En oikein tiennyt mihin keskustelun aloittaisi...
Onko täällä muita joilla on sama ongelma kuin minulla: Aina kun pitäisi puhua puolisin/jonkun muun tärkeän ja läheisen ihmisen kanssa omista tunteistaa/itselle kipeistä asioista niin ei siitä tule mitään kun heti nousee ihan hirveä möykky kurkkuun ja sen jälkeen silmistä tulee Niagara jonka virtaus ei tahdo loppua millään?
Onko täällä muita joilla on sama ongelma kuin minulla: Aina kun pitäisi puhua puolisin/jonkun muun tärkeän ja läheisen ihmisen kanssa omista tunteistaa/itselle kipeistä asioista niin ei siitä tule mitään kun heti nousee ihan hirveä möykky kurkkuun ja sen jälkeen silmistä tulee Niagara jonka virtaus ei tahdo loppua millään?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Voit aina kirjoittaa. Ota se tavaksi. Se on myös sitä kommunikoimista. Rohkeutta.
Kyllä! Kuulostaa niin tutulta. Tosin en itke kenenkään edessä vaan yksin.
Miksi oma haavoittuvuutensa ja kipeät asiat on niin vaikea ilmaista?
Mä turvaudun usein Egotripin Matkustajan sanoihin;
On olemassa asioita
Niin kipeitä ja vaikeita
Ettei niistä puhumalla selviä
Kaunis laulu.