Kovaa kamaa

Tuli etsittyä netistä vähän infonluonteista tutuntapaiselle kamailunkäyttöä aloittelevalle ja muistin täällä olleen kama-aiheisen viestin tuolta kaukomenneisyydestä, joten pläiskään 8 wordi-sivua infoa tähän näin ja kun alkajaisiksi siinä sattumoisin komeilee palstan vakionikkarin omilta sivuilta poimiskeltua.

Otteita uudesta kirjasta PÄIHDELÄÄKETIEDE (by K.A.Tikkanen 26 May 1999)
KANNABIS
s.139 "Kannabiksen on esitetty aiheuttavan pysyviä aivovaurioita. Tämä on kuitenkin kiistanalaista. Ilmeisesti kannabiksen merkittävin haitallinen vaikutus kohdistuu muistiin, arviointikykyyn ja motoriseen koordinaatioon. Kun se viipyy elimistössä erittäin pitkään, ovat sen käytön riskit suuria. Yksi marihuanasavuke nautittuna päivää ennen muistia tai koordinaatiokykyä vaativaa tehtävää huonontaa suorituskykyä ratkaisevasti. Vaarallisinta on, että verrattuna esimerkiksi alkoholi- humalaan käyttäjä ei pysty itse toteamaan heikentynyttä suorituskykyään. Marihuanan aiheuttama hyvänolontunne ym. helposti tunnistettavat subjek- tiiviset vaikutukset kestävät yhden savukkeen jälkeen vain muutamia tunteja, mutta suorituskyky heikkenee niin pitkäksi aikaa kuin yhdiste viipyy elimistössä." s.419 "o Laboratoriodiagnostiikka Verestä tai virtsasta otetusta näytteestä tutkitaan THC:n aineenvaihduntatuotteiden pitoisuudet. Kannabinolit häviävät elimistöstä hitaasti. Niiden puoliintumisaika on 8 vuorokautta, ja kerta-annos poistuu elimistöstä 2-4 viikon kuluessa. THC:n metaboliitteja voi löytyä virtsasta jopa 10 viikon ajan runsaan polttamisen jälkeen. Passiivinen kannabissavulle altistuminen voi antaa väärän positiivisen tuloksen. Kannabinoleja voidaan osoittaa myös rasvakudoksesta ja syljestä. Pitkän käytön jälkeen kannabinolit varastoituvat elimistöön ja voivat aiheuttaa ns. takaumia (flashback-ilmiöitä) vielä kauan viimeisen annoksen jälkeen." .. " o Krooniset psyykkiset vaikutukset Säännöllisen toistuvan kannabiksen käytön seurauksena THC:tä varastoituu rasvakudoksiin. Kroonista käyttöä seuraavat yksilölliset oireet: väsymys, velttous, haluttomuus, masentuneisuus ja usein pelkotilat, ahdistus, paniikkikohtaukset tai sekavuus. Kannabiksen pitkäaikainen käyttö johtaa yksilöllisiin psykologisiin muutoksiin ja käytöshäiriöihin (taulukko 1). Taulukko 1. Kannabiksen pitkäaikaisvaikutukset. ----------------------------------------------- Psyykkiset Heikentynyt oppimiskyky Häiriöitä ajan ja paikan ja etäisyyksien tajussa Persoonallisuuden muutos Amotivaatio-oireyhtymä Paniikkihäiriöitä, hallusinaatioita Somaattiset Keuhkotulehdukset, keuhkolaajentuma Pään alueen syövän lisääntynyt riski Immuniteetin häiriöt Alentunut libido ja syntyvyys Sikiön kasvuhäiriöt? ----------------------------------------------- THC:n on todettu heikentävän oppimiskykyä. Lyhytkestoinen muisti heikkenee ja kognitiivinen kapasiteetti muuttuu. Mielleyhtymät muuttuvat epäjohdonmukaisiksi, ja tilannearviointikyky heikkenee. Keskittymiskyky heikkenee, ja olennaisen erottaminen monimutkaisesta vaikeutuu. Käyttäjillä voi esiintyä häiriöitä ajan, paikan ja etäisyyksien tajussa. Reaktioaika pitenee ja liikkeiden koordinointi vaikeutuu. Limbisen järjestelmän häiriöt heijastuvat muuttuneina tunne- ja mielihyvän kokemuksina. Runsas käyttö johtaa persoonallisuuden muutoksiin, passiivisuuteen ja haluttomuuteen. Suuret kannabis- annokset voivat aiheuttaa ahdistusta, harhaluuloisuutta ja pahimmillaan paniikkikohtauksia, harha-aistimuksia, minuuden tunnon heikkenemistä ja todellisuuden tajun hämärtymistä. Säännöllisistä käyttäjistä 1/3:lla esiintyy käytön eri vaiheissa ärtyisyyttä tai pelko- ja masennustiloja. Kannabiksen passivoiva vaikutus voi laajentua amotivaatio-oireyhtymäksi, johon kuuluvat korostunut välinpitämättömyys, heikentynyt ongelmanratkaisukyky, heikentynyt keskittymiskyky, madaltunut ärsyyntymiskynnys sekä heikentynyt kyky normaaliin vuorovaikutukseen. Käyttäjät ovat sisäänpäinkääntyneitä ja heidän ajatuksenkulkunsa on pirstoutunutta, Käytön lopettamisen jälkeen tila voi kestää jopa 6-9 kuukautta. Oireyhtymän esiintyvyydestä on kuitenkin erilaisia arvioita, eikä sitä ole pystytty osoittamaan kontrolloiduissa laboratoriokokeissa. Suuriannoksiseen kannabiksen käyttöön on raportoitu liittyvän pidentyneitä tai kroonisia psykoottisia tautitiloja. Niitä ei voi erottaa klassisesta skitsofreniasta, ja niinpä sairastumiseen saattavat vaikuttaa nuut skitsofrenian riskitekijät tai premorbidi psykopatologia." Kappaleesta "Huumeet ja aivokomplikaatiot" s.482:"Kannabis vie lähimuistin ja pahentaa skitsofrenian oireita. Muistihäiriön on todettu jatkuvan ainakin kuuden viikon ajan kannabiksen käytön keskeyttämisen jälkeen. Aine sitoutuu frontaalisen ja parietaalisen aivokuoren sekä hippokampuksen (muistikeskuksen) harmaaseen aineeseen. Hippokampusneuronien vahingoittuminen voi olla muistihäiriön syy, sillä kannabistoksikaatio aiheuttaa samoja käytöshäiriöitä kuin muustakin syystä johtuva hippokampusvaurio. Aivoinfarktikin voi laueta kannabiksen käytön seurauksenam ja syyksi on epäilty korkeata verenpainetta tai vasospasmia." -otteet kirjasta Mikko Salaspuro, Kalervo Kiianmaa, Kaija Seppä: PÄIHDELÄÄKETIEDE, Duodecim,1.painos, Jyväskylä 1998 Elikkä opiskelijat, koululaiset huom: Karttakaa (myös) kannabista, sillä voitte tuhota muistinne, oppimiskykynne ja -halunne. Ks. myös lisätietoa Sekalaista palstalta -------------------------------------------------------------------------
Author: Kari A. Tikkanen
City : Oulu
State : FINLAND
Union : EUROPE UNION (EU)
Date : 28 Sep 1999




KANNABIS, PÄIHDE:
 CANNABIS SATIVA ON RUOHOKASVI
 HEDEKUKKA (MALE), EMIKUKKA (FEMALE)
 ERITYISESTI EMIKUKASSA JA YLEMMISSÄ LEHDISSÄ, JOISSA ON 5-11 PIKKULEHTEÄ, ON TAHMEAA ÖLJYÄ, JOSSA PSYKOAKTIIVISET YLI 60 ERI KANNABINOLIA.
DELTA-9-TETRAHYDROKANNABINOLI, THC, (GAONI JA MECHOULAM -64), SUURIN OSA TÄTÄ, MUUT VÄHEMMÄN AKTIIVISIA.
 KANNABIS ON HALLUSINOGEENINEN, STIMULANTTI JA SEDATIIVI SAMAAN AIKAAN: OMA FARMAKOLOGINEN RYHMÄNSÄ.
 KANNABIS TOIMII KEHOSSA AINAKIN OSALTAAN RESEPTORIEN KAUTTA, JOITA AIVOISSA JA PERIFERIASSA ILMEISESTI USEITA ERILAISIA.
RESEPTORI:
RADIOAKTIIVISESTI MERKITTY THC KIINNITTYY EPÄSPESIFISESTI KAIKKEEN NEURAALISEEN PINTAAN VIITATEN SIIHEN, ETTÄ SE VAIKUTTAA SEKOITTUMALLA SOLUKALVOIHIN (MARTIN -86).
 KANNABINOLIT INHIBOIVAT ENTSYYMIÄ, JOKA SYNTETISOI SYKLISTÄ
 AMP:TÄ SOLUVILJELMÄSSÄ.
 MONI RESEPTORI VÄLITTÄÄ SIGNAALINSA SOLUN SISÄOSIIN SYKLISTÄ AMP:TÄ MUUTTAEN, NIIN ILMEISESTI KANNABINOLIT EIVÄT VAIN EPÄSPESIFISESTI HAJAUDU SOLUKALVOILLE (HOWELETT-88).
RESEPTORIN MÄÄRITTÄMINEN JA KARAKTERISOINTI (DEVANE -88) .
 JAKAUTUMINEN AIVOISSA KARTOITETTIIN LASKEMALLA (MM. HERKENHAM-90)
 KANNABINOLIRESEPTORIN GEENI KLOONATTIIN ROTALLE (MATSUDA-90) JA IHMISELLE (GERARD -91) JA SE 97% SAMA KUIN ROTALLA. ESIINTYY MYÖS HEDELMISSÄ (BONNER -90) ELI VANHAA PERUA.
 AUTORADIOGRAFIASSA RUNSAASTI RESEPTOREITA, IHMISEN KORTEKSI, HIPPOKAMPUS, PIKKUAIVOT SEKÄ BASAALIGANGLIOIDEN NUKLEUKSISSAPARS RETIKULATA, SUBSTANTIA NIGRA JA GLOBUS PALLIDUS, VÄHÄN RESEPTOREITA AIVORUNGOSSA JA SELKÄYTIMESSÄ (HERKENHAM-92).
EDELLÄMAINITUSTA SEURAA, ETTÄ.
KANNABINOLEJA VIRHETOIMINTANA SITOVAT RESEPTORIT KORTEKSISSA JA HIPPOKAMPUKSESSA LIITTYVÄT KOGNITIIVISIIN (TAJUNNAN SISÄLTÖ) TOIMINTOIHIN ELI
 ASSOSIAATION MENETYS,
 AJATUKSEN FRAGMENTAATIO JA
 EPÄSELVYYS YRITYKSESSÄ MUISTAA ÄSKEN TAPAHTUNUT (HOLLISTER -86)
BASAALIGANGLIOIDEN JA PIKKUAIVOJEN SUURI RESEPTORIPITOISUUS VIITTAAVAT KANNABIKSEN JA LIIKKUVUUDEN KONTROLLIN YHTEYTEEN. KANNABINOLIT SEKAANTUVAT LIIKKEEN KOORDINOINTIIN.
KANNABIKSELLA ON HEIKKO EFEKTI KARDIOVASKULAARISIIN JA ERITYISESTI HENGITYSFUNKTIOON (HOLLISTER -86).
AIVORUNGOSSA JA SELKÄYTIMESSÄ ON VÄHÄN KANNABISTA SITOVIA RESEPTOREITA.
LÖYTYI RESEPTORIIN LUONTAISESTI KIINNITTYVÄ AIVOMOLEKYYLI,ARACHIDONYLETHANOLAMIDI, ANANDAMIDI (SANSKRIITTIA,= AUTUUS), JOKA RASVALIUKOINEN VOIMAKKAASTI KUTEN THC (DEVANE -92).
MITKÄ SOLUT SITÄ VALMISTAVAT JA MIKÄ ON SEN ROOLI FYSIOLOGISESTI?
ANANDAMIDI REAGOI SOLUJEN KANSSA JOSSA ON RESEPTORI, MUTTA EI SOLUJEN KANSSA, JOSTA RESEPTORI PUUTTUU.
ILMEISESTI RESEPTOREILLA ON ALATYYPPEJÄ SILLÄ MM. PERNASSA ON KANNABISTA SITOVA RESEPTORI, JOKA ON KLOONATTU JA SITÄ EI OLE TODETTU AIVOISSA (MUNRO-93).
KANNABIKSEN MUODOT:
MARIJUANA
KUIVATUT KUKINNOT, ERITYISESTI EMIKUKAT JA YLEMMÄT TERÄLEHDET, JOISSA TAHMEAA KANNABINOLIPITOISTA ÖLJYÄ
PITOISUUTEEN VAIKUTTAA KASVUOLOSUHTEET, KASVIN GENEETTINEN OMINAISUUS JA MAAPERÄ.
THC-PITOISUUS KASVISSA LÄHES TÄYDESTÄ NOLLASTA 5%:IIN KASVINYLIMMISSÄ LEHDISSÄ JA KUKINNOISSA 14%IIN GENEETTISEN VAIHTELUN VUOKSI ERITYISESTI (KUITUKASVI JA PÄIHDEKASVI -VARIAATIOT VÄLIMUOTOINEEN).
VÄRI VIHREASTÄ HARMAASEEN JA RUSKEAAN JA RIIPPUU KUIVATUSTEKNIIKASTA.
YLEENSÄ MARIJUANASÄTKÄ KOOSTUU LEHTI- JA VARSIOSARAAKA-AINEESTA, 0.5-5% THC, KASVIN YLÄOSISTA TEHTYNÄ 7-14(PAINO)%
HASHIS
KOOSTUU KANNABISKASVIN KUIVATUSTA PIHKASTA JA KUKINTOPURISTEESTA.
VÄRI VAALEAN RUSKEASTA RUSKEAAN JA LÄHES MUSTAAN.
MYYDÄÄN PAKSUINA PALOINA TAI KUUTIOINA.
THC-PITOISUUS 2-8%, JOSKUS 10-20%
HASHISÖLJY
VISKOOSIA AINETTA, TEHTY ORGAANISELLA LIUOTTIMELLA HASIKSESTA TAI MARIJUANASTA, JOSTA FILTTERÖITY UUTOS KONSENTROITU, JOKA JOSKUS VIELÄ JATKOPUHDISTETAAN.
VÄRI KIRKAS TAI KALVAKKA KELTAINEN/VIHREÄ, RUSKEAAN TAI MUSTAAN SAAKKA.
THC-PITOISUUS 15-50%, JOSKUS 70%
ANNOSTELUTAVAT:
YLEENSÄ INHALOINTI
MARISÄTKÄ
TUPAKKASÄTKÄN KOKOINEN TAI ISOMPI TUPAKKAA MUKAAN PALAMIKSENHELPOTTAMISEKSI FILTTERI USEIN MUKAAN SÄTKÄÄN
HASHIS
TUPAKAN SEASSA SÄTKÄNÄ, USEAMMIN PIIPUSSA TUPAKAN KANSSATAI ILMAN. MYÖS VESIPIIPUSSA , SILLÄ VESI VIILENTÄÄ INHALOIDUN SAVUN JA SIVUVIRTAUS ON VÄHÄISEMPI.
HASISÖLJYÄ LAITETAAN MUUTAMA TIPPA TUPAKKAAN TAI PIIPPUUNTAI ÖLJYÄ KUUMENNETAAN JA HÖYRY INHALOIDAAN.
INHALOINTI SYVÄÄN JA PITKÄÄN HENGITYSTÄ PIDÄTTÄEN
SEKUNTTEJA, JOTTA MAKSIMAALINEN ABSORPTIO KEUHKOISTA VERENKIERTOON.
HASHIS VOIDAAN LAITTA KEITOKSEEN TAI LEIVONNAISEEN JA SYÖDÄ, JOLLOIN PSYKOAKTIIVISEN EFEKTIN ALKU VENYY TUNNILLA.
TUTKIMUSKÄYTÖSSÄ MYÖS PUHDISTETTUA THC:TÄ GELATIINIKAPSELISSA, JOKA NIELLÄÄN.
INTIASSA TEETYYPPINEN JUOMA LEHDISTÄ UUTETTUNA.
INTOKSIKAATIORISKI SUUN KAUTTA ANNOSTELUSSA ISOMPI KUIN INHALOIDESSA, EFEKTI NOPEAMMIN INHALOIDESSA JA NÄIN KONTROLLI PAREMPAA.
THC I.V. INJEKTIONA ON KÄYTETTY FARMAKOKINEETTISISSÄ TUTKIMUKSISSA.
AIHEUTTAA KIPUA JA TULEHDUSTA PISTOSPAIKKAAN, LIUKENEMATTOMAN THC AIHEUTTAMANA. LIUKOISUUS LUOKKAA 1 OSA THC:TÄ 4000 OSAAN VETTÄ. AIHEUTTAA MYÖS TOKSISIA SYSTEEMISIÄ EFEKTEJÄ.
ANNOSTUS:
KANABISSÄTKÄ, PAINO 0.5-1 G
THC:TA 5-150 MG, KUN THC PITOISUUS 1-15% SIITÄ INHALOITUU SAVUUN 20-70%, JOSTA OSA SIVUVIRTAUKSEEN, KEUHKOISTA VERENKIERTOON TULEE SÄTKÄN THC:STÄ 5-25% (KESKIMÄÄRIN 19%), TEKNIIKASTA RIIPPUEN (OHLSSON-80)
MARIJUANASÄTKÄ RIITTÄÄ 2-3:LLE JA 2-3 MG VERENKIERTOON IMEYTYNYTTÄ THC:TÄ AIHEUTTAA PÄIHDETILAN ALOITTELIJALLA
SUURKULUTTAJA KÄYTTÄÄ MINIMI 4-5 KANNABISSÄTKÄÄ/VRK ELI KEHOON NOIN 25-45 MG THC:TÄ/VRK VÄHINTÄIN
SUUN KAUTTA 10 MG/VRK MATALA JA 25MG/VRK KORKEA ANNOS
I.V. ANNOSTELUSSA JOTAIN EFEKTIÄ 1.5 MG ANNOKSELLA JA PÄIHDETILA 2-3 MG ANNOKSELLA.
SAMA TULOS SEKÄ ALOITTELI-JALLA ETTÄKOKENEELLA KÄYTTÄJÄLLÄ (EHKÄ EI TOLERANSSIA?)
KÄYTÖN KUVA:
EHKÄ 20-30% NUORISTA AIKUISISTA ON KOKEILLUT JA 5-10 KAIKISTA AIKUISISTA
HAETAAN RAUKEUTTA, EUFORIAA, TULLA PÄIHTYNEEKSI, KOKEILUN VUOKSI, UTELIAISUUTTAAN
EHKÄ 10 % KAIKISTA KOKEILIJOISTA JATKAA SUURKULUTTAJINA
LÄHES PÄIVITTÄIN JA VIIKOTTAIN OTTAJIA ON 20-30 PROSENTTIA KAIKISTA KOKEILIJOISTA (DONNELLY JA HALL -94)
TAPAKÄYTTÄJISTÄKIN SUURI OSA LOPETTAA 25-30 VUOTIAINA, AINAKIN MAISSA, JOISSA KÄYTTÖ ON KRIMINALISOITU.
TOLERANSSIN VUOKSI INHALOIJAT JA SUUN KAUTTA OTTAJAT HALUAVAT ISOJA KERTA-ANNOKSIA
KÄYTTÄJÄ ON MIES, VÄHÄN KOULUTETTU, ALKOHOLIA KESKIM. ENEMMÄN KÄYTTÄVÄ JA KOKEILLUT MUITAKIN PÄIHTEITÄ
METABOLIA:
OSA YLI 60 KANNABINOLISTA ON PSYKOAKTIIVISIA
OSA MUUTEN BIOLOGISESTI AKTIIVISIA JA OSA INAKTIIVISIA
PSYKOAKTIIVINEN THC ABSORPOITUU KEUHKOISTA VERENKIERTOON. MINUUTEISSA SIITÄ METABOLOITUU MAKSASSA ENTSYYMIEN TOIMESTA KAKSI PÄÄTYYPPIÄ (MUITAKIN ON), 9-KARBOKSI-THC (EI PSYKOAKTIIVINEN) JA HETI PERÄÄN 11-HYDROKSI-THC (ON 20% THC:TÄ PSYKOAKTIIVISEMPI,LÄPÄISEE VERI-AIVOESTEEN THC:TÄ NOPEAMMIN JA POISTUU VERENKIERROSTA NOPEASTI).
MUUTKIN HYDROLYSOIDUT THC-METABOLIITIT OVAT PSYKOAKTIIVISIA.
SUUN KAUTTA KANNABISTA ANNOSTELTAESSA THC IMEYTYY VERENKIERTOON 2-3 TUNNISSA SUOLISTOSTA JA 11-HYDROKSI-THC PITOISUUS VERESSÄ ON PITEMPÄÄN KORKEA (HAWKS-82).
VEREN THC HUIPPU ON 10 MIN KULUTUA INHALAATION ALUSTA, VAIKKA SÄTKÄN POLTTO JATKUISIKIN. PITOISUUS LASKEE TUNNISSA 10-20 OSAANSA. THC HÄIPYY OSAKSI METABOLOITU-MATTA LIPIDIPITOISIIN KUDOKSIIN, MM. AIVOIHIN JA OSAKSI SE METABOLOITUU HETI ALUSSA.
THC JA METABOLIITIT SITOUTUVAT VOIMAKKAASTI RASVALIUKOISINA KEHON RASVAKUDOKSIIN, JOSTA NE HITAASTI VAPAUTUVAT VERENKIERTOON JA ELIMINOITUVAT AIKANAAN, LÄHINNÄ VIRTSAAN JA ULOSTEESEEN.
TAPAKÄYTTÄJÄLLÄ 1/2 KEHOON SAATETUSTA YKSITTÄISESTÄ. THC-ANNOKSESTA POISTUU 3-5 VRK KULUESSA (JOHANSSON-88).
VÄLITÖN METABOLIA IMEYTYMISEN JÄLKEEN ON TAPAKÄYTTÄJÄLLÄ NOPEAMPAA KUIN KOKEILIJALLA.
SILTI TAPAKÄYTTÄJÄLLÄ THC JA METABOLIITIT KERTYVÄT KEHOON JA VERESSÄ EDELLÄMAINITUT AINEET OVAT MITATTAVISSA PÄIVIÄ KÄYTÖN LOPUTTUA JA MITATTAVIA MERKKEJÄ KANNABINOLEISTA ON VIELÄ USEITA VIIKKOJA.
9-KARBOKSI-THC PIIKKI ON 20 MIN KULUTTUA POLTON ALUSTA. PÄIHDEPIIKKI ON 20-30 MIN THC VERIPIIKIN JÄLKEEN (JOKA 10 MIN KUL. ALUSTA) ELI 30-40 MIN KULUTTUA INHALAATION ALUSTA.
PÄIHDETILAN KESTO 2-3 TUNTIA.
KANNABINOLIEN JAKAUTUMINEN KEHOSSA
VERESSÄ
THC PLASMAPITOISUUS VOI VAIHDELLA VÄLILLÄ 0-500 NG/ML.
ESIM. VERIPLASMAN THC PITOISUUS VOI OLLA 2 NG/ML TUNTI MIEDON MARIJUANA-SÄTKÄN JÄLKEEN.
PITOISUUS VOI SÄILYÄ TÄLLÄ TASOLLA EHKÄ 9 TUNTIA,JOS SÄTKÄ ON HYVIN SUURI THC -PITOISUUDELTAAN.
TAPAKÄYTTÄJÄLLÄ 2NG/ML PITOISUUS SÄILYY USEITAPÄIVIÄ (VAIKKA PITÄISIKIN TAUKOA) JOHTUEN VARASTOITUNEEN THC:N HITAASTA VAPAUTUMISESTA TAKAISIN VERENKIERTOON.
10-15 NG/ML THC PITOISUUS VERESSÄ OSOITTAA, ETTÄ KÄYTTÖ ON OLLUT ÄSKETTÄISTÄ.
VIRTSASSA
MITÄ ENEMMÄN METABOLIITTEJA VIRTSASSA, SEN TUOREEMPI KÄYTTÖ. THC:STÄ SELLAISENAAN VAIN PIENIÄ JÄÄMIÄ VIRTSAAN.9-KARBOKSI-THC:TÄ ON 30 MIN KULUTTUA INHALOINNISTA VIRTSASSA
METABOLIITTEJA LÖYTYY ENSIKÄYTÖN JÄLKEEN USEITA PÄIVIÄ VIRTSASTA JA TAPAKÄYTTÄJILLÄ VIIKOISTA KUUKAUSIIN (ELLIS-85).
VIRTSAKOKEELLA EI VOIDA EROTELLA ONKO KÄYTTÖ TAPAHTUNUT VRK SISÄLLÄ VAI YLI KK SITTEN.
RASVAKUDOKSISSA
VARASTOITUMINEN RASVAKUDOKSEEN BIOPSIAN MUKAAN AINAKIN 28 VRK AJAKSI (JOHANSSON-87)
SYLJESSÄ
SYLKINÄYTE MAHDOLLISTAA KÄYTÖN AJANKOHDAN JÄLJITTÄMISEN PÄIVISTÄ JA VIIKOISTA TUNTIEN TARKKUUTEEN (THOMPSON JA CONE-87)
SYLJEN THC -PITOISUUS KORRELOI SUBJEKTIIVISESTI PÄIHDE-TILAAN JA SYDÄNPULSAATIOON (MENKES-91)
HIUKSISSA
THC:N KÄYTÖN JÄLJET OVAT LÖYDETTÄVISSÄ KERTYMINÄ HIUKSIIN, KUUKAUSIEN TAKAA, HIUKSIEN PITUUDESTA RIIPPUEN.
PÄIHDETILA JA KANNABINOLIEN PITOISUUDET:
KANNABIKSEN KÄYTTÖ AIHEUTTA ANNOSSIDONNAISEN BEHAVIORISTISTEN (ULKOISEN KÄYTTÄYTYMISEN MUUTOKSET) JA KOGNITIIVISET (TAJUNNAN SISÄLTÖÖN LIITTYVÄT) TOIMINTOJEN LAAJA-ALAISET HUONONTUMISET.
AUTOILIJAN KANNABISTESTIÄ EI OLE VIELÄ OLEMASSA.
PÄIHTYMYSTILAN ARVIOINTIIN TARVITTAISIIN KEHON KOKONAISPÄIHDEANNOS, JOKA EI MITATTAVISSA KÄYTÄNNÖSSÄ.
SYLKITESTI?
THC VOI OLLA AIVOISSA AKTIIVINEN OMIA AIKOJAAN RASVAKUDOKSESTA IRROTESSAAN, VAIKKA VERIPITOISUUS OLISI MITTAAMATTOMISSA.
PASSIIVINEN INHALAATIO:
MITATTAVISSA PITOISUUKSIA YLI VIRTSATESTIPOSITIIVISEN RAJAN (YLI 20 NG/ML 9-KARBOKSI-THC:TÄ), KUN ALTISTUU POIKKEUKSELLISEN RUNSAASTI, TÄSSÄ NIIN,ETTÄ 6 HENKILÖÄ POLTTAA HUONEESSA SAMANAIKAISESTI MARIJUANASÄTKÄÄ. ALTISTUNEELLA VOI OLLA TÄLLÖIN MYÖS PÄIHDE-TUNTEMUKSIA (MORLAND -85)
AKUUTIT PSYKOLOGISET JA FYYSISET VAIKUTUKSET:
PÄIHDETILA, JOSSA TIETOISUUDEN MUUTTUNUT TASO, JOSSA LIEVÄ EUFORIA, RELAKSAATIO, AJANTAJUN HÄIRIÖ, JA VOIMISTUNUT TAVALLISTEN AISTIMUKSELLISTEN KOKEMUSTEN HAKU, KUTEN SYÖMINEN, FILMIEN KATSOMINEN TAI MUSIIKIN KUUNTELU.
KANNABIKSESTA PÄIHTYNYT ON SOSIAALISESSA KANSSAKÄYMISESSÄ TARTTUVALLA NAURULLA SITÄ SÄESTÄVÄ TAI SUULAS.
KOGNITIIVISET VAIKUTUKSET HUOMATTAVIA KUTEN HEIKENTYNYT LYHYTMUISTI, ASSOSISAATION KADOTTAMINEN, MIKÄ MAHDOLLISTAA LUISUMISEN UNELMOINTIIN JA HAAVEILUUN
MOTORINEN TAITO JA REAKTIOAIKA HEIKKENEVÄT JA AKTIVITEETTIEN OSAAMINEN RAPISTUU.
PELKOTILAT OVAT YLEINEN OIREKUVA, JOSKUS PANIIKKIREAKTIOT; TUNNE, ETTÄ ASIAT MENEE PIELEEN; HUONOVOINTISUUS TAI EPÄMIELLYTTÄVÄN MASENTUNUT TUNNE.
HARVOIN SUURILLA ANNOKSILLA HALLUSINAATIO, DELUUSIO PYSKOOTISENA LMENTYMÄNÄ, OHIMENEVÄSTI - UUSIEN ISOLLA RISKILLÄ, JOS ANNOS UUSITAAN.
ERITYISESTI NUORILLA, KOKEMATTOMILLA KOKEILI-JOILLA JA HERKILLÄ ON EPÄMIELLYTTÄVIÄ OLOTILOJA. MAHDOLLISESTI MYÖS NIILLÄ, JOILLA ON SKITSOFRENIA-ALTTIUTTA.
SUUN KAUTTA ANNOSTELU LISÄÄ EPÄM. TUNTEMUSTEN RISKIÄ.
PÄIHDETILASSA SYDÄMEN SYKE NOUSEE 20-50 %, ALKAA NOUSTA 5 MIN:SSA JA KESTÄÄ 2-3 TUNTIA. RR NOUSEE ISTUEN JA LASKEE SEISTEN. SYDÄMEN TYÖ LISÄÄNTYY.
KEUHKOISSA BRONKODILATAATIO PÄIHDETILASSA. MAHDOLLISET ALLERGISET REAKTIOT INHALOIDUN KANNABIKSEN SISÄLTÄMISTÄ EPÄPUHTAUKSISTA TAI AINEIDEN SUORISTA ÄRSYTYKSISTÄ.
VARMAA YLIANNOKSEEN KUOLLUTTA EI OLE, INFARKTIIN KUOLLEITA KUVATTU, MUTTA NÄYTTÖ SYYSTÄ EPÄSELVÄÄ. FATAALI ANNOS ELÄIMISTÄ EVALUOIDEN ON KILOJA THC:TÄ KEHOSSA.
KANNABIKSEN PITKÄAIKAISKÄYTÖN VAIKUTUKSET
SOLUTASON VAIKUTUKSET:
THC VOI MUUTTAA SOLUN METABOLIAA JA DNA SYNTEESIÄ KOEPUTKESSA.
KANNABISSAVU ON MUTAGEENISTÄ, KUTEN TUPAKASSA ELI EI CANNABINOLIEN VAAN MUIDEN AINESOSIEN VUOKSI ERITYISESTI- ASIA EPÄSELVÄ.
HEIKENTÄÄ SOLUVÄLITTEISTÄ JA HUMORAALISTA PUOLUSTUSJÄRJESTELMÄÄ JYRSIJÖILLÄ. IHMISELLÄ EI KLIINISTÄ VAIKUTUSTA HAVAITTU SELVÄSTI KÄYTTÄJILLÄ.
IMMUUNIJÄRJESTELMÄN VARAKAPASITEETTIÄ EHKÄ RIITTÄÄ HAITOISTA HUOLIMATTA IHMISELLÄ?
SYDÄN-JA VERISUONITAUDIT:
RISKI AINAKIN KUTEN TUPAKALLA. ATEROSKLEROOSI, HYPERTERNSIO, SYDÄMEN RASITTUMINEN KÄYTÖSSÄ, KUVATUT INFARKTIT-SYY? (TUPAKKA,KANNABIS,MUU SYY)
KANNABIS EI SOVELLU SYDÄNSAIRAALLE JO SYDÄN- JA VERISUONIHAITTOJENSA VUOKSI.
HENGITYSTIET:
KEHITTÄVÄT KROONISTA BRONKIITTIA,
HEIKENTÄVÄT ILMATEIDEN TOIMINTAA KUDOSÄRSYTYKSEN KAUTTA.
YSKÄ, LIMAYSKÖKSET JA LÄÄHÄTYS/OBSTRUKTIO
ASTMAISUUS, KEUHKOLAAJENTUMA JA KEUHKOSYÖPÄ YM.
HENGITYSTIESYÖVÄT KUTEN TUPAKAN POLTAJILLA.
LISÄÄNTYMISELIMET:
KANNABINOLIT OVAT RAKENTEELTAAN LÄHELLÄ STEROIDEJA, JOKA VOISI SELITTÄÄ HORMONAALISTA VAIKUTUSHERKKYYTTÄ.
ELÄIMILLÄ NE HÄIRITSEVÄT SELVÄSTI TOIMINTOJA.
 TESTOSTERONIN TUOTANTO LASKEE (NAARAILLA LH) SIITTIÖIDEN TUOTANTO,
 LIIKKUMISKYKY JA HEDELMÖITYSKYKY HEIKKENEE JA OVULAATIO SEKÄ
 MENSTRUAATIO HÄIRIINTYY NAARAILLA.
PROLAKTIINI NOUSEE JA KESKENMENORISKI KASVAA JA ELÄINTEN PENNUT OVAT NORMAALIA PIENEMPIÄ TAI KASVU ON HIDASTUNUT.
SYY?-RASKAUDEN AIKAINEN HYPOKSIA KUTEN TUPAKALLA TAI OSIN CANNABINOLIEN SUORA VAIKUTUS??
ILMEISESTI KANNABIS HÄIRITSEE SIKIÖNKEHITYSTÄ, LÄPÄISEE ISTUKAN HYVIN JA KERTYY SIKIÖÖN, MUTTA NÄKYVÄT EPÄMUODOSTUNEISUUDET VAATIVAT ISOJA ANNOKSIA THC:TÄ IHMISILLÄ.
TOSIN VISUAALISEN SYSTEEMIN KEHITYSVIIVETTÄ ALLE 6 KK IÄSSÄ, SAMOIN MOTORISTA LEVOTTOMUUTTA TAVATAAN, KANNABISÄIDEILLÄ (FRIED 1980-92).
ULTRASTRUKTURAALISET MUUTOKSET?
ERITYISESTI PREPUBERTEETTI-IÄSSÄ ALOITETTU KANNABIKSEN KÄYTTÖ VOI SIIRTÄÄ MURROSIÄN NORMAALIA KULKUA. PITUUSKASVU, LIHASMASSA YM.PARRANKASVU VIIPYY (COPELAND -80).
HORMONAALISET HEIJASTEET ILMEISIMPIÄ RASKAUDEN AIKANA, SIKIÖLLÄ VASTASYNTYNEELLÄ JA MURROS-IÄSSÄ.
EHKÄ LEUKEMIARISKI (ANLL), ERÄS TUTKIMUS, KANNABIS-ALTISTUS RASKAUDEN AIKANA JA RISKI LAPSEN LEUKEMIAAN KOHOSI. (ROBINSON -89)
KANNABIKSEN PITKÄAIKAISKÄYTÖN PSYKOLOGISET VAIKUTUKSET
MURROSIÄN KEHITYS:
NUORELLA KANNABISTA KÄYTTÄVÄLLÄ ON PIKKURIKOLLISUUTTA, ASIOIDEN LAIMINLYÖNTIÄ HEIKKO KOULUTUS, PUTOAA KOULUTUSOHJELMISTA ERIUSKOISUUSRISKI, LAHKOT MM.
HEIKKO JÄRJESTELYKYKY LAITTAA ASIOITA KUNTOON, HUONO TYÖPAIKASSA PYSYVYYS
YLLÄMAINITUT VAIKUTTAVAT KÄYTTÄJÄN MYÖHEMPIIN ELÄMÄN VALINNAN MAHDOLLISUUKSIIN, RAJAAVAT TALOUDELLISESTI, AMMATILLISESTI, ELÄMÄNLAADULLI-SESTI HÄNEEN JA HÄNEN MAHDOLLISEEN PERHEESEEN.
NUORILLA KÄYTTÄJILLÄ ON MYÖHEMMIN KÄYTÄNNÖSSÄ PERHEEN MUODOSTAMISONGELMIA, ONGELMIA MIELENTERVEYDEN KANSSA KRIMINALITEETTIRISKIÄ.
VIEROITUSOIREET:
TOLERANSSI KEHITTYY TAPAKÄYTÖSSÄ, ANNOS NOUSEE , KARDIOVASKULAARISET HEIJASTEET VÄHENEVÄT JA PSYYKKINEN EFEKTI VAATII ANNOKSEN NOSTOA.
VIEROITUSOIREET MUISTUTTAVAT ALKOHOLIA RAUHATTOMANA OLONA, ÄRTYNEISYYTENÄ, UNIVAIKEUKSINA, PAINAJAISINA.
KESTO ON VIIKKOJA, MUTTA ALKOHOLIA LAAKEAMPI JA ERILAINEN PSYYKKISEN TOIMINTAKYVYN PALAUTUMISEN HITAUDESSA.
VIEROITUSYRITYS
120 HENKEÄ, KESKIM. 32 VUOTIAITA JA 16 VUOTTA MARIJUANAN KÄYTTÖÄ,
METODI SOSIAALINEN SUPPORTIO JA RELAPSIN PREVENTIO.
TULOS 1 KK JÄLKEEN 30 % KUIVILLA JA VUODEN KULUTTUA 17% (ROFFMAN -88).
KANNABISVIEROITUSOIREET OVAT OLEMASSA JA VAIKEUTTAVAT IRTIPÄÄSYÄ AINEESTA.
AMOTIVAATIOSYNDROOMAA:
EHKÄ ON, NÄYTTÖ KUITENKIN EPÄVARMAA
EI EDES KROONISILLA KÄYTTÄJILLÄ ASIA OLE AIVAN SELVÄÄ. TOISAALTA IHMISET ERILAISIA JA JOKAINEN ON VAIN ITSENSÄ KOTNROLLINÄYTTÖ VAIKEAA.
KOGNITIIVISET, PITKÄAIKAISKÄYTÖN VAIKUTUKSET:
KORKEAMMAN TAJUNNAN SISÄLTÖÖN LIITTYVÄN MUISTITOIMINNON HEIKKENEMINEN.
TARKKAAVAISUUS, JÄRJESTELYKYKY JA OLENNAISEN EROTTAMINEN MONIMUTKAISESTA INFORMAATIOSTA HEIKKENEE.


