Miehen "vauvakuume" - tulossa iso riita ???

Voithan kokeeksi ehdottaa, että miehesi jää hoitamaan vauvaa ja kotia heti äitiyslomasi jälkeen eli kolmesta kuukaudesta eteenpäin. Entä, miltä ajatus sinusta tuntuisi? Tulisit siivottuun kotiin päivälliselle töiden jälkeen ja viettäisit sitten laatuaikaa perheesi parissa.

Helppohan se miehen on haluta lasta, kun sinä teet kaiken työn.

Eli nyt se mies tekemään niitä "naisten" hommia. Vaikka olisi kuinka vanhanaikainen, niin sanot että jos ei hoida, niin ei tule myöskään lasta.

En ymmärrä, miksi tehdä lapsi, jos tuntuu sitä ettei jaksa hoitaa. Ei yli 40 vuotias ole samassa vedossa, kun 20 vuotias. Esim. Valvominen ja oma terveys.

Toinen asia joka teksissäsi oli tuo talous.

Tänä päivänä, kun ei riitä, että kasvattaa lapsen, vaan kylllä heille olisi hyvä suoda mahdollisuus opiskeluun vanhempien avustuksella. Eläkeestä onkin hyvä maksaa yliopistio-opiskeluja. Yliopisto-opiskelut aloitetaan yleensä noin 20 vuotiaana, lukion jälkeen.

Samaa mielta yhden aiemman kirjoittajan kanssa, miehellesi tekisi hyvaa olla lasten kanssa kotona ja hoitaa kaikki heihin liittyvat asiat esim. vuoden ajan, ja sitten katsoa haluaako siihen sekaan viela pikkuvauvan.

Nyt tuntuu etta hanella on ruusunpunaiset lasit silmillaan, eika tajua tilanteen rasittavuutta sinulle. Etenkin kun raskaus ja imetys nyt vaan ovat naisten hommia.

Tässä tapauksessa nainen päättäköön asian, ehdottomasti. Minulla on aavistus, että avioliitto voi karahtaa kiville eli erokin on mahdollinen. Älä tee sitä iltatähteä, mies hoitakoon ainokaistanne enemmän, kuin myös teinien asioita!

Miten ihmeessä mies voi jaotella naisten ja miesten työt, jos hän itse ei kerran tee sitä miesten suurinta työtä eli tuoda se leipä pöytään?!

Mitä miehesi sitten tekee? Jos ei hoida lapsia eikä käy töissä?

Kaikki on vastauksissa jo sanottu, mutta se, että et sinä enää tuosta nuorru, kuten ei kukaan meistä. Jos sinusta tuntuu, että tuo yksi iltatähti riittää, ole vahvana asian takana. Jos olisi omalla kohdalla, tuntisin varmaan samoin. Miehen on helppo alkaa jahtaamaan perheenlisäystä, koska hänen osuus raskaudesta on melkoisen kepeä. Ennen kuin oltaisiin siinä, että isä esimerkiksi hoitaisi lapsensa, on kuitenkin edessä kuukautta raskautta naisen kropassa.

Perustelusi ovat oikeita, ei edes itsekkäistä. Olemassaolevat lapset tarvitsevat sinua ja aikaasi. Miksi ajaa oloa tukalaksi, miksei tosiaankin voisi vaan nauttia, jos siihen on tilaisuus koittanut? Kärsimyksiä on jokainen jo kokenut, ei niitä välttämättä tarvitse kerätä vapaaehtoisesti yhtään lisää.

Älä tee iltatähteä, jos yhtään ajattelet itseäsi ja muita lapsia. Varsinkin teinit ovat nyt todella vanhemman tarpeessa; älä hylkää heitä vauvan takia.
Ja se mies hoitamaan kotia ja kolmevuotiasta, kun kerran ei töissäkään säännöllisesti ole!
Oma iltatähteni syntyi kun olin 40v ja vaikka ihana lapsi onkin, en enäå missään tapauksessa alkaisi samaan ruljanssiin jos etukäteen tietäisin, mitä se tuli sitten olemaan!

