Onko se niin kamalan väärin?

"Erokaan ei pelkän seksin takia tunnu järkevältä"
Noh, jos et ole seksin takia naimisissa niin mitäs siinä valitat? Kaikkea ei voi saada.... pysy vaan puutteessa, keskity vaimoosi ja niihin muihin hyviin asioihin liitossasi.

Asia on ihan ok, jos myös miehesi on sitä mieltä. Silloinhan ei ole kyse enää pettämisestä. Jos taas miehesi ei hyväksy toisten kanssa paneskelua, niin silloin se paneskelu on väärin koska loukkaat tarkoituksella puolisoasi.

Entä jos kotonakin saa? Entä jos puoliso ei ole nalkuttava akka tai ukko? Onko oikein toimia toisen selän takana? ja vaikka toinen oliskin nalkuttava pihtari, oikeuttaako se valehtelemaan. Kyllä se on pettäjän vastuulla kertoa ettei ole tyytyväinen tai ettei kykene suhteeseen vain yhden kanssa. Petetylläkin, olipa minkälainen ihminen tahansa täytyy olla mahdollisuus valita minkälaista elämää haluaa elää. Ja mikä siinä on, että jos toinen suoraan kysyy onko olemassa joku toinen tai kenties useitakin, pitää edelleen valehdella? Sen verran pitää olla munaa ettei tietoisesti leiki toisen tunteilla, kenties jopa mielenterveydellä. Eri asia on jos toisin on sovittu ja toinen on ilmoittanut, että mennä saa ja ettei edes halua tietää toisen seikkailuista.

Kyllä se on ihan oikein ja ne joiden mielestä se on väärin, eivät ole ajatelleet juttua ihan loppuun asti.

Siis on oikein valehdella toiselle? Sitäkö tarkoitat? Eli hyväksyt puolisoltasi ja ystäviltäsi sen, että he valehtelevat etkä koskaan voi olla varma siitä mikä on totuus. Ja mitenkäs se sitten menee loppuun ajateltuna tämä juttu? Valaise toki. Olen joutunut näkemään useita ihmisiä, miehiä ja naisia joilla mennyt pitkä aika toipuessa siitä ettei toinen ollutkaan se luotettava ihminen joksi häntä luuli.

Eihän se väärin ole jos sinulla on esittää lappu "Minä Minna lupaan mieheni panna sua", ja esität sen kun menet vieraisiin.

Eiks toi aloittaja muka voisi mitenkään olla nainen? Miksi vieraissa käy muka aina mies? Eikö se, jota ei seksi kiinnosta voisi olla yhtä hyvin mies? Tai voisiko olla niin, että sillä pihtarilla onkin itsellään sellainen panopuu kakkosenaan, ettei seksi kotona enää kiinnosta/jaksa? Silloinhan vieraissa käyminen olisi vain oikeus ja kohtuus.

Kyllähän vieraissa käy sekä miehet että naiset. Tuo "mitä ei tiedä ei satuta" on niin kukkua. Suurin osa ihmisistä aavistaa ettei kaikki ole kunnossa ja salailu ja valehtelu kyllä näkyvät käytöksessä mm. kireytenä ja kiukutteluna. Eli kyllä se petetty jollain tapaa kärsii. Ja jos toinen oikeesti on ikävä nalkuttaja ja pihtari, niin kai sille voi sanoa et tää oli nyt tässä lähe meneen. Sitten ei tarvitse valehdella ja jälkiään peitellä. Jos taas toinen ei nalkuta eikä pihtaa ja pettäjä sekä syö että säästää kakkua niin onkos sekin sitten oikein jos kerta toinen ei tiedä että puoliso pettää? Valehteluhan on käsittääkseni väärin vai pyhittääkö tarkoitus keinot. Ja mikä se tarkoitus sitten on jos puoliso käyttäytyykin asiallisesti. Taitaa mennä itsekkyyden puolelle sitten jo vai??

