Nyt tilanne se ettemme tiedä jatkaako vai ei yhdessä. Rakastan kyllä miestäni, mutta tilanne on hieman monimutkainen. Tahtoisin muuttaa pois tältä pieneltä paikkakunnalta, aloittaa uuden elämän jossain kaukana hänestä, sillä en tahdo törmätä häneen. Eli kuten huomaatte, olen päättänyt että liittomme päättyy. Mutta ihmettelen miksi mieheni on niin kovasti vastaan sitä että lähtisin, siis vaikka erottaisiin. En ymmärrä mitä ihmeen merkitystä hänelle on missä asun ja elän, jos emme elä yhdessä. Tiedän että hän välittää edelleen minusta, mutta silti, taitaa hänkin olla eron kannalla, sillä loukkasi minua pahasti.
Osaatteko analysoida?
Osaatteko analysoida?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kyllä se taitaa niin olla et miehesi katuu tekoaan ja toivoo että saisi uuden mahdollisuuden. Hän ei vain uskalla myöntää sitä sulle jos ei ole sulta saanut mitään viitteitä että antaisit anteeksi.
Kysy suoraan miksi haluaa pitää sinut lähellä jos et vielä sitä tiedä. Miksi se yleensä vaivaa sinua, jos kerran haluat itse erota. Muuta pois vaan, mieshän voi haluta vaan pitää sua vähän niinkuin varalta lähellään tai sitten kuten edellinen kirjoitti, katuu jo tekoaan. Parasta olisi puhua asiat selviksi suorin sanoin, ettei tarvitse jälkeenpäin arvailla.
Tiedän että katuu. Näen sen kyllä. Lupaukset rehellisyydestä rikottu. Anteeksiannosta kyllä myös puhuttu. Voisikohan olla niin näissä jutuissa että se joka on loukannut ei pystykkään antamaan itselleen anteeksi epärehellisyyttään.
Olen kysynytkin. Vastaus on vaan yksinkertaisesti ettei hän halua että olen jossain niin kaukana. Joten? Ja tietenkin välitän syystä, miksi ei haluaisi että lähden.
nyt sitten on vaan päätettävä haluatko sinä tehdä niin kuin hän haluaa vai tehdä ihan niin kuin sinä itse haluat. Hätiköidä ei kuitenkaan kannata, yleensä aika tekee tehtävänsä ja asioilla on tapana järjestyä. Hyvä jos pystytte puhumaan ja koita nyt vaan saada sitä miestäsikin enemmän kertomaan ajatuksistaan.
Niinpä. Mistähän niitä puhelahjoja voisi ostaa? Miksi miehet on luotu sellaisiksi, etteivät osaa kertoa mitä sisimmässään liikkuu. Näen kyllä että tosissaan on kun sanoo etten saisi lähteä mihinkään. Vaikea päätös ja aikaa on tietysti annettava tälle. Viisautta, harkitsevaisuutta ja sydäntä, sitä tämä vaatii, menettämättä omanarvontunnettaan.
Haluaisin tehdä niinkuin me molemmat halutaan. En ole itsekäs ja tietysti tahdon ottaa huomioon myös hänen toiveensa, mutta omat ehdot minunkin sydämessäni on.
Kerron vielä että kyse on lapsen hankkimisesta. Olen jo kohta 30 v ja tästä puhuttu jo vuosia, mies on koko ajan sanonut haluavansa lapsia. Nyt yhtäkkiä sanookin että haluaa todennäköisesti elää lapsettomana. Sen verran iso asia minulle että pistää todella vakavasti miettimään uutta kumppania. Hankalaksi päätöksen tekee se että hän on kaikinpuolin muuten hyvä mies.