Elikkäs kihlattuni aina möreyttää ja madaltaa ääntään huomattavasti kun hänen miespuolinen kaverinsa soittaa, tai toisinpäin. Tai jos soitan hänelle ja hän on kaveriensa seurassa, niin hän puhuu jämäkästi, matalasti, kylmästi eikä rakkaudentunnustuksia kuulu. Ärsyttävää kun hän ei voi olla oma itsensä vaan täytyy aina muuttaa ääntään ja itseään muiden mukaan....
esimerkki:
Minä soitan, puhelimesta kuuluu suloinen ja lempeä "helou!"
Miespuolinen ystävä soittaa, ääni madaltuu ja vastaus kuuluu " MORRO!"
Muut huomanneet samanlaista käytöstä miehiltä? Miten suhtautua?
esimerkki:
Minä soitan, puhelimesta kuuluu suloinen ja lempeä "helou!"
Miespuolinen ystävä soittaa, ääni madaltuu ja vastaus kuuluu " MORRO!"
Muut huomanneet samanlaista käytöstä miehiltä? Miten suhtautua?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ihan normaalia sekä yleistä urosten laumakäyttäytymistä. Jos häiritsee, niin yritä olla kiinnittämättä siihen huomiota.
Tottakai miehellä pitää olla vähä machoiluu. Vaikka itse en tee tuota vaikka olisin kuinka äijä porukan kanssa liikkeellä.
Ehkä sun kannattaa ottaa ohjat käsii ja sanoo jätkälles että kuinka asiat on. Ei tollasta esittämistä kau'aa varmaan jaksa kattella.
Mitä jos sä siellä hankkisit jonku harrastuksen.
Etköhän sinä itsekin vastaa eri ihmisille ja eri tilanteissa eri äänensävyllä ja volyymilla ja juttelekin eri tavalla?! Huolestu vasta sitten, kun mies sanoo kaverilleen hempeästi: "Hei, hani!"
hahahaha!!!XD
repesin..
"Helouuu kultamuru mitä kuuluu"
"MORRO Reiska, tuukko rillaamaan viikonloppuna, ois bisseekin tarjolla"..
voi noita äijiä..
mutta kyllähän naisetkin madaltaa ääntään semmoiseksi samettisen vietteleväksi, jos ollaan flirttimeiningillä menossa ja komia mies pitää pokata ;D
Mitä on ongelmana taas? Eikö parempaa keksi ärsyyntymisen aihetta? Pitäiskö sen leperrellä kavereilleen tyyliin:
"Helou kultispoitsu, mennääks pelaan tänään biljardii... ei, ei taskupiljardii, tsihihihihi Tauno sä siis oot ihan mahoton!"
Olin isäni kanssa menossa junalla mummolaan. Tapasimme hänen vanhan (ryyppy)kaverinsa, ja kuuntelin heidän välistä keskusteluaan: "prkle Hannula stna, prkle, hyvä kun nähtiin prkl...) Yleensä hän ei kiroile ainakaan ihan koko ajan. Noituminen kuului jotenkin automaattisesti heidän keskusteluunsa.
Tapahtui 80-luvulla.
Kyllä minunkin mieheni puhuu vähän varautuneemmin puhelimessa minun kanssani, jos esim. hänen vanhempansa ovat siinä vieressä. Ehkä jännitystä. Älä murehdi.
Ihminen käyttäytyy eri sosiaalisissa piireissä eri tavalla, ihan normaalia. Itsekin käyttäydyn ja puhun selkeästi vähän eri tavalla esim. perheen kanssa, töissä, kavereiden kanssa tai naisystävän kanssa, enkä missään koe mitenkään esittäväni tai että joku näistä olisi muka jotenkin aidompi minäni kuin muut.