Toisessa ketjussa käsiteltiin pakkien saamista. Mutta se keskittyi lähinnä vieraan iskemiseen baarissa. Silloinhan pakit ei haittaa. Sen kun kääntyy viereiseen pöytään ja uutta matoa koukkuun!
Monet vakavat suhteet kuitenkin saa alkunsa ihan muualta kuin viihteeltä. Eli miten helvetissä kysyä koulu/työkaverin, naapurin, kaverin kaverin tai muun puolitutun kiinnostusta? Ja ennen kaikkea miten ottaa pakit vastaan? Tai miten antaa ne?
Jos kiinnostusta ei löydy niin edessähän on jopa vuosien häpeä ja nolot kohtaamiset. Vai onko? Kertokaa te joilla on kokemusta tai edes näkemystä.
Tutun iskeminen ja pakit
Hankalaa aikuisenaki
42
977
Vastaukset
- Melkoinen spede
Yksi tapa toimia on edetä armeijastakin tuttuun tyyliin "pienin askelin". Kokeilee miten toinen reagoi pieniin kosketuksiin tai flirtteihin. Tai pyytää "ihan kaverina" tai jollain hyvällä tekosyyllä johonkin tapahtumaan tms. Kokeilee pikkuhiljaa, onko kiinnostusta. Ja vie tilannetta eteenpäin.
- 20
Totahan se on teoriassa. Mut joskus ainakin mulla on tullut tilanteita ettei olla niin hyviä tuttuja että tuollaisen pyynnön esittäminen olisi millään lailla mitään muuta kuin "olen haaveillut susta jo pitkään ja nyt uskallan toimia"...
vertaa vaikkapa tilanteeseen että pitäisi iskeä rinnakkaisluokan tyttö jonka sukunimeä et edes tiedä tai kumminkaimantuttu sivuaineopiskelija sun pääaineen massaluennolta. paha alkaa moikkaileen ihan ilman mitään syytä... - Melkoinen spede
20 kirjoitti:
Totahan se on teoriassa. Mut joskus ainakin mulla on tullut tilanteita ettei olla niin hyviä tuttuja että tuollaisen pyynnön esittäminen olisi millään lailla mitään muuta kuin "olen haaveillut susta jo pitkään ja nyt uskallan toimia"...
vertaa vaikkapa tilanteeseen että pitäisi iskeä rinnakkaisluokan tyttö jonka sukunimeä et edes tiedä tai kumminkaimantuttu sivuaineopiskelija sun pääaineen massaluennolta. paha alkaa moikkaileen ihan ilman mitään syytä...Massaluennoilla on se hyvä puoli, että siellä voi mennä viereen/lähelle istumaan "ihan vahingossa" ja alkaa juttelemaan jotain. Seuraavalla kerralla jossain nähdessä tyttö on jo vähän tuttu.
- yritystä????
20 kirjoitti:
Totahan se on teoriassa. Mut joskus ainakin mulla on tullut tilanteita ettei olla niin hyviä tuttuja että tuollaisen pyynnön esittäminen olisi millään lailla mitään muuta kuin "olen haaveillut susta jo pitkään ja nyt uskallan toimia"...
vertaa vaikkapa tilanteeseen että pitäisi iskeä rinnakkaisluokan tyttö jonka sukunimeä et edes tiedä tai kumminkaimantuttu sivuaineopiskelija sun pääaineen massaluennolta. paha alkaa moikkaileen ihan ilman mitään syytä...No just moikatahan voi ilman syytä! Se ei ittekään tajua, mistä sut tuntee, kunhan vaan pokkana moikkaat. Siis siitähän nyt on kaikkein helpoin lähtee, se luulee tuntevansa sut jostain ja jos nyt on tutustumisen arvonen, niin sen verran käytöstapoja pitää olla, että moikkaa takaisin, vaikkei tuntiskaan: kuka semmosta junttia ottaa, mitä joskus näkee, että ne vaan möllöttää leuka auki ja tyhjä ilme silmissä eikä tajua edes vastata? Pöh ja pah. Moikkaaminen voi olla jonkun suuren alku. Samoin kuulumisten kyseleminen. Sitä voi vaikka muistaa nähneensä jossain, vaikkei olisikaan... ;)
- ei tartte hävetä
No ei siinä mitään häpeää ole, paska fiilis jos pakit saa ja ehkä jos joutuu ne antamaankin, mutta miksi sitä hävetä pitäisi? Mä en ihan ymmärrä sitä häpeä pointtia, etenkään tota "vuosien"??? Oletkos ajatellut, että menet yli asioista? Helpompihan se tutun kiinnostusta on kysyä, tai siis, riippuu miten tutun, mutta kai sä nyt sen verran sitten olet tuttu, että osaat laskea, onko se päsikuu vai ei, ja jos se on jotenkin törkeä, se ei ollut sun kaverikaan, vaan päsikuu. Jos se taas on oikeesti mukava, vaikkei olisi kiinnostunutkaan, niin eihän siinä sitten mitään. Yleensä ihmiset tykkää siitä, että heistä tykätään, vaikkei romanssia tulisikaan. On mun mielestä ollut ihana kuulla, että olen tykätty, vaikkei suhteeseen jutusta olisikaan.