Olen noin 45, ja mieheni 50, ja vasta vähän aikaa luovuin vauvahaaveista! Olisin halunnut lisää lapsia, mies ei, ja nyt on myöhäistä. Nyt olen ihan tyytyväinen, ettei lapsia ole enempää, kun kaikki ovat kouluiässä ja murkkuja pahimmillaan! Ei tähän rumbaan enää pikkulapsia kaivata, niin ihania kuin he olisivatkin. Vauvat taitavatkin olla ihanimpia silloin kun eivät ole omia...

Miksi tuohon otsikkoon oli kirjoitettu noin,,42v ei ole vanhaa vielä nähnytkään..Jos mies on 60-70v niin voidaan puhua lapsen hankkimisesta vanhalla iällä.

Otan osaa leskeydestäsi :/ Täällä kohtalotoveri..

Sanoisin että luulen tietäväni mitä olet käynyt läpi jäätyäsi leskeksi, joten nyt on sinun aikasi tehdä juuri niinkuin SINÄ haluat! Itsekäs saa ja pitääkin olla, koska se olet sinä joka lapsen kantaa jne. Et ala pyöräyttään enää yhtäkään lasta jos et halua, ei luulisi miehellä olevan siihen mitään sanomista! Jos se on uudesta lapsesta kiinni, niin pitäisikö mieheni sitten etsiä nainen joka hänelle lapsen tekee? Mene ja tiedä.

minustakin outoa et 42v on vanha :) muka.12

Sinulle Tiinuli 42 nyt sinulle neuvo, sinä teet ihan niin kun sinusta tuntuu ! Et enempää, etkä vähempää. Ajattele, jos vaikka sattuisit jäämään yksin, kaikki olisi sinun harteilla. Nuorena lapset on tehtävä ja teillä on tässä pikkupalleroisessa vielä paljon onnea ja iloa !
ONNEA matkaan mitä sitten päätätkin !

Jos pääsi on jo nyt sekaisin,ei silloin kannata tehdä lapsia ja olethan jo ikä-ihminen jos ajatellaan synnytystä ja raskautta. Monikaan lasta haaveileva ei tule ajatelleeksi sitä,että raskauden aikana sydänkohtauksen riski kasvaa kahdeksan kertaiseksi verrattuna ei odottavaan.

Kirjoittamasi perusteella sanoisin, että unohtakaa koko juttu.

Jos mies kerran ajattelee "vanhanaikaisesti" roolit niin tarkoitaa, että sinä "naisten juttuina" hoidat sitten lapset ja myös tiskaat, siivoat ym. kotityöt etc.

Lisäksi sinä kannat sitä lasta kohdussasi mikä voi olla aika raskastakin ja jos teillä on jo lapsia niin kyllähän ne hyvin riitänee ja mies voi unohtaa vauvakuumeet.

Vaikka olenkin mies ja isä niin en voi silti ymmärtää miehesi ajatusta ja varsinkaan jos hän pitää rooleista kiinni mikä vanhanaikaisesti ajateltuna on miehelle paljon helpompi rooli kuin naiselle koska mies voi elää ja liikkua yksilönä kun taas nainen on sidoksissa kotiin ja lapsiin.

Ymmärrän tietyssä mielessä roolitukset ym. mutta en sitä, että miehesi ajattelee noin itsekkäästi, helppohan se on vauvaa haluta kun ei tarvi itse kantaa, synnyttää eikä hoitaa, tarvii rassata vaan sitä autoa ja olla mies (tosi mies kantaa vastuuta eikä piiloudu vanhanaikaisten roolitusten taakse jättäen naisille raskaamman taakan).