Kannabis ei ole mieto huume
Yleisesti julkisuudessa on hellitty käsitystä, että kannabis ja sen vaikuttavin aine, Delta-9-tetrahydrokannabinoidi (THC) vaikuttaisi ihmiseen vain vähän tai ei ollenkaan. Jo yhden poltetun kannabissavukkeen jälkeinen THCn metabolia näkyy ihmiselimistössä 6 viikon ajan.
On selvää näyttöä, että varhain aloitettu kannabiksen käyttö (alle 17-vuotiaana) johtaa aivojen harmaan aineen vähenemiseen ja valkean aineen lisääntymiseen ja siten aivojen rakenteen pysyviin muutoksiin (W. Wilson et al, 2000, Brain Morphological Changes and Early Marihuana Use).
Kannabiksen käyttö heikentää lyhytaikaismuistia, uuden oppimista ja ylläpidettyä tarkkaavaisuutta (B. Phariss, 1998, Psychological and Psychiatric consequences of Cannabis).


Tietopaketti: kannabis - THC
Päihdehampusta on eristetty 421 kemiallista ainesosaa, joista huumaaviksi luokitellaan 61 ainetta. Yksi vaikuttava aine (kannabinoli) on THC(delta-9-tetrahydrokannabinoli), joka on poikkeuksellisen rasva- eli kudoshakuinen ja siten elimistöön varastoituva. Yksittäinen päihdeannos THC:tä (noin 10mg) poistuu elimistöstä noin kuuden viikon sisällä. Jos annos toistetaan alle kuuden viikon sisällä edellisestä käyttökerrasta, kehoon kertyy THC:tä.
Kannabinolit (kuten THC) hakeutuvat nopeasti vernekierrosta kudoksiin ja solujen sisälle. Kannabinolit pystyvät sitoutumaan elimistön omiin aistimien pääte-elimiin (reseptoreihin) ja näin ne varmasti muuttavat mm. hermosolujen keskinäistä vuorovaikutusta. THC:lle sopivia reseptoreita löytyy aivoista kaikkialta, mutta erityisen tiheästi otsalohkon etupuoliselta aivokuorelta. Otsalohkon etupuolinen aivokuori on se aivojen osa, joka vastaa ihmisen kaikkein korkeimmasta älyllisestä käyttäytymisestä. Kannabiksen käyttö vaikuttaa tähän hienosäätöön hidastamalla, estämällä ja muuntamalla aivotoimintaa.


Kannabis
Cannabis Sativan, intialaisen hamppukasvin, kuivattua rouhetta kutsutaan marihuanaksi ja sen pihkasta saatua kidemäistä tai öljymäistä ainetta hasikseksi. Katunimiä: hasa, mari, tötsyt, pilvi, jointti, paukut, imut.

Kannabishumala riippuu annoksesta, käyttötavasta, käyttäjän mielentilasta ja muista käytetyistä päihteistä. Ajantajun, näön ja tunnon häiriöitä esiintyy, samoin vaikeutta hallita liikkeitä. Loppupäihtymyksen tajunnanlasku vaihtelee uneliaisuudesta koomamaiseen tilaan. Lapsilla ja nuorilla tajunnan lasku voi olla dramaattinen ja kylminä aikoina ulos sammumisen seuraukset vakavat. Tilannetta pahentaa joskus se, että kannabis laskee myös verensokeria.

Jo 10-20 kannabisannosta parissa kuukaudessa vaikuttaa otsalohkojen aivotoimintaan. Luonteenpiirteiden vivahteikkuus häiriytyy, ilmenee aloitekyvyttömyyttä. Entinen elämä tuntuu vieraalta. Käyttäjäryhmään samaistuminen korostaa tuntemuksia, jotka alkuvaiheessa tuntuvat "oikeilta" ja jännittäviltä. Raskaaseen kannabiksen käyttöön liittyy persoonan latistumista ja aivojen tietojenkäsittelyn heikentymistä. Tukholmalaistutkimuksessa kuvattiin hiljan kannabiksen käyttäjien yllättävää väkivaltakäyttäytymistä hermonpaineen alaisena. Uusimmat tutkimukset osoittavat lisäksi, että kannabis herkistää aivoja opiaateille (heroiini ja vastaavat). Kannabiksen käyttö edeltää usein koviin huumeisiin siirtymistä



Helsingin huumepoliisin entinen pitkäaikainen päällikkö ja Irti Huumeista ry:n puheenjohtaja Torsti Koskinen. Hän pitää kannabista erittäin vakavana ongelmana.
"Kannabis vaikuttaa perhe-elämään ja sosiaalisiin suhteisiin. Se aiheuttaa itsemurhia sekä kuolemantapauksia yhdessä muiden huumeiden kanssa käytettynä. Kannabis vaikuttaa ihmisen aivotoimintaan ja yhdessä alkoholin kanssa käytettynä se tekee käyttäjästään väkivaltaisen", Koskinen toteaa.
Hänen mukaansa muita kannabikseen liittyviä vaaroja ovat sen heroiiniakin voimakkaampi psyykeriippuvuus, sekä sen passivoiva vaikutus, mikä tekee käyttäjästä yleensä työkyvyttömän.
Koskisen väittämät ovat pahasti ristiriidassa objektiivisen farmakologisen näytön kanssa, mutta niillä on vahvat perusteet. Koskisen, kuten yleensä kaikkien poliisien ja vanhempainjärjestöissä työskentelevien, omat kokemukset kannabiksesta ovat kielteisiä. He joutuvat omakohtaisesti näkemään ja kokemaan sen kurjuuden, mitä kannabiksen ja muiden päihteiden ongelmakäyttö aiheuttaa. Silloin hienolla tieteellisellä näytöllä on hyvin vähän arvoa. Kuten Koskinen itse toteaa:
"Mikä on tosiasia? Tosiasia on se, minkä minä tunnen. Kaikki mitä minä kerron, perustuu ennen kaikkea kokemukseen."


Hoitoonhakeutumisviive 3-5 vuotta
Ensimmäistä kertaa päihdehoitoon hakeutuneiden alkoholin käyttö oli alkanut keskimäärin 13-vuotiaana, kannabiksen käyttö 15-vuotiaana, stimulanttien käyttö 19-vuotiaana ja opiaattien käyttö 20-vuotiaana.
Kannabiksen käyttäjillä käyttö oli muuttunut säännölliseksi parin vuoden kuluttua, ja ensimmäinen päihdehoitoon hakeutuminen oli tapahtunut tästä parin vuoden kuluttua keskimäärin 20-vuotiaana. Stimulanttien käyttäjillä käyttö oli säännöllistynyt kolmen vuoden kuluessa, ja ensimmäinen päihdehoitoon hakeutuminen oli tapahtunut tästä noin vuoden kuluttua keskimäärin 25-vuotiaana. Opiaattien käyttäjillä käyttö oli muuttunut säännölliseksi parin vuoden sisällä, ja päihdehoitoon hakeutuminen oli tapahtunut tästä alle vuoden sisällä, keskimäärin 24-vuotiaana.