Sanot rakastavasi puolisoasi? Haluatko että rakastamallasi ihmisellä on kumppani joka pettää häntä ja toimii hänen selän takanaan? Kaikille niille ihmisille jota minä rakastan toivon pelkkää hyvää enkä soisi heille ikinä pettävää kumppania. Jos sinä rakastaisit puolisoasi niinkuin sanot et tekisi hänelle mitään sellaista mikä häntä voisi koskaan satuttaa tai jos sinun olisi satutettava häntä toimisit rehellisesti ja päästäisit hänestä irti. Antaisit hänelle mahdollisuuden löytää arvoisensa kumppani sillä uskon että sinä et nyt koe olevasi hänen arvoisensa mikäli salaat syrjähyppysi häneltä. Sinun täytyy olla rehellinen itsellesi jotta voit olla sitä myös toiselle. Rakastamalle ihmisellehaluaa olla avoin. Sinun pitäisi tuoda tasrpeesi puolisosi tietoisuuteen ja kertoa että tarvitset seksiä ja haet sitä nyt muualta koska et voi elää ilman sitä. Olet tehnyt valintasi ja voit rakastaa kumppaniasi olematta hänen kanssaan. Etäältä. Jos puolisosi rakastaa sinua kuten sinä häntä hän voi jopa hyväksyä tuon suhteesi toiseen. Jos se taas häntä satuttaa liikaa niin teidän on erottava.

Todella komppaan edellistä kirjoittajaa! Salailu käy sitäpaitsi pidemmän päälle tosi raskaaksi myös sille salailijalle. Ja toinen huomaa kyllä, että jotain on vinossa. Rehellisyys kunniaan tässäkin. Jos vaimo päättää ettei voi kansssasi elää niin sitä päätöstä on sitten kunnioitettava.

Lisää perusteluja, tuomitsijat, kiitos. Salailu ei ole minulle raskasta. Päinvastoin raskasta on jatkuva puutteessa oleminen. Kun saan säännöllisesti, olen paljon paremmalla tuulella enkä äksyile ja kiukuttele. Eikö se ole puolisonkin etu?
Aika paljon suositellaan eroa. Onko se syy erota, jos liitto ei toimi vain yhdellä osa-alueella, mutta muu on kunnossa?
Itse seksin lisäksi mulle on tärkeää tuntea olevani haluttu ja jos puolisoni ei minua halua, tiedän monta muuta, jotka tämänkin tarpeeni täyttää.

Puolisosi on siis tietämätön asiasta. Onko sinusta todella oikein valehdella puolisollesi jota kerrot rakastavasi? Ymmärrät varmaan, että jos asia tulee hänen tietoonsa jostain se loukkaa häntä luultavasti sysvästi. Sinä et olekaan se ihminen joksi hän on sinua luullut. Luultavasti hän myös kokee eläneensä valheessa ja menettäneensä jotain myös itsestään. Kun minulle selvisi mieheni sivusuhde olin aivan loppu pitkän aikaa. Meillä tosin harrastettiin seksiä ihan normisti 2-5 krt viikossa ja asiat tuntuivat olevan ihan mallillaan. Ilmeisesti näin ei kuitenkaan ollut mieheni mielestä ja olisin kyllä halunnut tietää tämän ja ohjata itse omaa elämääni sen sijaan että toinen valehteli minulle ja ns. teki päätöksen puolestani. minulta kun ei kysytty sopiiko että käyn vieraissa tai kerrottu missä mennään. Minunkin mieheni väittää rakastavansa minua ja lohdutteli kun kaikki tuli ilmi. itse en tuosta rakkaudesta ole niin varma. Pikemminkin ajattelen kuinka julmasti ja itsekkäästi hän on toiminut selkäni takana. Mitä rakkautta tai kunnioittamista se on.

