Olen 34-vuotias homoseksuaali mieshenkilö ja olen luonnollisesti seurannut keskustelua homojen oikeuksista ja ns. sukupuolineutraalista avioliitosta. En itse vastusta homoseksuaalien adoptio-oikeutta tai oikeutta samaan sukunimeen, mutta mielestäni " avioliitto "-nimityksen voisi jättää yksinomaan " heteroliitoille ". Oikeastaan kannatan sellaista mallia, jossa kaikista liitoista, niin homo- kuin heteroliitoistakin tulisi valtion lainsäädännössä " rekisteröityjä parisuhteita ". Avioliitto-nimitys voisi jäädä vain esim. kirkolliseen käyttöön. Samalla vihkimisoikeus pitäisi viedä kirkoilta pois ja siirtyä pakolliseen siviiliavioliittoon niin, että kirkoille jäisi vain siunaamisoikeus.
Mitä homoseksuaalisuuteen itseensä tulee, niin kannatan ns. sosiaalista konstruktionismia, jonka mukaan ympäristö, kulttuuri ja omat valinnat muokkaavat homoidentiteettiä. Nykyisin homopiireissä on kuitenkin vallalla ns. essentialistinen näkemys homoseksuaalisuudesta synnynnäisenä ominaisuutena. Itse en usko homoseksuaalisuuden synnynnäisyyteen, koska oma elämäntarinani todistaa aivan päinvastaista. Tiedostin oman homoseksuaalisuuteni vähitellen 15-18-vuotiaana. Vielä 15-vuotiaana pidin itseäni vahvasti heterona, mutta sitten tietyt kokemukset ja elämäntilanteet veivät minua asteittain kohti homoseksuaalista identiteettiä.
Uskoisin näin, että jokaisella ihmisellä on taipumus biseksuaalisuuteen ja ympäristö- ym. tekijöistä riippuu kumpaan suuntaan ihmisen seksuaalisuus suuntautuu. Uskon myös, että ihmisen seksuaalinen suuntautuminen voi muuttua homosta heteroksi tai päinvastoin.
Itse olen elänyt kymmenen vuotta selibaatissa, joka perustuu omaan päätökseeni ja huonoihin kokemuksiini seurustelusuhteista. Kun muutin 19-vuotiaana lapsuudenkodistani opiskelemaan isompaan kaupunkiin, aloin heti etsiä poikaystävää ja löysinkin sen melko nopeasti. Aluksi kaikki meni hyvin, mutta lopulta miesystäväni alkoi selvästi alistaa minua ja harjoitti jopa henkistä väkivaltaa. Suhde päättyi pian tämän jälkeen ja pian ryhdyin uuteen suhteeseen. Siinä kävi samoin kuin ensimmäisessäkin ja sama toistui kahden seuraavankin miesystävän kanssa. Kun olin seurustellut viiden vuoden aikana neljän miehen kanssa, päätin lopulta jättää koko homman enkä ole etsinyt sen jälkeen seurustelukumppania.
Viime vuosina olen huomannut homoseksuaalisessa identiteetissäni tietynlaisia muutoksia biseksuaalisuuden suuntaan. Korostettakoon, ettei tällä ole mitään tekemistä uskonnon kanssa. En ole uskonnollinen ihminen enkä kuulu kirkkoon. Kysymys on pelkästään elämäntilanteen muutoksesta. Olen hyvin lapsirakas ( mutta en sillä tavalla, en siis ole pedofiili ), ja haluaisin saada ainakin yhden biologisen lapsen. Helpointa se olisi tottakai parisuhteessa naisen kanssa. Aktiivisena homoseksuaalina en voinut kuvitellakaan suhdetta naisen kanssa, mutta nyt ajatus ei enää tunnu niin mahdottomalta. Toki olen homo edelleen ja kiihotun pääasiassa edelleen miehistä, mutta tiettyä muutosta on tapahtunut, joten sekin vahvistaa uskoani siihen, ettei seksuaalinen identiteetti ole mikään kiveen hakattu asia.
Entä olisinko valmis uudelleen miessuhteeseen? Mikä ettei, mutta en halua samanlaista suhdetta kuin aikaisemmat miessuhteeni. Myöskään seksielämä miessuhteissani ei tuonut minulle kaipaamaani tyydytystä, jonka sain vain itsetyydytyksen kautta. Klassinen miestenvälinen seksi ei jostain syystä tuonut minulle sitä mitä kaipasin, joten jos joskus vielä alan seurustella miehen kanssa, seksuaalisen tyydytyksen pitää tulla muulla keinoin kuin sillä "perinteisellä tavalla".