Ja jottei syytettäisi yksipuolisuudesta, pössäytetään tähän perään kuin pilveksi ikään kamankäyttäjien, hemputtelijoiden ja innokkaimpien puolestapuhujien keskuskotisivun osoite:

http://www.cannabis.com/

kamailunvastustelija kirjoitti:

Tuli etsittyä netistä vähän infonluonteista tutuntapaiselle kamailunkäyttöä aloittelevalle ja muistin täällä olleen kama-aiheisen viestin tuolta kaukomenneisyydestä, joten pläiskään 8 wordi-sivua infoa tähän näin ja kun alkajaisiksi siinä sattumoisin komeilee palstan vakionikkarin omilta sivuilta poimiskeltua.

Otteita uudesta kirjasta PÄIHDELÄÄKETIEDE (by K.A.Tikkanen 26 May 1999)
KANNABIS
s.139 "Kannabiksen on esitetty aiheuttavan pysyviä aivovaurioita. Tämä on kuitenkin kiistanalaista. Ilmeisesti kannabiksen merkittävin haitallinen vaikutus kohdistuu muistiin, arviointikykyyn ja motoriseen koordinaatioon. Kun se viipyy elimistössä erittäin pitkään, ovat sen käytön riskit suuria. Yksi marihuanasavuke nautittuna päivää ennen muistia tai koordinaatiokykyä vaativaa tehtävää huonontaa suorituskykyä ratkaisevasti. Vaarallisinta on, että verrattuna esimerkiksi alkoholi- humalaan käyttäjä ei pysty itse toteamaan heikentynyttä suorituskykyään. Marihuanan aiheuttama hyvänolontunne ym. helposti tunnistettavat subjek- tiiviset vaikutukset kestävät yhden savukkeen jälkeen vain muutamia tunteja, mutta suorituskyky heikkenee niin pitkäksi aikaa kuin yhdiste viipyy elimistössä." s.419 "o Laboratoriodiagnostiikka Verestä tai virtsasta otetusta näytteestä tutkitaan THC:n aineenvaihduntatuotteiden pitoisuudet. Kannabinolit häviävät elimistöstä hitaasti. Niiden puoliintumisaika on 8 vuorokautta, ja kerta-annos poistuu elimistöstä 2-4 viikon kuluessa. THC:n metaboliitteja voi löytyä virtsasta jopa 10 viikon ajan runsaan polttamisen jälkeen. Passiivinen kannabissavulle altistuminen voi antaa väärän positiivisen tuloksen. Kannabinoleja voidaan osoittaa myös rasvakudoksesta ja syljestä. Pitkän käytön jälkeen kannabinolit varastoituvat elimistöön ja voivat aiheuttaa ns. takaumia (flashback-ilmiöitä) vielä kauan viimeisen annoksen jälkeen." .. " o Krooniset psyykkiset vaikutukset Säännöllisen toistuvan kannabiksen käytön seurauksena THC:tä varastoituu rasvakudoksiin. Kroonista käyttöä seuraavat yksilölliset oireet: väsymys, velttous, haluttomuus, masentuneisuus ja usein pelkotilat, ahdistus, paniikkikohtaukset tai sekavuus. Kannabiksen pitkäaikainen käyttö johtaa yksilöllisiin psykologisiin muutoksiin ja käytöshäiriöihin (taulukko 1). Taulukko 1. Kannabiksen pitkäaikaisvaikutukset. ----------------------------------------------- Psyykkiset Heikentynyt oppimiskyky Häiriöitä ajan ja paikan ja etäisyyksien tajussa Persoonallisuuden muutos Amotivaatio-oireyhtymä Paniikkihäiriöitä, hallusinaatioita Somaattiset Keuhkotulehdukset, keuhkolaajentuma Pään alueen syövän lisääntynyt riski Immuniteetin häiriöt Alentunut libido ja syntyvyys Sikiön kasvuhäiriöt? ----------------------------------------------- THC:n on todettu heikentävän oppimiskykyä. Lyhytkestoinen muisti heikkenee ja kognitiivinen kapasiteetti muuttuu. Mielleyhtymät muuttuvat epäjohdonmukaisiksi, ja tilannearviointikyky heikkenee. Keskittymiskyky heikkenee, ja olennaisen erottaminen monimutkaisesta vaikeutuu. Käyttäjillä voi esiintyä häiriöitä ajan, paikan ja etäisyyksien tajussa. Reaktioaika pitenee ja liikkeiden koordinointi vaikeutuu. Limbisen järjestelmän häiriöt heijastuvat muuttuneina tunne- ja mielihyvän kokemuksina. Runsas käyttö johtaa persoonallisuuden muutoksiin, passiivisuuteen ja haluttomuuteen. Suuret kannabis- annokset voivat aiheuttaa ahdistusta, harhaluuloisuutta ja pahimmillaan paniikkikohtauksia, harha-aistimuksia, minuuden tunnon heikkenemistä ja todellisuuden tajun hämärtymistä. Säännöllisistä käyttäjistä 1/3:lla esiintyy käytön eri vaiheissa ärtyisyyttä tai pelko- ja masennustiloja. Kannabiksen passivoiva vaikutus voi laajentua amotivaatio-oireyhtymäksi, johon kuuluvat korostunut välinpitämättömyys, heikentynyt ongelmanratkaisukyky, heikentynyt keskittymiskyky, madaltunut ärsyyntymiskynnys sekä heikentynyt kyky normaaliin vuorovaikutukseen. Käyttäjät ovat sisäänpäinkääntyneitä ja heidän ajatuksenkulkunsa on pirstoutunutta, Käytön lopettamisen jälkeen tila voi kestää jopa 6-9 kuukautta. Oireyhtymän esiintyvyydestä on kuitenkin erilaisia arvioita, eikä sitä ole pystytty osoittamaan kontrolloiduissa laboratoriokokeissa. Suuriannoksiseen kannabiksen käyttöön on raportoitu liittyvän pidentyneitä tai kroonisia psykoottisia tautitiloja. Niitä ei voi erottaa klassisesta skitsofreniasta, ja niinpä sairastumiseen saattavat vaikuttaa nuut skitsofrenian riskitekijät tai premorbidi psykopatologia." Kappaleesta "Huumeet ja aivokomplikaatiot" s.482:"Kannabis vie lähimuistin ja pahentaa skitsofrenian oireita. Muistihäiriön on todettu jatkuvan ainakin kuuden viikon ajan kannabiksen käytön keskeyttämisen jälkeen. Aine sitoutuu frontaalisen ja parietaalisen aivokuoren sekä hippokampuksen (muistikeskuksen) harmaaseen aineeseen. Hippokampusneuronien vahingoittuminen voi olla muistihäiriön syy, sillä kannabistoksikaatio aiheuttaa samoja käytöshäiriöitä kuin muustakin syystä johtuva hippokampusvaurio. Aivoinfarktikin voi laueta kannabiksen käytön seurauksenam ja syyksi on epäilty korkeata verenpainetta tai vasospasmia." -otteet kirjasta Mikko Salaspuro, Kalervo Kiianmaa, Kaija Seppä: PÄIHDELÄÄKETIEDE, Duodecim,1.painos, Jyväskylä 1998 Elikkä opiskelijat, koululaiset huom: Karttakaa (myös) kannabista, sillä voitte tuhota muistinne, oppimiskykynne ja -halunne. Ks. myös lisätietoa Sekalaista palstalta -------------------------------------------------------------------------
Author: Kari A. Tikkanen
City : Oulu
State : FINLAND
Union : EUROPE UNION (EU)
Date : 28 Sep 1999




KANNABIS, PÄIHDE:
 CANNABIS SATIVA ON RUOHOKASVI
 HEDEKUKKA (MALE), EMIKUKKA (FEMALE)
 ERITYISESTI EMIKUKASSA JA YLEMMISSÄ LEHDISSÄ, JOISSA ON 5-11 PIKKULEHTEÄ, ON TAHMEAA ÖLJYÄ, JOSSA PSYKOAKTIIVISET YLI 60 ERI KANNABINOLIA.
DELTA-9-TETRAHYDROKANNABINOLI, THC, (GAONI JA MECHOULAM -64), SUURIN OSA TÄTÄ, MUUT VÄHEMMÄN AKTIIVISIA.
 KANNABIS ON HALLUSINOGEENINEN, STIMULANTTI JA SEDATIIVI SAMAAN AIKAAN: OMA FARMAKOLOGINEN RYHMÄNSÄ.
 KANNABIS TOIMII KEHOSSA AINAKIN OSALTAAN RESEPTORIEN KAUTTA, JOITA AIVOISSA JA PERIFERIASSA ILMEISESTI USEITA ERILAISIA.
RESEPTORI:
RADIOAKTIIVISESTI MERKITTY THC KIINNITTYY EPÄSPESIFISESTI KAIKKEEN NEURAALISEEN PINTAAN VIITATEN SIIHEN, ETTÄ SE VAIKUTTAA SEKOITTUMALLA SOLUKALVOIHIN (MARTIN -86).
 KANNABINOLIT INHIBOIVAT ENTSYYMIÄ, JOKA SYNTETISOI SYKLISTÄ
 AMP:TÄ SOLUVILJELMÄSSÄ.
 MONI RESEPTORI VÄLITTÄÄ SIGNAALINSA SOLUN SISÄOSIIN SYKLISTÄ AMP:TÄ MUUTTAEN, NIIN ILMEISESTI KANNABINOLIT EIVÄT VAIN EPÄSPESIFISESTI HAJAUDU SOLUKALVOILLE (HOWELETT-88).
RESEPTORIN MÄÄRITTÄMINEN JA KARAKTERISOINTI (DEVANE -88) .
 JAKAUTUMINEN AIVOISSA KARTOITETTIIN LASKEMALLA (MM. HERKENHAM-90)
 KANNABINOLIRESEPTORIN GEENI KLOONATTIIN ROTALLE (MATSUDA-90) JA IHMISELLE (GERARD -91) JA SE 97% SAMA KUIN ROTALLA. ESIINTYY MYÖS HEDELMISSÄ (BONNER -90) ELI VANHAA PERUA.
 AUTORADIOGRAFIASSA RUNSAASTI RESEPTOREITA, IHMISEN KORTEKSI, HIPPOKAMPUS, PIKKUAIVOT SEKÄ BASAALIGANGLIOIDEN NUKLEUKSISSAPARS RETIKULATA, SUBSTANTIA NIGRA JA GLOBUS PALLIDUS, VÄHÄN RESEPTOREITA AIVORUNGOSSA JA SELKÄYTIMESSÄ (HERKENHAM-92).
EDELLÄMAINITUSTA SEURAA, ETTÄ.
KANNABINOLEJA VIRHETOIMINTANA SITOVAT RESEPTORIT KORTEKSISSA JA HIPPOKAMPUKSESSA LIITTYVÄT KOGNITIIVISIIN (TAJUNNAN SISÄLTÖ) TOIMINTOIHIN ELI
 ASSOSIAATION MENETYS,
 AJATUKSEN FRAGMENTAATIO JA
 EPÄSELVYYS YRITYKSESSÄ MUISTAA ÄSKEN TAPAHTUNUT (HOLLISTER -86)
BASAALIGANGLIOIDEN JA PIKKUAIVOJEN SUURI RESEPTORIPITOISUUS VIITTAAVAT KANNABIKSEN JA LIIKKUVUUDEN KONTROLLIN YHTEYTEEN. KANNABINOLIT SEKAANTUVAT LIIKKEEN KOORDINOINTIIN.
KANNABIKSELLA ON HEIKKO EFEKTI KARDIOVASKULAARISIIN JA ERITYISESTI HENGITYSFUNKTIOON (HOLLISTER -86).
AIVORUNGOSSA JA SELKÄYTIMESSÄ ON VÄHÄN KANNABISTA SITOVIA RESEPTOREITA.
LÖYTYI RESEPTORIIN LUONTAISESTI KIINNITTYVÄ AIVOMOLEKYYLI,ARACHIDONYLETHANOLAMIDI, ANANDAMIDI (SANSKRIITTIA,= AUTUUS), JOKA RASVALIUKOINEN VOIMAKKAASTI KUTEN THC (DEVANE -92).
MITKÄ SOLUT SITÄ VALMISTAVAT JA MIKÄ ON SEN ROOLI FYSIOLOGISESTI?
ANANDAMIDI REAGOI SOLUJEN KANSSA JOSSA ON RESEPTORI, MUTTA EI SOLUJEN KANSSA, JOSTA RESEPTORI PUUTTUU.
ILMEISESTI RESEPTOREILLA ON ALATYYPPEJÄ SILLÄ MM. PERNASSA ON KANNABISTA SITOVA RESEPTORI, JOKA ON KLOONATTU JA SITÄ EI OLE TODETTU AIVOISSA (MUNRO-93).
KANNABIKSEN MUODOT:
MARIJUANA
KUIVATUT KUKINNOT, ERITYISESTI EMIKUKAT JA YLEMMÄT TERÄLEHDET, JOISSA TAHMEAA KANNABINOLIPITOISTA ÖLJYÄ
PITOISUUTEEN VAIKUTTAA KASVUOLOSUHTEET, KASVIN GENEETTINEN OMINAISUUS JA MAAPERÄ.
THC-PITOISUUS KASVISSA LÄHES TÄYDESTÄ NOLLASTA 5%:IIN KASVINYLIMMISSÄ LEHDISSÄ JA KUKINNOISSA 14%IIN GENEETTISEN VAIHTELUN VUOKSI ERITYISESTI (KUITUKASVI JA PÄIHDEKASVI -VARIAATIOT VÄLIMUOTOINEEN).
VÄRI VIHREASTÄ HARMAASEEN JA RUSKEAAN JA RIIPPUU KUIVATUSTEKNIIKASTA.
YLEENSÄ MARIJUANASÄTKÄ KOOSTUU LEHTI- JA VARSIOSARAAKA-AINEESTA, 0.5-5% THC, KASVIN YLÄOSISTA TEHTYNÄ 7-14(PAINO)%
HASHIS
KOOSTUU KANNABISKASVIN KUIVATUSTA PIHKASTA JA KUKINTOPURISTEESTA.
VÄRI VAALEAN RUSKEASTA RUSKEAAN JA LÄHES MUSTAAN.
MYYDÄÄN PAKSUINA PALOINA TAI KUUTIOINA.
THC-PITOISUUS 2-8%, JOSKUS 10-20%
HASHISÖLJY
VISKOOSIA AINETTA, TEHTY ORGAANISELLA LIUOTTIMELLA HASIKSESTA TAI MARIJUANASTA, JOSTA FILTTERÖITY UUTOS KONSENTROITU, JOKA JOSKUS VIELÄ JATKOPUHDISTETAAN.
VÄRI KIRKAS TAI KALVAKKA KELTAINEN/VIHREÄ, RUSKEAAN TAI MUSTAAN SAAKKA.
THC-PITOISUUS 15-50%, JOSKUS 70%
ANNOSTELUTAVAT:
YLEENSÄ INHALOINTI
MARISÄTKÄ
TUPAKKASÄTKÄN KOKOINEN TAI ISOMPI TUPAKKAA MUKAAN PALAMIKSENHELPOTTAMISEKSI FILTTERI USEIN MUKAAN SÄTKÄÄN
HASHIS
TUPAKAN SEASSA SÄTKÄNÄ, USEAMMIN PIIPUSSA TUPAKAN KANSSATAI ILMAN. MYÖS VESIPIIPUSSA , SILLÄ VESI VIILENTÄÄ INHALOIDUN SAVUN JA SIVUVIRTAUS ON VÄHÄISEMPI.
HASISÖLJYÄ LAITETAAN MUUTAMA TIPPA TUPAKKAAN TAI PIIPPUUNTAI ÖLJYÄ KUUMENNETAAN JA HÖYRY INHALOIDAAN.
INHALOINTI SYVÄÄN JA PITKÄÄN HENGITYSTÄ PIDÄTTÄEN
SEKUNTTEJA, JOTTA MAKSIMAALINEN ABSORPTIO KEUHKOISTA VERENKIERTOON.
HASHIS VOIDAAN LAITTA KEITOKSEEN TAI LEIVONNAISEEN JA SYÖDÄ, JOLLOIN PSYKOAKTIIVISEN EFEKTIN ALKU VENYY TUNNILLA.
TUTKIMUSKÄYTÖSSÄ MYÖS PUHDISTETTUA THC:TÄ GELATIINIKAPSELISSA, JOKA NIELLÄÄN.
INTIASSA TEETYYPPINEN JUOMA LEHDISTÄ UUTETTUNA.
INTOKSIKAATIORISKI SUUN KAUTTA ANNOSTELUSSA ISOMPI KUIN INHALOIDESSA, EFEKTI NOPEAMMIN INHALOIDESSA JA NÄIN KONTROLLI PAREMPAA.
THC I.V. INJEKTIONA ON KÄYTETTY FARMAKOKINEETTISISSÄ TUTKIMUKSISSA.
AIHEUTTAA KIPUA JA TULEHDUSTA PISTOSPAIKKAAN, LIUKENEMATTOMAN THC AIHEUTTAMANA. LIUKOISUUS LUOKKAA 1 OSA THC:TÄ 4000 OSAAN VETTÄ. AIHEUTTAA MYÖS TOKSISIA SYSTEEMISIÄ EFEKTEJÄ.
ANNOSTUS:
KANABISSÄTKÄ, PAINO 0.5-1 G
THC:TA 5-150 MG, KUN THC PITOISUUS 1-15% SIITÄ INHALOITUU SAVUUN 20-70%, JOSTA OSA SIVUVIRTAUKSEEN, KEUHKOISTA VERENKIERTOON TULEE SÄTKÄN THC:STÄ 5-25% (KESKIMÄÄRIN 19%), TEKNIIKASTA RIIPPUEN (OHLSSON-80)
MARIJUANASÄTKÄ RIITTÄÄ 2-3:LLE JA 2-3 MG VERENKIERTOON IMEYTYNYTTÄ THC:TÄ AIHEUTTAA PÄIHDETILAN ALOITTELIJALLA
SUURKULUTTAJA KÄYTTÄÄ MINIMI 4-5 KANNABISSÄTKÄÄ/VRK ELI KEHOON NOIN 25-45 MG THC:TÄ/VRK VÄHINTÄIN
SUUN KAUTTA 10 MG/VRK MATALA JA 25MG/VRK KORKEA ANNOS
I.V. ANNOSTELUSSA JOTAIN EFEKTIÄ 1.5 MG ANNOKSELLA JA PÄIHDETILA 2-3 MG ANNOKSELLA.
SAMA TULOS SEKÄ ALOITTELI-JALLA ETTÄKOKENEELLA KÄYTTÄJÄLLÄ (EHKÄ EI TOLERANSSIA?)
KÄYTÖN KUVA:
EHKÄ 20-30% NUORISTA AIKUISISTA ON KOKEILLUT JA 5-10 KAIKISTA AIKUISISTA
HAETAAN RAUKEUTTA, EUFORIAA, TULLA PÄIHTYNEEKSI, KOKEILUN VUOKSI, UTELIAISUUTTAAN
EHKÄ 10 % KAIKISTA KOKEILIJOISTA JATKAA SUURKULUTTAJINA
LÄHES PÄIVITTÄIN JA VIIKOTTAIN OTTAJIA ON 20-30 PROSENTTIA KAIKISTA KOKEILIJOISTA (DONNELLY JA HALL -94)
TAPAKÄYTTÄJISTÄKIN SUURI OSA LOPETTAA 25-30 VUOTIAINA, AINAKIN MAISSA, JOISSA KÄYTTÖ ON KRIMINALISOITU.
TOLERANSSIN VUOKSI INHALOIJAT JA SUUN KAUTTA OTTAJAT HALUAVAT ISOJA KERTA-ANNOKSIA
KÄYTTÄJÄ ON MIES, VÄHÄN KOULUTETTU, ALKOHOLIA KESKIM. ENEMMÄN KÄYTTÄVÄ JA KOKEILLUT MUITAKIN PÄIHTEITÄ
METABOLIA:
OSA YLI 60 KANNABINOLISTA ON PSYKOAKTIIVISIA
OSA MUUTEN BIOLOGISESTI AKTIIVISIA JA OSA INAKTIIVISIA
PSYKOAKTIIVINEN THC ABSORPOITUU KEUHKOISTA VERENKIERTOON. MINUUTEISSA SIITÄ METABOLOITUU MAKSASSA ENTSYYMIEN TOIMESTA KAKSI PÄÄTYYPPIÄ (MUITAKIN ON), 9-KARBOKSI-THC (EI PSYKOAKTIIVINEN) JA HETI PERÄÄN 11-HYDROKSI-THC (ON 20% THC:TÄ PSYKOAKTIIVISEMPI,LÄPÄISEE VERI-AIVOESTEEN THC:TÄ NOPEAMMIN JA POISTUU VERENKIERROSTA NOPEASTI).
MUUTKIN HYDROLYSOIDUT THC-METABOLIITIT OVAT PSYKOAKTIIVISIA.
SUUN KAUTTA KANNABISTA ANNOSTELTAESSA THC IMEYTYY VERENKIERTOON 2-3 TUNNISSA SUOLISTOSTA JA 11-HYDROKSI-THC PITOISUUS VERESSÄ ON PITEMPÄÄN KORKEA (HAWKS-82).
VEREN THC HUIPPU ON 10 MIN KULUTUA INHALAATION ALUSTA, VAIKKA SÄTKÄN POLTTO JATKUISIKIN. PITOISUUS LASKEE TUNNISSA 10-20 OSAANSA. THC HÄIPYY OSAKSI METABOLOITU-MATTA LIPIDIPITOISIIN KUDOKSIIN, MM. AIVOIHIN JA OSAKSI SE METABOLOITUU HETI ALUSSA.
THC JA METABOLIITIT SITOUTUVAT VOIMAKKAASTI RASVALIUKOISINA KEHON RASVAKUDOKSIIN, JOSTA NE HITAASTI VAPAUTUVAT VERENKIERTOON JA ELIMINOITUVAT AIKANAAN, LÄHINNÄ VIRTSAAN JA ULOSTEESEEN.
TAPAKÄYTTÄJÄLLÄ 1/2 KEHOON SAATETUSTA YKSITTÄISESTÄ. THC-ANNOKSESTA POISTUU 3-5 VRK KULUESSA (JOHANSSON-88).
VÄLITÖN METABOLIA IMEYTYMISEN JÄLKEEN ON TAPAKÄYTTÄJÄLLÄ NOPEAMPAA KUIN KOKEILIJALLA.
SILTI TAPAKÄYTTÄJÄLLÄ THC JA METABOLIITIT KERTYVÄT KEHOON JA VERESSÄ EDELLÄMAINITUT AINEET OVAT MITATTAVISSA PÄIVIÄ KÄYTÖN LOPUTTUA JA MITATTAVIA MERKKEJÄ KANNABINOLEISTA ON VIELÄ USEITA VIIKKOJA.
9-KARBOKSI-THC PIIKKI ON 20 MIN KULUTTUA POLTON ALUSTA. PÄIHDEPIIKKI ON 20-30 MIN THC VERIPIIKIN JÄLKEEN (JOKA 10 MIN KUL. ALUSTA) ELI 30-40 MIN KULUTTUA INHALAATION ALUSTA.
PÄIHDETILAN KESTO 2-3 TUNTIA.
KANNABINOLIEN JAKAUTUMINEN KEHOSSA
VERESSÄ
THC PLASMAPITOISUUS VOI VAIHDELLA VÄLILLÄ 0-500 NG/ML.
ESIM. VERIPLASMAN THC PITOISUUS VOI OLLA 2 NG/ML TUNTI MIEDON MARIJUANA-SÄTKÄN JÄLKEEN.
PITOISUUS VOI SÄILYÄ TÄLLÄ TASOLLA EHKÄ 9 TUNTIA,JOS SÄTKÄ ON HYVIN SUURI THC -PITOISUUDELTAAN.
TAPAKÄYTTÄJÄLLÄ 2NG/ML PITOISUUS SÄILYY USEITAPÄIVIÄ (VAIKKA PITÄISIKIN TAUKOA) JOHTUEN VARASTOITUNEEN THC:N HITAASTA VAPAUTUMISESTA TAKAISIN VERENKIERTOON.
10-15 NG/ML THC PITOISUUS VERESSÄ OSOITTAA, ETTÄ KÄYTTÖ ON OLLUT ÄSKETTÄISTÄ.
VIRTSASSA
MITÄ ENEMMÄN METABOLIITTEJA VIRTSASSA, SEN TUOREEMPI KÄYTTÖ. THC:STÄ SELLAISENAAN VAIN PIENIÄ JÄÄMIÄ VIRTSAAN.9-KARBOKSI-THC:TÄ ON 30 MIN KULUTTUA INHALOINNISTA VIRTSASSA
METABOLIITTEJA LÖYTYY ENSIKÄYTÖN JÄLKEEN USEITA PÄIVIÄ VIRTSASTA JA TAPAKÄYTTÄJILLÄ VIIKOISTA KUUKAUSIIN (ELLIS-85).
VIRTSAKOKEELLA EI VOIDA EROTELLA ONKO KÄYTTÖ TAPAHTUNUT VRK SISÄLLÄ VAI YLI KK SITTEN.
RASVAKUDOKSISSA
VARASTOITUMINEN RASVAKUDOKSEEN BIOPSIAN MUKAAN AINAKIN 28 VRK AJAKSI (JOHANSSON-87)
SYLJESSÄ
SYLKINÄYTE MAHDOLLISTAA KÄYTÖN AJANKOHDAN JÄLJITTÄMISEN PÄIVISTÄ JA VIIKOISTA TUNTIEN TARKKUUTEEN (THOMPSON JA CONE-87)
SYLJEN THC -PITOISUUS KORRELOI SUBJEKTIIVISESTI PÄIHDE-TILAAN JA SYDÄNPULSAATIOON (MENKES-91)
HIUKSISSA
THC:N KÄYTÖN JÄLJET OVAT LÖYDETTÄVISSÄ KERTYMINÄ HIUKSIIN, KUUKAUSIEN TAKAA, HIUKSIEN PITUUDESTA RIIPPUEN.
PÄIHDETILA JA KANNABINOLIEN PITOISUUDET:
KANNABIKSEN KÄYTTÖ AIHEUTTA ANNOSSIDONNAISEN BEHAVIORISTISTEN (ULKOISEN KÄYTTÄYTYMISEN MUUTOKSET) JA KOGNITIIVISET (TAJUNNAN SISÄLTÖÖN LIITTYVÄT) TOIMINTOJEN LAAJA-ALAISET HUONONTUMISET.
AUTOILIJAN KANNABISTESTIÄ EI OLE VIELÄ OLEMASSA.
PÄIHTYMYSTILAN ARVIOINTIIN TARVITTAISIIN KEHON KOKONAISPÄIHDEANNOS, JOKA EI MITATTAVISSA KÄYTÄNNÖSSÄ.
SYLKITESTI?
THC VOI OLLA AIVOISSA AKTIIVINEN OMIA AIKOJAAN RASVAKUDOKSESTA IRROTESSAAN, VAIKKA VERIPITOISUUS OLISI MITTAAMATTOMISSA.
PASSIIVINEN INHALAATIO:
MITATTAVISSA PITOISUUKSIA YLI VIRTSATESTIPOSITIIVISEN RAJAN (YLI 20 NG/ML 9-KARBOKSI-THC:TÄ), KUN ALTISTUU POIKKEUKSELLISEN RUNSAASTI, TÄSSÄ NIIN,ETTÄ 6 HENKILÖÄ POLTTAA HUONEESSA SAMANAIKAISESTI MARIJUANASÄTKÄÄ. ALTISTUNEELLA VOI OLLA TÄLLÖIN MYÖS PÄIHDE-TUNTEMUKSIA (MORLAND -85)
AKUUTIT PSYKOLOGISET JA FYYSISET VAIKUTUKSET:
PÄIHDETILA, JOSSA TIETOISUUDEN MUUTTUNUT TASO, JOSSA LIEVÄ EUFORIA, RELAKSAATIO, AJANTAJUN HÄIRIÖ, JA VOIMISTUNUT TAVALLISTEN AISTIMUKSELLISTEN KOKEMUSTEN HAKU, KUTEN SYÖMINEN, FILMIEN KATSOMINEN TAI MUSIIKIN KUUNTELU.
KANNABIKSESTA PÄIHTYNYT ON SOSIAALISESSA KANSSAKÄYMISESSÄ TARTTUVALLA NAURULLA SITÄ SÄESTÄVÄ TAI SUULAS.
KOGNITIIVISET VAIKUTUKSET HUOMATTAVIA KUTEN HEIKENTYNYT LYHYTMUISTI, ASSOSISAATION KADOTTAMINEN, MIKÄ MAHDOLLISTAA LUISUMISEN UNELMOINTIIN JA HAAVEILUUN
MOTORINEN TAITO JA REAKTIOAIKA HEIKKENEVÄT JA AKTIVITEETTIEN OSAAMINEN RAPISTUU.
PELKOTILAT OVAT YLEINEN OIREKUVA, JOSKUS PANIIKKIREAKTIOT; TUNNE, ETTÄ ASIAT MENEE PIELEEN; HUONOVOINTISUUS TAI EPÄMIELLYTTÄVÄN MASENTUNUT TUNNE.
HARVOIN SUURILLA ANNOKSILLA HALLUSINAATIO, DELUUSIO PYSKOOTISENA LMENTYMÄNÄ, OHIMENEVÄSTI - UUSIEN ISOLLA RISKILLÄ, JOS ANNOS UUSITAAN.
ERITYISESTI NUORILLA, KOKEMATTOMILLA KOKEILI-JOILLA JA HERKILLÄ ON EPÄMIELLYTTÄVIÄ OLOTILOJA. MAHDOLLISESTI MYÖS NIILLÄ, JOILLA ON SKITSOFRENIA-ALTTIUTTA.
SUUN KAUTTA ANNOSTELU LISÄÄ EPÄM. TUNTEMUSTEN RISKIÄ.
PÄIHDETILASSA SYDÄMEN SYKE NOUSEE 20-50 %, ALKAA NOUSTA 5 MIN:SSA JA KESTÄÄ 2-3 TUNTIA. RR NOUSEE ISTUEN JA LASKEE SEISTEN. SYDÄMEN TYÖ LISÄÄNTYY.
KEUHKOISSA BRONKODILATAATIO PÄIHDETILASSA. MAHDOLLISET ALLERGISET REAKTIOT INHALOIDUN KANNABIKSEN SISÄLTÄMISTÄ EPÄPUHTAUKSISTA TAI AINEIDEN SUORISTA ÄRSYTYKSISTÄ.
VARMAA YLIANNOKSEEN KUOLLUTTA EI OLE, INFARKTIIN KUOLLEITA KUVATTU, MUTTA NÄYTTÖ SYYSTÄ EPÄSELVÄÄ. FATAALI ANNOS ELÄIMISTÄ EVALUOIDEN ON KILOJA THC:TÄ KEHOSSA.
KANNABIKSEN PITKÄAIKAISKÄYTÖN VAIKUTUKSET
SOLUTASON VAIKUTUKSET:
THC VOI MUUTTAA SOLUN METABOLIAA JA DNA SYNTEESIÄ KOEPUTKESSA.
KANNABISSAVU ON MUTAGEENISTÄ, KUTEN TUPAKASSA ELI EI CANNABINOLIEN VAAN MUIDEN AINESOSIEN VUOKSI ERITYISESTI- ASIA EPÄSELVÄ.
HEIKENTÄÄ SOLUVÄLITTEISTÄ JA HUMORAALISTA PUOLUSTUSJÄRJESTELMÄÄ JYRSIJÖILLÄ. IHMISELLÄ EI KLIINISTÄ VAIKUTUSTA HAVAITTU SELVÄSTI KÄYTTÄJILLÄ.
IMMUUNIJÄRJESTELMÄN VARAKAPASITEETTIÄ EHKÄ RIITTÄÄ HAITOISTA HUOLIMATTA IHMISELLÄ?
SYDÄN-JA VERISUONITAUDIT:
RISKI AINAKIN KUTEN TUPAKALLA. ATEROSKLEROOSI, HYPERTERNSIO, SYDÄMEN RASITTUMINEN KÄYTÖSSÄ, KUVATUT INFARKTIT-SYY? (TUPAKKA,KANNABIS,MUU SYY)
KANNABIS EI SOVELLU SYDÄNSAIRAALLE JO SYDÄN- JA VERISUONIHAITTOJENSA VUOKSI.
HENGITYSTIET:
KEHITTÄVÄT KROONISTA BRONKIITTIA,
HEIKENTÄVÄT ILMATEIDEN TOIMINTAA KUDOSÄRSYTYKSEN KAUTTA.
YSKÄ, LIMAYSKÖKSET JA LÄÄHÄTYS/OBSTRUKTIO
ASTMAISUUS, KEUHKOLAAJENTUMA JA KEUHKOSYÖPÄ YM.
HENGITYSTIESYÖVÄT KUTEN TUPAKAN POLTAJILLA.
LISÄÄNTYMISELIMET:
KANNABINOLIT OVAT RAKENTEELTAAN LÄHELLÄ STEROIDEJA, JOKA VOISI SELITTÄÄ HORMONAALISTA VAIKUTUSHERKKYYTTÄ.
ELÄIMILLÄ NE HÄIRITSEVÄT SELVÄSTI TOIMINTOJA.
 TESTOSTERONIN TUOTANTO LASKEE (NAARAILLA LH) SIITTIÖIDEN TUOTANTO,
 LIIKKUMISKYKY JA HEDELMÖITYSKYKY HEIKKENEE JA OVULAATIO SEKÄ
 MENSTRUAATIO HÄIRIINTYY NAARAILLA.
PROLAKTIINI NOUSEE JA KESKENMENORISKI KASVAA JA ELÄINTEN PENNUT OVAT NORMAALIA PIENEMPIÄ TAI KASVU ON HIDASTUNUT.
SYY?-RASKAUDEN AIKAINEN HYPOKSIA KUTEN TUPAKALLA TAI OSIN CANNABINOLIEN SUORA VAIKUTUS??
ILMEISESTI KANNABIS HÄIRITSEE SIKIÖNKEHITYSTÄ, LÄPÄISEE ISTUKAN HYVIN JA KERTYY SIKIÖÖN, MUTTA NÄKYVÄT EPÄMUODOSTUNEISUUDET VAATIVAT ISOJA ANNOKSIA THC:TÄ IHMISILLÄ.
TOSIN VISUAALISEN SYSTEEMIN KEHITYSVIIVETTÄ ALLE 6 KK IÄSSÄ, SAMOIN MOTORISTA LEVOTTOMUUTTA TAVATAAN, KANNABISÄIDEILLÄ (FRIED 1980-92).
ULTRASTRUKTURAALISET MUUTOKSET?
ERITYISESTI PREPUBERTEETTI-IÄSSÄ ALOITETTU KANNABIKSEN KÄYTTÖ VOI SIIRTÄÄ MURROSIÄN NORMAALIA KULKUA. PITUUSKASVU, LIHASMASSA YM.PARRANKASVU VIIPYY (COPELAND -80).
HORMONAALISET HEIJASTEET ILMEISIMPIÄ RASKAUDEN AIKANA, SIKIÖLLÄ VASTASYNTYNEELLÄ JA MURROS-IÄSSÄ.
EHKÄ LEUKEMIARISKI (ANLL), ERÄS TUTKIMUS, KANNABIS-ALTISTUS RASKAUDEN AIKANA JA RISKI LAPSEN LEUKEMIAAN KOHOSI. (ROBINSON -89)
KANNABIKSEN PITKÄAIKAISKÄYTÖN PSYKOLOGISET VAIKUTUKSET
MURROSIÄN KEHITYS:
NUORELLA KANNABISTA KÄYTTÄVÄLLÄ ON PIKKURIKOLLISUUTTA, ASIOIDEN LAIMINLYÖNTIÄ HEIKKO KOULUTUS, PUTOAA KOULUTUSOHJELMISTA ERIUSKOISUUSRISKI, LAHKOT MM.
HEIKKO JÄRJESTELYKYKY LAITTAA ASIOITA KUNTOON, HUONO TYÖPAIKASSA PYSYVYYS
YLLÄMAINITUT VAIKUTTAVAT KÄYTTÄJÄN MYÖHEMPIIN ELÄMÄN VALINNAN MAHDOLLISUUKSIIN, RAJAAVAT TALOUDELLISESTI, AMMATILLISESTI, ELÄMÄNLAADULLI-SESTI HÄNEEN JA HÄNEN MAHDOLLISEEN PERHEESEEN.
NUORILLA KÄYTTÄJILLÄ ON MYÖHEMMIN KÄYTÄNNÖSSÄ PERHEEN MUODOSTAMISONGELMIA, ONGELMIA MIELENTERVEYDEN KANSSA KRIMINALITEETTIRISKIÄ.
VIEROITUSOIREET:
TOLERANSSI KEHITTYY TAPAKÄYTÖSSÄ, ANNOS NOUSEE , KARDIOVASKULAARISET HEIJASTEET VÄHENEVÄT JA PSYYKKINEN EFEKTI VAATII ANNOKSEN NOSTOA.
VIEROITUSOIREET MUISTUTTAVAT ALKOHOLIA RAUHATTOMANA OLONA, ÄRTYNEISYYTENÄ, UNIVAIKEUKSINA, PAINAJAISINA.
KESTO ON VIIKKOJA, MUTTA ALKOHOLIA LAAKEAMPI JA ERILAINEN PSYYKKISEN TOIMINTAKYVYN PALAUTUMISEN HITAUDESSA.
VIEROITUSYRITYS
120 HENKEÄ, KESKIM. 32 VUOTIAITA JA 16 VUOTTA MARIJUANAN KÄYTTÖÄ,
METODI SOSIAALINEN SUPPORTIO JA RELAPSIN PREVENTIO.
TULOS 1 KK JÄLKEEN 30 % KUIVILLA JA VUODEN KULUTTUA 17% (ROFFMAN -88).
KANNABISVIEROITUSOIREET OVAT OLEMASSA JA VAIKEUTTAVAT IRTIPÄÄSYÄ AINEESTA.
AMOTIVAATIOSYNDROOMAA:
EHKÄ ON, NÄYTTÖ KUITENKIN EPÄVARMAA
EI EDES KROONISILLA KÄYTTÄJILLÄ ASIA OLE AIVAN SELVÄÄ. TOISAALTA IHMISET ERILAISIA JA JOKAINEN ON VAIN ITSENSÄ KOTNROLLINÄYTTÖ VAIKEAA.
KOGNITIIVISET, PITKÄAIKAISKÄYTÖN VAIKUTUKSET:
KORKEAMMAN TAJUNNAN SISÄLTÖÖN LIITTYVÄN MUISTITOIMINNON HEIKKENEMINEN.
TARKKAAVAISUUS, JÄRJESTELYKYKY JA OLENNAISEN EROTTAMINEN MONIMUTKAISESTA INFORMAATIOSTA HEIKKENEE.