Eli lyhyesti UNOHTAKAA KOKO VAUVAN TEKO

t. Mies_naimisissa_3lasta_vaimo_omakoti_

Olimme vaimoni kanssa yli neljänkymmenen kun taloon tuli iltatähti. Jaksamisen kanssa ei ollut ongelmia, mutta ongelmaksi muodostuivat vanhemmat lapset, jotka ovat murrosiässä. Murrosikäisten käyttäytyminen ei ole oikeen sopivaa katsottavaa pienelle lapselle. Pienilapsi oppii kaikki murrosikäisten oikut ja kiroilut. Siksi suosittelen, että lapset olisivat suurinpiirtein saman ikäisiä.

se mies jos muu ei auta.

Koettu "kuume"!

Minä tein neljännen lapsemme 30- vuotiaana ja voin sanoa että kyllä kannatti pitää kiinni siitä minkä ikäisenä tekee lapsensa. Nimittäin kun kaksi isompaa lastamme olivat teiniikäisiä niin heille jäi paljon vähemmän aikaa kun oli kaksi pientä lasta hoidettavana. Sitten kun minulla alkoivat vaihdevuodet niin voi sitä "RIMUA JA OLOTILAA" siinä vaiheessa. Ja vaikka minulla onkin mies joka auttaa kaikissa kodin ja lasteen liittyvissä töissä, niin siltikkin kasvatustyön haasteista kunnialla selviäminen vaati paljon meiltä molemmilta. Mieheni on ihan samaa mieltä että 30- vuoden ikä oli meille takaraja, jotta jaksaa olla kiinnostunut nuorten koulunkäyntiin, harrastuksiin ja sinne kuljetuksiin... jne. Toki kunnioitan sitä että kaikki perheet päättää itse mitä jaksavat ja milloin hankkivat lapsukaisensa.

Itse teimme 40v lapsen ja täytyy sanoa että odotus sillä ikää oli jo tarpeeksi raskas sitten vielä kävikin et lapsella todettiin kehitysvamma hoito on raskasta ja hän on riippuvainen meistä aina koko elin iän joten en ainakaan suosittelisi enää. Olisko sukulaisilla pientä lasta jota ottaisitte hoitoon laittaisit miehen hoitamaan niin näkisi itse miten sitovaa se on kyllä mieli muuttuisi äkkiää

Teeppä lapsi joo-o. Miehen on helppo haluta. Enoni aikoinaan halusi myös iltatähden, hän mies parhaassa iässä ja kunnossa melkein viisket. Heillä oli kans uusio perhe vanhemmat lapset melkein aikuisia tai nyt jo aikuisia. Tekivät kaksi ja... enoni otti ja kuoli 52 ikäisenä nyt iltatähdet ei ole vielä aikuisia ja iskä haudattu. Olisivat toki haluneet pitää isän vähän kauemmin, kukapa ei olisi.
Enolle tuli yllätyksenä kuin kaikille, ilman minkäänlaisia oireita ei ollut, srn verran hän kävi itseään aina perustarkastamassa, et kaikki oli kunnossa. Vaan, sitä ohutta aortan seinämää ei tullut kuntotarkastuksessa esille. Eli tarinan opetus on tämä, kannattaa harkita tarkaan lasten hankkimista vanhalla iällä. Ei koskaan voi olla varma mitä tapahtuu ja kun ikä on yli 40.n äidilläkin on riskit melkoiset, saati myös miehen puolella. Serkkuni ovat nyt vielä koulua, ovat murkkuiän kynnyksellä, isää olisi vielä tarvittu. Nyt pitää vain toivoa, et vanhempi äiti jaksaa kannustaa yksin lapsiaan. Tosin tuemme häntä ja serkkujani tarvittaessa. Itse olen nyt viidessä kymmenessä ja touhuan seitsemän lapsenlapsen kanssa, joista vanhin on saman ikäinen kuin nuorempi serkkuni. Joten kyllä kannattaa harkita kovasti mihin ryhtyy ja millä iällä.
Eikä tämä ole ainoa tapaus, työtoverini menetti myös miehensä samanlaisen kohtalon alla ja myöhemmin sairastui itse. Nyt on elämä hänellä raskasta. Ei toki aina käy näin, mutta kannattaa todella katsoa asioita molemmin puolin. Tsemppiä sinulle, oli ratkaisu millainen vaan.

