Pyhä päätökseni

Noh, tapahan tuokin.

Itse opettelin viihtymään baareissa ja aloin tanssia ja jätin pois monta asiaa, mistä luonnostani juttelisin (miespuoliset kaverit ja tyttöystävät ovat niitä syvällisiä asioita varten).

Opin kuitenkin nauttimaan noista ja itseäni alkoi oikeasti kiinnostaa nämä käyttäytymismallit. Miksi? Siksi, että siitä tulee palkinto, eli miellytän lopulta kuitenkin enimmäkseen itseäni enkä naisia.

Samahan pätee käytöstapojen opettelussa lapsena. Kun käyttäydyt hyvin, saat palkintoja ja kun käyttäydyt sopimattomaksi, joutuu arestiin. Sitä energiaansa voi säädellä. Harvoin löytää mitään todellista uutta ja kiinnostavaa, ellei joskus tartu härkää sarvista ja kokeile jotakin, mikä ei niin alkuasetelmiltaan vaikuta kiinnostavalta.

Ex pinp kirjoitti:

Noh, tapahan tuokin.

Itse opettelin viihtymään baareissa ja aloin tanssia ja jätin pois monta asiaa, mistä luonnostani juttelisin (miespuoliset kaverit ja tyttöystävät ovat niitä syvällisiä asioita varten).

Opin kuitenkin nauttimaan noista ja itseäni alkoi oikeasti kiinnostaa nämä käyttäytymismallit. Miksi? Siksi, että siitä tulee palkinto, eli miellytän lopulta kuitenkin enimmäkseen itseäni enkä naisia.

Samahan pätee käytöstapojen opettelussa lapsena. Kun käyttäydyt hyvin, saat palkintoja ja kun käyttäydyt sopimattomaksi, joutuu arestiin. Sitä energiaansa voi säädellä. Harvoin löytää mitään todellista uutta ja kiinnostavaa, ellei joskus tartu härkää sarvista ja kokeile jotakin, mikä ei niin alkuasetelmiltaan vaikuta kiinnostavalta.

Lue lisää

Jos ei tunne ja hyväksy itseään täydellisesti, niin itseään totta kai muokkaa muiden mukaan, se on inhimillistä. Mulle suurin palkinto kuitenkin on se, että mut hyväksytään, ei jokin käyttäytymismallini. Tähän pyrin myös omassa suhtautumisessani muihin.

Toi että lapsena vanhemmat käyttää rangaistuksia, niin ei se tarkoita että se on oikea tapa kasvattaa lapsia ja että niiden käyttö on välttämätöntä.

Ennakkoluulottomuus on hyvä asia mutta vastustavaa energiaa vastaan toimiminen ja pelkkää inertiaa vastaan toimiminen ovat eri asioita. Aina erotus ei ehkä helppoakaan.

et silleen kirjoitti:

Jos ei tunne ja hyväksy itseään täydellisesti, niin itseään totta kai muokkaa muiden mukaan, se on inhimillistä. Mulle suurin palkinto kuitenkin on se, että mut hyväksytään, ei jokin käyttäytymismallini. Tähän pyrin myös omassa suhtautumisessani muihin.

Toi että lapsena vanhemmat käyttää rangaistuksia, niin ei se tarkoita että se on oikea tapa kasvattaa lapsia ja että niiden käyttö on välttämätöntä.

Ennakkoluulottomuus on hyvä asia mutta vastustavaa energiaa vastaan toimiminen ja pelkkää inertiaa vastaan toimiminen ovat eri asioita. Aina erotus ei ehkä helppoakaan.

Lue lisää

Ei rangaistuksia vaan palkkioita ja rangaistuksia. Tällä tavalla oppii esimerkiksi lenkkeilemään säännöllisesti. Se ei kuitenkaan tarkoita, että lenkkeily määrittelisi koko ihmisen ja hänen hyväksyttävyytensä.

Jos sanot "hyvää päivää, mitä kuuluu", se on opittu fraasi. Ei ole mitään eroa sillä, että osaa soittaa suutaan naiselle sopivasti. Tulos vain on erilainen.