Olen käynyt melko perusteellisesti läpi ne argumentit joita ns. sukupuolineutraalin avioliiton puolustukseksi tai vastustamiseksi on esitetty, ja yleispäätelmänä voisin todeta, että vastustajat vetoavat paljon useammin rationaalisiin argumentteihin ja puolustajat vetoavat sitävastoin tunteisiin. Minusta kumpikin puoli on esittänyt aika huonojakin argumentteja, joista muutamia voin jatkossa tällä palstalla kommentoida.
En kannata ns. sukupuolineutraalia avioliittoa
3
67
Vastaukset
- Itsekin homo
Keskustelu homoseksuaalien avioliitoista kiihtyi merkittävällä tavalla viime syksynä Ajankohtaisen kakkosen homoillan jälkeen. Itse katsoin ohjelman vasta jälkeenpäin, kun kohu siitä nousi valtoimenaan. Itse keskustelussa ei kuitenkaan mielestäni ollut mitään sellaista, josta olisi ollut syytä suuttua kenenkään homoseksuaalinkaan. Päivi Räsäsen mielipiteet olivat ainakin minulle jo sen verran tuttuja, etteivät ne minua järkyttäneet. Muutenkin keskustelun jälkimainingeissa menivät pahoin puurot ja vellit sekaisin, kun lainsäädännöllinen asia uskonnollistettiin. Ja mitä Räsäseen tulee, niin eivät hänen mielipiteensä ole lainkaan äärimmäisen homovastaisia. Kyllä todelliset homovihaajat löytyvät jostain uusnatsipiireistä Suomessakin. Ja eihän Räsänen kehottanut tappamaan homoja tai tekemään muutakaan väkivaltaa. Siksi voimakas reaktio häntä vastaan ihmetytti minua.
Uudestaan homokysymys nousi esiin viime keväänä fundamentalistikristittyjen " Älä alistu "-kampanjan yhteydessä. Katsoin sen kohutun videon eikä se taaskaan herättänyt minussa mitään suuria intohimoja mihinkään suuntaan. Ajattelin vaan, että mitä v****a tässä taas meuhkataan. Eihän se video ollut yhtään mitään. Ja väitettiin, että siinä rinnastettiin homoseksuaalit varkaisiin. Mä kyllä ihan uskonnottomanakin ymmärsin, että se tyttö siinä videolla sanoi jotenkin niin, että jos varaskin voi " parantua " taipumuksestaan niin miksei homokin. Siinähän annettiin ymmärtää, ettei homot oo niin pahoja kuin varkaat, ja sitten se oli muka homojen rinnastamista varkaisiin. Mutta setalta taas hyvä propagandatemppu arvostella sitä videota.
Homoavioliittoja puolustetaan yleisesti sillä, että sanotaan kahdella ihmisellä olevan oikeus rakkauteen. Niinpä. En vastusta tätä ajatusta. Mutta miksi avioliitto pitäisi olla parisuhde? Voisihan myös mies rakastaa yhtä lailla kahta naista ja nämä naiset miestä. Lisäksi moniavioisuus mahdollistaisi ottaa sekä omaa että vastakkaista sukupuolta olevan puolison.
Homoliittojen vastustajat perustelevat usein kantaansa sillä, että vain mies ja nainen pystyvät lisääntymään keskenään. Tähän taas homoliittojen kannattajat ovat sanoneet, etteivät mies ja nainenkaan pysty aina lisääntymään, ei varsinkaan jos nainen on ohittanut vaihdevuodet.
Niinpä niin, tämä lisääntymisargumentti on huono sekä homoliittojen puolustajille että vastustajille. Jos avioliiton yksinomainen tarkoitus olisi jälkeläisten tuottaminen, lisääntymisargumentti olisi hyvä ns. perinteisen avioliiton kannattajille, mutta ihmiset, siis heterotkin avioituvat muistakin syistä kuin jälkeläisten hankkimiseksi, vaikka jälkeläisten hankkiminen lieneekin suurin yksittäinen syy hakeutua avioliittoon.
