Avioliitto on tätä

Pelissä on säännöt

Minusta tuntuu, että nykyajan avioliitoissa on ymmärretty väärin joitain perusasioita. Aviopuolisoiden ja perheiden tulisi viettää paljon aikaa ihan vaan keskenään, ilman ketään ulkopuolista tahoa, tai tukipilaria. Tällä tavalla avioparit oppivat paremmin tuntemaan toisensa ja aivan kuin hitsautuvat yhteen. En voi ymmärtää sellaista tyyliä, jossa molemmat, tai toinen menee omia polkujaan, eikä kahdenkeskistä aikaa vietetä lainkaan. Ei suhdetta ole tarkoitettu tällaiseksi, että heti alusta lähtien aloitetaan erilleen kasvaminen. Sitten ihmetellään, kun tulee avioeroja ja erinäisiä hankaluuksia liitoissa, kun tuskin tunnetaan enää, eikä osta olla aloillaan / asettua. Toimiva ja kestävä liitto tulee siitä, että sen eteen tehdään työtä ja nähdään vaivaa. Ollaan yhdessä, tehdään asioita yhdessä, opitaan rakastamaan rutiineja ja pidetään niistä pääsääntöisesti myös kiinni. Aviopuolison tulisi olla se kaikkein tärkein henkilö, jonka kanssa on hyvä olla, jonka seura ei ahdista, joka kuuntelee, ymmärtää, tietää, tuntee, näkee, elää mukana ja seisoo rinnalla. Aviopari tulisi olla paras ystävä, työtoveri, läheisin ihminen maailmassa ja tietenkin kaikkein rakkain. Näitä asioita kannattaa vaalia ja näihin kannattaa pyrkiä, jos haluaa säilyttää avioliittonsa toimivana / kasassa. Olen ihmetellyt monesti sitä, että vasta avioituneet parit ja nekin, joilla on jo perhettä jatkavat elämäänsä kuin sinkut. Mennään jatkuvasti yksin ja täytetään elämä erilaisilla aktiviteeteillä, kuten harrastuksilla(kavereiden kanssa), ystävien kanssa hillumisella (saunaillat ym.), kaveri kyläilyillä(yhdessä), tai vieraiden vastaanottamisella, unohtamatta tietenkään työmuotoja, palavereita ym. juttuja.

Joskus tuntuu siltä, että ei edes osata olla enää yhdessä, vaan siihen täytyy saada aina ulkopuolista seuraa(vieraita, kyläilyjä), tai siten mennä viiletetään ties missä. Tämä tuntuu siksikin käsittämättömältä, että parisuhde on vasta alkanut ja luulisi, että parit ovat vielä aika kiinni toisiinsa, eli rakkauden tulisi yhdistää. Jos jompikumpi pareista haluaa viettää mieluummin aikaa parhaan ystävän kanssa kuin oman puolison seurassa, on minun diagnoosini siitä se, että jotain on pahasti pielessä. Minä ainakin vietän aikaa vaimon kanssa sata kertaa ennemmin kuin yhdenkään ystäväni kanssa ja jos ystävä kaipaa minua enemmän kuin puolisoaan, on hänellä silloin ongelmia liitossaan. Kertokaa minulle, että mikä on sellainen suhde, joka ei velvoita millään tavalla, tai pidä sisällään sääntöjä? Ihan sama, mistä suhteesta puhutaan, on se siten ystävyys, perhe, työ, tai vaikkapa pankkisuhde, pitää se sisällään yhteiset pelisäännöt ja velvoitteet, muuten se ei ole suhde lainkaan. Nykyään kun katsoo avioliittoja ja tapoja hoitaa / kantaa vastuuta perheestä, niin ei voi kuin ihmetellä. Ei ole olemassa enää yhteisiä sääntöjä ja velvoitteita, vaan molemmat saavat tehdä suunnilleen sitä, mitä itse haluavat. Eletään kyllä liitossa, mutta ei täytetä suhteen ehtoja, vaan kyse on jostain ihmeen vapaasta / vastuuttomasta säätämisestä, joka valitettavan usein päättyy eroon. Kriiseissä sitten pohditaan, että mikä meni pieleen ja tartutaan pieniin yksityiskohtiin / lillukanvarsiin, kun pitäisi huomata, että kaikki perustavaa laatua olevat asiat on kokonaan unohdettu. Avioliitto on suuri siunaus, mutta ellemme toimi tiettyjen ehtojen / edellytysten mukaan liitossa, voi se myöhemmin muuttua kiroukseksi, kun aletaan jakelemaan lusikoita ja revitään perhe hajalle.