Se ei määrittele sinun olemustasi eikä persoonaasi. Hyväksyntä tulee vuosien tutustumisen myötä ja se on jo eri keskustelu kuin pelkkä tutustuminen ja toisessa kiinnostuksen herättäminen.

Ei voida ajatella, että vanhan mallin mukaan käyttäytyminen olisi itseisarvo ja sitä vastaan toimiminen olisi itsemme epäkunnioittamista. Kysehän on kulttuureista: baarikuluttuurista, harrastuskulttuurista, koulukulttuurista ja maan kulttuurista. Jos menen vaikkapa johonkin Aasian maahan, on se pelkästään kohteliasta ja minulle itselle parhaaksi, että opettelen tuon maan tavat. Joudun varmasti tekemään asioita vastentahtoisesti, mutta ennen pitkää ymmärrän, miksi siellä tehdään asiat toisin kuin olen tottunut.

Toisaalta, baarityylillä tutustumaan pyrkivä jossain sosiaalisissa ympyröissä saisi varmaan osakseen varsin penseää suhtautumista, kun taas tuossa seurassa perus "moro, miten menee" toimisi.

Käytännössä tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että sinä kertoilisit niiden tylsien juttujen sijasta jotakin, mikä ei ikävystytä samassa tilassa oleskelevia. Tässähän ei ole mitään, mikä sotisi persoonaasi vastaan. Epävarmuudesta tuskin on juurikaan elämässä hyötyä, joten miksei sitäkin voisi kehittää itsevarmempaan suuntaan?

Pelkästään yksin istuville ei kannata mennä juttelemaan vaikka se on totuttu tapa suurimmalla osalla miehistä. Jostain syystä useammalle naiselle yhtäaikaa juttelu mielletään vaikeaksi vaikkei se sitä ole - päinvastoin ärsykkeitä ja jutunjatkajia on enemmän kunhan muistaa huomioida jokaisen eikä heti paljasta kestä on kiinnostunut (muutenkin sieltä voi löytyäkin se kaverilissu joka olikin kiinnostavampi muuten kuin ulkoisesti juttujen perusteella).

Mitään sielujen suurta kohtaamista on kyllä turha odottaa yhden illan jutuissa. Joskin toisinaan se voi saada aikaan naisessa jälkikäteen syvempää kiinnostusta. Sitä ei maksullisista saa.

Ex Pinp kirjoitti:

Ei rangaistuksia vaan palkkioita ja rangaistuksia. Tällä tavalla oppii esimerkiksi lenkkeilemään säännöllisesti. Se ei kuitenkaan tarkoita, että lenkkeily määrittelisi koko ihmisen ja hänen hyväksyttävyytensä.

Jos sanot "hyvää päivää, mitä kuuluu", se on opittu fraasi. Ei ole mitään eroa sillä, että osaa soittaa suutaan naiselle sopivasti. Tulos vain on erilainen.

Se ei määrittele sinun olemustasi eikä persoonaasi. Hyväksyntä tulee vuosien tutustumisen myötä ja se on jo eri keskustelu kuin pelkkä tutustuminen ja toisessa kiinnostuksen herättäminen.

Ei voida ajatella, että vanhan mallin mukaan käyttäytyminen olisi itseisarvo ja sitä vastaan toimiminen olisi itsemme epäkunnioittamista. Kysehän on kulttuureista: baarikuluttuurista, harrastuskulttuurista, koulukulttuurista ja maan kulttuurista. Jos menen vaikkapa johonkin Aasian maahan, on se pelkästään kohteliasta ja minulle itselle parhaaksi, että opettelen tuon maan tavat. Joudun varmasti tekemään asioita vastentahtoisesti, mutta ennen pitkää ymmärrän, miksi siellä tehdään asiat toisin kuin olen tottunut.

Toisaalta, baarityylillä tutustumaan pyrkivä jossain sosiaalisissa ympyröissä saisi varmaan osakseen varsin penseää suhtautumista, kun taas tuossa seurassa perus "moro, miten menee" toimisi.