Miten sitten kysyä. No, esimerkiksi kertoa pyytää kahveelle, tai kutsua itsensä kylään, kysellä kuulumisia ja kysellä treffeille. Johonkin tapahtumaan kutsua mukaan tms. voihan sitä ihan sanoakin, että oot mukava tyyppi ja mä tykkään susta (siis muotoillen omaan suuhun sopivaksi), onko fiilikset samanlaiset. Siis hei, itsensä voi kutsua kylään viinipullon kanssa ja pyytää juttelemaan henkeviä, ihan samalla tavalla, kun pyytää leffaan tai kahville. Tietty, jos on kavereita, niin jollain lailla se kahvin aikana kyllä selviää tai kannattaa kysyä kotiportilla viimeistään oliko nää treffit vai jatketaanko kavereina.
Miten sitten antaa pakit. No, jos kysyy jonnekin paikkaan, niin mulle on riittänyt vihjeeksi, jos ei kahteen lähde mukaan eikä itse kysy minnekään, sillon tietää ihan tasan, ettei sitä kiinnosta tutustua edes paremmin. Jos ei ite koskaan kysele kuulumisia takasin päin, niin eipä ne sitä sen enempää kiinnosta. Ja sitten voi tietty sanoa, jos on varattu tai juttu meneillään että nyt ei voi, kun on juttu meneillään. Voi tietty myös sanoa, että en ole ajatellut asiaa noin... Tms.
Kokemusta on pakeista ja pakkien annosta, mutta myös siitä, että se suhde tosiaan saattaa alkaa siitä, että on kiinnostunut. Mutta en mä ole koskaan tajunnut, että pitäs alkaa hävetä sitä, että jostain tykkää. Miksi vihaa ei tarvitse hävetä, mutta ihastumista pitää?
Mulla pahin oli töissä, kun kaveri vaihtoi lennosta: työkaveriin. Todella reilut oli. Mutta, ei se mun häpee ole, suretti, pänni ja vihloi kyllä, mutta annoin asian olla, en puhunut koskaan siitä, en näyttänyt mitään ja ohi se meni. Elämää se vaan on.
Pahintahan on aina se kipu ja sydänsurut, ei mun mielestä mikään häpeä. Onhan nyt ihmisillä ihastuksia, kiinnostuksia ja suhteita. Ja parempihan se on jo jotain tuttua kysyä, kun ihan ventovierasta?
Etenkin jos se on kaveri, niin ei ehkä kaikkea kuitenkaan menetä, joskus on syntynyt hyviä ystävyyksiäkin (itselleni) vaikkei rakkaus olekaan roihahtanut, siinä vaan pitää sitten päästä irti siitä ajatuksesta, että tästä ois pakko mitään enempää tulla.
Mutta että unohda se häpeä. Ei sitä tässä kohtaa tarvita. - sillitrooli
En osaa neuvoa. Näitä olen pohtinut itsekin. Epäreiluintahan tässä on selkesti se, että naisilla on valta-asema suhtautua rehdin aloitteen tehneeseen mieheen ivallisesti vaikka vuosikaudet tapahtuneen jälkeen. En oikeasti ymmärrä, miten tapakulttuurissa on päästy tällaiseen naisten valta-asemaan. Taatusti jos mennään vaikka viisikymmentä vuotta taaksepäin, niin suomalaisessakaan kulttuurissa ei naisella ollut mahdollisuutta ivata ja nolata miestä vuosikaudet annettujen rukkasten jälkeen.
- .