Homoliittojen kannattajien ei puolestaan kannattaisi vedota siihen, etteivät heteroparitkaan pysty aina lisääntymään. Se kuulostaa vähän samalta kuin jos tupakoitsija puolustelisi tupakointiaan sillä, että tupakoimattomatkin saavat joskus keuhkosyövän. Se on kieltämättä biologinen fakta, ettei kaksi miestä tai kaksi naista pysty lisääntymään luonnollisin menetelmin, mutta homoavioliittoja ei silti voi mielestäni puolustaa sillä argumentilla, etteivät heteroparitkaan pysty aina lisääntymään luonnollisin menetelmin.
Homoliittojen vastustajat vetoavat usein myös siihen, että lapsella on oikeus äitiin ja isään. Jälleen biologinen fakta on se, että jokaisella on sekä biologinen isä että biologinen äiti. Eräs ystäväni, joka on adoptoitu, on nähnyt paljon vaivaa biologisten vanhempiensa etsimiseen. Se lienee jotenkin luonnollista, että jokainen haluaa tietää juurensa ja biologiset lähtökohtansa. Se ei toki ole välttämätöntä, että kaikissa perheissä on äiti ja isä. Tärkeintä on, että jokaisella lapsella on rakastava koti. Mitä roolimalleihin tulee, niin on toki tärkeää, että lapsella on kumpaakin sukupuolta olevia roolimalleja, mutta eivät ne nyt tarvitse välttämättä kotoa tulla. Riittää, että roolimalleja tulee koulusta, harrastuksista yms. Ja jokaisella adoptiolapsella pitää olla mahdollisuus halutessaan tietää biologisten vanhempiensa nimet mikäli mahdollista.- Itsekin homo
Fundamentalistikristityt sanovat usein homoseksuaalisuuden olevan luonnotonta. Tähän on usein käytetty vasta-argumentti se, että eläinkunnassakin esiintyy homoseksuaalista käyttäytymistä. Tässäkin argumentissa olen kuitenkin löytänyt tietyn heikkouden. On monia ilmiöitä, joita esiintyy sekä ihmisillä että eläinkunnassa, mutta niitä ei silti kaikkia hyväksytä normaalina ihmisten välisenä käyttäytymisenä. Ajatellaanpa vaikka kannibalismia. Sitä esiintyy runsaasti eläinkunnassa, mutta kukaan järkevä länsimaisen sivistyksen saanut ihminen ei silti mene sanomaan, että ihmissyönti olisi luonnollista. Jossain kulttuureissa se voi sitä toki ollakin. Siispä homoseksuaalisuuttakaan ei tee luonnolliseksi se, että sitä esiintyy eläimillä, vaan kysymyksessä on täysin kulttuurisidonnainen juttu. Postmoderni länsimainen kulttuuri on vain kehittynyt siihen suuntaan, että homoseksuaalisuus on alettu nähdä luonnollisena. Mutta ei ole mitään pätevää luonnontieteellistä mittaria jaotella erilaisia ilmiöitä "luonnollisiin" ja "luonnottomiin".
Sitten lopuksi uskonnolliseen argumenttiin. Homoliittojen vastustajat sanovat usein, että avioliitto on miehen ja naisen välinen, koska Raamatussa sanotaan niin. Mutta voidaanko kristinusko ja aktiivinen homoseksuaalisuus yhdistää? Pohdin aikoinaan itse paljon tätä kysymystä. Olen uskonnollisesta perheestä eikä ollut helppoa huomata kehittyvänsä kohti avoimen homoseksuaalista identiteettiä ja olla samalla kristitty. Luin paljon kirjallisuutta ja yritin selvittää voiko aktiivisen homoseksuaalisuuden ja kristinuskon yhdistää, mutta tulin siihen lopputulokseen, että kristinusko ja homoseksuaalinen toiminta ovat täydessä ristiriidassa keskenään eikä niitä voida yhdistää. Tässä tilanteessa valitsin avoimen homoseksuaalisen elämäntavan ja irtisanouduin kristinuskosta. Erosin myös kirkosta noihin aikoihin. Nykyisin suhteeni uskontoihin on ulkopuolisen tarkkailijan asenne. Kunnioitan kaikkia uskontoja, koska ne auttavat ihmisiä parantamaan tapansa, mutta itse en halua ainakaan toistaiseksi kuulua mihinkään uskontokuntaan.
Niin sanotut liberaalikristityt ovat esittäneet perusteita, joiden mukaan homoseksuaalisessa suhteessa eläminen ei ole ristiriidassa kristinuskon kanssa. Olen tutustunut näihin perusteluihin, eivätkä ne vakuuta minua. Homoseksuaalisuuden ja kristinuskon yhdistäminen on kuin yrittäisi yhdistää kommunismia ja kapitalismia. Se voi toki olla mahdollista, mutta viime kädessä se on keinotekoista.