Käytännössä tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että sinä kertoilisit niiden tylsien juttujen sijasta jotakin, mikä ei ikävystytä samassa tilassa oleskelevia. Tässähän ei ole mitään, mikä sotisi persoonaasi vastaan. Epävarmuudesta tuskin on juurikaan elämässä hyötyä, joten miksei sitäkin voisi kehittää itsevarmempaan suuntaan?

Pelkästään yksin istuville ei kannata mennä juttelemaan vaikka se on totuttu tapa suurimmalla osalla miehistä. Jostain syystä useammalle naiselle yhtäaikaa juttelu mielletään vaikeaksi vaikkei se sitä ole - päinvastoin ärsykkeitä ja jutunjatkajia on enemmän kunhan muistaa huomioida jokaisen eikä heti paljasta kestä on kiinnostunut (muutenkin sieltä voi löytyäkin se kaverilissu joka olikin kiinnostavampi muuten kuin ulkoisesti juttujen perusteella).

Mitään sielujen suurta kohtaamista on kyllä turha odottaa yhden illan jutuissa. Joskin toisinaan se voi saada aikaan naisessa jälkikäteen syvempää kiinnostusta. Sitä ei maksullisista saa.

Lue lisää

Palkkiot ja rangaistukset kummatkin saatanasta ;) En käytä itselleni rangaistuksia, enkä oikeastaan palkkioitakaan (enää). Minä ansaitsen aina kaiken hyvän, en tarvitse siihen työntekoa tai muuta ennen. Toisaalta en ole mikään saavuttaja-ihminen, ymmärrän että sellaiselle tuollaiset vaikuttaa tärkeämmiltä.

Mitä tulee päivää-sanomisen vertaamiseen 'suun soittamiseen naiselle' niin minusta siinä on suuri ero. Oletan että se ei tarkoita vain tavoitteellista puhumista naisen kanssa vaan joko pelimiessettiä tai sitä aiemmin mainittua töykeyttä tai kummankin yhdistelmää. Jos ei ole autistinen, niin tuo päivään sanominen on hyvin luonnollista. Enkä minä ainakaan jokaista kohtaamaani ihmistä tervehdi tai kysy mitä kuuluu. Jos ei tunnu siltä. Mutta tuossa toisessa skenaariossa minulla olisi aika tarkka kehys mitä minun tulisi noudattaa. Huomattavasti tarkempi kuin mitä ainakaan minä haluan sosiaalisilta kontakteiltani. Tietysti jos on jo luonteeltaan aika pelimies niin sittenhän kyse on taas luontevasta toiminnasta. Tuota töykeyttä ei kai enää tarvitse kommentoida.

Minua kiinnostaisi tietää, kuinka pitkään sinä yleensä jatkat tätä kovan leikkimistä? Onko kertaakaan käynyt niin että tyttö on pettynyt kun oletkin päättänyt että tästä eteenpäin olen taas oma itseni? Mainitsit että hyväksyntä tulee vuosien kuluttua. Kuulostaa jossain määrin sosiopaattiselta, että olisi valmis vuosia näyttelemään (vaikka itse olisikin niin rutinoitunut että rooli ei enää tuntuisikaan roolilta) vaikka voisi olla mahdollista aiheuttaa järkyttävät sydänsurut naiselle kun tulisi aika lopettaa. Mun moraali ei ainakaan tuollaista vedätystä salli. Jos itse kokeilisin tuota, niin kertoisin viimeistään ennen seksiä mikä oli homman nimi ja jos tulisi kerrankin ns. turpaan niin se jäisi viimeiseksi kerraksi.

Et ymmärtänyt näköjään juttuani vastustavan energian ja inertian erosta kun aloit puhumaan jotain vanhasta toimintamallista.

Re: muun maan tavat. Yritätkö siis sanoa että sä haluat vaan tuolla töykeydellä vaan osoittaa kunnioittavasi naisia samalla tavoin kuin niitä toisen maan tapoja omaksuisit kunnioituksen ja välittämisen takia? ;)

Et tajunnut näemmä sitäkään että mun tapa ei ollut jotenkin jutella samalla tavalla naiselle baarissa kuin juttelen kaverini kanssa. Mutta niin voi tehdä toimimatta arvojensa vastaisestikin.

