Haluaisin, mutta en uskalla...

Asperger?

Ei hätää, olet vielä nuori. Opettele vähitellen tutustumaan naisiin esim. opiskelupaikan, harrastusten ja kaveripiirin kautta, juttelemaan rennoista asioista ja viettämään aikaa yhdessä. Huomaat, että naiset ovat mukavia olentoja (naisvihamielisyys on aina askel kohti ATM-arvonimeä). Seurustelu todennäköisesti tulee silloin ennemmin tai myöhemmin mukaan kuvioon.

Ujous on söpöä ja normaalia, mutta älä patoudu ujouteesi. Vaikutat ihan normaalilta tyypiltä.

Ei seurustelun aloittamiselle ole mitään ylä- tai alaikärajaa. - Useimmiten 13-15 vuotiaiden seurustelu on vain harjoittelemista. - Siis harjoitellaan sitoutumista toiseen, ei välttämättä vielä edes seksiä.

Jos ei ole koskaan ihastunut tai saanut vastarakkautta, voi tulla mieleen, että itsessä on jotakin vialla. Joskus vaan sopivaa ihmistä ei ole vielä tullut kohdalle. On tärkeää luottaa itseensä ja uskoa olevansa arvokas juuri sellaisena kuin on ! Ratkaisevaa on se, mitä itse ajattelet itsestäsi – ei se, mitä joku muu sanoo tai ajattelee.

Älä todellakaan edes suunnittele seurustelun aloittamista kännisenä. - Toki sekin voi johtaa hyvään lopputulokseen, mutta silti... - Jos kohdallesi sattuu tyttö tai nainen, joka tuntuu kiinnostavalta tai herättää sinussa ihastuksen tunteita, sinun kannattaa olla itse aktiivinen ja tehdä tuttavuutta tai osoittaa jollain tavalla olevasi kiinnostunut hänestä. - Se voi tuntua pelottavalta ja hankalalta, mutta voit jo etukäteen miettiä erilaisia keinoja lähestyä tuota kiinnostuksen kohdettasi. - Kun olet oma itsesi ja tutustut häneen, myöhemmin kyllä selviää, onko tutustumisen mahdollista syventyä :)

Pelko pois ! Sitä tyttöä jännittää ensitreffeillä varmasti yhtä paljon tai jopa enemmän kuin sinua XD.

Niin,tottakai haluat tuntea että joku rakastaa sinua ja sinä saat rakastaa toista.Se on ihan luonnollista.Ujoudella ja tunteella että haluaisit seurustella ei ole sinällään keskenään mitään tekemistä.Jotkut ihmiset on vaan ujompia kuin toiset.
Itsekin olen ollut 18v ikään asti todella ujo,sen jälkeen pikku hiljaa olen alkanut puhua lätisemään kaikille.

Hyvä keino lähteä tätä ujoutta karsimaan pois on mennä vaikka suomi24 chatissa omaan ikänryhmän huoneeseen juttelemaan neitokaisille.Vaikka kuinka ujostuttaisi niin privana vaan voit alottaa;moi,mitä kuuluu ja sitten jatkat jutustellua ihan arkisista asioista.Moni neitokainen arvostaa ihan normi keskustelua,koska osa heittää asiattomuuksia.Niistäkin kiva löytää fiksua seuraa.

Rohkeasti vain neidoille jutustelemaan,kyllä niilläkin posket joskus punottaa:)

Olin samassa tilanteessa 20-vuotiaana ja olen edelleen samassa tilanteessa 32-vuotiaana.

Eli älä vaan luovuta, jos mikään ei auta ujouden voittamiseen, hae ammattiapua.

Tuskinpa mulla tämä ujous noin vain lähtee... No toisaalta ihan hyvä olla näin ujo ja kykenemätön puhumaan vieraiden tyttöjen kanssa. Eipä minusta ainakaan tule samanlaista paskiaista kuin "isästäni". Se on pettäny ja hässiny jokaista liikkuvaa naista tässä kaupungissa...