Mieheni harrastaa

Haet itselles kanssa harrastuksia ja menoja ja luuhit iltakaudet menossa. Anna miehen pestä pyykinsä ja tehdä ruokansa. Sitä saa mitä tilaa.

Otat paremman miehen.

Mun mies ihan samanlainen; kaverit menee aina parisuhteen edelle. Vielä kesällä mies oli aina kavereitten kanssa jossain tai sitten ylitöissä yms. Puhui mulle välillä kuin idiootille jos kyselin missä oli tai mihin on lähdössä, suuttui ja mökötti.

Sitten alkoi minullakin mitta täyttyä ja liika kiltteys ropista pois ja aloin osoittaa mieltäni takaisin. Tein selväksi että minulle ei puhuta kuin ääliölle ja jos ei yhteistä aikaa ala löytyä niin sitten erotaan. Minulle ei riitä mikään kämppäkumppanuus.

Ilmeisesti mies huomasi että olin tosissani ja on nyt muuttunut huomaavaisemmaksi ja ehdottaa yhteisiä ajanviettoja yms. mutta kyllä kaverit ovat silti vielä vahvoilla.
Ja ihan aikuisia ollaan, yli 4-kymppisiä jo.

Olen kuitenkin vuosien ja useiden pettymysten myötä kuluttanut itseäni loppuun ja tunteeni miestäni kohtaan ovat muuttuneet. Vaikka hän onkin parantanut tapojaan niin en osaa arvostaa niitä niin kuin pitäisi. Välillä tuntuu että sama vaikka erottaisiin, miehen loukkaava käytös ja välinpitämättömyys ovat niin tuoreessa muistissa että mietityttää että onko mies nyt tosissaan kun ottaa minutkin huomioon vai onko se vain jotain pakon sanelemaa esitystä kun laitoin kovan kovaa vastaan?