Jos sä haluat hävetä tylsyyttä, niin onnea valitsemallanne tiellä. Mä pyrin pois sairaasta häpeästä. Sä et halua syleillä epävarmuutta, mä haluan (rohkeushan on sitä että toimii vaikka pelkää).

Joo no se on mulle yks ja sama että onko yksinään oleville juttelu huono tapa vai ei. Koska mä en ole tehtailemassa tulosta, vaan haluun elää rennosti. Se ei tarkoita ettäkö väistäisin seuruetta. Itsensä nolaaminen ison seurueen edessä on sekin kokemus!

Hehe, no mä en ainakaan halua ajatella koskaan että se on mahdotonta. Ehkä tulen ajattelemaan mutta nyt se on merkityksetöntä. Aika harva varmaan lopulta ikinä missään saa minkään tosi merkityksellisen suhteen anyway. Vaikka kestäisi 15 vuotta ja olis ollu kuinka loistavilta tuntuvia hetkiä. Tää on mun käsitys, saatan olla väärässä.

Ex Pinp kirjoitti:

Ei rangaistuksia vaan palkkioita ja rangaistuksia. Tällä tavalla oppii esimerkiksi lenkkeilemään säännöllisesti. Se ei kuitenkaan tarkoita, että lenkkeily määrittelisi koko ihmisen ja hänen hyväksyttävyytensä.

Jos sanot "hyvää päivää, mitä kuuluu", se on opittu fraasi. Ei ole mitään eroa sillä, että osaa soittaa suutaan naiselle sopivasti. Tulos vain on erilainen.

Se ei määrittele sinun olemustasi eikä persoonaasi. Hyväksyntä tulee vuosien tutustumisen myötä ja se on jo eri keskustelu kuin pelkkä tutustuminen ja toisessa kiinnostuksen herättäminen.

Ei voida ajatella, että vanhan mallin mukaan käyttäytyminen olisi itseisarvo ja sitä vastaan toimiminen olisi itsemme epäkunnioittamista. Kysehän on kulttuureista: baarikuluttuurista, harrastuskulttuurista, koulukulttuurista ja maan kulttuurista. Jos menen vaikkapa johonkin Aasian maahan, on se pelkästään kohteliasta ja minulle itselle parhaaksi, että opettelen tuon maan tavat. Joudun varmasti tekemään asioita vastentahtoisesti, mutta ennen pitkää ymmärrän, miksi siellä tehdään asiat toisin kuin olen tottunut.

Toisaalta, baarityylillä tutustumaan pyrkivä jossain sosiaalisissa ympyröissä saisi varmaan osakseen varsin penseää suhtautumista, kun taas tuossa seurassa perus "moro, miten menee" toimisi.

Käytännössä tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että sinä kertoilisit niiden tylsien juttujen sijasta jotakin, mikä ei ikävystytä samassa tilassa oleskelevia. Tässähän ei ole mitään, mikä sotisi persoonaasi vastaan. Epävarmuudesta tuskin on juurikaan elämässä hyötyä, joten miksei sitäkin voisi kehittää itsevarmempaan suuntaan?

Pelkästään yksin istuville ei kannata mennä juttelemaan vaikka se on totuttu tapa suurimmalla osalla miehistä. Jostain syystä useammalle naiselle yhtäaikaa juttelu mielletään vaikeaksi vaikkei se sitä ole - päinvastoin ärsykkeitä ja jutunjatkajia on enemmän kunhan muistaa huomioida jokaisen eikä heti paljasta kestä on kiinnostunut (muutenkin sieltä voi löytyäkin se kaverilissu joka olikin kiinnostavampi muuten kuin ulkoisesti juttujen perusteella).

Mitään sielujen suurta kohtaamista on kyllä turha odottaa yhden illan jutuissa. Joskin toisinaan se voi saada aikaan naisessa jälkikäteen syvempää kiinnostusta. Sitä ei maksullisista saa.

