Minulla on vanhempieni kanssa sellainen tilanne, että he sanovat minulle kaikkia epäystävällisiä juttuja, ja sitten kun pahoitan mieleni, niin he osoittavat, että pahan mieleni ilmaiseminen oli sopimatonta , ja sitten tunnen tarvetta pyytää anteeksi. Eli olen jatkuvassa anteeksipyytämässä, vaikka he loukkaavat minua. Ainoa tilanne, että minun ei tarvitsisi pyydellä anteeksi olisi se, että pitäisin sisälläni pahan olon, enkä kertoisi heidän loukanneen minua.
Minkälaisia kokemuksia teillä toisilla on?
Minkälaisia kokemuksia teillä toisilla on?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ilmoita vanhemmillesi , että sinulla on diagnosoitu "Touretten oireyhtymä". Sitten alat vuoden verran päästelemään turhautumat veks. Kyllä toimii.
Miten te muut pääsette vanhempien kanssa käydyistä kinoista yli? Pyydättekö anteeksi, vai mitä?
Helvetin tossukka.
Siis onko tuo 37 tosiaankin ikäsi?
Eikö aikuisilla voi mielestäsi tulla kinoja omien vanhempiensa kanssa? Silloinhan lapsena ja nuorena kinat kuuluivat elämään, eikä niitä jäänyt sen enempää miettimään. Nyt kuitenkin aikuisena ei haluaisi enään kinoja tulevan, omat vanhemmat on jo yli 70- kymppisiä, eikä sitä haluaisi, että vanhempi esimerkiksi kerkeisi kuolla kupsahtamaan ennen riidan sopimista.
Minun mielestäni on pikemminkin aikuismaista haluta elää sovussa.
Hei, joskus se aikuismainen sopu ei ole käytännössä edes mahdollista, vaikka kuinka yrittäisi. Kun ne iäkkäät vanhemmat saattavat olla todella epäkohteliaita ja ilkeitä.
Minulla vanhempi odottaa anteeksipyyntöä minulta. Vaikka loukkasi minua todella rumasti. Näytti kiitokseksi ilmaistyöstä paljasta takapuolta. Ja haukkui mielisairaaksi ja tyhmäksi.
Joten päätin noiden ilmaistyön tekemiset siihen ja suosittelin häntä hankkimaan kunnalliselta puolelta maksullista kotiapua itselleen.
Vanhempani on todella närkästynyt minuun siitä, että mokomasta *pikku jutusta* nyt noin loukkaantua. Ja hän on *akitoinut* koko suvun minua houkuttelemaan, että jatkaisin näitä viikottaisia siivous-, ruuanlaitto- ja pyykkäyspalveluja hänelle.
Ymmärrän, että vanhempani on jo iäkäs. Mutta olen edelleen pysynyt päätöksessä. Koska tiedän, että tämä sama konflikti tulee toistumaan jatkossakin. Hän ikään kuin katsoo, että vanhemman oikeudella, hän voi käsitellä aikuista lastaan vaikka kuinka huonosti, niin siitä huolimatta lapsella on velvollisuus palvella vanhempiaan.
Onko sinun välttämätöntä olla yhteydessä vanhempiisi? Vähennä yhteydenpitoa reippaasti. Jos tulee kyselyjä, sanot että jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ei kannata edes jutella. "Soittakaa sitten kun olette hyväntuulisia ja tyytyväisiä minuun."
Elä omaa elämääsi, ilman latistusta ja negatiivisuuden ryöppyä. Kaikki ihmiset eivät muutu vanhemmiten viisaiksi ja herttaisiksi, ilkeä ihminen ehkä vain ilkeytyy entisestään. Se, että otat vanhempiesi ilkeilyt noin henkilökohtaisesti, osoittaa että he tunkeutuvat minuutesi rajojen yli tavalla, joka ei ole tervettä vuorovaikutusta. Pidä huolta itsestäsi!