Mitä kaikkea keskustelette kumppaninne kanssa? Minusta tuntuu että oma suhteeni on jotenki väljähtänyt kun ennen nauroimme paljon yhdessä ja puheen sorina täytti huoneen. Nykyisin keskustelu jää sille tasolle, että vaihdamme kuulumiset ja mitä päivän aikana on tapahtunut. Nauramme aika harvoin enää yhdessä ja olemme paljon hiljaa. Välillä tuntuu ettei vaan löydä jutunjuurta. Mihin ne kaikki keskustelunaiheet ovat kadonneet? Mistä ennen puhuimme? Voiko sitä enää saada takaisin? Rakastan miestä enkä halua erota hänestä
väljähtänyt parisuhde?
kyllästynyt nainen :
10723
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Laidasta laitaan, mutta ei mitään maailmaa mullistavia juttuja...ennen suunniteltiin jopa vapaaehtoistyöhön lähtemistä jonnekin kolmanteen maailmaan, mutta sen verran on järkiinnytty, että vois viimein naulata eteiseen lattialistat kiinni, on meinaan viime kesästä asti olleet irti...*virn*...
Elä huoli-hyvinhän teillä menee, ja hiljaakin on ihan kiva olla. Ei se oo pakko aina louskuttaa leukoja, vaikka oliskin hiljasta.
Käväise täällä ja sivistä itseäsi parisuhteen saralla:
http://www.rakkaudeksi.fi
Turha sivusto!
Te olette yhdessä vähän kuin sanko josta on vesi haihtunut. Teidän pitäisi ammentaa jostain lisää vettä. Korvatkaa yhteinen lojuskeluaika yhteisillä aktiviteeteilla. Tehkää yhdessä jotain, mieluummin jotain uutta.
Voisit myös osoittaa mielenkiintoa hänen harrastuksiinsa tai jos hän joskus pyytää/on pyytänyt sinua mukaan johonkin aktiviteettiinsa, rupeat menemään etkä laiskottele. Miehestä voisi hyvin olla hauskaa, että olisit vähän enemmän sisällä hänen harrastuksessaan, jotta voisi välillä opettaa sinulle uutta ja päteä sinulle tiedoillaan/taidoillaan.
Joo tohon harrastus juttuun voisin kyllä panostaa ja aika paljon me yleisesti liikunnasta puhutaan, kun molemmat aika urheilullisia. En vain yhtään muista mitä aikasemmin puhuttiin kun tuntui että puhelimessakin meni helposti tunti. Mistä ihmeestä sitä oikein puhuttiinkaan. Nykyisin myös puhutaan aika paljon muista ihmisistä. Mutta sekin tuntuu hassulta että yksi pääaiheemma on aina meidän kaverit ja niiden elämä.. Kummallista. Mutta en halua silti erota. Kyllä mielestämme meillä vielä sen verran hyvin menee ettei tarvitse erota.
Niin no kuulostaa ihan normaalilta :) Kun toisesta on saanut jo lähes kaiken selville (tunnet hänet perinpohjaisesti), keskustelunaiheet muuttuvat pinnallisemmiksi ja jopa muista puhumiseksi enemmän kuin meistä, sinusta ja minusta puhumiseksi. Luonnollista...
Toki jos jompi kumpi tai molemmat kokee sen ongelmaksi tai kiusalliseksi, ettei puheenaiheita enää ole "tarpeeksi", voi niitä aina kehitellä lisää. Hankkikaa jotain virikkeitä: pelatkaa seurapelejä, käykää leffassa/taidenäyttelyssä, istukaa kahvilan ikkunapöydässä ja kommentoikaa ohikulkevia ihmisiä, lähtekää opettelemaan vesihiihtoa tai ihan mitä vain! Yhdessä tekeminen kyllä laittaa jutunkin luistamaan. Kukaan jaksa loputtomiin kommentoida saippuasarjojen ennalta-arvattavia juonenkäänteitä tai itseääntoistavia iltauutisia :) Kyllä se siitä!
Tähän on pakko kirjoittaa: entäpä jos toinen osapuoli ei ryhdy pyytelyistä huolimatta pelaamaan pelejä, ei lähde elokuviin, häntä ei liioin kiinnosta urheilu (päin vastoin kun minä). Häntä ei juurikaan kiinnosta enää mikään yhdessä harrastaminen / tekeminen? Monasti olen mielessäni miettinyt; miten näin kaksi erilaista ihmistä on lyöttäytynyt yhteen? Toki onhan sitä oltu rakastuneita nuorena, meillä siis yhteiseloa takana 21 vuotta ja nyt viimeiset vuodet on pyörinyt mielessä ero!
Kyllä se hiljaiselokin on sitä parisuhdetta. Itse olen ollut 40v. saman miehen kanssa ja silti se tuntuu samalta, ei siihen aina sanoja tarvita.
päähän pälkähtää mutta ei aina kannattaa olla suodatin päällä. Välillä ihmiset on hiljaa ja keskittyy tekemiseen, miettimiseen. Ei sen kummempaa. Minun mielestä huushollissa pitää olla jokaiselle oma ovi mikä sulkea perässä silloin kun tahtoo olla yppösenyksin.
kannattaa siis olla suodatin.