Kannabis ei ole mieto huume
Yleisesti julkisuudessa on hellitty käsitystä, että kannabis ja sen vaikuttavin aine, Delta-9-tetrahydrokannabinoidi (THC) vaikuttaisi ihmiseen vain vähän tai ei ollenkaan. Jo yhden poltetun kannabissavukkeen jälkeinen THCn metabolia näkyy ihmiselimistössä 6 viikon ajan.
On selvää näyttöä, että varhain aloitettu kannabiksen käyttö (alle 17-vuotiaana) johtaa aivojen harmaan aineen vähenemiseen ja valkean aineen lisääntymiseen ja siten aivojen rakenteen pysyviin muutoksiin (W. Wilson et al, 2000, Brain Morphological Changes and Early Marihuana Use).
Kannabiksen käyttö heikentää lyhytaikaismuistia, uuden oppimista ja ylläpidettyä tarkkaavaisuutta (B. Phariss, 1998, Psychological and Psychiatric consequences of Cannabis).


Tietopaketti: kannabis - THC
Päihdehampusta on eristetty 421 kemiallista ainesosaa, joista huumaaviksi luokitellaan 61 ainetta. Yksi vaikuttava aine (kannabinoli) on THC(delta-9-tetrahydrokannabinoli), joka on poikkeuksellisen rasva- eli kudoshakuinen ja siten elimistöön varastoituva. Yksittäinen päihdeannos THC:tä (noin 10mg) poistuu elimistöstä noin kuuden viikon sisällä. Jos annos toistetaan alle kuuden viikon sisällä edellisestä käyttökerrasta, kehoon kertyy THC:tä.
Kannabinolit (kuten THC) hakeutuvat nopeasti vernekierrosta kudoksiin ja solujen sisälle. Kannabinolit pystyvät sitoutumaan elimistön omiin aistimien pääte-elimiin (reseptoreihin) ja näin ne varmasti muuttavat mm. hermosolujen keskinäistä vuorovaikutusta. THC:lle sopivia reseptoreita löytyy aivoista kaikkialta, mutta erityisen tiheästi otsalohkon etupuoliselta aivokuorelta. Otsalohkon etupuolinen aivokuori on se aivojen osa, joka vastaa ihmisen kaikkein korkeimmasta älyllisestä käyttäytymisestä. Kannabiksen käyttö vaikuttaa tähän hienosäätöön hidastamalla, estämällä ja muuntamalla aivotoimintaa.


Kannabis
Cannabis Sativan, intialaisen hamppukasvin, kuivattua rouhetta kutsutaan marihuanaksi ja sen pihkasta saatua kidemäistä tai öljymäistä ainetta hasikseksi. Katunimiä: hasa, mari, tötsyt, pilvi, jointti, paukut, imut.

Kannabishumala riippuu annoksesta, käyttötavasta, käyttäjän mielentilasta ja muista käytetyistä päihteistä. Ajantajun, näön ja tunnon häiriöitä esiintyy, samoin vaikeutta hallita liikkeitä. Loppupäihtymyksen tajunnanlasku vaihtelee uneliaisuudesta koomamaiseen tilaan. Lapsilla ja nuorilla tajunnan lasku voi olla dramaattinen ja kylminä aikoina ulos sammumisen seuraukset vakavat. Tilannetta pahentaa joskus se, että kannabis laskee myös verensokeria.

Jo 10-20 kannabisannosta parissa kuukaudessa vaikuttaa otsalohkojen aivotoimintaan. Luonteenpiirteiden vivahteikkuus häiriytyy, ilmenee aloitekyvyttömyyttä. Entinen elämä tuntuu vieraalta. Käyttäjäryhmään samaistuminen korostaa tuntemuksia, jotka alkuvaiheessa tuntuvat "oikeilta" ja jännittäviltä. Raskaaseen kannabiksen käyttöön liittyy persoonan latistumista ja aivojen tietojenkäsittelyn heikentymistä. Tukholmalaistutkimuksessa kuvattiin hiljan kannabiksen käyttäjien yllättävää väkivaltakäyttäytymistä hermonpaineen alaisena. Uusimmat tutkimukset osoittavat lisäksi, että kannabis herkistää aivoja opiaateille (heroiini ja vastaavat). Kannabiksen käyttö edeltää usein koviin huumeisiin siirtymistä



Helsingin huumepoliisin entinen pitkäaikainen päällikkö ja Irti Huumeista ry:n puheenjohtaja Torsti Koskinen. Hän pitää kannabista erittäin vakavana ongelmana.
"Kannabis vaikuttaa perhe-elämään ja sosiaalisiin suhteisiin. Se aiheuttaa itsemurhia sekä kuolemantapauksia yhdessä muiden huumeiden kanssa käytettynä. Kannabis vaikuttaa ihmisen aivotoimintaan ja yhdessä alkoholin kanssa käytettynä se tekee käyttäjästään väkivaltaisen", Koskinen toteaa.
Hänen mukaansa muita kannabikseen liittyviä vaaroja ovat sen heroiiniakin voimakkaampi psyykeriippuvuus, sekä sen passivoiva vaikutus, mikä tekee käyttäjästä yleensä työkyvyttömän.
Koskisen väittämät ovat pahasti ristiriidassa objektiivisen farmakologisen näytön kanssa, mutta niillä on vahvat perusteet. Koskisen, kuten yleensä kaikkien poliisien ja vanhempainjärjestöissä työskentelevien, omat kokemukset kannabiksesta ovat kielteisiä. He joutuvat omakohtaisesti näkemään ja kokemaan sen kurjuuden, mitä kannabiksen ja muiden päihteiden ongelmakäyttö aiheuttaa. Silloin hienolla tieteellisellä näytöllä on hyvin vähän arvoa. Kuten Koskinen itse toteaa:
"Mikä on tosiasia? Tosiasia on se, minkä minä tunnen. Kaikki mitä minä kerron, perustuu ennen kaikkea kokemukseen."


Hoitoonhakeutumisviive 3-5 vuotta
Ensimmäistä kertaa päihdehoitoon hakeutuneiden alkoholin käyttö oli alkanut keskimäärin 13-vuotiaana, kannabiksen käyttö 15-vuotiaana, stimulanttien käyttö 19-vuotiaana ja opiaattien käyttö 20-vuotiaana.
Kannabiksen käyttäjillä käyttö oli muuttunut säännölliseksi parin vuoden kuluttua, ja ensimmäinen päihdehoitoon hakeutuminen oli tapahtunut tästä parin vuoden kuluttua keskimäärin 20-vuotiaana. Stimulanttien käyttäjillä käyttö oli säännöllistynyt kolmen vuoden kuluessa, ja ensimmäinen päihdehoitoon hakeutuminen oli tapahtunut tästä noin vuoden kuluttua keskimäärin 25-vuotiaana. Opiaattien käyttäjillä käyttö oli muuttunut säännölliseksi parin vuoden sisällä, ja päihdehoitoon hakeutuminen oli tapahtunut tästä alle vuoden sisällä, keskimäärin 24-vuotiaana.



