GALLUP: syy työttömyyteesi?

Ikävää, että olet joutunut työttömäksi, mutta kuitenkin sinulla on vielä elämä edessä ja pää pystyyn vain! Olet nuori ja mahdollisuuksia on monia.

Itse olin ikäisenäsi myös vuoden verran työttömänä. Rahallisesti oli tiukkaa eikä paljon mikään napannut. Halusin kuitenkin opiskella ammatin. Lähdin AMK:hon opiskelemaan tietojenkäsittelyä ja nykyisin olen ollut alan töissä ja kolmatta vuotta. Elämä on muuttunut varsin totaalisesti. Sain opiskeluaikana paljon uusia ystäviä, opin näkemään asioitakin vähän eri tavalla. Muutin uuteen kaupunkiin, josta sain töitäkin.

Ei sitä kannata liikaa itseään murehtia. Työttömyys koskettaa jossain elämän vaiheessa niin monia, mutta periksi ei kannata antaa. Tsemppiä!



Uskon, että moni ikäisesi on varsin samanlaisten tuntemusten parissa.

1.24, yo-merkonomi

2. 3:tta päivää...

3. Firma alkoi lomauttaa, läksin vapaaehtoisesti ensimmäisten joukossa. Tammikuusta asti tuli töissä oltua tuossa paikassa ja huomasin kyllä jo tässä ajassa että ei ollut paikka jossa kauan viihtyy. Kesälomaakaan kun ei juuri kertynyt niin tein kompromissin ja läksin kesälaitumille.

4. No pisin pätkä on ollut jonka olen ollut oli 3kk, eipä ehtinyt iskeä. Nyt tulee 3 kuukautta. Syyskuussa aloitan uudessa, paperit valmiina.

5. En ole koskaan ajatellut asiaa, ilmeisesti en...

6. -

1) 58 vuotta ja merkonomi
2) 3 vuotta ja 2 kk
3) Otin itse lopputilin, en jaksanut enää
4) Ei aiheuta masennusta, päinvastoin.
5) En ole kateellinen, päinvastoin säälin kun pakertavat niska limassa!
6) Olen ihan tyytyväinen olooni

1.22v. ja nuoriso-ohjaaja
2.vähän yli vuoden
3.täällä on niin vähän töitä tarjolla ja varsin oman alani töitä etten ole yksinkertaisesti saanut töitä.
4.aiheuttaa masennusta ja paljon,ihan hirveä olo koko ajan.odotan milloin helpottaa...
5.en ole kateellinen työssäkäyville ystäville,mutta toivoisin heiltä vähän ymmärrystä,ei työttömänä olo ole todellakaan helppoa.
6.en tiedä miten kestän,sitä tässä ihmetteln itsekkin.kai sitä on vielä jossain pieni toivon kipinä paremmasta huomisesta,tosin kipinäkin hiipumassa päin.

tsemii sulle,kyllä me kestetään.vaikka se nyt tuntuu siltä et ei tätä kestä.mutta mä uskon et kaikella on tarkoitus,en vaan älyä vielä mikä hiton tarkoitus tällä työttömyydellä on...:)

1. 22 ei koulutusta
2. 6 vuotta
3. Oon paniikkihäiriöinen enkä voi kuvitellakaan itseäni työhaastattelussa
4. Aiheuttaa kun kaikki asiat ihan huonosti, vuokrat maksamatta jne.
5. Olen
6. En tiä, kai päivä kerrallaan..

1. 34 ja kaupallinen koulutus
2. en vielä päivääkään (olen vielä 2 kk irtisanomisajalla ilman työvelvoitetta. Virallinen työttömyys alkaa elokuun alussa)
Palveluvuosia tuli juuri 15 vuotta ko. firmassa.
3. tuotannolliset ja taloudelliset
4. Ei ainakaan vielä, riippuu saanko kuinka pian uuden työn
5. En ainakaan niille, jotka saivat pitää työpaikkansa, mutta tekevät jopa kolmen työt
6. Se jää nahtäväksi

Kiitos kaikille vastauksista. :) Lisääkin saa toki kirjoitella vielä...

Koitetaan tosiaan kaikki kestää vaikkei elämä olekaan kovin helppoa aina... Ja kiitos myös kannustavista kommenteista. :)

1. 28-vuotias prosessitekniikan insinööri
2. Pian 2-vuotta (välissä tosin 4kk määräaikainen työ).

3. Koulutusta vastaavaa työtä tosi vähän. Ns. duunaripaikkoihin ei ole otettu (olen kyllä hakenut), koska olen insinööri ja lähtisin kuulemma pois heti kun parempi paikka aukeaisi.