Eipä kaikki miehet ole niin miehiä tai aikuisia, että osaisivat ottaa pakit vastaan kuten kuuluu. Ivaaminen ja nolaaminen kuulostaa musta sellaiselta tilanteelta, että myös pakinsaanut on jatkuvasti käyttäytynyt epäsopivasti jälkikäteen. Pyrkii itse ivaamaan tai mustamaalaamaan naista, tai yrittää kerran toisensa jälkeen uudestaan ikään kuin millään naisen tunteilla ei olisi mitään arvoa - kammottavaa!!!
- sir_eino
Mitä helvettiä? :D
Et oikeasti ole tosissasi? - nir-
Pöh, sanon minä. Ainakin kaveripiirissä saa vaan hyvää karmaa yrittämisestä vaikka olisi saanut pakitkin :) Tai tietenkin riippuen vähän ketä yrittää...
Aikanaan oli kaveripiirissä tyttö, johon olin ihastunut. Oltiin paljon tekemisissä kavereina. Myöhemmin uskalsin sanoa, jolloin kuulin että hänkin oli ennen mutta meni jo ohi. Vähän (no, silloin paljon) harmitti, mutta en kyllä häpeää tuntenut koskaan, tai ainakaan tunnin parin jälkeen. Oltiin vielä vuosia hyviä kavereita tuon jälkeenkin.
- op
Hyviä vastauksia ja nopeasti :O
Mä vaan koen tällaisen hankalaksi. Ei olisi ongelmaa kysyä ihan tutulta tai vieraalta! Mut just tämmönen kaverin kaverin kaveri. Häpeä kai tulis siitä et jos se kertoo eteenpäin et "toi yritti mua!". Ei niinkään siitä että sanoo päin naamaa että ei kiitti. Tai vaikka kuinka kivasti tai rumasti. Vaan kun leviäis sit kaikkialle...
Ja nimenomaan että hakis oikeaa seuraa, eikä mitään yhden illan juttua. Siinäkään ei olis hävettävää kun eihän ne olis oikeat tunteet mukana Vaan lähinnä naisen hyvät muodot ja kevytkenkäisen maine.- sillitrooli
Niinhän ne sanookin siitä eteenpäin. Pinnallisemmanpuoleiset naiset tykkäävät nostattaa omaa arvoaan naisporukassa kertomalla juuri näitä juttuja, että "toi nörtti tossa noin yritti mua. Siis kuvitelkaa?! Toi yritti mua. En sanonu sille sanaakaan, oli niin uskomaton tilanne...".
- FF
sillitrooli kirjoitti:
Niinhän ne sanookin siitä eteenpäin. Pinnallisemmanpuoleiset naiset tykkäävät nostattaa omaa arvoaan naisporukassa kertomalla juuri näitä juttuja, että "toi nörtti tossa noin yritti mua. Siis kuvitelkaa?! Toi yritti mua. En sanonu sille sanaakaan, oli niin uskomaton tilanne...".
Siis 15-vuotiaistako nyt on kysymys? Enpä osaa kuvitella 25-vuotiaan noin käyttäytyvän tai edes 20-vuotiaan. Jos tuollaisesta naisesta (tytöstä) on kyse niin sille on kai ihan sama mitä se ajattelee tai sanoo.
Vai olisiko sittenkin niin, että heijastatte taas naisiin omaa puberteetti-ikäisten poikien ajatusmaailmaanne? - op
FF kirjoitti:
Siis 15-vuotiaistako nyt on kysymys? Enpä osaa kuvitella 25-vuotiaan noin käyttäytyvän tai edes 20-vuotiaan. Jos tuollaisesta naisesta (tytöstä) on kyse niin sille on kai ihan sama mitä se ajattelee tai sanoo.
Vai olisiko sittenkin niin, että heijastatte taas naisiin omaa puberteetti-ikäisten poikien ajatusmaailmaanne?Kyse on kyl reilusti yli parikymppisistä. Liki kolmekymppisistä. Ainakin aloittajan tapauksessa. Nuoria aikuisia.
- op
op kirjoitti:
Kyse on kyl reilusti yli parikymppisistä. Liki kolmekymppisistä. Ainakin aloittajan tapauksessa. Nuoria aikuisia.
Eikä mistään nörteistä. Paitsi et kyl kouluja käyneistä tai käyvist.