Ja jottei syytettäisi yksipuolisuudesta, pössäytetään tähän perään kuin pilveksi ikään kamankäyttäjien, hemputtelijoiden ja innokkaimpien puolestapuhujien keskuskotisivun osoite:

http://www.cannabis.com/

Lue lisää

http://www.sky.org/

(Suomen kannabisyhdistys)

kamailunvastustelija kirjoitti:

Tuli etsittyä netistä vähän infonluonteista tutuntapaiselle kamailunkäyttöä aloittelevalle ja muistin täällä olleen kama-aiheisen viestin tuolta kaukomenneisyydestä, joten pläiskään 8 wordi-sivua infoa tähän näin ja kun alkajaisiksi siinä sattumoisin komeilee palstan vakionikkarin omilta sivuilta poimiskeltua.

Otteita uudesta kirjasta PÄIHDELÄÄKETIEDE (by K.A.Tikkanen 26 May 1999)
KANNABIS
s.139 "Kannabiksen on esitetty aiheuttavan pysyviä aivovaurioita. Tämä on kuitenkin kiistanalaista. Ilmeisesti kannabiksen merkittävin haitallinen vaikutus kohdistuu muistiin, arviointikykyyn ja motoriseen koordinaatioon. Kun se viipyy elimistössä erittäin pitkään, ovat sen käytön riskit suuria. Yksi marihuanasavuke nautittuna päivää ennen muistia tai koordinaatiokykyä vaativaa tehtävää huonontaa suorituskykyä ratkaisevasti. Vaarallisinta on, että verrattuna esimerkiksi alkoholi- humalaan käyttäjä ei pysty itse toteamaan heikentynyttä suorituskykyään. Marihuanan aiheuttama hyvänolontunne ym. helposti tunnistettavat subjek- tiiviset vaikutukset kestävät yhden savukkeen jälkeen vain muutamia tunteja, mutta suorituskyky heikkenee niin pitkäksi aikaa kuin yhdiste viipyy elimistössä." s.419 "o Laboratoriodiagnostiikka Verestä tai virtsasta otetusta näytteestä tutkitaan THC:n aineenvaihduntatuotteiden pitoisuudet. Kannabinolit häviävät elimistöstä hitaasti. Niiden puoliintumisaika on 8 vuorokautta, ja kerta-annos poistuu elimistöstä 2-4 viikon kuluessa. THC:n metaboliitteja voi löytyä virtsasta jopa 10 viikon ajan runsaan polttamisen jälkeen. Passiivinen kannabissavulle altistuminen voi antaa väärän positiivisen tuloksen. Kannabinoleja voidaan osoittaa myös rasvakudoksesta ja syljestä. Pitkän käytön jälkeen kannabinolit varastoituvat elimistöön ja voivat aiheuttaa ns. takaumia (flashback-ilmiöitä) vielä kauan viimeisen annoksen jälkeen." .. " o Krooniset psyykkiset vaikutukset Säännöllisen toistuvan kannabiksen käytön seurauksena THC:tä varastoituu rasvakudoksiin. Kroonista käyttöä seuraavat yksilölliset oireet: väsymys, velttous, haluttomuus, masentuneisuus ja usein pelkotilat, ahdistus, paniikkikohtaukset tai sekavuus. Kannabiksen pitkäaikainen käyttö johtaa yksilöllisiin psykologisiin muutoksiin ja käytöshäiriöihin (taulukko 1). Taulukko 1. Kannabiksen pitkäaikaisvaikutukset. ----------------------------------------------- Psyykkiset Heikentynyt oppimiskyky Häiriöitä ajan ja paikan ja etäisyyksien tajussa Persoonallisuuden muutos Amotivaatio-oireyhtymä Paniikkihäiriöitä, hallusinaatioita Somaattiset Keuhkotulehdukset, keuhkolaajentuma Pään alueen syövän lisääntynyt riski Immuniteetin häiriöt Alentunut libido ja syntyvyys Sikiön kasvuhäiriöt? ----------------------------------------------- THC:n on todettu heikentävän oppimiskykyä. Lyhytkestoinen muisti heikkenee ja kognitiivinen kapasiteetti muuttuu. Mielleyhtymät muuttuvat epäjohdonmukaisiksi, ja tilannearviointikyky heikkenee. Keskittymiskyky heikkenee, ja olennaisen erottaminen monimutkaisesta vaikeutuu. Käyttäjillä voi esiintyä häiriöitä ajan, paikan ja etäisyyksien tajussa. Reaktioaika pitenee ja liikkeiden koordinointi vaikeutuu. Limbisen järjestelmän häiriöt heijastuvat muuttuneina tunne- ja mielihyvän kokemuksina. Runsas käyttö johtaa persoonallisuuden muutoksiin, passiivisuuteen ja haluttomuuteen. Suuret kannabis- annokset voivat aiheuttaa ahdistusta, harhaluuloisuutta ja pahimmillaan paniikkikohtauksia, harha-aistimuksia, minuuden tunnon heikkenemistä ja todellisuuden tajun hämärtymistä. Säännöllisistä käyttäjistä 1/3:lla esiintyy käytön eri vaiheissa ärtyisyyttä tai pelko- ja masennustiloja. Kannabiksen passivoiva vaikutus voi laajentua amotivaatio-oireyhtymäksi, johon kuuluvat korostunut välinpitämättömyys, heikentynyt ongelmanratkaisukyky, heikentynyt keskittymiskyky, madaltunut ärsyyntymiskynnys sekä heikentynyt kyky normaaliin vuorovaikutukseen. Käyttäjät ovat sisäänpäinkääntyneitä ja heidän ajatuksenkulkunsa on pirstoutunutta, Käytön lopettamisen jälkeen tila voi kestää jopa 6-9 kuukautta. Oireyhtymän esiintyvyydestä on kuitenkin erilaisia arvioita, eikä sitä ole pystytty osoittamaan kontrolloiduissa laboratoriokokeissa. Suuriannoksiseen kannabiksen käyttöön on raportoitu liittyvän pidentyneitä tai kroonisia psykoottisia tautitiloja. Niitä ei voi erottaa klassisesta skitsofreniasta, ja niinpä sairastumiseen saattavat vaikuttaa nuut skitsofrenian riskitekijät tai premorbidi psykopatologia." Kappaleesta "Huumeet ja aivokomplikaatiot" s.482:"Kannabis vie lähimuistin ja pahentaa skitsofrenian oireita. Muistihäiriön on todettu jatkuvan ainakin kuuden viikon ajan kannabiksen käytön keskeyttämisen jälkeen. Aine sitoutuu frontaalisen ja parietaalisen aivokuoren sekä hippokampuksen (muistikeskuksen) harmaaseen aineeseen. Hippokampusneuronien vahingoittuminen voi olla muistihäiriön syy, sillä kannabistoksikaatio aiheuttaa samoja käytöshäiriöitä kuin muustakin syystä johtuva hippokampusvaurio. Aivoinfarktikin voi laueta kannabiksen käytön seurauksenam ja syyksi on epäilty korkeata verenpainetta tai vasospasmia." -otteet kirjasta Mikko Salaspuro, Kalervo Kiianmaa, Kaija Seppä: PÄIHDELÄÄKETIEDE, Duodecim,1.painos, Jyväskylä 1998 Elikkä opiskelijat, koululaiset huom: Karttakaa (myös) kannabista, sillä voitte tuhota muistinne, oppimiskykynne ja -halunne. Ks. myös lisätietoa Sekalaista palstalta -------------------------------------------------------------------------
Author: Kari A. Tikkanen
City : Oulu
State : FINLAND
Union : EUROPE UNION (EU)
Date : 28 Sep 1999




KANNABIS, PÄIHDE:
 CANNABIS SATIVA ON RUOHOKASVI
 HEDEKUKKA (MALE), EMIKUKKA (FEMALE)
 ERITYISESTI EMIKUKASSA JA YLEMMISSÄ LEHDISSÄ, JOISSA ON 5-11 PIKKULEHTEÄ, ON TAHMEAA ÖLJYÄ, JOSSA PSYKOAKTIIVISET YLI 60 ERI KANNABINOLIA.
DELTA-9-TETRAHYDROKANNABINOLI, THC, (GAONI JA MECHOULAM -64), SUURIN OSA TÄTÄ, MUUT VÄHEMMÄN AKTIIVISIA.
 KANNABIS ON HALLUSINOGEENINEN, STIMULANTTI JA SEDATIIVI SAMAAN AIKAAN: OMA FARMAKOLOGINEN RYHMÄNSÄ.
 KANNABIS TOIMII KEHOSSA AINAKIN OSALTAAN RESEPTORIEN KAUTTA, JOITA AIVOISSA JA PERIFERIASSA ILMEISESTI USEITA ERILAISIA.
RESEPTORI:
RADIOAKTIIVISESTI MERKITTY THC KIINNITTYY EPÄSPESIFISESTI KAIKKEEN NEURAALISEEN PINTAAN VIITATEN SIIHEN, ETTÄ SE VAIKUTTAA SEKOITTUMALLA SOLUKALVOIHIN (MARTIN -86).
 KANNABINOLIT INHIBOIVAT ENTSYYMIÄ, JOKA SYNTETISOI SYKLISTÄ
 AMP:TÄ SOLUVILJELMÄSSÄ.
 MONI RESEPTORI VÄLITTÄÄ SIGNAALINSA SOLUN SISÄOSIIN SYKLISTÄ AMP:TÄ MUUTTAEN, NIIN ILMEISESTI KANNABINOLIT EIVÄT VAIN EPÄSPESIFISESTI HAJAUDU SOLUKALVOILLE (HOWELETT-88).
RESEPTORIN MÄÄRITTÄMINEN JA KARAKTERISOINTI (DEVANE -88) .
 JAKAUTUMINEN AIVOISSA KARTOITETTIIN LASKEMALLA (MM. HERKENHAM-90)
 KANNABINOLIRESEPTORIN GEENI KLOONATTIIN ROTALLE (MATSUDA-90) JA IHMISELLE (GERARD -91) JA SE 97% SAMA KUIN ROTALLA. ESIINTYY MYÖS HEDELMISSÄ (BONNER -90) ELI VANHAA PERUA.
 AUTORADIOGRAFIASSA RUNSAASTI RESEPTOREITA, IHMISEN KORTEKSI, HIPPOKAMPUS, PIKKUAIVOT SEKÄ BASAALIGANGLIOIDEN NUKLEUKSISSAPARS RETIKULATA, SUBSTANTIA NIGRA JA GLOBUS PALLIDUS, VÄHÄN RESEPTOREITA AIVORUNGOSSA JA SELKÄYTIMESSÄ (HERKENHAM-92).
EDELLÄMAINITUSTA SEURAA, ETTÄ.
KANNABINOLEJA VIRHETOIMINTANA SITOVAT RESEPTORIT KORTEKSISSA JA HIPPOKAMPUKSESSA LIITTYVÄT KOGNITIIVISIIN (TAJUNNAN SISÄLTÖ) TOIMINTOIHIN ELI
 ASSOSIAATION MENETYS,
 AJATUKSEN FRAGMENTAATIO JA
 EPÄSELVYYS YRITYKSESSÄ MUISTAA ÄSKEN TAPAHTUNUT (HOLLISTER -86)
BASAALIGANGLIOIDEN JA PIKKUAIVOJEN SUURI RESEPTORIPITOISUUS VIITTAAVAT KANNABIKSEN JA LIIKKUVUUDEN KONTROLLIN YHTEYTEEN. KANNABINOLIT SEKAANTUVAT LIIKKEEN KOORDINOINTIIN.
KANNABIKSELLA ON HEIKKO EFEKTI KARDIOVASKULAARISIIN JA ERITYISESTI HENGITYSFUNKTIOON (HOLLISTER -86).
AIVORUNGOSSA JA SELKÄYTIMESSÄ ON VÄHÄN KANNABISTA SITOVIA RESEPTOREITA.
LÖYTYI RESEPTORIIN LUONTAISESTI KIINNITTYVÄ AIVOMOLEKYYLI,ARACHIDONYLETHANOLAMIDI, ANANDAMIDI (SANSKRIITTIA,= AUTUUS), JOKA RASVALIUKOINEN VOIMAKKAASTI KUTEN THC (DEVANE -92).
MITKÄ SOLUT SITÄ VALMISTAVAT JA MIKÄ ON SEN ROOLI FYSIOLOGISESTI?
ANANDAMIDI REAGOI SOLUJEN KANSSA JOSSA ON RESEPTORI, MUTTA EI SOLUJEN KANSSA, JOSTA RESEPTORI PUUTTUU.
ILMEISESTI RESEPTOREILLA ON ALATYYPPEJÄ SILLÄ MM. PERNASSA ON KANNABISTA SITOVA RESEPTORI, JOKA ON KLOONATTU JA SITÄ EI OLE TODETTU AIVOISSA (MUNRO-93).
KANNABIKSEN MUODOT:
MARIJUANA
KUIVATUT KUKINNOT, ERITYISESTI EMIKUKAT JA YLEMMÄT TERÄLEHDET, JOISSA TAHMEAA KANNABINOLIPITOISTA ÖLJYÄ
PITOISUUTEEN VAIKUTTAA KASVUOLOSUHTEET, KASVIN GENEETTINEN OMINAISUUS JA MAAPERÄ.
THC-PITOISUUS KASVISSA LÄHES TÄYDESTÄ NOLLASTA 5%:IIN KASVINYLIMMISSÄ LEHDISSÄ JA KUKINNOISSA 14%IIN GENEETTISEN VAIHTELUN VUOKSI ERITYISESTI (KUITUKASVI JA PÄIHDEKASVI -VARIAATIOT VÄLIMUOTOINEEN).
VÄRI VIHREASTÄ HARMAASEEN JA RUSKEAAN JA RIIPPUU KUIVATUSTEKNIIKASTA.
YLEENSÄ MARIJUANASÄTKÄ KOOSTUU LEHTI- JA VARSIOSARAAKA-AINEESTA, 0.5-5% THC, KASVIN YLÄOSISTA TEHTYNÄ 7-14(PAINO)%
HASHIS
KOOSTUU KANNABISKASVIN KUIVATUSTA PIHKASTA JA KUKINTOPURISTEESTA.
VÄRI VAALEAN RUSKEASTA RUSKEAAN JA LÄHES MUSTAAN.
MYYDÄÄN PAKSUINA PALOINA TAI KUUTIOINA.
THC-PITOISUUS 2-8%, JOSKUS 10-20%
HASHISÖLJY
VISKOOSIA AINETTA, TEHTY ORGAANISELLA LIUOTTIMELLA HASIKSESTA TAI MARIJUANASTA, JOSTA FILTTERÖITY UUTOS KONSENTROITU, JOKA JOSKUS VIELÄ JATKOPUHDISTETAAN.
VÄRI KIRKAS TAI KALVAKKA KELTAINEN/VIHREÄ, RUSKEAAN TAI MUSTAAN SAAKKA.
THC-PITOISUUS 15-50%, JOSKUS 70%
ANNOSTELUTAVAT:
YLEENSÄ INHALOINTI
MARISÄTKÄ
TUPAKKASÄTKÄN KOKOINEN TAI ISOMPI TUPAKKAA MUKAAN PALAMIKSENHELPOTTAMISEKSI FILTTERI USEIN MUKAAN SÄTKÄÄN
HASHIS
TUPAKAN SEASSA SÄTKÄNÄ, USEAMMIN PIIPUSSA TUPAKAN KANSSATAI ILMAN. MYÖS VESIPIIPUSSA , SILLÄ VESI VIILENTÄÄ INHALOIDUN SAVUN JA SIVUVIRTAUS ON VÄHÄISEMPI.
HASISÖLJYÄ LAITETAAN MUUTAMA TIPPA TUPAKKAAN TAI PIIPPUUNTAI ÖLJYÄ KUUMENNETAAN JA HÖYRY INHALOIDAAN.
INHALOINTI SYVÄÄN JA PITKÄÄN HENGITYSTÄ PIDÄTTÄEN
SEKUNTTEJA, JOTTA MAKSIMAALINEN ABSORPTIO KEUHKOISTA VERENKIERTOON.
HASHIS VOIDAAN LAITTA KEITOKSEEN TAI LEIVONNAISEEN JA SYÖDÄ, JOLLOIN PSYKOAKTIIVISEN EFEKTIN ALKU VENYY TUNNILLA.
TUTKIMUSKÄYTÖSSÄ MYÖS PUHDISTETTUA THC:TÄ GELATIINIKAPSELISSA, JOKA NIELLÄÄN.
INTIASSA TEETYYPPINEN JUOMA LEHDISTÄ UUTETTUNA.
INTOKSIKAATIORISKI SUUN KAUTTA ANNOSTELUSSA ISOMPI KUIN INHALOIDESSA, EFEKTI NOPEAMMIN INHALOIDESSA JA NÄIN KONTROLLI PAREMPAA.
THC I.V. INJEKTIONA ON KÄYTETTY FARMAKOKINEETTISISSÄ TUTKIMUKSISSA.
AIHEUTTAA KIPUA JA TULEHDUSTA PISTOSPAIKKAAN, LIUKENEMATTOMAN THC AIHEUTTAMANA. LIUKOISUUS LUOKKAA 1 OSA THC:TÄ 4000 OSAAN VETTÄ. AIHEUTTAA MYÖS TOKSISIA SYSTEEMISIÄ EFEKTEJÄ.
ANNOSTUS:
KANABISSÄTKÄ, PAINO 0.5-1 G
THC:TA 5-150 MG, KUN THC PITOISUUS 1-15% SIITÄ INHALOITUU SAVUUN 20-70%, JOSTA OSA SIVUVIRTAUKSEEN, KEUHKOISTA VERENKIERTOON TULEE SÄTKÄN THC:STÄ 5-25% (KESKIMÄÄRIN 19%), TEKNIIKASTA RIIPPUEN (OHLSSON-80)
MARIJUANASÄTKÄ RIITTÄÄ 2-3:LLE JA 2-3 MG VERENKIERTOON IMEYTYNYTTÄ THC:TÄ AIHEUTTAA PÄIHDETILAN ALOITTELIJALLA
SUURKULUTTAJA KÄYTTÄÄ MINIMI 4-5 KANNABISSÄTKÄÄ/VRK ELI KEHOON NOIN 25-45 MG THC:TÄ/VRK VÄHINTÄIN
SUUN KAUTTA 10 MG/VRK MATALA JA 25MG/VRK KORKEA ANNOS
I.V. ANNOSTELUSSA JOTAIN EFEKTIÄ 1.5 MG ANNOKSELLA JA PÄIHDETILA 2-3 MG ANNOKSELLA.
SAMA TULOS SEKÄ ALOITTELI-JALLA ETTÄKOKENEELLA KÄYTTÄJÄLLÄ (EHKÄ EI TOLERANSSIA?)
KÄYTÖN KUVA:
EHKÄ 20-30% NUORISTA AIKUISISTA ON KOKEILLUT JA 5-10 KAIKISTA AIKUISISTA
HAETAAN RAUKEUTTA, EUFORIAA, TULLA PÄIHTYNEEKSI, KOKEILUN VUOKSI, UTELIAISUUTTAAN
EHKÄ 10 % KAIKISTA KOKEILIJOISTA JATKAA SUURKULUTTAJINA
LÄHES PÄIVITTÄIN JA VIIKOTTAIN OTTAJIA ON 20-30 PROSENTTIA KAIKISTA KOKEILIJOISTA (DONNELLY JA HALL -94)
TAPAKÄYTTÄJISTÄKIN SUURI OSA LOPETTAA 25-30 VUOTIAINA, AINAKIN MAISSA, JOISSA KÄYTTÖ ON KRIMINALISOITU.
TOLERANSSIN VUOKSI INHALOIJAT JA SUUN KAUTTA OTTAJAT HALUAVAT ISOJA KERTA-ANNOKSIA
KÄYTTÄJÄ ON MIES, VÄHÄN KOULUTETTU, ALKOHOLIA KESKIM. ENEMMÄN KÄYTTÄVÄ JA KOKEILLUT MUITAKIN PÄIHTEITÄ
METABOLIA:
OSA YLI 60 KANNABINOLISTA ON PSYKOAKTIIVISIA
OSA MUUTEN BIOLOGISESTI AKTIIVISIA JA OSA INAKTIIVISIA
PSYKOAKTIIVINEN THC ABSORPOITUU KEUHKOISTA VERENKIERTOON. MINUUTEISSA SIITÄ METABOLOITUU MAKSASSA ENTSYYMIEN TOIMESTA KAKSI PÄÄTYYPPIÄ (MUITAKIN ON), 9-KARBOKSI-THC (EI PSYKOAKTIIVINEN) JA HETI PERÄÄN 11-HYDROKSI-THC (ON 20% THC:TÄ PSYKOAKTIIVISEMPI,LÄPÄISEE VERI-AIVOESTEEN THC:TÄ NOPEAMMIN JA POISTUU VERENKIERROSTA NOPEASTI).
MUUTKIN HYDROLYSOIDUT THC-METABOLIITIT OVAT PSYKOAKTIIVISIA.
SUUN KAUTTA KANNABISTA ANNOSTELTAESSA THC IMEYTYY VERENKIERTOON 2-3 TUNNISSA SUOLISTOSTA JA 11-HYDROKSI-THC PITOISUUS VERESSÄ ON PITEMPÄÄN KORKEA (HAWKS-82).
VEREN THC HUIPPU ON 10 MIN KULUTUA INHALAATION ALUSTA, VAIKKA SÄTKÄN POLTTO JATKUISIKIN. PITOISUUS LASKEE TUNNISSA 10-20 OSAANSA. THC HÄIPYY OSAKSI METABOLOITU-MATTA LIPIDIPITOISIIN KUDOKSIIN, MM. AIVOIHIN JA OSAKSI SE METABOLOITUU HETI ALUSSA.
THC JA METABOLIITIT SITOUTUVAT VOIMAKKAASTI RASVALIUKOISINA KEHON RASVAKUDOKSIIN, JOSTA NE HITAASTI VAPAUTUVAT VERENKIERTOON JA ELIMINOITUVAT AIKANAAN, LÄHINNÄ VIRTSAAN JA ULOSTEESEEN.
TAPAKÄYTTÄJÄLLÄ 1/2 KEHOON SAATETUSTA YKSITTÄISESTÄ. THC-ANNOKSESTA POISTUU 3-5 VRK KULUESSA (JOHANSSON-88).
VÄLITÖN METABOLIA IMEYTYMISEN JÄLKEEN ON TAPAKÄYTTÄJÄLLÄ NOPEAMPAA KUIN KOKEILIJALLA.
SILTI TAPAKÄYTTÄJÄLLÄ THC JA METABOLIITIT KERTYVÄT KEHOON JA VERESSÄ EDELLÄMAINITUT AINEET OVAT MITATTAVISSA PÄIVIÄ KÄYTÖN LOPUTTUA JA MITATTAVIA MERKKEJÄ KANNABINOLEISTA ON VIELÄ USEITA VIIKKOJA.
9-KARBOKSI-THC PIIKKI ON 20 MIN KULUTTUA POLTON ALUSTA. PÄIHDEPIIKKI ON 20-30 MIN THC VERIPIIKIN JÄLKEEN (JOKA 10 MIN KUL. ALUSTA) ELI 30-40 MIN KULUTTUA INHALAATION ALUSTA.
PÄIHDETILAN KESTO 2-3 TUNTIA.
KANNABINOLIEN JAKAUTUMINEN KEHOSSA
VERESSÄ
THC PLASMAPITOISUUS VOI VAIHDELLA VÄLILLÄ 0-500 NG/ML.
ESIM. VERIPLASMAN THC PITOISUUS VOI OLLA 2 NG/ML TUNTI MIEDON MARIJUANA-SÄTKÄN JÄLKEEN.
PITOISUUS VOI SÄILYÄ TÄLLÄ TASOLLA EHKÄ 9 TUNTIA,JOS SÄTKÄ ON HYVIN SUURI THC -PITOISUUDELTAAN.
TAPAKÄYTTÄJÄLLÄ 2NG/ML PITOISUUS SÄILYY USEITAPÄIVIÄ (VAIKKA PITÄISIKIN TAUKOA) JOHTUEN VARASTOITUNEEN THC:N HITAASTA VAPAUTUMISESTA TAKAISIN VERENKIERTOON.
10-15 NG/ML THC PITOISUUS VERESSÄ OSOITTAA, ETTÄ KÄYTTÖ ON OLLUT ÄSKETTÄISTÄ.
VIRTSASSA
MITÄ ENEMMÄN METABOLIITTEJA VIRTSASSA, SEN TUOREEMPI KÄYTTÖ. THC:STÄ SELLAISENAAN VAIN PIENIÄ JÄÄMIÄ VIRTSAAN.9-KARBOKSI-THC:TÄ ON 30 MIN KULUTTUA INHALOINNISTA VIRTSASSA
METABOLIITTEJA LÖYTYY ENSIKÄYTÖN JÄLKEEN USEITA PÄIVIÄ VIRTSASTA JA TAPAKÄYTTÄJILLÄ VIIKOISTA KUUKAUSIIN (ELLIS-85).
VIRTSAKOKEELLA EI VOIDA EROTELLA ONKO KÄYTTÖ TAPAHTUNUT VRK SISÄLLÄ VAI YLI KK SITTEN.
RASVAKUDOKSISSA
VARASTOITUMINEN RASVAKUDOKSEEN BIOPSIAN MUKAAN AINAKIN 28 VRK AJAKSI (JOHANSSON-87)
SYLJESSÄ
SYLKINÄYTE MAHDOLLISTAA KÄYTÖN AJANKOHDAN JÄLJITTÄMISEN PÄIVISTÄ JA VIIKOISTA TUNTIEN TARKKUUTEEN (THOMPSON JA CONE-87)
SYLJEN THC -PITOISUUS KORRELOI SUBJEKTIIVISESTI PÄIHDE-TILAAN JA SYDÄNPULSAATIOON (MENKES-91)
HIUKSISSA
THC:N KÄYTÖN JÄLJET OVAT LÖYDETTÄVISSÄ KERTYMINÄ HIUKSIIN, KUUKAUSIEN TAKAA, HIUKSIEN PITUUDESTA RIIPPUEN.
PÄIHDETILA JA KANNABINOLIEN PITOISUUDET:
KANNABIKSEN KÄYTTÖ AIHEUTTA ANNOSSIDONNAISEN BEHAVIORISTISTEN (ULKOISEN KÄYTTÄYTYMISEN MUUTOKSET) JA KOGNITIIVISET (TAJUNNAN SISÄLTÖÖN LIITTYVÄT) TOIMINTOJEN LAAJA-ALAISET HUONONTUMISET.
AUTOILIJAN KANNABISTESTIÄ EI OLE VIELÄ OLEMASSA.
PÄIHTYMYSTILAN ARVIOINTIIN TARVITTAISIIN KEHON KOKONAISPÄIHDEANNOS, JOKA EI MITATTAVISSA KÄYTÄNNÖSSÄ.
SYLKITESTI?
THC VOI OLLA AIVOISSA AKTIIVINEN OMIA AIKOJAAN RASVAKUDOKSESTA IRROTESSAAN, VAIKKA VERIPITOISUUS OLISI MITTAAMATTOMISSA.
PASSIIVINEN INHALAATIO:
MITATTAVISSA PITOISUUKSIA YLI VIRTSATESTIPOSITIIVISEN RAJAN (YLI 20 NG/ML 9-KARBOKSI-THC:TÄ), KUN ALTISTUU POIKKEUKSELLISEN RUNSAASTI, TÄSSÄ NIIN,ETTÄ 6 HENKILÖÄ POLTTAA HUONEESSA SAMANAIKAISESTI MARIJUANASÄTKÄÄ. ALTISTUNEELLA VOI OLLA TÄLLÖIN MYÖS PÄIHDE-TUNTEMUKSIA (MORLAND -85)
AKUUTIT PSYKOLOGISET JA FYYSISET VAIKUTUKSET:
PÄIHDETILA, JOSSA TIETOISUUDEN MUUTTUNUT TASO, JOSSA LIEVÄ EUFORIA, RELAKSAATIO, AJANTAJUN HÄIRIÖ, JA VOIMISTUNUT TAVALLISTEN AISTIMUKSELLISTEN KOKEMUSTEN HAKU, KUTEN SYÖMINEN, FILMIEN KATSOMINEN TAI MUSIIKIN KUUNTELU.
KANNABIKSESTA PÄIHTYNYT ON SOSIAALISESSA KANSSAKÄYMISESSÄ TARTTUVALLA NAURULLA SITÄ SÄESTÄVÄ TAI SUULAS.
KOGNITIIVISET VAIKUTUKSET HUOMATTAVIA KUTEN HEIKENTYNYT LYHYTMUISTI, ASSOSISAATION KADOTTAMINEN, MIKÄ MAHDOLLISTAA LUISUMISEN UNELMOINTIIN JA HAAVEILUUN
MOTORINEN TAITO JA REAKTIOAIKA HEIKKENEVÄT JA AKTIVITEETTIEN OSAAMINEN RAPISTUU.
PELKOTILAT OVAT YLEINEN OIREKUVA, JOSKUS PANIIKKIREAKTIOT; TUNNE, ETTÄ ASIAT MENEE PIELEEN; HUONOVOINTISUUS TAI EPÄMIELLYTTÄVÄN MASENTUNUT TUNNE.
HARVOIN SUURILLA ANNOKSILLA HALLUSINAATIO, DELUUSIO PYSKOOTISENA LMENTYMÄNÄ, OHIMENEVÄSTI - UUSIEN ISOLLA RISKILLÄ, JOS ANNOS UUSITAAN.
ERITYISESTI NUORILLA, KOKEMATTOMILLA KOKEILI-JOILLA JA HERKILLÄ ON EPÄMIELLYTTÄVIÄ OLOTILOJA. MAHDOLLISESTI MYÖS NIILLÄ, JOILLA ON SKITSOFRENIA-ALTTIUTTA.
SUUN KAUTTA ANNOSTELU LISÄÄ EPÄM. TUNTEMUSTEN RISKIÄ.
PÄIHDETILASSA SYDÄMEN SYKE NOUSEE 20-50 %, ALKAA NOUSTA 5 MIN:SSA JA KESTÄÄ 2-3 TUNTIA. RR NOUSEE ISTUEN JA LASKEE SEISTEN. SYDÄMEN TYÖ LISÄÄNTYY.
KEUHKOISSA BRONKODILATAATIO PÄIHDETILASSA. MAHDOLLISET ALLERGISET REAKTIOT INHALOIDUN KANNABIKSEN SISÄLTÄMISTÄ EPÄPUHTAUKSISTA TAI AINEIDEN SUORISTA ÄRSYTYKSISTÄ.
VARMAA YLIANNOKSEEN KUOLLUTTA EI OLE, INFARKTIIN KUOLLEITA KUVATTU, MUTTA NÄYTTÖ SYYSTÄ EPÄSELVÄÄ. FATAALI ANNOS ELÄIMISTÄ EVALUOIDEN ON KILOJA THC:TÄ KEHOSSA.
KANNABIKSEN PITKÄAIKAISKÄYTÖN VAIKUTUKSET
SOLUTASON VAIKUTUKSET:
THC VOI MUUTTAA SOLUN METABOLIAA JA DNA SYNTEESIÄ KOEPUTKESSA.
KANNABISSAVU ON MUTAGEENISTÄ, KUTEN TUPAKASSA ELI EI CANNABINOLIEN VAAN MUIDEN AINESOSIEN VUOKSI ERITYISESTI- ASIA EPÄSELVÄ.
HEIKENTÄÄ SOLUVÄLITTEISTÄ JA HUMORAALISTA PUOLUSTUSJÄRJESTELMÄÄ JYRSIJÖILLÄ. IHMISELLÄ EI KLIINISTÄ VAIKUTUSTA HAVAITTU SELVÄSTI KÄYTTÄJILLÄ.
IMMUUNIJÄRJESTELMÄN VARAKAPASITEETTIÄ EHKÄ RIITTÄÄ HAITOISTA HUOLIMATTA IHMISELLÄ?
SYDÄN-JA VERISUONITAUDIT:
RISKI AINAKIN KUTEN TUPAKALLA. ATEROSKLEROOSI, HYPERTERNSIO, SYDÄMEN RASITTUMINEN KÄYTÖSSÄ, KUVATUT INFARKTIT-SYY? (TUPAKKA,KANNABIS,MUU SYY)
KANNABIS EI SOVELLU SYDÄNSAIRAALLE JO SYDÄN- JA VERISUONIHAITTOJENSA VUOKSI.
HENGITYSTIET:
KEHITTÄVÄT KROONISTA BRONKIITTIA,
HEIKENTÄVÄT ILMATEIDEN TOIMINTAA KUDOSÄRSYTYKSEN KAUTTA.
YSKÄ, LIMAYSKÖKSET JA LÄÄHÄTYS/OBSTRUKTIO
ASTMAISUUS, KEUHKOLAAJENTUMA JA KEUHKOSYÖPÄ YM.
HENGITYSTIESYÖVÄT KUTEN TUPAKAN POLTAJILLA.
LISÄÄNTYMISELIMET:
KANNABINOLIT OVAT RAKENTEELTAAN LÄHELLÄ STEROIDEJA, JOKA VOISI SELITTÄÄ HORMONAALISTA VAIKUTUSHERKKYYTTÄ.
ELÄIMILLÄ NE HÄIRITSEVÄT SELVÄSTI TOIMINTOJA.
 TESTOSTERONIN TUOTANTO LASKEE (NAARAILLA LH) SIITTIÖIDEN TUOTANTO,
 LIIKKUMISKYKY JA HEDELMÖITYSKYKY HEIKKENEE JA OVULAATIO SEKÄ
 MENSTRUAATIO HÄIRIINTYY NAARAILLA.
PROLAKTIINI NOUSEE JA KESKENMENORISKI KASVAA JA ELÄINTEN PENNUT OVAT NORMAALIA PIENEMPIÄ TAI KASVU ON HIDASTUNUT.
SYY?-RASKAUDEN AIKAINEN HYPOKSIA KUTEN TUPAKALLA TAI OSIN CANNABINOLIEN SUORA VAIKUTUS??
ILMEISESTI KANNABIS HÄIRITSEE SIKIÖNKEHITYSTÄ, LÄPÄISEE ISTUKAN HYVIN JA KERTYY SIKIÖÖN, MUTTA NÄKYVÄT EPÄMUODOSTUNEISUUDET VAATIVAT ISOJA ANNOKSIA THC:TÄ IHMISILLÄ.
TOSIN VISUAALISEN SYSTEEMIN KEHITYSVIIVETTÄ ALLE 6 KK IÄSSÄ, SAMOIN MOTORISTA LEVOTTOMUUTTA TAVATAAN, KANNABISÄIDEILLÄ (FRIED 1980-92).
ULTRASTRUKTURAALISET MUUTOKSET?
ERITYISESTI PREPUBERTEETTI-IÄSSÄ ALOITETTU KANNABIKSEN KÄYTTÖ VOI SIIRTÄÄ MURROSIÄN NORMAALIA KULKUA. PITUUSKASVU, LIHASMASSA YM.PARRANKASVU VIIPYY (COPELAND -80).
HORMONAALISET HEIJASTEET ILMEISIMPIÄ RASKAUDEN AIKANA, SIKIÖLLÄ VASTASYNTYNEELLÄ JA MURROS-IÄSSÄ.
EHKÄ LEUKEMIARISKI (ANLL), ERÄS TUTKIMUS, KANNABIS-ALTISTUS RASKAUDEN AIKANA JA RISKI LAPSEN LEUKEMIAAN KOHOSI. (ROBINSON -89)
KANNABIKSEN PITKÄAIKAISKÄYTÖN PSYKOLOGISET VAIKUTUKSET
MURROSIÄN KEHITYS:
NUORELLA KANNABISTA KÄYTTÄVÄLLÄ ON PIKKURIKOLLISUUTTA, ASIOIDEN LAIMINLYÖNTIÄ HEIKKO KOULUTUS, PUTOAA KOULUTUSOHJELMISTA ERIUSKOISUUSRISKI, LAHKOT MM.
HEIKKO JÄRJESTELYKYKY LAITTAA ASIOITA KUNTOON, HUONO TYÖPAIKASSA PYSYVYYS
YLLÄMAINITUT VAIKUTTAVAT KÄYTTÄJÄN MYÖHEMPIIN ELÄMÄN VALINNAN MAHDOLLISUUKSIIN, RAJAAVAT TALOUDELLISESTI, AMMATILLISESTI, ELÄMÄNLAADULLI-SESTI HÄNEEN JA HÄNEN MAHDOLLISEEN PERHEESEEN.
NUORILLA KÄYTTÄJILLÄ ON MYÖHEMMIN KÄYTÄNNÖSSÄ PERHEEN MUODOSTAMISONGELMIA, ONGELMIA MIELENTERVEYDEN KANSSA KRIMINALITEETTIRISKIÄ.
VIEROITUSOIREET:
TOLERANSSI KEHITTYY TAPAKÄYTÖSSÄ, ANNOS NOUSEE , KARDIOVASKULAARISET HEIJASTEET VÄHENEVÄT JA PSYYKKINEN EFEKTI VAATII ANNOKSEN NOSTOA.
VIEROITUSOIREET MUISTUTTAVAT ALKOHOLIA RAUHATTOMANA OLONA, ÄRTYNEISYYTENÄ, UNIVAIKEUKSINA, PAINAJAISINA.
KESTO ON VIIKKOJA, MUTTA ALKOHOLIA LAAKEAMPI JA ERILAINEN PSYYKKISEN TOIMINTAKYVYN PALAUTUMISEN HITAUDESSA.
VIEROITUSYRITYS
120 HENKEÄ, KESKIM. 32 VUOTIAITA JA 16 VUOTTA MARIJUANAN KÄYTTÖÄ,
METODI SOSIAALINEN SUPPORTIO JA RELAPSIN PREVENTIO.
TULOS 1 KK JÄLKEEN 30 % KUIVILLA JA VUODEN KULUTTUA 17% (ROFFMAN -88).
KANNABISVIEROITUSOIREET OVAT OLEMASSA JA VAIKEUTTAVAT IRTIPÄÄSYÄ AINEESTA.
AMOTIVAATIOSYNDROOMAA:
EHKÄ ON, NÄYTTÖ KUITENKIN EPÄVARMAA
EI EDES KROONISILLA KÄYTTÄJILLÄ ASIA OLE AIVAN SELVÄÄ. TOISAALTA IHMISET ERILAISIA JA JOKAINEN ON VAIN ITSENSÄ KOTNROLLINÄYTTÖ VAIKEAA.
KOGNITIIVISET, PITKÄAIKAISKÄYTÖN VAIKUTUKSET:
KORKEAMMAN TAJUNNAN SISÄLTÖÖN LIITTYVÄN MUISTITOIMINNON HEIKKENEMINEN.
TARKKAAVAISUUS, JÄRJESTELYKYKY JA OLENNAISEN EROTTAMINEN MONIMUTKAISESTA INFORMAATIOSTA HEIKKENEE.


