Olen viime aikoinu huomannut, että mun on todella vaikea olla aidosti onnellinen ja iloinen ystävieni puolesta! Haluaisin olla hyvä ystävä ja iloita ystävieni menestymisestä, mutta olen huomannut, että vaikka yritän en pysty olemaan toisten puolesta aidosti onnellinen! En näytä sitä kavereilleni ja iloitsen kyllä heidän puolestaan heidän kuullensa..
Huolestuin kuitenkin, sillä jos kaverine menestyvät tulen itse vain kateelliseksi, enkä tunnu aina edes toivovan heille parasta! ihan kamalaa! kannustan kyllä kavereitani vaikka pääsykokeissa, mutta toisaalta, saatan jopa toivoa, etteivät he pääse sisälle! :( tai jos joku kaverini löytää oikein ihanan poikaystävän..
en hlauaisi olla tällainen ystävä! Miten oppisin oikeasti olemaan hyvä ystävä ja iloitsemaan toisten onnistumisesta ja menestymisestä!? eihän ne kuitenkaan ole itseltäni mitenkään pois..
Huolestuin kuitenkin, sillä jos kaverine menestyvät tulen itse vain kateelliseksi, enkä tunnu aina edes toivovan heille parasta! ihan kamalaa! kannustan kyllä kavereitani vaikka pääsykokeissa, mutta toisaalta, saatan jopa toivoa, etteivät he pääse sisälle! :( tai jos joku kaverini löytää oikein ihanan poikaystävän..
en hlauaisi olla tällainen ystävä! Miten oppisin oikeasti olemaan hyvä ystävä ja iloitsemaan toisten onnistumisesta ja menestymisestä!? eihän ne kuitenkaan ole itseltäni mitenkään pois..
Vastaukset 3
Vanhimmat
"ystäviä" on ihmisillä paljon. Monet ei kestä nähdä toisten onnea ja ryhtyvät ilkeiksi ja pahimmassa tapauksessa yrittämään rikkoa muiden ihmissuhteita. Millä lapsen tai pahaisen teinin tasolla olet henkisesti? Et ole sinut itsesi kanssa. Minä olen ainakin aidosti iloinen ystävieni puolesta jos heillä menee hyvin. Se antaa minulle rohkaisua,siitä, että ehkä minullakin joku kerta vielä..... ja vaikka ei tapahtuisikaan, niin minä olen minä ja kaveri on kaveri ja hyvä kaveri onkin!
Aina kun tunnet kateutta, ilkeyttä, vihaa tai mitä tahansa pahaa tunnetta, pyydä että Jeesus kitkee sen juurineen susta pois. Toimii! Olen itse tehnyt tätä kauan ja kaikki paskamaisuudet sulavat susta pois pikkuhiljaa!
Kateus on luonnollinen tunne. Et sinä mikään hirviö tai lapsellinen ole. Jopa nämä aidosti iloitsevat tuntevat toisinaan kateutta, vaikka eivät sitä myönnäkään. Yritä ajatella, että samat asiat ovat saavutettavissa myös sinulle, jos niin haluat. Silloin niistä tulee vain asioita, jolloin on helpompi iloita omista ja muiden saavutuksista - ainakin itse koen niin.