Kopioin toiselta foorumilta, oli niin hyvä lausunto!

19

526

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • jaa, eipä paljoa näy kiinnostavan.

    • ....................

      Sitä niin monenlaiset ihmiset menevät naimisiin. Kypsyvät vielä eri tahtiin eivätkä ymmärrä mennä itseensä samana vuosikymmenenäkään kuin toinen. Itsekkäitä ja hankalia tapauksia riittää. Kannattaa siis käyttää valintaan aikaa, että löytää oikean kannen vakkaansa. En tiedä, ei minun ainakaan olisi helppo pettää itseäni jos huomaisin naineeni limaisen sammakon. Vaikea sitä on perusluonnettaan muuttaa.

    • Miten ymmärtäisitte

      Ap:n esiin tuoma kirjoitus on totta nykyaikana. Vaikka perustetaan perhe, jatketaan elämää sinkkuna. Miksi tämä avioliitto on solmittu, onko vain pitänyt elää prinsessa unelma häät ja muuta ei ole ollutkaan.

      Onko mies vielä kypsymätön rlämään vaimona kanssa. Myös nuo miesten irtosuhteet ennen aviolittoa ovat tuomittavia, kyllä se leiman antaa miehenkin otsaan. Hyvin vaikeaa on löytää todellista elämää jos nuoruuden seksisuhteita on ollut paljon.
      Ennen jokainen yritti elää paljon sivistyneemmin. Kyllähän nuoret silloinkin tapasivat toisiaan, käytiin paljon elokuvissa ja tansseissakin. Yleensä oli porukka koossa, joten pidettiin hauskaa. Sitten saattoi nähdä, että jotkut iahstuivat, rakastuivat, mutta ei silloinkaan vielä aloitettu seksielämää, viinaakin käytettiin paljon vähemmän.
      Sitten tuli se rakkaus, yleensä seurustelua kesti vuodesta useampaan ja sitten vasta tapahtui avioituminen.
      Elämässä ei ollut facebookia, ei kännykkää, nyt kuljettiiin yhdessä vierailuilla ja keskusteltiin kotona kasin asioista.
      Työpaikoillakin vanhempaa väkeä teititeltiin, käytös oli korrektia, nyt se enää ole enää missään, jopa ennen arvostettu "sotaherrat" käyttäytyvät kuin siat.

      Ainahan on tietysti ollut "lipsujia", mutta ei tämänlaista siivotonta elämää, jossa kaiken kärsijiksi nousee lapset, jotka saavat nähdä tuota saastaista elämää, jossa ei ole kenenkään kunnioitusta.

      Olen kuitenkin varma, että sen katumisen aika tulee, mutta valitettavasti vasta sitten kun lapsenne olette jo tuhonneet.

      Sitten kun sairaus ja vanhuus astuvat elämään ja rinnalle ei olekaan jäänyt ketään, sillä kyllä kaikki katoavat kun sinä heitä eniten tarvitset.
      Jos olisit arvostat sitä ensirakkauttasi, saattaisi hän olla vierelläsi vieläkin, ja yhdessä saisitte nauttia nyt näistä vanhuuden hetkistä.

    • 67-v

      Säännöistä viis!

      Kirjoitat varmaan asiaa vaikka en jaksanutkaan lukea.

      Minusta sääntöjen laatiminen tekee koko touhun byrokraattiseksi ja keinotekoiseksi!
      Ei avioliitossa mitään sääntöjä tarvita vaan yksi, ainoa periaate.
      Elää ja toimii itse tavoitteenaan kumppanin hyvinvointi.

      • Ol Playa

        Tuo on periaatteessa melkolailla riittävä mutta ongelma piilee siinä että suurin osa ihmisistä tarvitsee tuon periaatteen pilkottuna pienemmiksi säännöiksi. Aina ei ole niin selkeätä se, miten, missä ja milloin se siippa tulee mistäkin asiasta hyvinvoivaksi, vaikka tahtoa tehdä hänet hyvinvoivaksi olisikin.

        Se on tämä klassinen asetelma, jossa mies painaa duunia illat pitkät ja kun vaimo valittaa rakkauden puutetta, mies tokaisee vain että "siis häh, aina olen leivän pöytään tuonut". Eli on eletty ja toimittu niin kuin periaate sanoo mutta kommunikaatio ei ole toiminut.


      • 67-v
        Ol Playa kirjoitti:

        Tuo on periaatteessa melkolailla riittävä mutta ongelma piilee siinä että suurin osa ihmisistä tarvitsee tuon periaatteen pilkottuna pienemmiksi säännöiksi. Aina ei ole niin selkeätä se, miten, missä ja milloin se siippa tulee mistäkin asiasta hyvinvoivaksi, vaikka tahtoa tehdä hänet hyvinvoivaksi olisikin.