Miksiköhän ihmeessä mies vielä haluaa lapsen...eikö olisi hyvä antaa aikaa nyt sille pikkuiselle 3 v ja keskinäiselle parisuhteelle myös!
Jos vielä uusi vauva niin huh huh.

että mies on noin 50 ja vaimo nuorempi noin 45 ja tahtoo iltatähden. Tuleeko miehen osoittaa vihreää ja suostua. Tietysti voitaisiin spekuloida, että olisi vaimo noin 30 ja tahtoisi yhteisen lapsen. Miten silloin mielestänne vanhemman miehen tulisi suhtautua ajatukseen?

VAI IIN

"Tänä päivänä, kun ei riitä, että kasvattaa lapsen, vaan kylllä heille olisi hyvä suoda mahdollisuus opiskeluun vanhempien avustuksella. Eläkeestä onkin hyvä maksaa yliopistio-opiskeluja. Yliopisto-opiskelut aloitetaan yleensä noin 20 vuotiaana, lukion jälkeen. "

Eiköhän kuitenkin yleensä 40-60-vuotiaan raha-asiat ole paremmin kuin 20-vuotiaan. Olen itse 20-vuotias ja opiskelen yliopistossa. Rahaa jää vuokran jälkeen 45 euroa, eli kuukauden pitäisi elää 45 eurolla. Jos tekisin itse nyt lapsen, lapsi kärsisi kyllä ensimmäiset kymmenen vuotta rahanpuutetta. Isäni on 62-vuotias, äitini 55-vuotias, ja he kustantavat oikeasti opiskeluni. Ihan hyvin isäni eläkkeestä ja äitini palkasta riittää rahaa meille kolmelle elätille (opiskelemme kaikki, me kaksi vanhinta yliopistossa ja nuorin lukiossa). Vanhemmillani oli 40-vuotiaana asuntovelkaa paljon jäljellä, joten nyt taloudellinen tilanteemme on parhaimmillaan, kun velkoja ei ole. Siksi 40-vuotias 20-vuotiaan vanhempana ei kyllä ole rikkkain vaihtoehto useimmiten. Varsinkin kun 20-vuotiaana vanhemmaksi tulleella on harvoin kovin hyvää (lue: hyväpalkkaista) koulutusta takana.

Aloittajalle haluan sanoa, että älä tee lasta, jos et halua. Ihmisellä on täysi oikeus määrätä itse, haluaako hän lapsia vaiko ei. Luulin viestiketjua avatessani, ettei teillä ollut yhteistä lasta. Teillä kuitenkin sellainen on, joten luulisi miehesi olevan tyytyväinen :) Jos taloudellinen tilanteenne ja henkinen hyvinvointinne ei kestä lasta, älkää tehkö lasta.

:))

Itse en ole koskaan ymmärtänyt, miksi lapsia pitäisi hankkia yli kolmikymppisenä. Eikö kukaan ajattele asiaa sen lapsen vinkkelistä? Itselläni oli vanhat vanhemmat ja voin vakuuttaa, ettei se ollut lapsena/nuorena mitään herkkua. Oltiin aivan eri planeetoilta vanhempien kanssa, kaverit pilkkasivat ja ihmettelivät, miksi minun isäni ja äitini olivat niin iäkkäitä ja 'vanhanaikaisia'. Se ei todellakaan tuntunut mukavalta. Lisäksi äiti kuoli, kun olin ensimmäistä vuottani opiskelemassa - silloin oisin esim. äitiä ja hänen neuvojaan tarvinnut juuri eniten, ihan niinkuin vielä myöhemmällä iälläkin. Vaan ei.