Kannabis ei ole mieto huume
Yleisesti julkisuudessa on hellitty käsitystä, että kannabis ja sen vaikuttavin aine, Delta-9-tetrahydrokannabinoidi (THC) vaikuttaisi ihmiseen vain vähän tai ei ollenkaan. Jo yhden poltetun kannabissavukkeen jälkeinen THCn metabolia näkyy ihmiselimistössä 6 viikon ajan.
On selvää näyttöä, että varhain aloitettu kannabiksen käyttö (alle 17-vuotiaana) johtaa aivojen harmaan aineen vähenemiseen ja valkean aineen lisääntymiseen ja siten aivojen rakenteen pysyviin muutoksiin (W. Wilson et al, 2000, Brain Morphological Changes and Early Marihuana Use).
Kannabiksen käyttö heikentää lyhytaikaismuistia, uuden oppimista ja ylläpidettyä tarkkaavaisuutta (B. Phariss, 1998, Psychological and Psychiatric consequences of Cannabis).


Tietopaketti: kannabis - THC
Päihdehampusta on eristetty 421 kemiallista ainesosaa, joista huumaaviksi luokitellaan 61 ainetta. Yksi vaikuttava aine (kannabinoli) on THC(delta-9-tetrahydrokannabinoli), joka on poikkeuksellisen rasva- eli kudoshakuinen ja siten elimistöön varastoituva. Yksittäinen päihdeannos THC:tä (noin 10mg) poistuu elimistöstä noin kuuden viikon sisällä. Jos annos toistetaan alle kuuden viikon sisällä edellisestä käyttökerrasta, kehoon kertyy THC:tä.
Kannabinolit (kuten THC) hakeutuvat nopeasti vernekierrosta kudoksiin ja solujen sisälle. Kannabinolit pystyvät sitoutumaan elimistön omiin aistimien pääte-elimiin (reseptoreihin) ja näin ne varmasti muuttavat mm. hermosolujen keskinäistä vuorovaikutusta. THC:lle sopivia reseptoreita löytyy aivoista kaikkialta, mutta erityisen tiheästi otsalohkon etupuoliselta aivokuorelta. Otsalohkon etupuolinen aivokuori on se aivojen osa, joka vastaa ihmisen kaikkein korkeimmasta älyllisestä käyttäytymisestä. Kannabiksen käyttö vaikuttaa tähän hienosäätöön hidastamalla, estämällä ja muuntamalla aivotoimintaa.


Kannabis
Cannabis Sativan, intialaisen hamppukasvin, kuivattua rouhetta kutsutaan marihuanaksi ja sen pihkasta saatua kidemäistä tai öljymäistä ainetta hasikseksi. Katunimiä: hasa, mari, tötsyt, pilvi, jointti, paukut, imut.

Kannabishumala riippuu annoksesta, käyttötavasta, käyttäjän mielentilasta ja muista käytetyistä päihteistä. Ajantajun, näön ja tunnon häiriöitä esiintyy, samoin vaikeutta hallita liikkeitä. Loppupäihtymyksen tajunnanlasku vaihtelee uneliaisuudesta koomamaiseen tilaan. Lapsilla ja nuorilla tajunnan lasku voi olla dramaattinen ja kylminä aikoina ulos sammumisen seuraukset vakavat. Tilannetta pahentaa joskus se, että kannabis laskee myös verensokeria.

Jo 10-20 kannabisannosta parissa kuukaudessa vaikuttaa otsalohkojen aivotoimintaan. Luonteenpiirteiden vivahteikkuus häiriytyy, ilmenee aloitekyvyttömyyttä. Entinen elämä tuntuu vieraalta. Käyttäjäryhmään samaistuminen korostaa tuntemuksia, jotka alkuvaiheessa tuntuvat "oikeilta" ja jännittäviltä. Raskaaseen kannabiksen käyttöön liittyy persoonan latistumista ja aivojen tietojenkäsittelyn heikentymistä. Tukholmalaistutkimuksessa kuvattiin hiljan kannabiksen käyttäjien yllättävää väkivaltakäyttäytymistä hermonpaineen alaisena. Uusimmat tutkimukset osoittavat lisäksi, että kannabis herkistää aivoja opiaateille (heroiini ja vastaavat). Kannabiksen käyttö edeltää usein koviin huumeisiin siirtymistä



Helsingin huumepoliisin entinen pitkäaikainen päällikkö ja Irti Huumeista ry:n puheenjohtaja Torsti Koskinen. Hän pitää kannabista erittäin vakavana ongelmana.
"Kannabis vaikuttaa perhe-elämään ja sosiaalisiin suhteisiin. Se aiheuttaa itsemurhia sekä kuolemantapauksia yhdessä muiden huumeiden kanssa käytettynä. Kannabis vaikuttaa ihmisen aivotoimintaan ja yhdessä alkoholin kanssa käytettynä se tekee käyttäjästään väkivaltaisen", Koskinen toteaa.
Hänen mukaansa muita kannabikseen liittyviä vaaroja ovat sen heroiiniakin voimakkaampi psyykeriippuvuus, sekä sen passivoiva vaikutus, mikä tekee käyttäjästä yleensä työkyvyttömän.
Koskisen väittämät ovat pahasti ristiriidassa objektiivisen farmakologisen näytön kanssa, mutta niillä on vahvat perusteet. Koskisen, kuten yleensä kaikkien poliisien ja vanhempainjärjestöissä työskentelevien, omat kokemukset kannabiksesta ovat kielteisiä. He joutuvat omakohtaisesti näkemään ja kokemaan sen kurjuuden, mitä kannabiksen ja muiden päihteiden ongelmakäyttö aiheuttaa. Silloin hienolla tieteellisellä näytöllä on hyvin vähän arvoa. Kuten Koskinen itse toteaa:
"Mikä on tosiasia? Tosiasia on se, minkä minä tunnen. Kaikki mitä minä kerron, perustuu ennen kaikkea kokemukseen."


Hoitoonhakeutumisviive 3-5 vuotta
Ensimmäistä kertaa päihdehoitoon hakeutuneiden alkoholin käyttö oli alkanut keskimäärin 13-vuotiaana, kannabiksen käyttö 15-vuotiaana, stimulanttien käyttö 19-vuotiaana ja opiaattien käyttö 20-vuotiaana.
Kannabiksen käyttäjillä käyttö oli muuttunut säännölliseksi parin vuoden kuluttua, ja ensimmäinen päihdehoitoon hakeutuminen oli tapahtunut tästä parin vuoden kuluttua keskimäärin 20-vuotiaana. Stimulanttien käyttäjillä käyttö oli säännöllistynyt kolmen vuoden kuluessa, ja ensimmäinen päihdehoitoon hakeutuminen oli tapahtunut tästä noin vuoden kuluttua keskimäärin 25-vuotiaana. Opiaattien käyttäjillä käyttö oli muuttunut säännölliseksi parin vuoden sisällä, ja päihdehoitoon hakeutuminen oli tapahtunut tästä alle vuoden sisällä, keskimäärin 24-vuotiaana.