        Se on tämä klassinen asetelma, jossa mies painaa duunia illat pitkät ja kun vaimo valittaa rakkauden puutetta, mies tokaisee vain että "siis häh, aina olen leivän pöytään tuonut". Eli on eletty ja toimittu niin kuin periaate sanoo mutta kommunikaatio ei ole toiminut.

        Yhteiset tavoitteet ja molemminpuolinen joustavuus!

        Joskus on tullut mieleeni, mammojen purnauksia lueskellessa, että heijastuukohan niistä aimo annos itsekkyyttä ja lyhytjännitteisyyttä?
        Olen väistämättä saanut kuvan joukosta itsekkäitä, vain vaatimiseen keskittyneistä naisista jotka eivät välttämättä edes yritä ymmärtää miehiään.

        Illat pitkät duunin painaminen tai viikot, jopa kuukaudet puutteen torjunnassa muualla luumuilu useimmiten johtuu tilanteen vaatimuksesta tai pitemmän tähtäyksen tavoitteista!

        Tuttua tuo duunin painaminen ja muualla olo oli meillekin.
        Velka- ja työtilanne johti siihen mutta tavoitteet olivat yhteisiä ja vaimoni, silloin perheemme raha-asioiden hoitajana, ymmärsi täysin tilanteen asettamat vaatimukset.

        Eräs tavoite, pois palkkatyöstä 5-kymppisenä, johti vuosikausien "kiertolaisuuteen" jolloin ylenpalttiset, jatkuvat hellyydenosoitukset olivat käytännössä mahdottomia.
        Eipä tuokaan välivaihe aiheuttanut mitään säröä.

        "Projektin" etenemisestä keskustelimme mutta tavoitetta ei kumpikaan kyseenalaistanut.

        Mistään hiivatin sopimuksista eikä pelisäännöistä ollut missään vaiheessa kyse.

        Elinkumppanin mielenliikkeet kyllä aistii!


      • ol playa
        67-v kirjoitti:

        Yhteiset tavoitteet ja molemminpuolinen joustavuus!

        Joskus on tullut mieleeni, mammojen purnauksia lueskellessa, että heijastuukohan niistä aimo annos itsekkyyttä ja lyhytjännitteisyyttä?
        Olen väistämättä saanut kuvan joukosta itsekkäitä, vain vaatimiseen keskittyneistä naisista jotka eivät välttämättä edes yritä ymmärtää miehiään.

        Illat pitkät duunin painaminen tai viikot, jopa kuukaudet puutteen torjunnassa muualla luumuilu useimmiten johtuu tilanteen vaatimuksesta tai pitemmän tähtäyksen tavoitteista!

        Tuttua tuo duunin painaminen ja muualla olo oli meillekin.
        Velka- ja työtilanne johti siihen mutta tavoitteet olivat yhteisiä ja vaimoni, silloin perheemme raha-asioiden hoitajana, ymmärsi täysin tilanteen asettamat vaatimukset.

        Eräs tavoite, pois palkkatyöstä 5-kymppisenä, johti vuosikausien "kiertolaisuuteen" jolloin ylenpalttiset, jatkuvat hellyydenosoitukset olivat käytännössä mahdottomia.
        Eipä tuokaan välivaihe aiheuttanut mitään säröä.

        "Projektin" etenemisestä keskustelimme mutta tavoitetta ei kumpikaan kyseenalaistanut.

        Mistään hiivatin sopimuksista eikä pelisäännöistä ollut missään vaiheessa kyse.

        Elinkumppanin mielenliikkeet kyllä aistii!

        hienoa, että teillä sekä ymmärrys ja keskustelu on pelannut ja puutteensietokykynne on harvinaisen poikkeava kuten myös aistinne terävyys. Harmi, ettei kaikkia ole varustettu niillä. Teitä on siunattu. Älä pidä tuota aarrettanne itsestäänrelvänä.


      • juristi puristi

        Olet käsittänyt avioliiton TÄYSIN väärin. Totta kai aviopuolisoiden pitää laatia kirjallinen sopimus, sillä kuinka muuten voidaan käräjillä näyttää toteen, että muija ei ole noudattanut velvollisuuksiaan.
        Ja kuinka muuten asianajajat voivat hoitaa hommiaan.
        Maata on lailla rakennettava!