On äärettömän itsekästä hankkia lapsia 'omaksi ilokseen ja iltatähdekseen'. Siitä ei pitemmällä tähtäyksellä koidu muuta kuin harmia, eikä vähiten sille lapsiraukalle. Lapsi ei ole mikään lemmikki.

Mites tuo Lipponen, sehän on 70v ja lapset vielä pieniä, mahtaakohan Niinistö presidenttinä ruvata myös vanhana lasten tekoo?

tökkää patin raiskaaja hantuukkiin ja sano vaan miehelles että ei vaan ressu turpoo vaikka kuin kyntäs joten lopettaisit nyt tuon höyryämisen mukuloista..

Laps tuo leivän tullessaan tapasi mummoni sanoa.Hänellä oli ollut 15 omaa lasta.Ja hän eli 98 vuotiaaksi.

VASTASIT ITSE KYSYMYKSEESI JO HETI TOISESSA LAUSEESSA, HUOMASITKO: "enkä minä enää jaksaisi raskautta ja pikkuvauvan hoitoa". Selvähän asia silloin on, mitä sitä enempää miettimään. Mies jos täysikasvuinen, ymmärtää. Ei kai kyseessä ole nyt se, että mies haluaisi sinut vain kotiin? Monen miehen ego kun ei kestä sitä, että nainen on se tienaava, varsinkin jos itsellä ei ole työtä.

Mikset suostuisi? Puhu vain ensin miehellesi, että hänkin löytäisi jonkin työn.

Itse iltatähtenä voin sanoa, että jos lapsen teette vielä, tehkää se nyt, ettei ikäero kasva liian suureksi lasten välillä. Omat isosisarukseni ovat 6 ja 8 vuotta minua vanhempia ja olen kokenut olleeni lapsena yksinäinen - varsinkin kun asuin lapsuuteni pienellä paikkakunnalla, jossa ei leikkitovereita ollut lähistöllä. Teidän pienen tytöntyllerön kannalta olisi mahtava asia saada leikkitoveri omasta takaa, kunhan ikäero ei kasva liian suureksi.

On se helppoa kun toiset vaan kinaa tehdäänkö lapsi vai ei. Itse olen 31vee ja kaikki olisi taloudellisesti kunnossa. Olen halunnut lasta jo 6-7 vuotta eikä kukaan suostu sitä kanssani tekemään. Monenlaista naisystävää on pyöriny kuvioissa mutta kun ei vaan enään nykyään taida naiset haluta lapsia. Yksinhuoltajia tuolla on vaikka kuinka niin onko syy vain se että lapsi tehdään mutta miestä ei haluta? Kerran sain ehdotuksen eräältä naisystävältäni että hän haluaa lapsen mutta ei minkäänlaista isyyttä ja oikeutta minulla lapseen. Suostutko? No en ja homma jäi siihen. Jotkut väittää että lapsen teko on helppoa. Vaikeaa se on jos minulta kysytään!

Mieti nyt kaksi kertaa jaksatko varmaan aloittaa uudestaan kaiken alusta uuden vauvan kanssa.Teillähän on yhteinen lapsi. Ikää tulee koko ajan lisää ja yövalvomiset ja syöttämiset ei todellakaan ole mitenkään helppoa kun on muitakin lapsii ja heidänkin tarpeet pitäis ottaa huomioon.Voimia tarvitaan jos lasten hoito jää sulle kokonaan.Miehen pitäis kanssa osallistua lasten hoitoon.Varsinkin kun hän on kotona! Itse valvoin toisesta lapsesta lähes koko vuoden.Joten kokemusta löytyy väsymyksestä!Mitä vanhemmaksi tuut sen vaikempaa on jaksaa.Voimia sulle

Ehei, älä enää tee lapsia.

