Aasialainen mies ja suomalainen nainen...

Uskonnollinen tietyssä määrin..

- Jos mies on hyvin uskonnollinen (tietyssä määrin joustamaton) tai käyttää uskontoa tekosyynä saadakseen tahtonsa läpi niin unohtaisin koko jutun. Uskovaisen miehen kanssa kyllä tulee melko varmasti ongelmia jos nainen ei mukaudu.

Ainoana ongelmana kulttuuriongelmat. Mies on ymmärtäväinen ja haluaa olla kanssani 99% vapaa-ajastaan. Hän haluaisi minun kokkaavan hänelle ja siivoavan kodin, suuttuu joskus mitättömistä asioista.

- Jos vierailet miehen luona ja hän pyytää sinua kokkaamaan tai siivoamaan niin hän todennäköisesti yrittää vain saada ilmaista siivousapua kun ei itse jaksa tehdä mitään. Jos asutte yhdessä niin suosittelen miettimään haluatko kokata miehelle ja siivota yksin kotona jatkuvasti. Järkevä naisestaan välittävä pakistanilainenkin mies kyllä osaa tajuaa osallistua kodin siistinä pitoon ja ruuanlaittoon, koska naisetkin opiskelevat täällä täyspäiväisesti tai käyvät töissä. Pakistanissa juttu on hieman eri kun naiset ovat täysipäiväisesti kotona kodin hengettärinä. Monella on palkattua siivousapua. Suhteemme alussa mieheni laittoi minulle ruokaa kun kävin hänen luonaan tai kokkasimme yhdessä. Nyt kun olemme olleet yhdessä yli 10 vuotta niin pidämme huolta kodista yhdessä. Aika tasapuolisesti laitetaan ruokaa kotona tai sitten tehdään yhdessä. Eli ei eroa kunnollisesta pohjoismaisesta miehestä mitenkään.

Tiedän arvoni ja en anna itseäni ihmiselle joka ei minua kunnioita. Kyse kuitenkin kulttuuriongelmista ja mietin onko normaalia että miehet näin peräänantamattomia näissä asioissa.

- Normaalia lienee takakylien miehille, jotka eivät ole sitä parasta aviomiesmatskua naiselle joka haluaa tasapuolisen kumppanin. Oma mieheni ei ole tuollainen änkyrä. Ei minusta ole hyvä ominaisuus miehelle, joka haluaa länsimaalaisen kanssa naimisiin.

Minulla ja hänellä kansainvälinen ammatti, olen kätilö, haluamme mennä naimisiin ja lähteä maailmalle. Uskallanko lähteä tähän peliin mukaan, silloin minun on myönnyttävä näihin asioihin..

- Jos on epäilyksiä tuossa vaiheessa niin en lähtisi. Korkeintaan kaukosuhdetta tms. ylläpitäisin, mutta katselisin muita siinä sivussa jos mies ei jousta. Ulkomaille kyllä pääsee tarvittaessa lomalle lentolipun ostamaan, jotta voit tavata rakastasi. Älä kuitenkaan mene nopeasti avioon.

En usko että vaatimuksia olisi näiden jälkeen paljon, mutta ihminen on erehtyväinen. Antakaa hyviä vinkkejä mistä näen kannattaako peliin lähteä mukaan vai puhaltaa se poikki. Ei lapsia ainakaan.

- Jos mies on uskonnollinen tai jyrkkä mielipiteissään (periksiantamaton) niin tulevaisuudessa sinua voidaan vaatia kääntymään muslimiksi, lasten kasvattaminen isän uskontoon tms. Siinä tapauksessa ei puhuta tasapuolisesta avioliitosta. Olen kuullut muutamasta todella pahasti epäonnistuneesta liitosta, joissa on tullut monenlaisia ongelmia kulttuurierojen kanssa. Aika moni päättynyt eroon kun mies vaati sellaisia mihin nainen ei mukaudu. Oma mieheni on kuitenkin ihan normaali kuten sanoin, joten meillä ei ole ollut mitään kinaa lasten uskonnosta tai uskonnollisesta suuntautumisestani, koska hän pitää minusta sellaisena kuin olen. En ole itse uskossa ja lapsistakin taitaa tulla aika pakanoita vaikka kummankin vanhemman uskomuksista on kyllä kerrottu. Muutenkaan en ole muuttanut mitenkään tyyliäni miehen vuoksi.

Mistä tiedän näiden miesten kanssa onko kyse tosirakkaudesta. Olemme ulkonäöllisesti sopivia toisillemme.

- Vaikea sanoa noin lyhyen kuvailun perusteella, mutta ole varuillasi ja älä ainakaan päätäpahkaa ryntää naimisiin tms. Kulttuurierot voivat oikeasti olla todella kovat miehen persoonallisuudesta ja perhetaustasta riippuen. Pakistanilaisissakin miehissä on niin monenlaista porukkaa, että aika monta naimakelvotonta mahtuu joukkoon. Jos se tosiaan rakastaa sua niin se on sulle mukava ja ei yritä mukauttaa sinua omaan kulttuuriinsa. Jos haluaa pakistanilaisen vaimon niin mies voi hakea sen pakistanista.

Sori, tuli varmaan liian negatiivinen viesti. Olen ollut pakin kanssa yhdessä yli 10 vuotta ja meillä menee hyvin. Kuitenkin haluan, että ymmärrät ettei hyvä mies joka rakastaa sua painosta sua mihinkään. Miehen käytöstä ei voi perustella edes kulttuurieroilla. Sinun ei tarvitse sietää mitään "konservatiivista" käytöstä sen perusteella, että mies on pakistanilainen. Se kyllä tulee vastaan puolitiehen jos on valmis suhteeseen sinun kanssasi. Jos ei tule niin sitten te ette vain sovi yhteen.

Mun miehelläni on kans yliopistokoulutus ja on koulutustaan vastaavissa hommissa.