- sillitrooli
FF kirjoitti:
Siis 15-vuotiaistako nyt on kysymys? Enpä osaa kuvitella 25-vuotiaan noin käyttäytyvän tai edes 20-vuotiaan. Jos tuollaisesta naisesta (tytöstä) on kyse niin sille on kai ihan sama mitä se ajattelee tai sanoo.
Vai olisiko sittenkin niin, että heijastatte taas naisiin omaa puberteetti-ikäisten poikien ajatusmaailmaanne?Kyllä minulle on käynyt noin ihan 20-25 vuotiaiden naistenkin kanssa. On totta, että viimeisten muutamien vuosien aikana olen tullut niin varovaiseksi ja yrittänyt naisia vain tarkasti valikoiduissa tilanteissa, että ei ole tullut enää testattua toimivatko kolmekymppiset naiset edelleen noin. Epäilen kuitenkin, että lähellekään kaikki kolmekymppiset naiset eivät ole tässä yhtään sen aikuisempia kuin 20-25 vuotiaat.
- sillitrooli
sillitrooli kirjoitti:
Kyllä minulle on käynyt noin ihan 20-25 vuotiaiden naistenkin kanssa. On totta, että viimeisten muutamien vuosien aikana olen tullut niin varovaiseksi ja yrittänyt naisia vain tarkasti valikoiduissa tilanteissa, että ei ole tullut enää testattua toimivatko kolmekymppiset naiset edelleen noin. Epäilen kuitenkin, että lähellekään kaikki kolmekymppiset naiset eivät ole tässä yhtään sen aikuisempia kuin 20-25 vuotiaat.
joo ja minullakin nuo karvaat kokemukset ovat paljon esimerkiksi yliopistossa opiskelevista naisista.
- Gargantua11
FF kirjoitti:
Siis 15-vuotiaistako nyt on kysymys? Enpä osaa kuvitella 25-vuotiaan noin käyttäytyvän tai edes 20-vuotiaan. Jos tuollaisesta naisesta (tytöstä) on kyse niin sille on kai ihan sama mitä se ajattelee tai sanoo.
Vai olisiko sittenkin niin, että heijastatte taas naisiin omaa puberteetti-ikäisten poikien ajatusmaailmaanne?Oletko nyt tosissasi sitä mieltä, että opiskellessasi kukaan kaverisi ei sanonut sulle jotain tuonsuuntaista?
- 21
Gargantua11 kirjoitti:
Oletko nyt tosissasi sitä mieltä, että opiskellessasi kukaan kaverisi ei sanonut sulle jotain tuonsuuntaista?
Ei mulle kyl kukaan kaverin kaverin kaveri tullut mitään ehdottelemaan. Jos olisi tullut niin olisin ymmärtänyt yskän eli että seuraa hakee ja on varmaan katsellut mua jo pitkään.
- Pidän peukkoja!
Arvostan häntä, joka uskaltaa.Tunteissa ei ole mitään häpeämistä!
Jos toinen on vähänkään fiksu hän ei ala nolaamaan sinua, vaikkei vastaisi myöntävästi! Ja voit jopa sanoa " toivon tämän jäävän meidän väliseksi" ja katsoa suoraan silmiin. Suoran aloitteen teko on siitä paras, että sitten hän tietää ja ei tarvi enään olla epävarmuudessa. Ja jos ollaan kahden, ei todistajia ole. Eli jos touhu menisi kiusalliseksi, mikä estää kieltämästä koko tapahtumaa.... nolottaja joutuu itse noloksi.
Oletko seurannut vastapuolen reaktioita sinuun? flirtti? hakautuuko seuraasi? silmien räpyttely, pitkät katseet mutta myös katseen kääntö? Kaulan tai hiusten hiplaus, ranteiden avoimena pitäminen, katseen etsiytyminen kropallesi kun olette kahden ja hän luulee ettet huomaa? Onko tuonut millaan tavalla ilmi, että pitää sinusta? Kropan asennot? Jos välillä viestit ristiriitaisia, sekin voi olla lisämerkki tunteista ja huonosta yrityksestä peittää niitä.