Lue lisää

Ajauduin harhateille mitä tuli tuohon sielujen (jätetään se suuri pois niin ollaan realistisempia) kohtaamiseen.

Enhän mä alunperin tarkoittanutkaan mitään sielunkumppanin löytymistä vaan ihan sitä että kaks itseään etsivää ja riittävän yhteensopivaa ihmistä kohtaa toisensa, ihan vaikka vaan seksin merkeissä. En sen kummempaa. Ihan vaan siis siitä kyse että ei tarvis IHAN NIIN paljon yrittää ja tsempata, siis enempää kuin mikä jo muutenkin vähän väkisinkin ainakin munlaiselle ihmiselle tuollaisesta tilanteesta syntyy.

Se on kyllä ihan mahdollista että tuollaisia ihmisiä siellä käy tosi vähän mutta se jää nähtäväksi. Ehkei löydy muualtakaan, koskaan, mitään. Sitten vaan itketään, huudetaan, hakataan nyrkkeilysäkkiä niin kauan että se ei enää haittaa. Kunnes se taas haittaa uudestaan, ja sitten toistetaan sama. Kunnes kuollaan. No voi se vähän ennen jo lakata haittaamasta. Paria vuotta ennen.

Kun elämä on suonut sellaset kortit kuin on suonut, niin täytyy koittaa tulla toimeen niiden kanssa ja välttää itsemurhaa. Vaikkei se suuri kiitos lopussa seisoisikaan niin kuin aina lapsena luvattiin.

No kai tää nyt riittää tää teatraalisuus tällä kerralla.

et silleen kirjoitti:

Ajauduin harhateille mitä tuli tuohon sielujen (jätetään se suuri pois niin ollaan realistisempia) kohtaamiseen.

Enhän mä alunperin tarkoittanutkaan mitään sielunkumppanin löytymistä vaan ihan sitä että kaks itseään etsivää ja riittävän yhteensopivaa ihmistä kohtaa toisensa, ihan vaikka vaan seksin merkeissä. En sen kummempaa. Ihan vaan siis siitä kyse että ei tarvis IHAN NIIN paljon yrittää ja tsempata, siis enempää kuin mikä jo muutenkin vähän väkisinkin ainakin munlaiselle ihmiselle tuollaisesta tilanteesta syntyy.

Se on kyllä ihan mahdollista että tuollaisia ihmisiä siellä käy tosi vähän mutta se jää nähtäväksi. Ehkei löydy muualtakaan, koskaan, mitään. Sitten vaan itketään, huudetaan, hakataan nyrkkeilysäkkiä niin kauan että se ei enää haittaa. Kunnes se taas haittaa uudestaan, ja sitten toistetaan sama. Kunnes kuollaan. No voi se vähän ennen jo lakata haittaamasta. Paria vuotta ennen.

Kun elämä on suonut sellaset kortit kuin on suonut, niin täytyy koittaa tulla toimeen niiden kanssa ja välttää itsemurhaa. Vaikkei se suuri kiitos lopussa seisoisikaan niin kuin aina lapsena luvattiin.

No kai tää nyt riittää tää teatraalisuus tällä kerralla.

Lue lisää

Relax. Minulla olisi niin monta kokemusta kerrottavana mutta ikävysttyttäisin kuitenkin suurinta osaa niillä, joten jätetään kertomatta.

"Re: muun maan tavat. Yritätkö siis sanoa että sä haluat vaan tuolla töykeydellä vaan osoittaa kunnioittavasi naisia samalla tavoin kuin niitä toisen maan tapoja omaksuisit kunnioituksen ja välittämisen takia? ;)"

Kyllä, kunnioitan tällä tavoin toimien naisten mielihaluja ja tulokset puhuvat puolestaan. Olen ollut sinunlaisesi joskus ja olen sitä edelleen tietyssä mielessä. Töykeys on ehkä yliviety ilmaisu. Kyse on enemmän leikillisestä kommunikaatiosta, joka ulkopuolisen ja tosikon silmiin voi vaikuttaa töykeydeltä.

"Minua kiinnostaisi tietää, kuinka pitkään sinä yleensä jatkat tätä kovan leikkimistä?"

