ihmisiin ja ovat totaalisen yksinäisiä. Minä vain haluaisin laajennusta ystäväpiiriini. Olen turhan paljon yksikseni ja se vaivaa minua.
Tapaaminen tämän tyypin kanssa meni ihan mukavasti. Hän aluksi esitteli SPR:n ystävätoimintaa ja kertoi siitä, että oli ollut SPR:n ystävä kurssilla jne. Hän kertoi ystävätoiminnanperiaatteista. Mukavalta tämä tyyppi vaikutti, mutta en tiedä onko hän sellainen, jonka kanssa ystävystyisin. Ei meillä kauheasti ollut mitään yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Tämä homma menee niin, että tapaamiset sovitaan edellisen tapaamisen lopussa ja niitä on kerran viikossa. Tapaamiset kestävät tietyn ajan jne. Tästä juuri tulee sellainen kauhean teennäinen ja muovinen maku. Onhan tietenkin kiva, että tietää jo etukäteen, että jonkun näkee silloin ja silloin. Jäi sellainen vaikutelma, että muuten ei sitten olla yhteyksissä eli ei esim. soitella toisilleen sattumanvaraisesti niin kuin ystävät ja kaverit normaalisti tekevät. Tästä puuttuu kaikki aitous ja luonnillisuus. Kaipaisin nimenomaan aitoja ja oikeita ystäviä/kavereita. Sellaisia ihmisiä olen kohdannut ihan tarpeeksi, jotka esittävät kaveria tai jopa ystävää.
Vähän aikaa sitten näin jossain jutun SPR:n ystävätoiminnasta. Otin asiasta selvää ja kävin Tampereen toimipisteessä tutustumassa. Minulle kerrottiin, että he välittävät ystäviä, itse voi ilmoittautua ystäväksi yms. Minä en vielä ilmoittautunut, että olen halukas ystäväksi jollekin. He kuitenkin välittivät minulle ystävän, jonka itseasiassa jo tapasinkin.
Minulle jotenkin jäi vähän erikoinen olo keskustelustani toiminnanohjaajan kanssa ja tästä tapaamisesta. Tämä tyyppi, jonka tapasin, vaikutti kyllä ihan mukavalta. Oikeat ystäväthän soittelevat toisilleen, näkevät toisiaan ja puuhavat yhdessä kaikenlaista ihan ex tempore ja sattumanvaraisesti, jos ymmärrätte, mitä tarkoitan. Joskus voidaan sopia etukäteen jotakin. Ystävien toiminta on sellaista luonnillista ja aitoa, eikä mitään väkisin väännettyä.
Ensinnäkin ihmetytti, että tämä toiminnanohjaaja ei kysellyt, että mistä olen kiinnostunut ja mistä pidän eli hän ei selvittänyt yhtään millainen ihminen olen eli millaista ystävää minulle kannattaa tarjota. Hän tavallaan veti hatusta jonkun tyypin, jolle sopi tapaaminen minun kanssani. Ei ystäviä saa väkisin vääntämällä. Ajattelin, että tota kautta voisi tutustua uusiin ihmisiin ja saada mahdollisesti uusia ystäviä. Ehkä SPR:n ystävänvälitys on tarkoitettu enemmän sellaisille, joilla ei ole minkäänlaista kontaktia muihin ihmisiin ja ovat totaalisen yksinäisiä. Minä vain haluaisin laajennusta ystäväpiiriini. Olen turhan paljon yksikseni ja se vaivaa minua.
Tapaaminen tämän tyypin kanssa meni ihan mukavasti. Hän aluksi esitteli SPR:n ystävätoimintaa ja kertoi siitä, että oli ollut SPR:n ystävä kurssilla jne. Hän kertoi ystävätoiminnanperiaatteista. Mukavalta tämä tyyppi vaikutti, mutta en tiedä onko hän sellainen, jonka kanssa ystävystyisin. Ei meillä kauheasti ollut mitään yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Tämä homma menee niin, että tapaamiset sovitaan edellisen tapaamisen lopussa ja niitä on kerran viikossa. Tapaamiset kestävät tietyn ajan jne. Tästä juuri tulee sellainen kauhean teennäinen ja muovinen maku. Onhan tietenkin kiva, että tietää jo etukäteen, että jonkun näkee silloin ja silloin. Jäi sellainen vaikutelma, että muuten ei sitten olla yhteyksissä eli ei esim. soitella toisilleen sattumanvaraisesti niin kuin ystävät ja kaverit normaalisti tekevät. Tästä puuttuu kaikki aitous ja luonnillisuus. Kaipaisin nimenomaan aitoja ja oikeita ystäviä/kavereita. Sellaisia ihmisiä olen kohdannut ihan tarpeeksi, jotka esittävät kaveria tai jopa ystävää.
Vastaukset 1
Vanhimmat
jatkoa
Uteliaisuuttani ajattelin kokeilla tätä. Ajattelin, että tämäkin olisi hyvä tapa tutustua uusiin ihmisiin ja mahdollisesti ystävystyä jonkun kanssa. Ilman omaa aktiivisuutta ei ystäviä saa. Minulta on vähän viimeaikoina ollut ideat loppu, että mihin ryhtyisi seuraavaksi tutustuakseen uusiin ihmisiin. Kaikki mahdollisuudet ja tilaisuudet pitää käyttää hyödyksi.
En ole ihan vakuuttunut tästä SPR:n ystävätoiminnasta. Tuli jotenkin väkisinkin mieleen, että tässä joku kiltteyttään tapailee toista ihmistä (tässä tapauksessa minua), mutta siitä puuttuu sellainen aitous ja olemus, jota on oikeiden ystävien ja kavereiden kesken, jos ymmärrätte taas mitä tarkoitan. Vähän vaikea selittää. Ehkä minä en kuitenkaan kuulu ihan kohderyhmään. Olisi kiva synnyttää keskustelua aiheesta. Sekin oli mielenkiintoista, kun tämä "ystävä" kertoi, että kaikki kaikki kesksustelut ovat luottamuksellisia ja hänen kanssaan voi keskustella mistä vaan. Eikös tämän pitäisi olla päivänselvää, että ystävän kanssa voi jutella ihan mistä vaan vaikeistakin asioista ja ne jäävän kahdenvälisiksi, eikä niitä kerrota muille? Tulee mieleen psykologi-potilas suhde. No katstotaan, mitä tästä tulee ja voihan tapaamiset lopettaa, jos siltä tuntuu. Minä olen ihan tarpeeksi kohdannut epäaitoja ihmisiä ja epäaitoja ihmissuhteita, joten niitä en kaipaa.