Jos suoraan aloitteeseen on liian iso kynnys, voi kokeilla jotain: "vaikutat kivalta ihmiseltä/meillä tuntuu synkkaavan, olis kiva tutusta paremmin ja lähdetkö...."-tyyppistä. Toinen ei voi olla varma tarkoitusperistäsi ja samalla tunnustelet hänen suhtautumista ennen varsinaista aloitetta. Kysy kuitenkin kongreettisesti ja vältä joskus-tapaisia ilmaisuja. Jos toinen loistaa kuin hangon keksi kysymyksesi kuultuaan ja alku hämmennyksen mentyä ohi, sitten tiedät jo kysymättä mikä vastaus tulee olemaan ;-)
Mieti mikä on pahinta mitä voisi tapahtua, onko se asian julkiseksi tulo? MInkälainen hän on luonteeltaan, voisiko olla niin p-pää? Mitä taas voisit saavuttaa uskaltamalla? Mitä menetät, jos et uskalla? Ja jos et uskalla mitä sitten tapahtuu, jatkuuko ikävä vai pääsetkö yli helposti vai onko lopputus se, että kuitenkin sisäinen pakko ajaa aloitteseen pitkän ikävän jälkeen? Kuinka hyvin kestät epävarmuutta, odotusta ja niiden aiheuttamaan tunteiden heiluntaa? - Miksisiksiettä...
Ensinnäkin, mitä sitten jos joku olisikin niin lapsellinen että heittäs jotain "toi yritti mua" juttua: toteat, että niin yritin ja mitä sitten? Mitä ihmettä sun siitä tarttee ittelles häpeää ottaa, tottahan se on. Niin sä yritit, koska olit ihastunut ja sen kommentin jälkeen ylitsepääseminen ois helppoa, koska et olis enää.
Mitä sitten vaikka koko maailma tietäisi, että sä olet tykännyt jostain? Mä tiedän sen nyt jo että kyllä sä jostain olet tykännyt, enkä oo sua koskaan edes nähnyt: miksei jo hävetä ;D Koska mitä sitten? Kaikki me ollaan tykätty jostain.
Joku aina jauhaa jotain, aina on jotain. Jos sä annat sen estää ittees, niin sä annat ihmisten vaikuttaa ittees, määräillä tekemisiäs ja häpeääsi, tunteitasi, jopa sellaisten jotka ei edes tunne sua! Mitäs ihmeen järkee siinä on? Jjos joku juoruaa, niin pitääkö sun painaa pääsi alas ja hävetä? Kysyn vaan että miksi? Mitä rikollista siinä on, että kysyy jotain ulos tai tykkää jostain?
Karvaita kokemuksia meillä on kaikilla ihmisistä joita kutsutaan usein pässeiksi, dorkiksi, lapsellisiksi ja sitä rataa: määrääkö sellaiset ihmiset sen, keneen sä tutustut, kenet sä pyydät ulos, jne.? Määrääkö sellaiset ihmiset tai just se ihmisen typerin käytös sun päätöksesi?
Joten älä kuuntele tuomiopäivän tunareita, jotka antavat sellaisten ihmisten vaikuttaa itseensä, vaan anna hyvien, kannustavien ja muitten sellaisten ihmisten vaikuttaa!
Ylpeys... Niin, sehän siinä saa kolauksen, mutta itsetunnon ei pitäs pohjautua egon ylpeyteen: joskus kuulee vastauksia mitä ei halua, ja silti pitää ottaa riski kysymisestä. Joskus joku loukkaa ja juoruaa, mutta sitä ei pidä ottaa itseensä. Joskus tulee pakit, yritetään lyödä maahan, nolata: mutta pitääkö siitä masentua, jäädä maahan (tai edes mennä) tai hävetä, jos ei ole tehnyt mitään hävettävää?
Hankalaahan se onkin, koska mitäs siinä tosiaan ois, jos ei missään tuntuis. Sillonhan tarttis vaan pysyä ihmisistä, joista ei välitä... Ja mitä se ois?
Anna ihmisten puhua, pidä pääsi pystyssä, ota riskejä, laita itsesi peliin, sinä päätät, kuka sinä olet. Lopultakin näin on. Sinä päätät.
- ................
Hyvästä tutusta voi kyllä aavistaa onko hän kiinnostunut, puolitutut sitten asia erikseen. Tietenkin sitä voi sopivassa tilanteessa kutsua esim. opiskelupaikassa törmätessä kahville kaksistaan ja yrittää onkia lisää. Molemminpuolinen humalatila valitettavasti tahtoo kuitenkin olla paras lääke suomalaisessa kulttuurissa. :)
- op
Sitähän se on. Jos nähtäis joskus tämmösessa tilanteessa niin eipä mun tänne tarttis kirjottaa.