    • Kokemus-K

      Ap:n kirjoituksessa on paljon asiaakin mutta toisaalta siitä paistaa läpi hyvin vahva "ennen kaikki oli paremmin" asenne. Meidän täytyy aina muistaa että vaikka nyt monet asiat näyttävätkin ulkoisesti muuttuneen, ihminen ei pohjimmiltaan ole kauheasti muuttunut. Aikaisempien vuosikymmenten avioliitot voivat tästä päivästä katsoen vaikuttaa hyvin sitoutuneilta ja idylisen harmonisilta mutta aina ei asia ole kuitenkaan ollut ihan niinkään. Avioliiton kulissit olivat ennen hyvin vahvat ja siinä elämiseen oli olemassa vain yksi hyväksytty malli. Puolisoiden työnjaot ja roolit olivat vahvat ja selkeät, mutta ulkoa annetut. Niihin oli sopeuduttava, halusi tai ei. Osalle ihmisistä se sopi mutta myös hyvin moni kipuili vuosikymmeniä itselle sopimatonta roolia. Paljon vihaa, tuskaa ja ahdistusta oli silloinkin kodin seinien sisällä. Varmaan silloin yritettiin pidempään olla yhdessä niin hyvässä kuin pahassakin.

      Nyt on sitten tultu ehkä toiseen ääripäähän joka sekään ei tietysti ole hyvä asia vaikka vapaus ja ihmisten erilaisuuden kunnioitus onkin sinällään minusta yleensä vain hyvä asia. Mutta ehkä kuitenkin se paras vaihtoehto löytyisi jostain siitä väliltä jossa voisimme parhaamme mukaan olla sitoutuneessa liitossa mutta löytää siihen tavan jossa saamme silti olla omia ainutkertaisia yksilöitämme ja toteuttaa omia tarpeitamme siinä määrin kuin se on perheen kärsimättä mahdollista.

      • en ymmärrä

        Juu, huvitti vähän tuossa tuo nykyajan vierailujen ja kavereiden tapaamisen mollaaminen myös...

        Isovanhempieni kodissa ovet olivat AINA avoinna ja pirtti sellaisessa järjestyksessä että vieraiden sopi tulla. Kyllä siinä myös kyläläisiä piipahti harva se päivä. Kakaroita oli kymmenkunta ja heillä kaverinsa, varmasti oli melkoinen ralli pihamaalla jo senkin johdosta, eikä kaikki justiinsa sitä omaa perhettä. Sitten myöhemmin pihamaalla tietenkin pyörivät lapsenlapset kavereineen. Joissain liitoissa vielä asuttiin samoissa nurkissa useampi sukupolvi ihan kokoajan, siinähän on tukipilarit taikka erottajat läsnä 24h/vrk. Kyllä todella omituiselta vaikuttaa väite että nykyinen sosiaalinen elämä olisi muka syynä eroihin, hevonkukkua. Yrittämälläkään en ehdi kaveerata yhtä paljon muiden ihmisten kanssa kuin ennenmuinoin on ehditty.


    • Onnellinen perhe

      Totta kai yhteiset säännöt!!!
      Meillä ainakin on sovittu kaikki. On sovittu, että kalenterit täytetään perhe edellä, ensin työt (vain pakolliset,ei ylitöitä), sitten lasten harrastuket, sitten perheen yhteiset menot ja sitten vasta omat jos jää aikaa. Seksistä on sovittu, että aina ei tartte haluta, mutta pihdata ei saa (molemmin puolin). On sovittu, että pidetään itsestämme huolta ja huolehditaan siitä ettemme liho yms. On sovittu, että nyt asutaan kaupungissa lasten takia, mutta kun lapset muttaa pois muutamme maalle. On sovittu, ettei kännejä juoda kotona lasten nähden. On sovittu linjat rahan käytölle, ei osamaksuille, luottokortille ja asunto on ainut mihin voi ottaa lainaa) On sovittu, että kaksi viikonloppua joka kuukausi on pyhitetty perheen yhdessä ololle (silloin ei oteta töitä eikä muita menoja) Eron varalle on sovittu jo lasten huolto järjestely, talousasiat, oikeastaan kaikki. Ja paljon paljon muuta on sovittu ja homma toimii kuin rasvattu, kun yhteiset linjat on sovittu ja niihin on sitouduttu. Eipähän tartte turhista tapella. Ja asiat on keskusteltu läpi jo silloin hyvissä ajoin, niin tietää mitä toinen ajattelee. Ja jos joku asia muuttuu, siitä keskustellaan.

      • Ol Playa

        Miten olette sopineet kahdenkeskisen ajankäytön puolison kanssa? Toi on todella hyvä, ettei ylitöitä ja ollaan perheen kanssa kuten myös se, että muutokset ovat mahdollisia, mikäli toinen puolisoista jää vaille jotakin.