Se riippuu siitä, olenko kiinnostunut naisesta ja hän minusta vakavassa mielessä. Jos kyse on vakavasta, se loppuu hyvin lyhyeen. Mutta silloinkin, kun olen ollut oma nössö itseni, on naiselle välittynyt minusta jotakin "kovaa", "miehistä" ja "vaarallista". Johtuen varmaankin harrastuksistani ja siitä, että nuo naiset ovat olleet varsin kilttejä pyhäkoulutyttöjä ja minä taas normaalia boheemimpi tapaus. Jos kyse on pelkästä seksistä, minulla ei ole mitään ongelmaa näytellä koska kyllästyminen seksiin tapahtuu yleensä ennen kuin kyllästyn näyttelemiseen. Plus huom: näyttelemisestähän ei ole lopulta kyse vaan omasta maskuliinisuudesta ja sen käyttämisestä, joka on kuitenkin lopulta kuin toinen luonto miehelle kuin miehelle, kun sen vain löytää.

"Onko kertaakaan käynyt niin että tyttö on pettynyt kun oletkin päättänyt että tästä eteenpäin olen taas oma itseni?"

Eräs tyttö sanoi, että olinkin nössömpi kuin annoin aluksi ymmärtää, mutta se ei estänyt vuosien seurustelua ja hän ainakin sanoi pitävänsä siitä, että osasin olla myös välitön, hellä ja keskusteleva. Juttu päättyi minun aloitteestani. Eli vastaus kysymykseesi on tiukka ei. Kyllä monet tytöt ovat pettyneet siihen, että olen ollut alussa liikaa oma itseni, tai pitäisikö sanoa väärällä tavalla oma itseni.

"Mainitsit että hyväksyntä tulee vuosien kuluttua. Kuulostaa jossain määrin sosiopaattiselta, että olisi valmis vuosia näyttelemään"

Ei tarvitse vuosia näytellä. Riittää, että saa tytön kiinnostumaan eli se tapahtuu ensisekunneista ensimmäisiin päiviin.

"Joo no se on mulle yks ja sama että onko yksinään oleville juttelu huono tapa vai ei. Koska mä en ole tehtailemassa tulosta, vaan haluun elää rennosti. Se ei tarkoita ettäkö väistäisin seuruetta. Itsensä nolaaminen ison seurueen edessä on sekin kokemus!"

OK. no sitten me pyrimme ihan eri asioihin ja puhumme ihan eri asioista, ja ehkä koko tämä keskustelu kuuluu jollekin toiselle palstalle.

Ex Pimp kirjoitti:

Relax. Minulla olisi niin monta kokemusta kerrottavana mutta ikävysttyttäisin kuitenkin suurinta osaa niillä, joten jätetään kertomatta.

"Re: muun maan tavat. Yritätkö siis sanoa että sä haluat vaan tuolla töykeydellä vaan osoittaa kunnioittavasi naisia samalla tavoin kuin niitä toisen maan tapoja omaksuisit kunnioituksen ja välittämisen takia? ;)"

Kyllä, kunnioitan tällä tavoin toimien naisten mielihaluja ja tulokset puhuvat puolestaan. Olen ollut sinunlaisesi joskus ja olen sitä edelleen tietyssä mielessä. Töykeys on ehkä yliviety ilmaisu. Kyse on enemmän leikillisestä kommunikaatiosta, joka ulkopuolisen ja tosikon silmiin voi vaikuttaa töykeydeltä.

"Minua kiinnostaisi tietää, kuinka pitkään sinä yleensä jatkat tätä kovan leikkimistä?"