Asia on vaikea. Sano kuitenkin selvästi miehellesi, että on riski synnyttää enää yli 40-vuotiaana. Silloinhan kehityshäiriöt lapsissa ilmenee eniten. Siis olet riskisynnyttäjä. Sanot vain suoraan että et synnytä enää lapsia ja piste. Miehesi ajatuksen kuitenkin ymmärrän, jos hänellä ei ole muita lapsia, mutta ei ole oikein painostaa enää noin vanhana synnyttämään. Mutta - minulla oli uusioperhe ja kummallakin oli aiemmasta liitosta kaksi lasta. Saimme yhden yhteisen kun oli 35-vuotias ja kun ajattelin etten enää halua lapsia, teetin sterilisaation.

Meille tuli senkin miehen kanssa ero ja tututustuin uuteen ihanaan mieheen, jonka kanssa olisi ollut mukava saada vielä yksi lapsi. Olin silloin 44 -vuotias. Strerilisaatio jäi harmittamaan, mutta en siitä mitään stressiä ottanut. Tällä miehelläkin oli entisestä liitosta kolme lasta, joten onhan noita lapsia ja lapsenlapsiakin siunaantunut.

Jos yhtään kuitenkin mietit että voisit vielä sen yhden lapsen tehdä, niin ole rohkea ja tee hänet. Kohta on aika jolloin et enää saa lapsia, vaihdevuodet alkavat lähestyä. Ei kannata alkaa liikaa asiaa miettiä.

Vähän ristiriitainen on tämä viestini, mutta samalla kun kirjoitan, pohdin asiaa monelta suunnalta ja tulin siihen tulokseen, että sinun pitää olla varma päätöksestäsi, joko vielä yrittää lasta tai sitten ei. Se että mielesi seilaa edestakaisin, ei ole oikein mielenterveydenkään kannalta mukavaa. Joten, ihan sen vuoksi kun et näköjään tiedä haluatko vai et, suositan, että olet rohkea ja teette vielä sen iltatähden. Vuosi on sellainen aika että voi yrittää, mutta sitten luovuta, ellet ole tullut raskaaksi.

Älä nyt missään nimessä suostu, olette jo uusperheessä, vanhempia ja rahakin tiukoilla. Ei lasta missään nimessä tuohon enää.
Haluaako mies jotenkin sitoa, lasta hän ei tosiaankaan ajattele.

Nyt jotain muuta, mutta ei lasta missään nimessä.

En suosittele enää. Ei sun tartte kansoittaa itse koko maailmaa.. Siinä menee sitte autotkin vaihtoon, kun ei kaikki mahdu kyytiin kerralla..

Juu EI..

eihä niit ipanoit noin vanhana kannata enää tehä tulee viel vammasii

Kyllä kannattaa, lapset ovat elämän suola.

Hmm, vihittiin.Mutta kuitenkin tuossa tilanteessa minä en edes harkitsisikaan hankkia.Hmm,haisemista.

EI voi hankkia lapsia vaan toisen mieleksi, sen miehesi täytyy ymmärtää
koska loppujen lopuksi sinä olet se joka hoidat raskaudet, synnytykset ja paapomisen, kodin ja muut hommat.
Helppoa se miehen on haluta lapsta, mutta astuisi naisen kenkiin hetkeksi niin tuski kauaan enää haluaisi!!!!
Sinä olet mielestäni "oman" aikasi ansainnut nyt, olet jo kasvattanut yhdet lapset ja yksi pieni vielä jäljellä joka on uhmaikäinen ja häneen menee aika paljon nyt huomiota.
Jos sitä ei tapahdu luonollisesti niin ei ehkä kannata yrittämällä yrittää vain siksi että mies haluaa vauvaa! luulen että kaikki tapahtuu tarkoituksella joten elä ressaa nyt vauvoista, vaan keskity elämään mikä sinulla nyt jo on. Se ei todellakaan tee sinusta yhtään huonompaa ihmistä tai äitiä!
tsemppiä!

Mies haluaa . sinä olet kuitenkin se joka toteuttaa kaiken työn tenavan eteen .
Ihmettelen miksi naiset suostuvat moiseen .