Mitä sä ylipäätään tuollaisia kyselet? Ei kukaan tuollaista omantunnon moraali-oikeutus-asiaa voi sanoin miksikään todistella. Merkittäviä lienee saman kokeneiden omakohtaiset tilitykset, mutta mistä voit tietää että ne on totta? Kuten sunkin tilityksesi? Joka itseasiassa kuulostaakin lähinnä teoreettiselta pähkäilyltä. Et sä kuitenkaan mitään tuollaista järkeilysi mukaista tarpeen täyttäjää mistään löydä, muualta kuin mielikuvituksestasi.

Sinulle truth hurts. Valehtelija ei ansaitsekaan puolisoaan tai ystäviään. Eli jos olet tähän asti aina valehdellut niin toki se viikon ajan totuuden puhuminen karkoittaa kaikki. Mutta jos olet puhunut puolisollesi aina totta ja puhut vastakin ei ongelmaa ole. Ja parisuhdeasioissa ei ainakaan kannata alkaa valehtelemaan. Valheella tuppaa näissä asioissa olemaan lyhyet jäljet. Joku päivä tapahtuu jotain jossa totuus tulee ilmi.

On. Se on kamalan väärin. Vaikka asiaa miten kääntelisi niin toisen selän takana puuhailu ja ihmiselle joka rakastaa sinua valehtelu on väärin.

Jos pyörii mielessä salaiset kiimaiset hetket jonkun kolmannen kanssa, ei voi olla puolisolleen avoin ja sanoa mitä ajattelee ja näin suora keskusteluyhteys katkeaa..
Kun ei voi sanoa puolisolleen mitä ajattelee alkaa puhua ihan merkityksettömiä ja yhdentekeviä asioita... Alamäki alkaa

ON, se on väärin - se on pettämistä, moraalitonta, kuvittele vaikka, että itsellesi tehtäisiin niin, olisiko hauskaa?

Kyllä se paneskelu muualla on tosi väärin jos olet aviossa. Mietipä asioita oikein kunnolla. Jos kotona ei saa, miksi ei saa??? Luultavasti on syitä niin sysissä kuin sepissä. Eli tuskin olet syytön siihen kotisaamiseen.

Jos olet taasen seksin perään kovin, luultavasti puhataankin osaltasi sairaudesta ja siihen pitäisi osata hekea apua lääkäriltä. Ei kukaan voi jatkuvasti paneskella, pitäähän elämään mahtua muunkinlaisia asioita.

Onkohan puoliso jopa kyllästynyt sinun jatkuviin panohaluihisi.

Onko se jatkuvasti, jos saan vierasta n. kerran kuukaudessa ja omaa kerran vuodessa?

Yritäs laittaa kuvio toisinpäin.Omaa kerran kuukaudessa,vierasta kerran vuodessa.Tee siitä tavoite.Jospa se siitä sitten.Niin ja voisi myös panostaa siihen omaan parisuhteeseen eikä vieraisiin salapanoihin.Miksi saat omaa vain kerran vuodessa?Säälistä ?

Kiitos vaan neuvosta, sitähän minä olen yrittänyt jo monta vuotta, että saisi omaa vaikka edes sen kerran kuukaudessa. Mitäpä sillon edes vieraalla tekisin? Mutta annapa hyviä neuvoja myös siihen, miten sitä omaa saisi? On puhuttu kahdestaan, on puhuttu terapeutille yksin ja yhdessä, mutta jos toista ei vaan haluta ja häntä ahdistaa kun vonkaan ja minua ahdistaa vongata ja tulla torjutuksi. Kyllä minä naisin omaa sata kertaa mielummin kun vierasta ja salaa, mutta kun ei anna niin ei. Ja on sanonut, että ei minusta, häntä vaan ei haluta. Joo, tiedän seuraavan kysymyksen, mutta en tiedä tyydyttääkö hänkin tarpeensa muualla.

Mitä sitte kitiset täällä ihan turhaan.