Ja jottei syytettäisi yksipuolisuudesta, pössäytetään tähän perään kuin pilveksi ikään kamankäyttäjien, hemputtelijoiden ja innokkaimpien puolestapuhujien keskuskotisivun osoite:

http://www.cannabis.com/

Lue lisää

http://www.kokototuus.com/

Taulukoitua faktaa ja kevyempää keskustelua

kamailunvastustelija kirjoitti:

Tuli etsittyä netistä vähän infonluonteista tutuntapaiselle kamailunkäyttöä aloittelevalle ja muistin täällä olleen kama-aiheisen viestin tuolta kaukomenneisyydestä, joten pläiskään 8 wordi-sivua infoa tähän näin ja kun alkajaisiksi siinä sattumoisin komeilee palstan vakionikkarin omilta sivuilta poimiskeltua.

Otteita uudesta kirjasta PÄIHDELÄÄKETIEDE (by K.A.Tikkanen 26 May 1999)
KANNABIS
s.139 "Kannabiksen on esitetty aiheuttavan pysyviä aivovaurioita. Tämä on kuitenkin kiistanalaista. Ilmeisesti kannabiksen merkittävin haitallinen vaikutus kohdistuu muistiin, arviointikykyyn ja motoriseen koordinaatioon. Kun se viipyy elimistössä erittäin pitkään, ovat sen käytön riskit suuria. Yksi marihuanasavuke nautittuna päivää ennen muistia tai koordinaatiokykyä vaativaa tehtävää huonontaa suorituskykyä ratkaisevasti. Vaarallisinta on, että verrattuna esimerkiksi alkoholi- humalaan käyttäjä ei pysty itse toteamaan heikentynyttä suorituskykyään. Marihuanan aiheuttama hyvänolontunne ym. helposti tunnistettavat subjek- tiiviset vaikutukset kestävät yhden savukkeen jälkeen vain muutamia tunteja, mutta suorituskyky heikkenee niin pitkäksi aikaa kuin yhdiste viipyy elimistössä." s.419 "o Laboratoriodiagnostiikka Verestä tai virtsasta otetusta näytteestä tutkitaan THC:n aineenvaihduntatuotteiden pitoisuudet. Kannabinolit häviävät elimistöstä hitaasti. Niiden puoliintumisaika on 8 vuorokautta, ja kerta-annos poistuu elimistöstä 2-4 viikon kuluessa. THC:n metaboliitteja voi löytyä virtsasta jopa 10 viikon ajan runsaan polttamisen jälkeen. Passiivinen kannabissavulle altistuminen voi antaa väärän positiivisen tuloksen. Kannabinoleja voidaan osoittaa myös rasvakudoksesta ja syljestä. Pitkän käytön jälkeen kannabinolit varastoituvat elimistöön ja voivat aiheuttaa ns. takaumia (flashback-ilmiöitä) vielä kauan viimeisen annoksen jälkeen." .. " o Krooniset psyykkiset vaikutukset Säännöllisen toistuvan kannabiksen käytön seurauksena THC:tä varastoituu rasvakudoksiin. Kroonista käyttöä seuraavat yksilölliset oireet: väsymys, velttous, haluttomuus, masentuneisuus ja usein pelkotilat, ahdistus, paniikkikohtaukset tai sekavuus. Kannabiksen pitkäaikainen käyttö johtaa yksilöllisiin psykologisiin muutoksiin ja käytöshäiriöihin (taulukko 1). Taulukko 1. Kannabiksen pitkäaikaisvaikutukset. ----------------------------------------------- Psyykkiset Heikentynyt oppimiskyky Häiriöitä ajan ja paikan ja etäisyyksien tajussa Persoonallisuuden muutos Amotivaatio-oireyhtymä Paniikkihäiriöitä, hallusinaatioita Somaattiset Keuhkotulehdukset, keuhkolaajentuma Pään alueen syövän lisääntynyt riski Immuniteetin häiriöt Alentunut libido ja syntyvyys Sikiön kasvuhäiriöt? ----------------------------------------------- THC:n on todettu heikentävän oppimiskykyä. Lyhytkestoinen muisti heikkenee ja kognitiivinen kapasiteetti muuttuu. Mielleyhtymät muuttuvat epäjohdonmukaisiksi, ja tilannearviointikyky heikkenee. Keskittymiskyky heikkenee, ja olennaisen erottaminen monimutkaisesta vaikeutuu. Käyttäjillä voi esiintyä häiriöitä ajan, paikan ja etäisyyksien tajussa. Reaktioaika pitenee ja liikkeiden koordinointi vaikeutuu. Limbisen järjestelmän häiriöt heijastuvat muuttuneina tunne- ja mielihyvän kokemuksina. Runsas käyttö johtaa persoonallisuuden muutoksiin, passiivisuuteen ja haluttomuuteen. Suuret kannabis- annokset voivat aiheuttaa ahdistusta, harhaluuloisuutta ja pahimmillaan paniikkikohtauksia, harha-aistimuksia, minuuden tunnon heikkenemistä ja todellisuuden tajun hämärtymistä. Säännöllisistä käyttäjistä 1/3:lla esiintyy käytön eri vaiheissa ärtyisyyttä tai pelko- ja masennustiloja. Kannabiksen passivoiva vaikutus voi laajentua amotivaatio-oireyhtymäksi, johon kuuluvat korostunut välinpitämättömyys, heikentynyt ongelmanratkaisukyky, heikentynyt keskittymiskyky, madaltunut ärsyyntymiskynnys sekä heikentynyt kyky normaaliin vuorovaikutukseen. Käyttäjät ovat sisäänpäinkääntyneitä ja heidän ajatuksenkulkunsa on pirstoutunutta, Käytön lopettamisen jälkeen tila voi kestää jopa 6-9 kuukautta. Oireyhtymän esiintyvyydestä on kuitenkin erilaisia arvioita, eikä sitä ole pystytty osoittamaan kontrolloiduissa laboratoriokokeissa. Suuriannoksiseen kannabiksen käyttöön on raportoitu liittyvän pidentyneitä tai kroonisia psykoottisia tautitiloja. Niitä ei voi erottaa klassisesta skitsofreniasta, ja niinpä sairastumiseen saattavat vaikuttaa nuut skitsofrenian riskitekijät tai premorbidi psykopatologia." Kappaleesta "Huumeet ja aivokomplikaatiot" s.482:"Kannabis vie lähimuistin ja pahentaa skitsofrenian oireita. Muistihäiriön on todettu jatkuvan ainakin kuuden viikon ajan kannabiksen käytön keskeyttämisen jälkeen. Aine sitoutuu frontaalisen ja parietaalisen aivokuoren sekä hippokampuksen (muistikeskuksen) harmaaseen aineeseen. Hippokampusneuronien vahingoittuminen voi olla muistihäiriön syy, sillä kannabistoksikaatio aiheuttaa samoja käytöshäiriöitä kuin muustakin syystä johtuva hippokampusvaurio. Aivoinfarktikin voi laueta kannabiksen käytön seurauksenam ja syyksi on epäilty korkeata verenpainetta tai vasospasmia." -otteet kirjasta Mikko Salaspuro, Kalervo Kiianmaa, Kaija Seppä: PÄIHDELÄÄKETIEDE, Duodecim,1.painos, Jyväskylä 1998 Elikkä opiskelijat, koululaiset huom: Karttakaa (myös) kannabista, sillä voitte tuhota muistinne, oppimiskykynne ja -halunne. Ks. myös lisätietoa Sekalaista palstalta -------------------------------------------------------------------------
Author: Kari A. Tikkanen
City : Oulu
State : FINLAND
Union : EUROPE UNION (EU)
Date : 28 Sep 1999




KANNABIS, PÄIHDE:
 CANNABIS SATIVA ON RUOHOKASVI
 HEDEKUKKA (MALE), EMIKUKKA (FEMALE)
 ERITYISESTI EMIKUKASSA JA YLEMMISSÄ LEHDISSÄ, JOISSA ON 5-11 PIKKULEHTEÄ, ON TAHMEAA ÖLJYÄ, JOSSA PSYKOAKTIIVISET YLI 60 ERI KANNABINOLIA.
DELTA-9-TETRAHYDROKANNABINOLI, THC, (GAONI JA MECHOULAM -64), SUURIN OSA TÄTÄ, MUUT VÄHEMMÄN AKTIIVISIA.
 KANNABIS ON HALLUSINOGEENINEN, STIMULANTTI JA SEDATIIVI SAMAAN AIKAAN: OMA FARMAKOLOGINEN RYHMÄNSÄ.
 KANNABIS TOIMII KEHOSSA AINAKIN OSALTAAN RESEPTORIEN KAUTTA, JOITA AIVOISSA JA PERIFERIASSA ILMEISESTI USEITA ERILAISIA.
RESEPTORI:
RADIOAKTIIVISESTI MERKITTY THC KIINNITTYY EPÄSPESIFISESTI KAIKKEEN NEURAALISEEN PINTAAN VIITATEN SIIHEN, ETTÄ SE VAIKUTTAA SEKOITTUMALLA SOLUKALVOIHIN (MARTIN -86).
 KANNABINOLIT INHIBOIVAT ENTSYYMIÄ, JOKA SYNTETISOI SYKLISTÄ
 AMP:TÄ SOLUVILJELMÄSSÄ.
 MONI RESEPTORI VÄLITTÄÄ SIGNAALINSA SOLUN SISÄOSIIN SYKLISTÄ AMP:TÄ MUUTTAEN, NIIN ILMEISESTI KANNABINOLIT EIVÄT VAIN EPÄSPESIFISESTI HAJAUDU SOLUKALVOILLE (HOWELETT-88).
RESEPTORIN MÄÄRITTÄMINEN JA KARAKTERISOINTI (DEVANE -88) .
 JAKAUTUMINEN AIVOISSA KARTOITETTIIN LASKEMALLA (MM. HERKENHAM-90)
 KANNABINOLIRESEPTORIN GEENI KLOONATTIIN ROTALLE (MATSUDA-90) JA IHMISELLE (GERARD -91) JA SE 97% SAMA KUIN ROTALLA. ESIINTYY MYÖS HEDELMISSÄ (BONNER -90) ELI VANHAA PERUA.
 AUTORADIOGRAFIASSA RUNSAASTI RESEPTOREITA, IHMISEN KORTEKSI, HIPPOKAMPUS, PIKKUAIVOT SEKÄ BASAALIGANGLIOIDEN NUKLEUKSISSAPARS RETIKULATA, SUBSTANTIA NIGRA JA GLOBUS PALLIDUS, VÄHÄN RESEPTOREITA AIVORUNGOSSA JA SELKÄYTIMESSÄ (HERKENHAM-92).
EDELLÄMAINITUSTA SEURAA, ETTÄ.
KANNABINOLEJA VIRHETOIMINTANA SITOVAT RESEPTORIT KORTEKSISSA JA HIPPOKAMPUKSESSA LIITTYVÄT KOGNITIIVISIIN (TAJUNNAN SISÄLTÖ) TOIMINTOIHIN ELI
 ASSOSIAATION MENETYS,
 AJATUKSEN FRAGMENTAATIO JA
 EPÄSELVYYS YRITYKSESSÄ MUISTAA ÄSKEN TAPAHTUNUT (HOLLISTER -86)
BASAALIGANGLIOIDEN JA PIKKUAIVOJEN SUURI RESEPTORIPITOISUUS VIITTAAVAT KANNABIKSEN JA LIIKKUVUUDEN KONTROLLIN YHTEYTEEN. KANNABINOLIT SEKAANTUVAT LIIKKEEN KOORDINOINTIIN.
KANNABIKSELLA ON HEIKKO EFEKTI KARDIOVASKULAARISIIN JA ERITYISESTI HENGITYSFUNKTIOON (HOLLISTER -86).
AIVORUNGOSSA JA SELKÄYTIMESSÄ ON VÄHÄN KANNABISTA SITOVIA RESEPTOREITA.
LÖYTYI RESEPTORIIN LUONTAISESTI KIINNITTYVÄ AIVOMOLEKYYLI,ARACHIDONYLETHANOLAMIDI, ANANDAMIDI (SANSKRIITTIA,= AUTUUS), JOKA RASVALIUKOINEN VOIMAKKAASTI KUTEN THC (DEVANE -92).
MITKÄ SOLUT SITÄ VALMISTAVAT JA MIKÄ ON SEN ROOLI FYSIOLOGISESTI?
ANANDAMIDI REAGOI SOLUJEN KANSSA JOSSA ON RESEPTORI, MUTTA EI SOLUJEN KANSSA, JOSTA RESEPTORI PUUTTUU.
ILMEISESTI RESEPTOREILLA ON ALATYYPPEJÄ SILLÄ MM. PERNASSA ON KANNABISTA SITOVA RESEPTORI, JOKA ON KLOONATTU JA SITÄ EI OLE TODETTU AIVOISSA (MUNRO-93).
KANNABIKSEN MUODOT:
MARIJUANA
KUIVATUT KUKINNOT, ERITYISESTI EMIKUKAT JA YLEMMÄT TERÄLEHDET, JOISSA TAHMEAA KANNABINOLIPITOISTA ÖLJYÄ
PITOISUUTEEN VAIKUTTAA KASVUOLOSUHTEET, KASVIN GENEETTINEN OMINAISUUS JA MAAPERÄ.
THC-PITOISUUS KASVISSA LÄHES TÄYDESTÄ NOLLASTA 5%:IIN KASVINYLIMMISSÄ LEHDISSÄ JA KUKINNOISSA 14%IIN GENEETTISEN VAIHTELUN VUOKSI ERITYISESTI (KUITUKASVI JA PÄIHDEKASVI -VARIAATIOT VÄLIMUOTOINEEN).
VÄRI VIHREASTÄ HARMAASEEN JA RUSKEAAN JA RIIPPUU KUIVATUSTEKNIIKASTA.
YLEENSÄ MARIJUANASÄTKÄ KOOSTUU LEHTI- JA VARSIOSARAAKA-AINEESTA, 0.5-5% THC, KASVIN YLÄOSISTA TEHTYNÄ 7-14(PAINO)%
HASHIS
KOOSTUU KANNABISKASVIN KUIVATUSTA PIHKASTA JA KUKINTOPURISTEESTA.
VÄRI VAALEAN RUSKEASTA RUSKEAAN JA LÄHES MUSTAAN.
MYYDÄÄN PAKSUINA PALOINA TAI KUUTIOINA.
THC-PITOISUUS 2-8%, JOSKUS 10-20%
HASHISÖLJY
VISKOOSIA AINETTA, TEHTY ORGAANISELLA LIUOTTIMELLA HASIKSESTA TAI MARIJUANASTA, JOSTA FILTTERÖITY UUTOS KONSENTROITU, JOKA JOSKUS VIELÄ JATKOPUHDISTETAAN.
VÄRI KIRKAS TAI KALVAKKA KELTAINEN/VIHREÄ, RUSKEAAN TAI MUSTAAN SAAKKA.
THC-PITOISUUS 15-50%, JOSKUS 70%
ANNOSTELUTAVAT:
YLEENSÄ INHALOINTI
MARISÄTKÄ
TUPAKKASÄTKÄN KOKOINEN TAI ISOMPI TUPAKKAA MUKAAN PALAMIKSENHELPOTTAMISEKSI FILTTERI USEIN MUKAAN SÄTKÄÄN
HASHIS
TUPAKAN SEASSA SÄTKÄNÄ, USEAMMIN PIIPUSSA TUPAKAN KANSSATAI ILMAN. MYÖS VESIPIIPUSSA , SILLÄ VESI VIILENTÄÄ INHALOIDUN SAVUN JA SIVUVIRTAUS ON VÄHÄISEMPI.
HASISÖLJYÄ LAITETAAN MUUTAMA TIPPA TUPAKKAAN TAI PIIPPUUNTAI ÖLJYÄ KUUMENNETAAN JA HÖYRY INHALOIDAAN.
INHALOINTI SYVÄÄN JA PITKÄÄN HENGITYSTÄ PIDÄTTÄEN
SEKUNTTEJA, JOTTA MAKSIMAALINEN ABSORPTIO KEUHKOISTA VERENKIERTOON.
HASHIS VOIDAAN LAITTA KEITOKSEEN TAI LEIVONNAISEEN JA SYÖDÄ, JOLLOIN PSYKOAKTIIVISEN EFEKTIN ALKU VENYY TUNNILLA.
TUTKIMUSKÄYTÖSSÄ MYÖS PUHDISTETTUA THC:TÄ GELATIINIKAPSELISSA, JOKA NIELLÄÄN.
INTIASSA TEETYYPPINEN JUOMA LEHDISTÄ UUTETTUNA.
INTOKSIKAATIORISKI SUUN KAUTTA ANNOSTELUSSA ISOMPI KUIN INHALOIDESSA, EFEKTI NOPEAMMIN INHALOIDESSA JA NÄIN KONTROLLI PAREMPAA.
THC I.V. INJEKTIONA ON KÄYTETTY FARMAKOKINEETTISISSÄ TUTKIMUKSISSA.
AIHEUTTAA KIPUA JA TULEHDUSTA PISTOSPAIKKAAN, LIUKENEMATTOMAN THC AIHEUTTAMANA. LIUKOISUUS LUOKKAA 1 OSA THC:TÄ 4000 OSAAN VETTÄ. AIHEUTTAA MYÖS TOKSISIA SYSTEEMISIÄ EFEKTEJÄ.
ANNOSTUS:
KANABISSÄTKÄ, PAINO 0.5-1 G
THC:TA 5-150 MG, KUN THC PITOISUUS 1-15% SIITÄ INHALOITUU SAVUUN 20-70%, JOSTA OSA SIVUVIRTAUKSEEN, KEUHKOISTA VERENKIERTOON TULEE SÄTKÄN THC:STÄ 5-25% (KESKIMÄÄRIN 19%), TEKNIIKASTA RIIPPUEN (OHLSSON-80)
MARIJUANASÄTKÄ RIITTÄÄ 2-3:LLE JA 2-3 MG VERENKIERTOON IMEYTYNYTTÄ THC:TÄ AIHEUTTAA PÄIHDETILAN ALOITTELIJALLA
SUURKULUTTAJA KÄYTTÄÄ MINIMI 4-5 KANNABISSÄTKÄÄ/VRK ELI KEHOON NOIN 25-45 MG THC:TÄ/VRK VÄHINTÄIN
SUUN KAUTTA 10 MG/VRK MATALA JA 25MG/VRK KORKEA ANNOS
I.V. ANNOSTELUSSA JOTAIN EFEKTIÄ 1.5 MG ANNOKSELLA JA PÄIHDETILA 2-3 MG ANNOKSELLA.
SAMA TULOS SEKÄ ALOITTELI-JALLA ETTÄKOKENEELLA KÄYTTÄJÄLLÄ (EHKÄ EI TOLERANSSIA?)
KÄYTÖN KUVA:
EHKÄ 20-30% NUORISTA AIKUISISTA ON KOKEILLUT JA 5-10 KAIKISTA AIKUISISTA
HAETAAN RAUKEUTTA, EUFORIAA, TULLA PÄIHTYNEEKSI, KOKEILUN VUOKSI, UTELIAISUUTTAAN
EHKÄ 10 % KAIKISTA KOKEILIJOISTA JATKAA SUURKULUTTAJINA
LÄHES PÄIVITTÄIN JA VIIKOTTAIN OTTAJIA ON 20-30 PROSENTTIA KAIKISTA KOKEILIJOISTA (DONNELLY JA HALL -94)
TAPAKÄYTTÄJISTÄKIN SUURI OSA LOPETTAA 25-30 VUOTIAINA, AINAKIN MAISSA, JOISSA KÄYTTÖ ON KRIMINALISOITU.
TOLERANSSIN VUOKSI INHALOIJAT JA SUUN KAUTTA OTTAJAT HALUAVAT ISOJA KERTA-ANNOKSIA
KÄYTTÄJÄ ON MIES, VÄHÄN KOULUTETTU, ALKOHOLIA KESKIM. ENEMMÄN KÄYTTÄVÄ JA KOKEILLUT MUITAKIN PÄIHTEITÄ
METABOLIA:
OSA YLI 60 KANNABINOLISTA ON PSYKOAKTIIVISIA
OSA MUUTEN BIOLOGISESTI AKTIIVISIA JA OSA INAKTIIVISIA
PSYKOAKTIIVINEN THC ABSORPOITUU KEUHKOISTA VERENKIERTOON. MINUUTEISSA SIITÄ METABOLOITUU MAKSASSA ENTSYYMIEN TOIMESTA KAKSI PÄÄTYYPPIÄ (MUITAKIN ON), 9-KARBOKSI-THC (EI PSYKOAKTIIVINEN) JA HETI PERÄÄN 11-HYDROKSI-THC (ON 20% THC:TÄ PSYKOAKTIIVISEMPI,LÄPÄISEE VERI-AIVOESTEEN THC:TÄ NOPEAMMIN JA POISTUU VERENKIERROSTA NOPEASTI).
MUUTKIN HYDROLYSOIDUT THC-METABOLIITIT OVAT PSYKOAKTIIVISIA.
SUUN KAUTTA KANNABISTA ANNOSTELTAESSA THC IMEYTYY VERENKIERTOON 2-3 TUNNISSA SUOLISTOSTA JA 11-HYDROKSI-THC PITOISUUS VERESSÄ ON PITEMPÄÄN KORKEA (HAWKS-82).
VEREN THC HUIPPU ON 10 MIN KULUTUA INHALAATION ALUSTA, VAIKKA SÄTKÄN POLTTO JATKUISIKIN. PITOISUUS LASKEE TUNNISSA 10-20 OSAANSA. THC HÄIPYY OSAKSI METABOLOITU-MATTA LIPIDIPITOISIIN KUDOKSIIN, MM. AIVOIHIN JA OSAKSI SE METABOLOITUU HETI ALUSSA.
THC JA METABOLIITIT SITOUTUVAT VOIMAKKAASTI RASVALIUKOISINA KEHON RASVAKUDOKSIIN, JOSTA NE HITAASTI VAPAUTUVAT VERENKIERTOON JA ELIMINOITUVAT AIKANAAN, LÄHINNÄ VIRTSAAN JA ULOSTEESEEN.
TAPAKÄYTTÄJÄLLÄ 1/2 KEHOON SAATETUSTA YKSITTÄISESTÄ. THC-ANNOKSESTA POISTUU 3-5 VRK KULUESSA (JOHANSSON-88).
VÄLITÖN METABOLIA IMEYTYMISEN JÄLKEEN ON TAPAKÄYTTÄJÄLLÄ NOPEAMPAA KUIN KOKEILIJALLA.
SILTI TAPAKÄYTTÄJÄLLÄ THC JA METABOLIITIT KERTYVÄT KEHOON JA VERESSÄ EDELLÄMAINITUT AINEET OVAT MITATTAVISSA PÄIVIÄ KÄYTÖN LOPUTTUA JA MITATTAVIA MERKKEJÄ KANNABINOLEISTA ON VIELÄ USEITA VIIKKOJA.
9-KARBOKSI-THC PIIKKI ON 20 MIN KULUTTUA POLTON ALUSTA. PÄIHDEPIIKKI ON 20-30 MIN THC VERIPIIKIN JÄLKEEN (JOKA 10 MIN KUL. ALUSTA) ELI 30-40 MIN KULUTTUA INHALAATION ALUSTA.
PÄIHDETILAN KESTO 2-3 TUNTIA.
KANNABINOLIEN JAKAUTUMINEN KEHOSSA
VERESSÄ
THC PLASMAPITOISUUS VOI VAIHDELLA VÄLILLÄ 0-500 NG/ML.
ESIM. VERIPLASMAN THC PITOISUUS VOI OLLA 2 NG/ML TUNTI MIEDON MARIJUANA-SÄTKÄN JÄLKEEN.
PITOISUUS VOI SÄILYÄ TÄLLÄ TASOLLA EHKÄ 9 TUNTIA,JOS SÄTKÄ ON HYVIN SUURI THC -PITOISUUDELTAAN.
TAPAKÄYTTÄJÄLLÄ 2NG/ML PITOISUUS SÄILYY USEITAPÄIVIÄ (VAIKKA PITÄISIKIN TAUKOA) JOHTUEN VARASTOITUNEEN THC:N HITAASTA VAPAUTUMISESTA TAKAISIN VERENKIERTOON.
10-15 NG/ML THC PITOISUUS VERESSÄ OSOITTAA, ETTÄ KÄYTTÖ ON OLLUT ÄSKETTÄISTÄ.
VIRTSASSA
MITÄ ENEMMÄN METABOLIITTEJA VIRTSASSA, SEN TUOREEMPI KÄYTTÖ. THC:STÄ SELLAISENAAN VAIN PIENIÄ JÄÄMIÄ VIRTSAAN.9-KARBOKSI-THC:TÄ ON 30 MIN KULUTTUA INHALOINNISTA VIRTSASSA
METABOLIITTEJA LÖYTYY ENSIKÄYTÖN JÄLKEEN USEITA PÄIVIÄ VIRTSASTA JA TAPAKÄYTTÄJILLÄ VIIKOISTA KUUKAUSIIN (ELLIS-85).
VIRTSAKOKEELLA EI VOIDA EROTELLA ONKO KÄYTTÖ TAPAHTUNUT VRK SISÄLLÄ VAI YLI KK SITTEN.
RASVAKUDOKSISSA
VARASTOITUMINEN RASVAKUDOKSEEN BIOPSIAN MUKAAN AINAKIN 28 VRK AJAKSI (JOHANSSON-87)
SYLJESSÄ
SYLKINÄYTE MAHDOLLISTAA KÄYTÖN AJANKOHDAN JÄLJITTÄMISEN PÄIVISTÄ JA VIIKOISTA TUNTIEN TARKKUUTEEN (THOMPSON JA CONE-87)
SYLJEN THC -PITOISUUS KORRELOI SUBJEKTIIVISESTI PÄIHDE-TILAAN JA SYDÄNPULSAATIOON (MENKES-91)
HIUKSISSA
THC:N KÄYTÖN JÄLJET OVAT LÖYDETTÄVISSÄ KERTYMINÄ HIUKSIIN, KUUKAUSIEN TAKAA, HIUKSIEN PITUUDESTA RIIPPUEN.
PÄIHDETILA JA KANNABINOLIEN PITOISUUDET:
KANNABIKSEN KÄYTTÖ AIHEUTTA ANNOSSIDONNAISEN BEHAVIORISTISTEN (ULKOISEN KÄYTTÄYTYMISEN MUUTOKSET) JA KOGNITIIVISET (TAJUNNAN SISÄLTÖÖN LIITTYVÄT) TOIMINTOJEN LAAJA-ALAISET HUONONTUMISET.
AUTOILIJAN KANNABISTESTIÄ EI OLE VIELÄ OLEMASSA.
PÄIHTYMYSTILAN ARVIOINTIIN TARVITTAISIIN KEHON KOKONAISPÄIHDEANNOS, JOKA EI MITATTAVISSA KÄYTÄNNÖSSÄ.
SYLKITESTI?
THC VOI OLLA AIVOISSA AKTIIVINEN OMIA AIKOJAAN RASVAKUDOKSESTA IRROTESSAAN, VAIKKA VERIPITOISUUS OLISI MITTAAMATTOMISSA.
PASSIIVINEN INHALAATIO:
MITATTAVISSA PITOISUUKSIA YLI VIRTSATESTIPOSITIIVISEN RAJAN (YLI 20 NG/ML 9-KARBOKSI-THC:TÄ), KUN ALTISTUU POIKKEUKSELLISEN RUNSAASTI, TÄSSÄ NIIN,ETTÄ 6 HENKILÖÄ POLTTAA HUONEESSA SAMANAIKAISESTI MARIJUANASÄTKÄÄ. ALTISTUNEELLA VOI OLLA TÄLLÖIN MYÖS PÄIHDE-TUNTEMUKSIA (MORLAND -85)
AKUUTIT PSYKOLOGISET JA FYYSISET VAIKUTUKSET:
PÄIHDETILA, JOSSA TIETOISUUDEN MUUTTUNUT TASO, JOSSA LIEVÄ EUFORIA, RELAKSAATIO, AJANTAJUN HÄIRIÖ, JA VOIMISTUNUT TAVALLISTEN AISTIMUKSELLISTEN KOKEMUSTEN HAKU, KUTEN SYÖMINEN, FILMIEN KATSOMINEN TAI MUSIIKIN KUUNTELU.
KANNABIKSESTA PÄIHTYNYT ON SOSIAALISESSA KANSSAKÄYMISESSÄ TARTTUVALLA NAURULLA SITÄ SÄESTÄVÄ TAI SUULAS.
KOGNITIIVISET VAIKUTUKSET HUOMATTAVIA KUTEN HEIKENTYNYT LYHYTMUISTI, ASSOSISAATION KADOTTAMINEN, MIKÄ MAHDOLLISTAA LUISUMISEN UNELMOINTIIN JA HAAVEILUUN
MOTORINEN TAITO JA REAKTIOAIKA HEIKKENEVÄT JA AKTIVITEETTIEN OSAAMINEN RAPISTUU.
PELKOTILAT OVAT YLEINEN OIREKUVA, JOSKUS PANIIKKIREAKTIOT; TUNNE, ETTÄ ASIAT MENEE PIELEEN; HUONOVOINTISUUS TAI EPÄMIELLYTTÄVÄN MASENTUNUT TUNNE.
HARVOIN SUURILLA ANNOKSILLA HALLUSINAATIO, DELUUSIO PYSKOOTISENA LMENTYMÄNÄ, OHIMENEVÄSTI - UUSIEN ISOLLA RISKILLÄ, JOS ANNOS UUSITAAN.
ERITYISESTI NUORILLA, KOKEMATTOMILLA KOKEILI-JOILLA JA HERKILLÄ ON EPÄMIELLYTTÄVIÄ OLOTILOJA. MAHDOLLISESTI MYÖS NIILLÄ, JOILLA ON SKITSOFRENIA-ALTTIUTTA.
SUUN KAUTTA ANNOSTELU LISÄÄ EPÄM. TUNTEMUSTEN RISKIÄ.
PÄIHDETILASSA SYDÄMEN SYKE NOUSEE 20-50 %, ALKAA NOUSTA 5 MIN:SSA JA KESTÄÄ 2-3 TUNTIA. RR NOUSEE ISTUEN JA LASKEE SEISTEN. SYDÄMEN TYÖ LISÄÄNTYY.
KEUHKOISSA BRONKODILATAATIO PÄIHDETILASSA. MAHDOLLISET ALLERGISET REAKTIOT INHALOIDUN KANNABIKSEN SISÄLTÄMISTÄ EPÄPUHTAUKSISTA TAI AINEIDEN SUORISTA ÄRSYTYKSISTÄ.
VARMAA YLIANNOKSEEN KUOLLUTTA EI OLE, INFARKTIIN KUOLLEITA KUVATTU, MUTTA NÄYTTÖ SYYSTÄ EPÄSELVÄÄ. FATAALI ANNOS ELÄIMISTÄ EVALUOIDEN ON KILOJA THC:TÄ KEHOSSA.
KANNABIKSEN PITKÄAIKAISKÄYTÖN VAIKUTUKSET
SOLUTASON VAIKUTUKSET:
THC VOI MUUTTAA SOLUN METABOLIAA JA DNA SYNTEESIÄ KOEPUTKESSA.
KANNABISSAVU ON MUTAGEENISTÄ, KUTEN TUPAKASSA ELI EI CANNABINOLIEN VAAN MUIDEN AINESOSIEN VUOKSI ERITYISESTI- ASIA EPÄSELVÄ.
HEIKENTÄÄ SOLUVÄLITTEISTÄ JA HUMORAALISTA PUOLUSTUSJÄRJESTELMÄÄ JYRSIJÖILLÄ. IHMISELLÄ EI KLIINISTÄ VAIKUTUSTA HAVAITTU SELVÄSTI KÄYTTÄJILLÄ.
IMMUUNIJÄRJESTELMÄN VARAKAPASITEETTIÄ EHKÄ RIITTÄÄ HAITOISTA HUOLIMATTA IHMISELLÄ?
SYDÄN-JA VERISUONITAUDIT:
RISKI AINAKIN KUTEN TUPAKALLA. ATEROSKLEROOSI, HYPERTERNSIO, SYDÄMEN RASITTUMINEN KÄYTÖSSÄ, KUVATUT INFARKTIT-SYY? (TUPAKKA,KANNABIS,MUU SYY)
KANNABIS EI SOVELLU SYDÄNSAIRAALLE JO SYDÄN- JA VERISUONIHAITTOJENSA VUOKSI.
HENGITYSTIET:
KEHITTÄVÄT KROONISTA BRONKIITTIA,
HEIKENTÄVÄT ILMATEIDEN TOIMINTAA KUDOSÄRSYTYKSEN KAUTTA.
YSKÄ, LIMAYSKÖKSET JA LÄÄHÄTYS/OBSTRUKTIO
ASTMAISUUS, KEUHKOLAAJENTUMA JA KEUHKOSYÖPÄ YM.
HENGITYSTIESYÖVÄT KUTEN TUPAKAN POLTAJILLA.
LISÄÄNTYMISELIMET:
KANNABINOLIT OVAT RAKENTEELTAAN LÄHELLÄ STEROIDEJA, JOKA VOISI SELITTÄÄ HORMONAALISTA VAIKUTUSHERKKYYTTÄ.
ELÄIMILLÄ NE HÄIRITSEVÄT SELVÄSTI TOIMINTOJA.
 TESTOSTERONIN TUOTANTO LASKEE (NAARAILLA LH) SIITTIÖIDEN TUOTANTO,
 LIIKKUMISKYKY JA HEDELMÖITYSKYKY HEIKKENEE JA OVULAATIO SEKÄ
 MENSTRUAATIO HÄIRIINTYY NAARAILLA.
PROLAKTIINI NOUSEE JA KESKENMENORISKI KASVAA JA ELÄINTEN PENNUT OVAT NORMAALIA PIENEMPIÄ TAI KASVU ON HIDASTUNUT.
SYY?-RASKAUDEN AIKAINEN HYPOKSIA KUTEN TUPAKALLA TAI OSIN CANNABINOLIEN SUORA VAIKUTUS??
ILMEISESTI KANNABIS HÄIRITSEE SIKIÖNKEHITYSTÄ, LÄPÄISEE ISTUKAN HYVIN JA KERTYY SIKIÖÖN, MUTTA NÄKYVÄT EPÄMUODOSTUNEISUUDET VAATIVAT ISOJA ANNOKSIA THC:TÄ IHMISILLÄ.
TOSIN VISUAALISEN SYSTEEMIN KEHITYSVIIVETTÄ ALLE 6 KK IÄSSÄ, SAMOIN MOTORISTA LEVOTTOMUUTTA TAVATAAN, KANNABISÄIDEILLÄ (FRIED 1980-92).
ULTRASTRUKTURAALISET MUUTOKSET?
ERITYISESTI PREPUBERTEETTI-IÄSSÄ ALOITETTU KANNABIKSEN KÄYTTÖ VOI SIIRTÄÄ MURROSIÄN NORMAALIA KULKUA. PITUUSKASVU, LIHASMASSA YM.PARRANKASVU VIIPYY (COPELAND -80).
HORMONAALISET HEIJASTEET ILMEISIMPIÄ RASKAUDEN AIKANA, SIKIÖLLÄ VASTASYNTYNEELLÄ JA MURROS-IÄSSÄ.
EHKÄ LEUKEMIARISKI (ANLL), ERÄS TUTKIMUS, KANNABIS-ALTISTUS RASKAUDEN AIKANA JA RISKI LAPSEN LEUKEMIAAN KOHOSI. (ROBINSON -89)
KANNABIKSEN PITKÄAIKAISKÄYTÖN PSYKOLOGISET VAIKUTUKSET
MURROSIÄN KEHITYS:
NUORELLA KANNABISTA KÄYTTÄVÄLLÄ ON PIKKURIKOLLISUUTTA, ASIOIDEN LAIMINLYÖNTIÄ HEIKKO KOULUTUS, PUTOAA KOULUTUSOHJELMISTA ERIUSKOISUUSRISKI, LAHKOT MM.
HEIKKO JÄRJESTELYKYKY LAITTAA ASIOITA KUNTOON, HUONO TYÖPAIKASSA PYSYVYYS
YLLÄMAINITUT VAIKUTTAVAT KÄYTTÄJÄN MYÖHEMPIIN ELÄMÄN VALINNAN MAHDOLLISUUKSIIN, RAJAAVAT TALOUDELLISESTI, AMMATILLISESTI, ELÄMÄNLAADULLI-SESTI HÄNEEN JA HÄNEN MAHDOLLISEEN PERHEESEEN.
NUORILLA KÄYTTÄJILLÄ ON MYÖHEMMIN KÄYTÄNNÖSSÄ PERHEEN MUODOSTAMISONGELMIA, ONGELMIA MIELENTERVEYDEN KANSSA KRIMINALITEETTIRISKIÄ.
VIEROITUSOIREET:
TOLERANSSI KEHITTYY TAPAKÄYTÖSSÄ, ANNOS NOUSEE , KARDIOVASKULAARISET HEIJASTEET VÄHENEVÄT JA PSYYKKINEN EFEKTI VAATII ANNOKSEN NOSTOA.
VIEROITUSOIREET MUISTUTTAVAT ALKOHOLIA RAUHATTOMANA OLONA, ÄRTYNEISYYTENÄ, UNIVAIKEUKSINA, PAINAJAISINA.
KESTO ON VIIKKOJA, MUTTA ALKOHOLIA LAAKEAMPI JA ERILAINEN PSYYKKISEN TOIMINTAKYVYN PALAUTUMISEN HITAUDESSA.
VIEROITUSYRITYS
120 HENKEÄ, KESKIM. 32 VUOTIAITA JA 16 VUOTTA MARIJUANAN KÄYTTÖÄ,
METODI SOSIAALINEN SUPPORTIO JA RELAPSIN PREVENTIO.
TULOS 1 KK JÄLKEEN 30 % KUIVILLA JA VUODEN KULUTTUA 17% (ROFFMAN -88).
KANNABISVIEROITUSOIREET OVAT OLEMASSA JA VAIKEUTTAVAT IRTIPÄÄSYÄ AINEESTA.
AMOTIVAATIOSYNDROOMAA:
EHKÄ ON, NÄYTTÖ KUITENKIN EPÄVARMAA
EI EDES KROONISILLA KÄYTTÄJILLÄ ASIA OLE AIVAN SELVÄÄ. TOISAALTA IHMISET ERILAISIA JA JOKAINEN ON VAIN ITSENSÄ KOTNROLLINÄYTTÖ VAIKEAA.
KOGNITIIVISET, PITKÄAIKAISKÄYTÖN VAIKUTUKSET:
KORKEAMMAN TAJUNNAN SISÄLTÖÖN LIITTYVÄN MUISTITOIMINNON HEIKKENEMINEN.
TARKKAAVAISUUS, JÄRJESTELYKYKY JA OLENNAISEN EROTTAMINEN MONIMUTKAISESTA INFORMAATIOSTA HEIKKENEE.