- Ratkaisu?
op kirjoitti:
Sitähän se on. Jos nähtäis joskus tämmösessa tilanteessa niin eipä mun tänne tarttis kirjottaa.
Järkkääpä se tilanne ;-) Vaikka ensi viikonlopuksi, sillähän se sitten ratkeais.
- Se työkaveri
op kirjoitti:
Sitähän se on. Jos nähtäis joskus tämmösessa tilanteessa niin eipä mun tänne tarttis kirjottaa.
Ystävä lupasi lähteä seuraksi kaupungille perjantaina. Kalenterista löytyy "vapaa" illalle. Flirtti ja eksovertti tapaus eli pärjää vaikka hetkeksi syventyisinkin juttelemaan muidenkin kanssa :-D
Voi olla hullua hakuammuntaa, mutta kentis törmätään kaupungilla? Joku 25-40v tai 30-40v paikka, mikä? Alkuillan vai keskiyön kohtaaminen? Ja ennen kaikkea keneen haluaisit törmätä? Vinkkejä voi antaa älykkästi, tunnistettavasti ja silti tunnistamattomasti muuallakin kuin tässä ketjussa ;-) Keinot keksii, jos haluaa keksiä ja uskaltaa.
P.s. Hieman hullu pitää ollakin. Heat. Tiedät. - Hyvä kulttuuri?
"Molemminpuolinen humalatila valitettavasti tahtoo kuitenkin olla paras lääke suomalaisessa kulttuurissa."
Niinpä. Miksi? Siksi, ettei tosissaan uskalleta laittaa itseään likoon.
Se kulttuuri pitäisi oikeasti muuttaa. Itse olen ansiokkaasti muuttanutkin, mutta yksi ei taida riittää. Hemmetin nynnyt, menkää itseenne. Jos ei uskalla edes tutustua kun kännissä eikä mitään ilmaista, niin ei tunne kyllä oikeasti riittävää kiinnostusta, ei tunne kyllä riittävästi eikä osaa ilmaista itseään.
Yrittäkää edes. Ottakaa enemmän riskejä. Eläkää enemmän. Selvinpäin. Se on huikea tunne, kun kaiken mitä tekee, uskaltaa tehdä selvinpäin.
Ja ei, en ole absolutisti. Vaan ihminen joka tekee tärkeät asiat aina selvinpäin enkä mitään tärkeää kännissä. Ja samoin lasken vastapuolelta: jos se ei selvinpäin pysty, ei se kännissäkään kykene. Näin on.
- nainen tässä vaan
Ei ollenkaan hankalaa antaa pakkeja. Ei sitten ole tuntevinaankaan kadulla kun tulee vastaa. Sittiäkö enää kiinnostaa kun selkänsä on kääntänyt. Nopeasti se pankin saajakin unohtaa ja suuntaa katseensa muualle. Ei kiinnostusta kyselemään alkaa. Kyllä käyttäytyminen näyttää?! onko kiinnostunut vai ei.
- kuorellinen ulkonäkö
Puolitutulta pakit sain ja taisin kyllä oikeasti olla rakastunut. Kaksi vuotta meni toipuessa ja työstäessä juttua. Sittemmin näin hänen seurustelevan naisen kanssa jota en tällä kertaa tuntenut niin enää ei tuntunut niin pahalta. Olevinaan meillä oli joku yhteys mutta vain yhteen suuntaan.
Nimesinkin sen laastarisuhteeksi kun aviomiehestä erosin. Laastarisuhteestakin on vaikea irrottautua jos ei erota ihastumista rakastumisesta.- kommentti kuorelline
Itse eronnut 1v4kk sitten. Ja koska en halunnut käyttää ketään laastarina kuvioon, välttelin pitkään baaria ja miehiä, samaan aikaan prosessoiden vanhoja haavoja. Prosessointi oli kyllä jo alkanut kauan ennen eroa, koska eron syyt ei olleet pienet ja 8kk pariterapiaa alla. Olisi voinut käydä juuri noin tai sitten olisin tehnyt saman jollekin muulle. En halua!
Nyt tiedän, että vanha on vanhaa ja kyllästymiseen asti loppuun käsiteltyä ja olisin ollut valmis oikeaan suhteeseen jo kuukausia. Prosessissa kasvoi paljon. Suosittelen!
