Kun mikään ei muutu

Surullinen ihminen

Olen ollut mieheni kanssa nuoresta lähtien vajaat kaksikymmentä vuotta ja lapsiakin on.

Parisuhdettamme rassaa muutama asia ja olemme käyneetkin niistä keskustelemassa ihan perheneuvolassa asti, mutta sen jälkeen kaikki valahti ennalleen.

Olen yrittänyt itse muuttua, kun toista ei voi muuttaa. Mutta voiko sellaisessakaan parisuhteessa elää, jossa kokee että vaikka kuinka puhuu tunteistaan, toinen ei huomioi niitä etenkään suurissa elämän linjoissa. Meillä ei ole onneksi ongelmia alkoholin kanssa ollenkaan, mutta piittaamattomuuskin voi olla kamalaa, vaikka toinen kuvitteleekin huomioivansa, vaikka minä puhunkin toista kertoessani tunteistani ja toiveistani.

Olen pettynyt ja surullinen. Tämä purkautuu nykyään toisen vähättelynä ja joskus olen tarttunut jopa käsiksi. Olisi kiva kuitenkin elää suhteessa, missä halattaisiin ja kunnioitettaisiin toista. En vain enää kykene antamaan anteeksi piittaamattomuutta ja mitä se on aihetuttanut vuosien varrella. Koen että elämä on mennyt pilalle ja tietysti myöskin vaikuttanut lasten lapsuuteen.

Erotakaan en kuitenkaan halua, siitä tulisi ihan luuseri olo, mutta en myöskään kykene nöyrtymään ihan näkymättömäski tunteideni ja toiveideni kanssa. Kuinka saada toinen tosissaan mukaan edes yrittämään, että josus paistaisi aurinko. Vai mitä varten täällä oikein eletään?

6

313

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • itse päätät lopulta

      Hetkinen!!!
      Olet tarttunut käsiksi? NYT peli poikki, heti. Lopeta välittömästi sen oikeuttaminen, sinulla ei ole mitään oikeutta velloa itsesäälissä niin, että saat sillä luvan kostaa asioita mihin sinä et ole tyytyväinen (ja toinen ilmeisesti on) ja etenkään käydä käsiksi. On hieman huonoa selittää marttyyrina omasta uhrautumisestaan, jos itse käy käsiksi ja vähättelee jne.

      En tiedä, mitä teidän piittaamattomuutenne on. Ehkä se tosiaan on välinpitämättömyyttä ja kosketuksen puutetta, mutta rakas kanssaihmiseni: sinä olet itse kumppanisi valinnut. Turhaan sinä yksin häntä syytät ja turhaan sinä hänelle kostat, joskus käy näin. Ensiromanssi ja kuumuus menee ohi (jos sitä onkaan), lapset on hankittu ja suhde kuolee niiltä osin. On aivan oma valintasi jäätkö siihen... Tietty siis, olethan sinä ne lapsetkin siihen kyllä aikuisena tehnyt (hänen kanssaan toki), että valinta nekin on. Muista ensin se, että sinä olet tehnyt valintoja ihan itse, hyvin paljon. Paljon omasta elämästäsi, onko ystäviä, harrastuksia, miten itse osallistut lasten elämään ja millainen perhe SINULLA on ensisijaisesti. Parisuhteesi siis ei toimi, ilmeisestikään, mutta kaiken muun, valitset kyllä itse. Teillä ei ole alkoa eikä väkivaltaa, paitsi sinun aiheuttamaasi... Niin, joten sinä valitset. Jos sinun elämäsi on mennyt hukkaan ja pilalle, lakkaa pilaamasta sitä, ota vastuu valinnoistasi ja ala elämään ihan omaa elämääsi. Lakkaa syyttämästä toista kokonaisvaltaisesti, kun sinä määräät ihan itse suurimmasta osasta.