Se riippuu siitä, olenko kiinnostunut naisesta ja hän minusta vakavassa mielessä. Jos kyse on vakavasta, se loppuu hyvin lyhyeen. Mutta silloinkin, kun olen ollut oma nössö itseni, on naiselle välittynyt minusta jotakin "kovaa", "miehistä" ja "vaarallista". Johtuen varmaankin harrastuksistani ja siitä, että nuo naiset ovat olleet varsin kilttejä pyhäkoulutyttöjä ja minä taas normaalia boheemimpi tapaus. Jos kyse on pelkästä seksistä, minulla ei ole mitään ongelmaa näytellä koska kyllästyminen seksiin tapahtuu yleensä ennen kuin kyllästyn näyttelemiseen. Plus huom: näyttelemisestähän ei ole lopulta kyse vaan omasta maskuliinisuudesta ja sen käyttämisestä, joka on kuitenkin lopulta kuin toinen luonto miehelle kuin miehelle, kun sen vain löytää.

"Onko kertaakaan käynyt niin että tyttö on pettynyt kun oletkin päättänyt että tästä eteenpäin olen taas oma itseni?"

Eräs tyttö sanoi, että olinkin nössömpi kuin annoin aluksi ymmärtää, mutta se ei estänyt vuosien seurustelua ja hän ainakin sanoi pitävänsä siitä, että osasin olla myös välitön, hellä ja keskusteleva. Juttu päättyi minun aloitteestani. Eli vastaus kysymykseesi on tiukka ei. Kyllä monet tytöt ovat pettyneet siihen, että olen ollut alussa liikaa oma itseni, tai pitäisikö sanoa väärällä tavalla oma itseni.

"Mainitsit että hyväksyntä tulee vuosien kuluttua. Kuulostaa jossain määrin sosiopaattiselta, että olisi valmis vuosia näyttelemään"

Ei tarvitse vuosia näytellä. Riittää, että saa tytön kiinnostumaan eli se tapahtuu ensisekunneista ensimmäisiin päiviin.

"Joo no se on mulle yks ja sama että onko yksinään oleville juttelu huono tapa vai ei. Koska mä en ole tehtailemassa tulosta, vaan haluun elää rennosti. Se ei tarkoita ettäkö väistäisin seuruetta. Itsensä nolaaminen ison seurueen edessä on sekin kokemus!"

OK. no sitten me pyrimme ihan eri asioihin ja puhumme ihan eri asioista, ja ehkä koko tämä keskustelu kuuluu jollekin toiselle palstalle.

Lue lisää

Jos mietin sitä miten minä ymmärrän leikillisen kommunikaation, niin sitä voisi testata sillä, että jossain vaiheessa paljastaisi kupletin juonen. Ennemmin paremmin kuin myöhemmin. Jos ikinä ketään ei haittaa, niin sitten on kyse leikistä minun mielestäni. Jos ei kaikki, sitten on kyse leikistä mitä ei kaikki ymmärrä jne.

Tietysti on niin, että vaikka kertoisi, niin kukaan ei koskaan voi tietää millaisen elämän on itse elänyt niin jos ei ole absoluuttisesti erityisen vahva ihminen mutta suhteellisesti kasvanut hyvin paljon. Tällä viittasin siihen että sinänsä todellinen vahvuus erottuu miellyttämisestä jos toinen sitä osaa katsoa ilman mitään teatraalista negatiivisuutta. Tuli mieleeni että tämän myymistä itselleni voisi helpottaa vaikka se, että vuorottelisi itsensä ja tuon välillä. Herkemmät vois kyllä pelästyä että mikä hullu tuo on... 8) Subkliiniset bipolaarit olis ainakin ihan märkinä... *rolling eyes*

En mä nyt sanoisi että tuossa maskuliinisuudesta on kysymys, siis tavallaan kyllä negatiivisten tunteiden ilmaisukyky on maskuliinisuutta mutta kyllä tosi mies pääsee paljon pidemmällekin... mutta joo oon kyllä kai tosikko kun mietin että miten tällasta jaksaa jonkun pillun takia, mutta en niin tosikko etten voisi kokeilla nyt kun hahmotin mistä oikeastaan on kysymys. Ei liene kysymys ollenkaan niin isosta asiasta kuin ensin ajattelin.

En halua ripustautua lopputulokseen, sitä tarkoitin. Pyrin tekemään parhaani kyllä. Mutta jos nolaa itsensä niin sekin on kotiin päin.

Tais ollakin sarkasmia nimimerkistä päätellen. No ihan sama.