uskaltaa tunnustaa uskovansa siihen, että joku sammakoista on oikea prinssi ja kokeilleensa suudelmaa lammikon kaikkien sammakoiden kanssa. Oletko mennyt koskaan niin pitkälle, että olisit vetäissyt kielarit siinnä toivossa uskossa, että pääset näin prinseksaksi. Ja miten olet ottanut pettymyksen vastaan, oletko "litsannut" sammakko paran, vai laskenut sen takaisin lampeen, niellyt pettymyksen ja todennut oikean meihen suudelman sittenkin ehkä kuittenkin siedettävämmäksi. ps. sillä oikealla sammakolla on kruunu päässä!
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Sammakot on niljaisia, kuka niihin haluis koskea?!
*yäääääk*
En koskaan kokeilis suudelmaa lammikon kaikkien sammakoiden kanssa. Niin epätoivoiseksi en valu koskaan. Mä otan aina sen sammakon/prinssin jonka haluan. ;-)
Rana temporaria kurnuttaa KRUAKK KRUUAK
Tahtoo vain olla aina mahoton ryysis siinä miesten ympärillä.... Mutta olen kyllä yrittänyt ihan todella!
Jos ei oo prinsessa niin ei halua prinssiäkään. Mutta onhan miesten joukossa helmiä ja olen omani "kalastanut" ;)
En. - Koiran pusuttamaksi olen joutunut muutaman kerran, mutta ei siitäkään irronnut muuta kuin karvoja :)
en mää sammakkoprinssiin usko
mut oon mää joskus pentuna sammakkoa pussannut
hieman yllytyshullu kun olen,
mur
Mitä se Murri? Kerro miten sen sammakon kävi, muka pentuna!
no joskus 10-vuotiaana, eli aika pentuna vielä,
sammakon ei käynyt kuinkaan, päästin sen takaisin ojaan
eikä edes seurannut mua kotiin,
mur
Äitini tapasi isäni samalla tavalla, hän pussasi ojassa maannutta puliukkoa joka sittemmin osoittautui oikeaksi prinssiksi. Tosin hän (äitini) oli silloin 2x10 vuotias.
no mää en lopulta löytänytkään sammakkoa, enkä prinssiä, enkä edes puliukkoa
vaan tontun :)
mur
Ikävää että et löytänyt sitä sammakkoa etkä edes sitä prinssiä tai puliukkoa, vaan jonkun tontun, mutta on sekin parempi kuin ei mitään. Minä en saanut lapsena edes mennä ojaan istumaan niin kuin sinä, ja olinkin silloin hyvin onneton kun jouduin yksin leikkimään suuressa linnassa. Mutta nyt vanhempana minulla on ollut hyvin paljon leikkikavereita.
ehei. ei tuo ole ollenkaan ikävää,
päinvastoin :)
sammakot on liian arkoja, prinssit liian hienostelevia ja puliukot muuten vaan pelti kiinni..
mur
mie olin enne sammakko kunnes eräs kiva prinsessa suuteli miut pimeydenprinssiksi
Ai toi Papu S....... vai, no hyvä tietää etten päästä sitä ainakaan nuolee mun naamaa. Toi nykyinen kuva sinusta on muuten parempi, kuin se edellinen. Lääkkeet ja lääkärit saavat ihmeitä aikaan.....
kiitos moni muukin on huomannut eron.
tuota noin se kuka miut prinssiks suuteli ei ollut papu
Nyt monte feikka kuuluisalla maalauksella Huuto
http://fi.wikipedia.org/wiki/Huuto
Ei sammakko voi muuttua prinssiksi :) Tiedän koska pyydystin niitä läheisen puron suvannosta purkkiin ihailtaviksi. Olin äärettömän iloinen kun sain ne pyydystettyä ja ne olivat sellaisenaan äärettömän soman näköisiä nuijapäitä, mutta äiti käski viedä ne takaisin vapauteen. Joskus illan hämärissä iso ja ruma kurnutti nurmikon laidassa. Sitä säikähdin ja juoksin sisälle pakkoon.
Itse olet nuijapää
Sinäpäs
imaginaarinen ja vertauskuvallinen.
Ja "Se jokin" vain harhaa jonka naiset uskottelevat itselleen näkevänsä.
Näin on rupikonnan näppylät.
Hohhohoo :).. Miehet ne itse kuvittelee kaikkea. Illalla kaunotar kaapataan mukaan ja aamulla naapurin pojan näköinen tytteli herää kainalosta.
nm: "En koskaan mene sänkyyn ruman naisen kanssa jne.", mut öitä sullekin ;)
Mieluummin suutelisin prinssiä, jos sen siten voisi muuttaa sammakoksi, joka on sentään asiallinen luontokappale (ja nyt puhun prinssi Albertista, jonka pussaaminen ottaisi kyllä koville, mutta yleisen edun nimissä olisin valmis sen tekemään).
Sammakoiden esiintyminenhän kertoo siitä, ettei luonnon tilanne ole ihan toivoton vielä. Miesten esiintyminen taas kertoo siitä, että on se melko toivoton kumminkin.
http://www.cockcrown.com/
"Neiti nyt vaan tulee ja pussaa mun nuijapäätä"
Voisin kuvitella, että kyselyyni tähän mennessä vastanneista naisista kaikki suhtautuvat asiaan tietyin varauksin, ymmärtävät legendan ja toden eron. Kun taas vastaamatta jattäneet naiset uskovat taruun täysillä ja jatkavat touhujaan sammakoiden parissa.