      No, piittaamattomuus onkin julmaa. Sinä siinä kuitenkin olet valinnnut 20 vuotta olla. Mutta miksi pitää olla tuntematta jos toinen ei tunne? Kyllä sinä saat tuntea omat tunteesi. Ette te ole missään symbioosissa, kyllä sinä voit tuntea tunteita ja toteuttaa sitten itse toiveitasi? Lapsilta saa kasan halauksia ja pusuja, kun huomioi, eikä ne nyt tietenkään ole parisuhde... Vaan enemmän. Ne ovat perhettä!
      Erota et halua, joten alahan sitten ottamaan lusikka kauniiseen käteen, lakkaa valittamasta ja ala hoitaa itse omaa elämääsi, tunteitasi ja ihmissuhteitasi.
      Miehesi ei halua siis läheisyyttä. Ok, ehkä teillä ei toimi siis mikään niiltä osin. Hyväksy se: jos mies ei enää halaa eikä pussaa, ei huomioi, eikä rakasta fyysisesti pitkään, pitkään aikaan, niin... Joko kestät tai haet muualta. Osa hakee vaan ne halaukset ja osa seksiä ja suhdetta myöten kaiken. Liitto, sitoutuminen ja parisuhde on lupaus myös seksistä, läheisyydestä ja vaikkei kaikkeen tarvitse eikä voi suostua, ja aina tulee pitkiäkin kuivia kausia, niin siihen pitää palata, ja pitää halata, jos ei halua tulla petetyksi tai erota.

      Mitä varten täällä eletään... Jaa-a. Mistä siitä tietää, mutta sinä voit ottaa selvää. Miestäsi et saa mukaan siihen, mitä haluat, mitä ikinä se onkaan. Jos neuvolassa asti olette käyneet jne. niin usko jo: häntä ei kiinnosta. Hän ei muutu. Hän ei tule antamaan sinulle haluamaasi. Tee siitä päätelmäsi ja mene eteenpäin.

    • Petojako

      Yksi juttu tylsyyden poistamiseen on mennä lasten mukaan leikkeihin ja oppia tuntemaan toisten lasten vanhempia, jutella heidän kanssan ja näin saada klonkreettista tietoa heidän elämisestään, onko se kovinkaan erilaista, Mutta jos katsot kaikkea muiden ylitse, luultavasti et sitä onne saavutakaan, lapsesi ovat saaneet jylmän ja kovan äisin tai isän. Hehän saavat ihan samaa kohtelua kuin puolisosikin, puoliso voi lähteä, mutta lasten osa onkin paljon vaikeampi, en ihmettele enää yhtään lasten pahoinvointia, nuorison rikollisuutta. Koti ei ole antanut turvaa lapselle, joten hän näyttää pahan olonsa juuri näillä teoilla.

      Naiset varsinkin, ajatelkaa niitä lapsianne enemmään kuin sitä uuden suhteen hakemista. Itse kyllä en enää miestä huusholliini ottaisi, jos siitä lähden, hakisin elämääni virikkeet ihan muualta kuin miesten housista.

      Ovatko äidit muuttuneet pedoiksi ja isät pakenevat ja toisinkin päin.

      • hiihihih

        hyvin sanottu, että virikkeet täytyy hakea ihan muualta kuin miesten housuista :DDDD


    • Surku tapaus

      No, minä arvasin että perheemme tilanne käsitetään väärin. Tiedän että huitaista ei koskaan saa mutta jos se nyt kerran tapahtuu pitkässä parisuhteessa vaikka tiskirätillä, niin ei se minusta kylmää ihmistä tee.

      Meillä lapset saavat hyvinkin paljon läheisyyttä kummaltakin vanhemmalta. Ongelma on lähinnä se että totuin jo lapsena hakemaan hyväksyntää omassa uusioperhekodissani aikuisilta, sitä kuitenkaan saamatta.

      Ja nyt aikuisena olen huomannut, että vaikka mieheni on hyväluontoinen ja sydäminen, niin myöskin piittaamaton. Olisi kiva kokea olevansa tärkeä ihminen hänen elämässään, olen tukenut häntä hänen monissa hankkeissaan. Mutta huvittavinta on että emme ole olleet edes ruotsinristeilyllä koskaan yhdessä, vaikka hän tietää että olisin edes josus halunnut matkustaa hänen kanssaan. Ehkä paikkani tulee aina olemaan hänen silmissään pahnan pohjimmaisena, no onhan se hyvä että aikuinen mies huomioi esimerkiksi oman äitinsä tunteet todella hyvin. Olen siis häviäjä, tosin voin omassa pienessä elämässäni arvostaa itseäni, mutta se ei paikkaa hyvää tai edes välttävää parisuhdetta.

