Kun toista stressaa

Olen omassa suhteessa se useammin työasioista stressaava osapuoli, ja työmäärät tuppaavat välillä olemaan aika hirvittäviä. Omalla kohdallani toimii tuo tilan antaminen parhaiten, mutta kuitenkin niin, että toinen pienillä huomionosoituksin osoittaa olevansa läsnä.

Muistan kerran kun tulin rättiväsyneenä ja vittuuntuneena kotiin rankan työrupeaman jälkeen. Avokki oli ostanut uuden Car Magazinen ja antoi luvan kanssa rojahtaa sohvalle sitä selailemaan, toi vielä oluen. Ei odotuksia keskutelusta, ei nalkutusta kotitöistä, ei ylipäätään mitään vaatimuksia, pieni päänsilitys vain ja "ole hyvä". Ei siinä kauaa mennyt kun piti jättää autolehti kesken ja mennä halaamaan ja pussailemaan kultaa kiitokseksi :)

Työasioiden vatvominen yhdessä ei toimi, ei sitä stressantuunena jaksa niitä vatvoa kotonakin. Päälleliimattu hemmottelu voi myös epäonnistua, työputken jälkeen toinen ei välttämättä osaa hetii rentoutua jos mielessä on esim. joku hieronta tms.

Toki sen stressaavankin osapuolen tulee ymmärtää keskittyä myös suhteeseen, ei työkiireet ole mikään tekosyy olla huomioimatta toista.

Hyvä jos vastauksesta oli jotain apua! Tuo on itse asiassa erittäin tärkeää tuo että yrittää nähdä itsensä toisen asemassa ja miettiä, mitä itse siinä asemassa ajattelisi ja haluaisi. Jos ihmiset harrastaisivat tätä useammin niin uskon, että aika monilta ongelmilta voitaisiin välttyä.

Nimimerkkisi kertoo sen tärkeimmän. Ole vierellä, mutta älä tyrkytä empatiaakaan liikaa. Älä ota stressiä itsellesi, kuuntele, jos hän haluaa jutella. Joskus sohvalla makoileminen ja hetken hiljaisuus, halaus ja pieni huomiointi työpäivän jälkeen auttaa.

Jos stressi on todellakin pitkään jatkuvaa, niin puutu siinä vaiheessa asiaan, esimerkiksi kysymällä ja keskustelemalla aluksi. Ihmisellä valitettavasti on tapana olla näkemättä stressin määrää, kun oppii sietämään sitä pikkuhiljaa. Parisuhde on erittäin tärkeä tuki silloinkin, kun ei siihen itse jaksa panostaa siihen.