Minusta on kummallista, että monet ns. kristityt homot pyrkivät vaikuttamaan siihen, että kirkko muuttaisi n. 2000 vuotta vanhaa opetustaan homoseksuaalisuudesta. Kyseessä on vähän samanlainen ilmiö kuin jos kokoomuslainen liittyisi Suomen kommunistiseen puolueeseen ja vaatisi, että kommunistit alkaisivat kannattaa kokoomuslaisia arvoja.
Homoliittojen puolustajat vetoavat usein siihen, että vaikka Raamattu kieltääkin homoseksuaaliset suhteet, niin kielto ei ole pätevä, koska Raamatussa on monta muutakin kohtaa, joita ei noudateta nykyaikana. Kehotetaanhan siellä kivittämään uskottomat vaimot ja suositaan orjuutta. Homoliittojen vastustajia syytetään myös usein valikoivasta raamatuntulkinnasta. Toisaalta myös homoliittojen puolustajat lukevat valikoivasti Raamattua. Ja sitä paitsi ei se Raamatun suhtautuminen naisten kivittämiseen ja orjuuteen ole lainkaan niin yksiselitteinen. Uuden testamentin puolella ei näitä asioita niinkään suosita, mutta suhtautuminen homoseksuaalisuuden harjoittamiseen on Raamatussa kielteinen kautta linjan. Näin olen sen tulkinnut.
Monet saattavat ihmetellä miksi kirjoitan näin kun olen itse homo. Miksen voisi kirjoittaa juuri näin? Eivät kaikki homot ole "samasta puusta veistettyjä". Olen poliittisestikin varmaan eri mieltä useimpien homoseksuaalien kanssa, sillä olen äänestänyt jo vuosia perussuomalaisia. En koe sen olevan ristiriidassa homoseksuaalisen identiteettini kanssa.
Kaiken kaikkiaan tässä homoavioliittokeskustelussa on kumpikin puoli syyllistynyt jatkuvaan olkiukkojen rakenteluun ja lähes kaikkiin muihinkin klassisiin argumenttivirheisiin. Viime aikoina sympatiani ovat kuitenkin kääntyneet enemmän homoliittojen vastustajien puolelle, koska heillä on kuitenkin nöyrempi asenne, ja kun he ovat tällä hetkellä alakynnessä. Homoliittojen puolustajilla taas on ärsyttävän ylimielinen asenne siinä, että heillä on jo lähtökohtaoletus siitä, että vastapuoli on väärässä. Setalle kuitenkin kiitos loistavasta propagandatyöstä homoseksuaalien asian edistämiseksi! Järjestö on saanut suorastaan käsittämättömän nopeasti yleisen mielipiteen kääntymään homoseksuaaleille suosiolliseksi.
- Oho! evvk
Jaa??
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mihin Ilkka Kanerva kuoli?
Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti27717834Oho! Susanna Laine uudessa hiustyylissä - Julkkismeikkaajalta tiukka palaute: "Ihan sama..."
Ex-Salkkarit tähti ja juontaja Susanna Laine on monessa mukana. Ex-missi tunnetaan pitkistä, vaaleista hiuksistaan . Mitäs tykkäät uudesta hiustyylist245701- 1242651
Yllätyspaljastus: Poppari Robin Packalen kiittää urastaan iskelmätähti Juha Tapiota: "Jos mä en..."
Oi, mikä tarina. Juha Tapio ja Robin ovat kyllä symppiksiä molemmat. Kumpi heistä on suosikkisi? https://www.suomi24.fi/viihde/yllatyspaljastus-poppar172178Venäjän lippulaiva Moskva upotettu Mustallamerellä
Venäjän laivaston lippulaiva Mustalalmerellä on 180 m pituinen, Neuvostoliiton aikana rakennettu Moskva-niminen risteilijä. Ukraina ilmoitti eilen saa3361800Pikkaraiskan puhelut
Mitä tuo jätkä hakee sillä että julkaisee kuinka kauan on puhunut puhelimessa? Tekee itsestään vieläkin idiootimman tuolla vai mikä tää juttu?1111051- 59976
Hossein Najaf juotti lapset humalaan ja käytti häikäilemättä hyväkseen
Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 60-vuotiaan Hossein Najafin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Ensimmäisen tytön kanssa hän oli useita kerto32950Sofia Belorf ja Sonja Aiello
Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?45948