- gjui
itseäni pelottaa mennä tekemään aloitetta kun ei ole varma onko mies varattu. siinä sitten kiva pahoitella kysymää kun tietää aloitteen jälkeen miehen olleenkin varattu
- Kaveri kesässä
Turha pelätä. Miehet tulee hyvälle tuulelle joka tapauksessa. Varattuja tai ei. Nostaa itsetuntoa.
Naisille vastaavaa on vaikeampi tehdä. Joskus pelästyvät että mikähän häiriintynyt toikin on kun keskellä kirkasta päivää alkaa jutteleen. Miehet harvemmin naisia pelkää, mut jotkut naiset on aika arkoja. Ja tietenkin ihan syystä. Mutta silti. - Anteeksi, anteeksi..
Miksi kysymää pitäisi pahoittella jos toinen paljastuukin varatuksi?
- gjui
Anteeksi, anteeksi.. kirjoitti:
Miksi kysymää pitäisi pahoittella jos toinen paljastuukin varatuksi?
no mitä siinä pitäisi sitten sanoa? "okei, ei sit mitään" ??????????
- Jamboreeee
gjui kirjoitti:
no mitä siinä pitäisi sitten sanoa? "okei, ei sit mitään" ??????????
Miksei jotain siihen suuntaan? Ja seuraavalla kerralla kun tapaa, juttelee normaalisti, niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Hassua, että ihmiset tulevat tuollaiseen mukaan, ja alkavat itsekin käyttäytyä niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.
- sir_eino
Vaatii sitä ns. pelisilmää.
Olin viime syksynä vähän kiinnostunut yhdestä harrastuskaverista mutta pelisilmän perusteella se ei ollut minusta joten jätin siihen. Vitutti, mutta minkäs teet.- 3
Niin. Hankalaa jos tuo kohde on vähän kaukaisempi eli ei ole oikein mitään tilannetta jossa voisi yhtään peilata onko kiinnostusta.
- sir_eino
3 kirjoitti:
Niin. Hankalaa jos tuo kohde on vähän kaukaisempi eli ei ole oikein mitään tilannetta jossa voisi yhtään peilata onko kiinnostusta.
Suosittelen että menet juttelemaan ja koita siitä sitten päätellä onko kiinnostusta vai ei. Jutella voi ihan vaan juttelemisen takia, ei ole pakko alkaa heti iskemään vaan katsoa miten nainen reagoi. Jos reaktio on ihan myönteinen, voi sitten koittaa vähän viedä juttua siihen suuntaan mihin sitä haluaa viedä. Jos alkaa tulla vähän sellaista reaktioita ettei vastaa flirttiin ym. niin sitten se ei ole kiinnostunut. Ujokin mimmi yleensä reagoi sillain hymyilemällä ja vilkuilemalla tietyllä tavalla flirttiin jos sitä kiinnostaa.
- 28
sir_eino kirjoitti:
Suosittelen että menet juttelemaan ja koita siitä sitten päätellä onko kiinnostusta vai ei. Jutella voi ihan vaan juttelemisen takia, ei ole pakko alkaa heti iskemään vaan katsoa miten nainen reagoi. Jos reaktio on ihan myönteinen, voi sitten koittaa vähän viedä juttua siihen suuntaan mihin sitä haluaa viedä. Jos alkaa tulla vähän sellaista reaktioita ettei vastaa flirttiin ym. niin sitten se ei ole kiinnostunut. Ujokin mimmi yleensä reagoi sillain hymyilemällä ja vilkuilemalla tietyllä tavalla flirttiin jos sitä kiinnostaa.
Joo ei tosiaan kannata heti alkaa mitään showta vetään. Täytyy ottaa huomioon että toisella voi olla huono hetki, kiireinen päivä. Ei silloin jaksa mitään vaikka kiinnostaisikin. Lisäksi moni huomaa kiinnostuksensa vasta viikkojen tai kuukausien kuluttua, ei heti. Eli kannattaa "pommittaa" pitkään jos ei saa selkeitä merkkejä että ei kiitos!
- _..eräs_..
Naiset, myös siis 30 ikäiset juttelevat kyllä keskenään ja kavereidensa kanssa esimerkiksi siitä ketkä työpaikalla ovat "yrittäneet" heitä ym. Lähinnä se kuitenkin johtuu siitä, että yritys tai yrittäjä on ollut jollain tavalla "säälittävä".