      • mk
        Ol Playa kirjoitti:

        Miten olette sopineet kahdenkeskisen ajankäytön puolison kanssa? Toi on todella hyvä, ettei ylitöitä ja ollaan perheen kanssa kuten myös se, että muutokset ovat mahdollisia, mikäli toinen puolisoista jää vaille jotakin.

        Nykyisin ei voi paljon ylitöistä kieltäytyä koska voi tulla lopputil iseuraavissa yt mutta ei joka ilta ylitöitä ole ja se rahahan tulee perheen käyttöön ja niin edelleen.


      • mk

        Eihän kukaan tuollaisten sääntöjen taki voi elää ja itse ainakin sen verran boheemi etten tuollaisiin suostuisi ja onneksi itsellä hyvä nainen ja homma toimii ja jos noiden sääntöjen mukaan ellä niin voi tulla patoutumia ja jossain vaiheessa into loppuu ja niin edelleen.


      • Uffoarska

        Mihin hemmettiin teillä unohtu rakkaus? Kaikki muu tuntuu olevan sovittuna... Onnea :)


    • Jaskan naapuri

      KOHTAUKSIA ERÄÄSTÄ AVIOLIITOSTA

      Jaska muijaansa hän suuttui,‎
      naamans mustaks nyt muuttui.‎
      Lähti siitä ulos suoriin,‎
      meni oikopäätä huo-riin.‎
      Huo-ra oli aika paksu,‎
      mutta silti käteismaksu,‎
      Jaskan piti hälle maksaa,‎
      sitten vasta "kärkee kastaa"‎
      pääsi pillluun paksun lutkan,‎
      kotimatkall' teki mutkan.‎
      Eukkons näki baarissa,‎
      siell' kiima mones vaarissa,‎
      jätkillä nyt seisoi molo,‎
      vessan oven eessä jono,‎
      siellä jatkät kaikki pani,‎
      Jaskan muijaa - "hyvä hani"‎
      luonnehtivat Jaskan akkaa;‎
      veri Jaskan päähän pakkaa.‎
      Lähti huo-ran luokse takas,‎
      monta kertaa porton makas.‎
      Mutta sitten rahat loppu,‎
      kotiin tuli Jaskan hoppu. ‎
      Mikä jutun opetus?‎
      Sitä miettikäätten - mut nyt lopetus.‎

    • A luokkaa

      Hei

      Kiitos kun kopiot minun kirjoittaman viestin. Viestin sisältö on sen verran tärkeä, ettei haittaa yhtään, vaikka sitä jaetaankin.

      Hyvää jatkoa.

      • toivoisin vain, että ihmiset ymmärtäisivät ja sisäistäisivät viestisi.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ruotsissa uusi vakava ongelma: Vanhusten seksuaalinen hyväksikäyttö

      palvelutaloissa ja kotihoidossa. Tämäkin on ihan puhtaasti väärän maahanmuuton vaikutusta, sillä tekijät ovat kaikki keh
      Maailman menoa
      74
      1933
    2. Työeläkkeiden maksaminen lopetettava ASAP.

      "Vanhimmat sukupolvet ovat saaneet vastinetta eläke­maksuilleen monin­kertaisesti nykyisiin ja tuleviin sukupolviin verr
      Maailman menoa
      97
      1673
    3. Millä kolmella sanalla

      Kuvailisit kaivattuasi?
      Ikävä
      148
      1240
    4. Kyllä mä oon valmis jos sä oot

      Vaikka ja mihin... mutta paikka on väärä.
      Ikävä
      59
      688
    5. Miltä se tuntuu olla

      vihattu ja kukaan ei puolusta?
      Ikävä
      198
      662
    6. Järkytys uutisten ystäville - Huomenta Suomen kesään iso muutos

      Huomenta Suomi on monen suomalaisen vakio-ohjelma. Suorana nähtävä Huomenta Suomi seuraa päivän tärkeimpiä uutisia, pol
      Maailman menoa
      6
      646
    7. Mitä mietit juuri nyt?

      🤔
      Ikävä
      55
      571
    8. Trumpille jälleen voitto

      Trump ensin tuhosi Iranin ydinohjusprojektin, jotta ko. terroristivaltio ei voisi aiheuttaa ydinsotaa. Ja nyt Trump pako
      Maailman menoa
      191
      553
    9. Aurinkoni...

      On ikävä sua ❤️
      Ikävä
      46
      498
    10. Haluan teidät molemmat elämääni

      Toista rakastan todella syvästi, ja toinen on kuin paras ystävä minulle. En voi luopua kummastakaan... </3
      Ikävä
      37
      462
    Aihe