Kannabis ei ole mieto huume
Yleisesti julkisuudessa on hellitty käsitystä, että kannabis ja sen vaikuttavin aine, Delta-9-tetrahydrokannabinoidi (THC) vaikuttaisi ihmiseen vain vähän tai ei ollenkaan. Jo yhden poltetun kannabissavukkeen jälkeinen THCn metabolia näkyy ihmiselimistössä 6 viikon ajan.
On selvää näyttöä, että varhain aloitettu kannabiksen käyttö (alle 17-vuotiaana) johtaa aivojen harmaan aineen vähenemiseen ja valkean aineen lisääntymiseen ja siten aivojen rakenteen pysyviin muutoksiin (W. Wilson et al, 2000, Brain Morphological Changes and Early Marihuana Use).
Kannabiksen käyttö heikentää lyhytaikaismuistia, uuden oppimista ja ylläpidettyä tarkkaavaisuutta (B. Phariss, 1998, Psychological and Psychiatric consequences of Cannabis).


Tietopaketti: kannabis - THC
Päihdehampusta on eristetty 421 kemiallista ainesosaa, joista huumaaviksi luokitellaan 61 ainetta. Yksi vaikuttava aine (kannabinoli) on THC(delta-9-tetrahydrokannabinoli), joka on poikkeuksellisen rasva- eli kudoshakuinen ja siten elimistöön varastoituva. Yksittäinen päihdeannos THC:tä (noin 10mg) poistuu elimistöstä noin kuuden viikon sisällä. Jos annos toistetaan alle kuuden viikon sisällä edellisestä käyttökerrasta, kehoon kertyy THC:tä.
Kannabinolit (kuten THC) hakeutuvat nopeasti vernekierrosta kudoksiin ja solujen sisälle. Kannabinolit pystyvät sitoutumaan elimistön omiin aistimien pääte-elimiin (reseptoreihin) ja näin ne varmasti muuttavat mm. hermosolujen keskinäistä vuorovaikutusta. THC:lle sopivia reseptoreita löytyy aivoista kaikkialta, mutta erityisen tiheästi otsalohkon etupuoliselta aivokuorelta. Otsalohkon etupuolinen aivokuori on se aivojen osa, joka vastaa ihmisen kaikkein korkeimmasta älyllisestä käyttäytymisestä. Kannabiksen käyttö vaikuttaa tähän hienosäätöön hidastamalla, estämällä ja muuntamalla aivotoimintaa.


Kannabis
Cannabis Sativan, intialaisen hamppukasvin, kuivattua rouhetta kutsutaan marihuanaksi ja sen pihkasta saatua kidemäistä tai öljymäistä ainetta hasikseksi. Katunimiä: hasa, mari, tötsyt, pilvi, jointti, paukut, imut.

Kannabishumala riippuu annoksesta, käyttötavasta, käyttäjän mielentilasta ja muista käytetyistä päihteistä. Ajantajun, näön ja tunnon häiriöitä esiintyy, samoin vaikeutta hallita liikkeitä. Loppupäihtymyksen tajunnanlasku vaihtelee uneliaisuudesta koomamaiseen tilaan. Lapsilla ja nuorilla tajunnan lasku voi olla dramaattinen ja kylminä aikoina ulos sammumisen seuraukset vakavat. Tilannetta pahentaa joskus se, että kannabis laskee myös verensokeria.

Jo 10-20 kannabisannosta parissa kuukaudessa vaikuttaa otsalohkojen aivotoimintaan. Luonteenpiirteiden vivahteikkuus häiriytyy, ilmenee aloitekyvyttömyyttä. Entinen elämä tuntuu vieraalta. Käyttäjäryhmään samaistuminen korostaa tuntemuksia, jotka alkuvaiheessa tuntuvat "oikeilta" ja jännittäviltä. Raskaaseen kannabiksen käyttöön liittyy persoonan latistumista ja aivojen tietojenkäsittelyn heikentymistä. Tukholmalaistutkimuksessa kuvattiin hiljan kannabiksen käyttäjien yllättävää väkivaltakäyttäytymistä hermonpaineen alaisena. Uusimmat tutkimukset osoittavat lisäksi, että kannabis herkistää aivoja opiaateille (heroiini ja vastaavat). Kannabiksen käyttö edeltää usein koviin huumeisiin siirtymistä



Helsingin huumepoliisin entinen pitkäaikainen päällikkö ja Irti Huumeista ry:n puheenjohtaja Torsti Koskinen. Hän pitää kannabista erittäin vakavana ongelmana.
"Kannabis vaikuttaa perhe-elämään ja sosiaalisiin suhteisiin. Se aiheuttaa itsemurhia sekä kuolemantapauksia yhdessä muiden huumeiden kanssa käytettynä. Kannabis vaikuttaa ihmisen aivotoimintaan ja yhdessä alkoholin kanssa käytettynä se tekee käyttäjästään väkivaltaisen", Koskinen toteaa.
Hänen mukaansa muita kannabikseen liittyviä vaaroja ovat sen heroiiniakin voimakkaampi psyykeriippuvuus, sekä sen passivoiva vaikutus, mikä tekee käyttäjästä yleensä työkyvyttömän.
Koskisen väittämät ovat pahasti ristiriidassa objektiivisen farmakologisen näytön kanssa, mutta niillä on vahvat perusteet. Koskisen, kuten yleensä kaikkien poliisien ja vanhempainjärjestöissä työskentelevien, omat kokemukset kannabiksesta ovat kielteisiä. He joutuvat omakohtaisesti näkemään ja kokemaan sen kurjuuden, mitä kannabiksen ja muiden päihteiden ongelmakäyttö aiheuttaa. Silloin hienolla tieteellisellä näytöllä on hyvin vähän arvoa. Kuten Koskinen itse toteaa:
"Mikä on tosiasia? Tosiasia on se, minkä minä tunnen. Kaikki mitä minä kerron, perustuu ennen kaikkea kokemukseen."


Hoitoonhakeutumisviive 3-5 vuotta
Ensimmäistä kertaa päihdehoitoon hakeutuneiden alkoholin käyttö oli alkanut keskimäärin 13-vuotiaana, kannabiksen käyttö 15-vuotiaana, stimulanttien käyttö 19-vuotiaana ja opiaattien käyttö 20-vuotiaana.
Kannabiksen käyttäjillä käyttö oli muuttunut säännölliseksi parin vuoden kuluttua, ja ensimmäinen päihdehoitoon hakeutuminen oli tapahtunut tästä parin vuoden kuluttua keskimäärin 20-vuotiaana. Stimulanttien käyttäjillä käyttö oli säännöllistynyt kolmen vuoden kuluessa, ja ensimmäinen päihdehoitoon hakeutuminen oli tapahtunut tästä noin vuoden kuluttua keskimäärin 25-vuotiaana. Opiaattien käyttäjillä käyttö oli muuttunut säännölliseksi parin vuoden sisällä, ja päihdehoitoon hakeutuminen oli tapahtunut tästä alle vuoden sisällä, keskimäärin 24-vuotiaana.



Ja jottei syytettäisi yksipuolisuudesta, pössäytetään tähän perään kuin pilveksi ikään kamankäyttäjien, hemputtelijoiden ja innokkaimpien puolestapuhujien keskuskotisivun osoite:

http://www.cannabis.com/

Lue lisää

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=681&posting=16000000000008782