avuton mies sairaskohtauksien aikaan

Täältä on vaikea neuvoja antaa.
Ehdotan kuitenkin, että puhut miehesi kanssa. KERRO hänelle SELVÄSTI ja yksinkertaisesti millaista tukea/apua tarvitset sairaskohtauksesi aikana.
Voihan olla, että miehesi ei lainkaan käsitä tilannettasi, tai hän kokee niin suurta avuttomuutta, että kokee helpommaksi jatkaa omia uniaan.
Sinun on otettava itse asia puheeksi miehesi kanssa. Kerro hänelle, että tarvitset häntä kohtauksen iskiessä ja anna hänelle ohjeet miten toimia kanssasi silloin.

Johan sinä voit rauhoittua tuolla, että jos olisit tajuton, mies osaisi soittaa hätänumeroon. Ei siinä paljon muuta maallikon tarvitsekaan osata.

Ei sinun hyvinvointisi ja rauhoittamiseksi/rauhoittumisesi ole kuin tasan sinun oma murhe. Miten mies voisi lohduttelemalla sinun kipusi poistaa tai vähentää? Onko hän lääkäri tai sairaanhoitaja, onko teillä ammattimainen suhde? Jos on, silloin sinä maksua vastaan saat mieheltä lievitystä kipuihisi, ja se on ihan asiallista vaatia, että mies ottaa vastuun kivunhoidosta. Jos taas kyse ei ole hoitosuhteesta, on sinun valitettavasti hoidettava itse omat kipusi. Voihan olla, että mies on ihan ällikällä sinun kipujen kanssa, ne kun ovat hyvin subjektiivisia. Puhukaa!


Mieheni katsoi ällistyneenä erään lähimmäiseni epilepsiakohtausta. Selitin hänelle kohtausta hoitaessani "kädestäpitäen" tarkalleen miten pitää toimia. Samoin oman neurologiani kanssa; olen selittänyt miehelle, mitä lääkkeitä meillä on kaapissa, ja mitä tarvitaan jos, mitä tehdä jos.. Puhuminen ja neuvominen asiallisesti auttaa kummasti. Luuleminen ja olettaminen ei.

No mitä se mies voi tehdä-jos et kerro, mitä hänen PITÄÄ TEHDÄ? Ei hän ole mikään lääkäri, vai onko...? Riittää, että hän voi hätätilassa soittaa sirran paikalle, eihän muuta voi tehdä. Kerro hänelle toimintapa, miten toimitaan AINA tällaisessa tilanteessa-ja siihen ei tule sitten muutoksia.

Mainittakoon, että olen juuri se puoliso, joka joutuu usein öisinkin nousta pahasta, ja varsin kivuliaasta sairaudesta kärsivän takia. Ne on keinot mullakin vähissä, kun et VOI AUTTAA enempää, kuin osaat ja voit. Lääkitys toimii tiettyyn rajaan asti, sitten loput stetson-tyyliin, mitä vaan helpottaakseen hoksaa tehdä.

"joka kaataa muuten hyvän suhteen"...riippuu mistä kiikkuu. Puolisollasikin on taakka kannettavanaan-en suosittele lisäämään sitä ainakaan piruuttaan. Ihminen jaksaa ja kestää melkein mitä tahansa-siis melkein.

Jos jotain hyvää hakee, niin niistä hyvistä ajoista saa ainakin hurjasti enemmän "irti", ja taas jaksaa eteenpäin vaikeitakin aikoja. Ja voin taata, että jotkut asiat tulee priorisoitua eri tavalla elämässä-ei ihan pikku tihkusateet vit**a samalla tapaa.

Jaksamisia.

Samaa sanoisin, että puhu asiasta miehen kanssa. Ehkä miehesi hiukan "pelkääkin" noita kohtauksiasi ja ehkä hän vain haluaa sulkea silmänsä niiltä, kun ei osaa/uskalla/pysty mitään tekemään. Kerro hänelle mitä toivoisit hänen tekevän.

Tai seuraavalla kerralla, kun sinulla on aika lääkärille tuosta asiasta, niin ota mies mukaan ja juttelette kolmistaan tästä asiasta. Olettaen siis, että lääkärisi on mukava ja ymmärtäväinen.

Kyllä voi olla että mies vaan menee hämilleen kohtauksistasi eikä tiedä mitenpäin olisi ja miten pitäisi toimia... itse menisin helposti hämilleni. Mies on voinut tottua että kohtaukset menee ohi jonkin ajan kuluttua itsestään ja luulee että niihin ei voi auttaa. Voi olla myös että mies vaan ei ymmärrä tuskasi määrää, ei aina jaksa sitä ja voi ärsyttää jos vaikutat jotenkin ylireagoivalta. Miehesi mietteitä ei tiedä kuin miehesi, puhukaa, puhukaa, puhukaa. Kuinka hyvin mies tuntee sairautesi?

Tuntisitko olosi sitten enemmän turvallisemmaksi yksin asuessasi, kun miehen, joka on kuitenkin jotenkin läsnä? Jos teillä on muuten rakastava suhde toisiinne, niin

Kuuleppa, kun se on sinun sairautesi, eikä miehen.
Olethan tuota pärjännyt ennenkin kohtauksiesi kanssa ilman miestäsi, joten
miksi nyt sitten miehen pitäisi heilua ympäriinsä, kuin maailmanloppu olisi käsillä?
Olisit ottanut lääkärin ukoksi, niin se tietäisi, mitä tehdä.
Ehkä yrität vain hakea huomiota mieheltä tuolla tavoin?
Mitäkähän muka pitäisi muuta sitten tehdä, kuin soittaa hätänumeroon? HALOO??
Rasittavaa, jos miehen olet ottanut siihen vain turvallisuuden takia.

Reumaatikot eivät kyllä todellakaan saa henkeä uhkaavia kohtauksia keskellä yötä, kipujahan voi olla ja niihin saa toivoa empatiaa, mutta ehkäpä miehesikin on hieman ymmyrkäisenä ja miettii että miksei sinulla ole riittävää kipulääkitystä kotona. Vai ymmärsinkö nyt perussairautesi väärin? Onko sinulla myös vaikea codp/astma?

Ymmärtäisin huolesi asiasta jos sinulla olisi esim. epilepsia tai diabetes, mutta suoraan sanottuna jos oma mies herättelisi useana yönä REUMAKIPUJEN vuoksi niin varaisin vaan omaan laatikkooni riittävää lääkitystä vaikka suppona.