      • 13+1=?

        Erota et tahdo, nöyrtymään et kykene etkä miestä pysty muuttamaan. Suhteessasi koet olevasi häviäjä ja eroaminen tekisi sinusta luuserin. Eipä tuossa taida olla mitään tehtävissä, ellet koita saada omaa päätäsi raksuttamaan toisella tavalla. Siinäpä jatkat samaan malliin.


      • Näillä mennään
        13+1=? kirjoitti:

        Erota et tahdo, nöyrtymään et kykene etkä miestä pysty muuttamaan. Suhteessasi koet olevasi häviäjä ja eroaminen tekisi sinusta luuserin. Eipä tuossa taida olla mitään tehtävissä, ellet koita saada omaa päätäsi raksuttamaan toisella tavalla. Siinäpä jatkat samaan malliin.

        Joo, niihän se on että onni löytyy omien korvien välistä ja elämän ei tarvitsekaan olla täydellistä. No, jos olen onnistunut olemaan alati positiivinen ja optimistinen tulevaisuuden suhteen, niin eiköhän sitä sitten jatkossakin voi olla. Ja onhan se niin, että kun itseä lähtee muuttamaan, niin ympäristökin joutuu pakosti muuttumaan.

        Tattis vaan kaikille ohjeista joista osa osui todella nappiin ja laittoi minua ruotuun ja osassa oli tehty ihan virhepäätelmät meidän ongelmista ja perhe-elämästä yleensäkin (meillä on mm. paljon mukavia harrastuksia ja yhdessäoloa, paljon ystäviä ja kavereita, lapset saavat paljon läheisyyttä ja lämpöä päinvastaisista oletuksista huolimatta), mutta kiitos kuitenkin näillekin olettajille avuntarjoamisesta. Näin netissäkään kun en halua ruotia kaikkia ongelmia ja asianlaitoja julki kaikille, vaikka anonyymisti kirjoitellaan.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin Ilkka Kanerva kuoli?

      Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti
      Maailman menoa
      275
      17546
    2. Oho! Susanna Laine uudessa hiustyylissä - Julkkismeikkaajalta tiukka palaute: "Ihan sama..."

      Ex-Salkkarit tähti ja juontaja Susanna Laine on monessa mukana. Ex-missi tunnetaan pitkistä, vaaleista hiuksistaan . Mitäs tykkäät uudesta hiustyylist
      Kotimaiset julkkisjuorut
      24
      5645
    3. Ilkka kanerva

      Ilkka Kanerva kuollut 74v
      Turku
      121
      2631
    4. Yllätyspaljastus: Poppari Robin Packalen kiittää urastaan iskelmätähti Juha Tapiota: "Jos mä en..."

      Oi, mikä tarina. Juha Tapio ja Robin ovat kyllä symppiksiä molemmat. Kumpi heistä on suosikkisi? https://www.suomi24.fi/viihde/yllatyspaljastus-poppar
      Kotimaiset julkkisjuorut
      17
      2135
    5. Venäjän lippulaiva Moskva upotettu Mustallamerellä

      Venäjän laivaston lippulaiva Mustalalmerellä on 180 m pituinen, Neuvostoliiton aikana rakennettu Moskva-niminen risteilijä. Ukraina ilmoitti eilen saa
      Maailman menoa
      336
      1788
    6. Pikkaraiskan puhelut

      Mitä tuo jätkä hakee sillä että julkaisee kuinka kauan on puhunut puhelimessa? Tekee itsestään vieläkin idiootimman tuolla vai mikä tää juttu?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      111
      1040
    7. Ilkka Kanerva on kuollut

      74-vuotiaana.
      Maailman menoa
      59
      970
    8. Sofia Belorf ja Sonja Aiello

      Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      45
      933
    9. Hossein Najaf juotti lapset humalaan ja käytti häikäilemättä hyväkseen

      Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 60-vuotiaan Hossein Najafin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Ensimmäisen tytön kanssa hän oli useita kerto
      Maailman menoa
      32
      931
    Aihe