No hei, ei 42vuotias enää luultavimmin edes voi saada lapsia! Ainakaan luonnollisin menetelmin. Joten mietintäsi on täysin turha.

Parempi itseäsi ajatellen, että et tee lasta. Lasta tulee haluta 150%. Tekisit sen vain miehen tähden?

Siis yli 40v ei todellakaan ole vanha! Ei fyysisesti eikä muutenkaan kalkkiintunut, jos vain on pitänyt itsestään huolta. Olen 40v eikä sitä näe mistään muusta kuin kasvoista, nekin ovat pirteät ja hymy herkässä. Jos lapsen saisin, en olisi mikään ikäloppu 60v, vaan pitäisin itsestäni huolta eikä varmasti kukaan kysyisi "onko tuo sinun mummosi" lapseltani..

Nyt on sinun elämästäsi kyse ja jos et lasta halua, niin ei sitä kannata lähteä yrittämään. Jos liittosi on siitä kiinni, niin eikö ero ole parempi vaihtoehto..? Minä jäin lapsettomaksi, koska olin avioliitossa miehen kanssa, joka ei selvästi sanonut, että hän ei halunnut lapsia minun kanssani. Hän piti minun toivoani yllä, väärin keinoin, ja lopulta meille kuitenkin tuli ero - minä jäin lapsettomaksi. Hänhän voi tehdä vielä 80v lapsia, minä en enää koskaan. :'( Ja arvaa vaan kaduttaako.

Minä synnytin nuoremman lapseni 26-vuotiaana ja omasta mielestäni olin jo aika vanha.Esikoisen sain alle kaksikymppisenä.Toinen on jo aikuinen,toinen murrosikäinen.Ei tulisi enää mieleenkään hankkiutua raskaaksi.En ole koskaan ymmärtänyt,että miehellä olisi jotain merkitystä lapsen haluamisessa.Lapsenteossa kyllä mutta siinä lapsen haluamisessa.Tulkoot millainen mies tahansa vastaan,ei se minun mieltäni muuttaisi.Minun osalta vauva-ajat on mennyttä elämää.Lapsenlapsia otan mielelläni vastaan kyllä.

Jos sinusta tuntuu,että et halua lasta niin et sinä silloin halua sitä lasta.Voi olla ettet tulisi edes raskaaksi enää.Sitten surisit sitä,että yrititte iltatähteä mutta ei sitten tärpännyt.Minun entinen mieheni olisi halunnut suurperheen.Olisi sitten alunperin etsinyt sellaisen ehtoisan emännän.Minä nautin siitä,että lapset ovat jo isoja ja on aikaa omille harrastuksille.Joten keskity sinäkin nyt siihen mitä sinulla on ja nauti elämästä.Jos ei miehesi sitä ymmärä,niin sille ei voi mitään.Tässä asiassa nainen saa olla itsekäs.Kysypäs mieheltäsi,jos hän huolisi koiranpennun.Eri asia kuin lapsi,mutta ihan yhtä paljon sotkua ja vaivaa.

Onko miehesi kenties mustasukkainen sinusta tai menoistasi ja haluaa uuden lapsen myötä sitoa sinut enemmän kotiin.......

Höh.

Kaikkeen tähän negatiivisyyteen yksi positiivinenkin näkökulma.

Itse aloin odottaa iltatähteä vähän vaille nelikymppisenä, jolloin ikäero seuraaviin oli 10 ja 12 vuotta.

Kaikki meni hyvin, velejekset olivat alusta asti - ja edelleen mitä parhaimmat kaverukset keskenään, nuorimmainen opiskelee nykyään Aalto-yliopistossa .

Itse olen säilynyt nuorena ja nuorekkaana lapsieni myötä. Ei puhettakaan mummoutumisesta, säälin niitä joille se rooli alkaa jo nelikymppisenä.

Mielestäni sinun pitäisi pysähtyä ajattelemaan asiaa sen iltatähden kannalta. Olet jo nyt saattanut maailmaan ihmisiä jotka eivät välttämättä halua elää ja/tai saattavat aiheuttaa kärsimystä muille. Olisi erittäin itsekästä "tehdä lapsi" omien tai muiden mielihalujen vuoksi.

