Kaikki alkoi joskus tammi/helmikuussa, tapasin viihteellä ollessa tämän muusikonrentun, jäin samantien koukkuun niihin silmiin, siihen rentoon olemukseen joka huokui tästä miehestä. Sinä iltana -29 asteen pakkasessa taksikopilla seisoskellessa lämmitimme toisiamme, tiet erkanivat ja koko loppuyön nukkumisesta ei tullut mitään. Mies oli kirjoittanut nimeni muistiin puhelimeensa, pidimme yhteyttä miltei päivittäin, näimme muutaman kerran. Jollain tapaa tiesin ettei siitä sen suurempaa tulisi, emme siis koskaan seurustelleet, mutta en siltikään pääse tästä miehestä irti. Olen nyt kesän aikana löytänyt ihanan tasapainoisen miehen jota olen tapaillut, aivan toisenlainen kuin tämä muusikon renttu johon ehdin miltei rakastua, jäädä ihan koukkuun.
Kertaalleen olen päättänyt etten ota yhteyttä tähän renttuun enää, pääsen hänestä irti ja jatkan elämää. Se ei sit kuitenkaan ollu niin helppoa kuin luulin, sillä hän laittoi viestiä jossa halusi taas tavata.. en osannut kieltäytyä ja taas olen ihan jumissa siinä. Tiedän etten merkitse tälle muusikon rentulle juurikaan mitään muuta kuin kaveruutta. Ihastun erittäin huonosti, mutta kun ihastun se on vahva tunne. Enkä millään pääse tästä renttuun ihastumisesta nyt yli. Se vie yöunet ja kaikki.
Kertaalleen olen päättänyt etten ota yhteyttä tähän renttuun enää, pääsen hänestä irti ja jatkan elämää. Se ei sit kuitenkaan ollu niin helppoa kuin luulin, sillä hän laittoi viestiä jossa halusi taas tavata.. en osannut kieltäytyä ja taas olen ihan jumissa siinä. Tiedän etten merkitse tälle muusikon rentulle juurikaan mitään muuta kuin kaveruutta. Ihastun erittäin huonosti, mutta kun ihastun se on vahva tunne. Enkä millään pääse tästä renttuun ihastumisesta nyt yli. Se vie yöunet ja kaikki.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Unohda se.
Se on vaan uutuuden viehätystä se, kuvittelet yhden illan perusteella kaikkea ihanaa mutta se totuus voi olla kaikkea muuta, usko huvikses kokenut olen.
Mikäs siitä muusikosta tekee rentun?