Olisi kivaa nyt kuulla että miten kukin täällä etsii sitä seuraa ja parisuhdetta?
Aika monella tuntuu olevan se ongelma, mutta mitenkähän on sen aktiivisuuden laita?
Tahtoisin myös tietää että miten toimitte sitten niissä tilanteissa jos mahdollisuus tutustua johonkin tulee tai aloitteenteko?
Olen mies joka on ettinyt seuraa vähiten baarista ja eniten kaikenlaisista muista menoista. Netistä myös kokeilin varsin pitkän aikaa, Se touhu on jo nähty ja huonoksi todettu.
Ehkä voisi jakaa vinkkejä muitakin kuin yleisluontoisia "mene kuorolaulantaan tai tanssikurssille" joilla joku voisi löytää seuraa kun se näyttää monelle olevan niin vaikeaa.
Itse olen kyllä aikalailla kolunnut kivien ja kantojen alta. Jopa kirjastosta olen yrittänyt joskus. Siinä tuleekin oikea stalkkerifiilis.
Ehkä ainoana oikeana vaihtoehtona on sitten ne yökerhot? Ehkä saan sitä palstalla suuresti mainostettua teiniä näin kolkyt ja risa miehenä sitte.
Aika monella tuntuu olevan se ongelma, mutta mitenkähän on sen aktiivisuuden laita?
Tahtoisin myös tietää että miten toimitte sitten niissä tilanteissa jos mahdollisuus tutustua johonkin tulee tai aloitteenteko?
Olen mies joka on ettinyt seuraa vähiten baarista ja eniten kaikenlaisista muista menoista. Netistä myös kokeilin varsin pitkän aikaa, Se touhu on jo nähty ja huonoksi todettu.
Ehkä voisi jakaa vinkkejä muitakin kuin yleisluontoisia "mene kuorolaulantaan tai tanssikurssille" joilla joku voisi löytää seuraa kun se näyttää monelle olevan niin vaikeaa.
Itse olen kyllä aikalailla kolunnut kivien ja kantojen alta. Jopa kirjastosta olen yrittänyt joskus. Siinä tuleekin oikea stalkkerifiilis.
Ehkä ainoana oikeana vaihtoehtona on sitten ne yökerhot? Ehkä saan sitä palstalla suuresti mainostettua teiniä näin kolkyt ja risa miehenä sitte.
Vastaukset 4
Vanhimmat
En etti seuraa saati parisuhetta. Enkä varsinkhan netistä.
En mie ole miehenkipeä ihminen, jonka täytyis saaha vaan parisuhde jonku kans koska ei taho olla yksin. Eehei, kyllä se soppeli mies tulee vastaan kun on oikia aika :) Tulee kun on tullakseen, that's it. En ressaile sen kanssa.
Ja ennen kaikkea live-elämässä niitä ihmisiä yleensä tapaa parhaiten.
Pyörällä ajelen ympäriinsä ja etsin ja jos tulee mies vastaan poljen kovempaa ja rimputan kelloa. Mulla on vielä tässä treenaamista.
Baarit tuli koluttua joskus nuorempana. Vanhemmiten vähän joka kiven ja kannon takaa. Ja tuntuviks mitä vanhemmaks tulee sitä enempi ja isompia kiviä pitää raivata tieltään, että onnistuu edes löytämään yhden sinkun, puhumattakaan siitä että kemiat pelais yhtään suuntaan tai toiseen.
Pari vuotta sitten käytännössä luovutin aktiivisen etsinnän ja totesin että ei maksa vaivaa. Jos johonkin mukavaan naiseen jossain vahingossa törmään, niin hieno juttu. Kyl tää elämä menettelee yksinkin...
Noin yleisesti kaikki kaverit löytäny kumppanin perus baareista/opinnoista/kaverin kautta tutustumalla. Ittellään kun opinnot ohi eikä kaveripiirissä ole enää sinkkuja, niin ne arvat on jo raavittu :)
En jaksa etsiä enää. Luotan siihen, että jos elämääni on vielä rakkautta suotu, niin sattuma tuo hänet kohdalleni.
Etsin miestä itselleni baareista, kuntosalilta, konserteista ja yritin silmäpeliä kaupoissa. Ei tulosta. Totesin, että en jaksa pettyä uudelleen ja uudelleen. Väsyin myös siihen, että esim. risteilyillä ja baareissa minuun yhteyttä ottavat olivat ukkomiehiä.
Tiedän, että kivojakin sinkkumiehiä on olemassa. Minulle kelpaisi mainiosti esimerkiksi YH-iskä, joka viihtyy hyvin kotona perheen kanssa. Ehkä pitäis kokeilla kirjaimellisesti törmäämistä kaupassa johonkuhun mukavan tuntuiseen mieheen. Valitettavasti vain esimerkiksi lapsen kanssa liikkuvaa pitää automaattisesti varattuna.
Pitäis saada joku merkki, jolla erottaa varatut sinkuista. Sormusta kun ei juuri kukaan käytä, kun on niin paljon niitä, jotka vaan seurustelee ilman sormuksia. En kyllä itse kehtaa pukeutua mihinkään "Sinkku" -tekstillä varustettuun paitaankaan, mutta kuten sanottua, en etsi aktiivisesti, vaan keskityn elämään tavallista arkea itsekseni.