Sanoisinkin että paras tapa välttää joutuminen naisporukoiden puheenaiheeksi on tehdä aloite pyytämällä kohteliaasti naista treffeille ja käyttäytymällä muutenkin asiallisesti, normaalisti ja siten että nainen havaitsee sen perusteella että kyseessä on mies, eikä siis mikään poikanen joka on ensimmäistä kertaa naisten tai tunteidensa kanssa tekemisissä. Ja tällä en tarkoita mitään pelimiehen, sika-wagnerin tai muunkaanlaista kusipääasennetta. Luontevalla käytöksellä tekee hyvän vaikutuksen ja vaikka nainen ei kiinnostuisikaan romanttisessa mielessä niin todennäköisesti hän arvostaa sinua silti, eikä sellaista henkilöä muistuteta pakeista jatkossa.
Kannattaa asennoitua tapahtumaan aivan samoin kuin kyse olisi jostakin arkipäiväisestä tapahtumasta, silloin käytös on luonnollisinta. Jos sitten käy flaksi niin treffeihin ei kuitenkaan kannata suhtautua kuin arkipäiväiseen tapahtumaan, mutta luontevasti ja olemalla oma itsensä :)
Ihmiset suhtautuvat meihin usein sillä tavalla kuin me suhtaudumme itseemme ja tilanteeseen eli käyttäytymällä jotenkin luonnottomasti, oudosti tai muuten epämääräisellä tavalla voi olla varma että pääsee puheenaiheeksi. Kannattaa myös sen jälkeen vaikka pakit tulisikin niin moikata ja jutella niitä näitä kuten aiemminkin. - 19+10
Niin kyllä jonkun kaverin kaverin iskemisessä on aina omat huonot puolensa.
Itse kerroin naispuoleisen kaverin naispuoleiselle ystävälle olevani kiinnostunut ja myöhemmin sitten en enää oikeen kelvannut tämän naispuoleisen kaverin seuraan, koska eihän minua enää voinut kutsua samaan huoneeseen tämän ystävän kanssa...
Joten periaatteessa sain tuplapakit kun myös kaverisuhde toisen ihmisen kanssa etääntyi :)- op
No niinpä. Kerrankin joku kertoo miten oikeasti meni. Kaikki neuvot täällä on kyllä olleet hyviä. Mutta ei mitään niin hyvää kuin aito, oikeasti koettu. Lisäksi: vaikka suhde syntyisikin, voisi silti vanha kaverisuhde kadota...
On niin monimutkaista.
- Kertis
Olen jonkun kerran kysynyt jotain harrastuksista tai töistä tuttua naista kahveille, syömään tai leffaan. Sen suoraviivaisempaan iskemiseen noista tuttuympyröistä en ole rohjennut ruveta.
Useammin on käynyt niin, että vastaus on jotain tyyliä "no katsotaan joskus" ja sitten nainen on aktiivisesti unohtanut asian. Yhden ulkomaalaisen kanssa tosin kävin useammankin kerran, mutta vain kaverillisissa merkeissä, kun varattuudesta tuli selkoa, toinen kotimainen taas oli kai myös varattu mutta käyttäytyi siihen nähden aika ristiriitaisesti, joten senkin jätin siihen.- 18
Entä jos törmää ihastukseen leffassa tai kahvilla? Minne sen sitten kutsuu? Haluatko tulla kanssani luennolle?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Räppäri kuoli vankilassa
Ei kuulemma ole tapahtunut rikosta. Sama vahinkohan kävi Epsteinille. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011840869.html "904219Välillä kyllä tuntuu, että jaat vihjeitä
Mutta miten niistä voi olla ollenkaan varma? Ja minä saan niistä kimmokkeen luulemaan yhtä sun toista. Eli mitä ajatella293203No kyllä te luuserit voitte tehdä mitä vaan keskenänne, sitä en ymmärrä miksi pelaat,nainen
Pisteesi silmissäni, edes ystävätasolla tippui jo tuhannella, kun sain selville pelailusi, olet toisen kanssa, vaikka ol452340- 351358
- 10939
- 134931
- 6894
Masan touhut etenee
Punatiilitalon tietotoimiston mukaan Masa on saanut viimein myytyä kämppänsä ja kaavoittaa uudelle lukaalille tonttia pa12832Naisten ja miesten tasoeroista
Oletteko huomanneet, että naisissa ylemmän tason naiset ovat sinkkuja, ja miehissä alemman tason incelit? Toimivat paris124776- 11770