4. Minua masentaa se, ettei voi suunnitella elämäänsä eteenpäin. Tämä on sellaista päivä kerrallaan elämistä.

5. Aina välillä vähän. Jos saisin töitä, voisi alkaa toteuttamaan unelmia. (oma talo, parempi auto jne)

6. Kihlattuni tekee paljon pätkätöitä opiskelun ohessa, joten rahaa on aina silloin tällöin ostaa uusia vaatteita jne. Itse kulutan aikaani hoitamalla kotityöt. Teen ruokaa ja leivonkin melko usein... teen itse mm. sämpylöitä, pullaa jne. Lisäksi kirjoittelen novelleja ja luen paljon.

1. 25, sähkövoimatekniikan insinööri.

2. ~2 kuukautta nyt ja viime kesänä edellisen kerran.

3. Valmistumiseni jälkeen olen tehnyt lähinnä pätkätöitä ja niillä on tapana loppua kun saan hommat valmiiksi.

4. Ei, kesä lähestyy enkä vielä ole keksinyt rannalla oleskelua parempaa kesänviettotapaa. Ennemminkin säälittää sellaiset ihmiset jotka joutuvat/haluavat viettää kesänsä neljänseinän sisässä jossain toimistossa.

5. En.

6. Tähän sanoisin, että kannattaa oppia nauttimaan elämästä. En ole nyt ensimmäistä kertaa työttömänä eikä tämä varmasti jää viimeiseks ja mun kokemuksen mukaan työttömänä olo on loppeinlopuks ihan mukavaa, jos vaan osaa sopeuttaa elämäntapansa siihen. Muutenkin olen joskus ihmetellyt että miks suomessa työtä pidetään jonkunlaisena itseisarvona jota tehdään vaikkei siitä mitään hyödyttäiskään.

Rahatilanteesta, aina työttömäks joutuessani mä oon alkanut kokkaamaan oman ruokani ja leipomaan oman leipäni. Lisäks vähennän auton käytön olemattomaks ja hoidan kaikki asiani kävellen, silloinkin kun matkaa tulee useita kilometrejä. Lopputulos, mulle jää ansiosidonnaisesta suunnilleen saman verran säästöön kuin mitä jäi duunissa ollessa.

1. 25, matkailualan AMK-tutkinto

2. Vajaan kuukauden eli valmistumisestani asti

3. Olen vasta valmistunut eikä yrityksistä huolimatta ole työtä löytynyt. Varsinkin oman alan työpaikat ovat täällä aika kiven alla. Toivottavasti tärppää pian! Ennen opiskelemaan menoakin olin työttömänä 9 kk, mutta sen ajan olin työharjoittelussa työmarkkinatuella.

4. No ei ole vielä aiheuttanut, kun työttömyyttä ei ole vielä kauaa kestänyt. Mutta varmasti tulee aiheuttamaan, jos ei töitä löydy.

5. Enpä ole juuri ajatellut asiaa noin.

6. -

1. Ikää 20-v
2. Merkonomiksi valmistumisestani saakka, eli keväästä 2003 (tosin olin marraskuusta toukokuun alkuun asti työvoimakoulutuksessa opiskelemassa atk:ta)
3. Tällä alueella (Uusimaa) ei kukaan tunnu kaipaavan työtöntä, jolla ei ole työkokemusta
4. En jaksa edes nauttia kesästä, kun tuskailen työttömyyttä
5. Olen. Toisaalta mietin kyllä, että minäpäs vaan huilin kotona, mutta kun tulot on työvoimatuen suuruiset, niin ei paljon naurata. Ahdistaa.
6. Mies on työkyvyttömyyseläkkeellä ja hänen olemisensa todistaa, että ihmisen kaikki arvo ei tule työnteon kautta. Selviän kun välillä itken ja riehun turhautumistani.

Jos täällä olisi joku joka haluaisi jakaa kokemuksia tästä asiasta, niin heittäkää mulle mailia, [email protected]. Ehkä se helpottaisi, jos ei tuntisi olevansa ainoa.

Syy työttömyyteen on se kun en jaksa yksinkertaisesti tapella verissä päin jostain hantti-tai siivoushommasta. En ole epätoivoisesti tyrkyllä enkä mielistele työnantajaa luonnottomasti. Täällä päin on liian vähän töitä ja liikaa epätoivoisia työttömiä. En ole koulutettu vain peruskoulu. Olen pian keski-ikäinen. Työkokemusta ei ole olleenkaan.

1. 25v DI
2. 4kk
3. Määräaikaista sopimusta ei uusittu valmistumisen jälkeen.
4. Kyllä. Olen todella turhautunut.
5. Olen. En enää tunnu kuuluvan työssäkäyvien entisten kavereideni kaveripiiriin.
6. En tiedä. Jotenkin sinnittelen päivä kerrallaan ja tuskailen. "Lomastakaan" ei voi oikein nauttia, kun stressaa töiden ja rahan puutteesta.