Älä ihmeessä tee lasta miehen painostuksesta josset itse halua. Se on elämän suurin virhe toimia niin kuin mies haluaa.

Tekasehan vekara, onhan se sitten työttömyyskortiston jatkeena.

Iltatähden noustua taivaalle Mies lähtee lätkii vastuitaan pakoon!
Mieheltä pallit valtin hyllylle!

Hei Tiinuli! Teet juuri niin kuin sinusta itsestäsi tuntuu. Koska jo nyt emmit, älä tee lasta vain miellyttääksesi miestäsi. Olen sinua pari vuotta vanhempi, kahden parikymppien lapsen äiti. Tiesin heti toisen lapsen syntymän jälkeen, että rakkaat lapseni ovat nyt tässä. Muistan hyvin kuinka valvoin yöt toisen lapsen kanssa ensimmäisen vuoden. Esikoinen, vain 1,7v. vanhempi piti kiireisenä päivän. Käytännössä ekana vuonna en nukkunut juuri ollenkaan kahta tuntia pidempää pätkää. Mutta jaksoin hyvin kaiken sen, koska olin vasta 24 vuotias.

Minulla kolkuttaa nyt jo vaihdevuodet ja vanhemmat vanhenee, he tarvivat apua aina silloin tällöin. Nyt jaksan hyvin kaiken työn ohella, koska enää ei tarvitse taistella murkkuikäisten lasten kanssa. Jos minulla nyt olisi vuoden ikäinen lapsi, olisihan se jaksettava, mutta rankkaa se varmasti olisi. Ajattele itsesi 10 vuoden päähän omien vaihdevuosiongelmien, 13v teini uusi lapsi... omat appivanhemmat heidän mahdollinen avun tarve... Mieti kahdesti. Tsemppiä, pidä oma kantasi!

Älä lähde leikkiin mukaan. Etkö tajua, että hyvä sillä äijälläsi on iltatähteä teetättää, kun sinä hoidat lapset ja näköjään tulopuolenkin. Älä suostu, ihan vaan itsesi vuoksi.

Mieti ainakin sitä, että siinä vaiheessa kun iltatähtesi tekee kolmenkympin tienoilla ekat muksunsa, et voi iloita hänen lapsistaan, kun olet niin vanha että hädintuskin vessaan ehdit ajoissa. Minulla anoppi 76 ja valittaa kun ei jaksa lapsenlapsia katsoa perään.

Ei kannata rehellisesti sanottuna kuunnella näitä ihmisiä, jotka ovat tehneet omat lapsensa kymmeniä vuosia sitten. Nykyaika on erilainen! Itse valmistun ammattiin korkeakoulusta 25-vuotiaana ja haluan saada kunnollisen työpaikan ja tienata rahaa ennen kuin teen lapseni. Kihlattuni kanssa - tietenkin jos kaikki menee hyvin ja olemme edelleen yhdessä - teemme lapsia aikaisintaan 30-vuotiaina. Kyseessä ei ole mikään oma halumme elää villiä nuoruutta (emme käy juhlimassa, olemme koti-ihmisiä) vaan opiskelemme ja haluamme työpaikan, emmekä halua elää yhteiskunnan tuilla enää opiskelujen jälkeen.

Olenko sitten kauhea kalkkis ja vanha äiti 50-vuotiaana, kun lapseni on 20-vuotias? Ihmiset hei, tiedättekö, että nykyään ihmiset elävät todella kauan? Kaverini isä oli 19-vuotias, kun ystäväni syntyi, mutta hän kuoli 23-vuotiaana vatsasyöpään. Kaverini oli siis neljävuotias isänsä kuollessa. Kuka tahansa voi kuolla milloin vain, ei lapsia voi tehdä ajatellen kuolemaa. Parhaan ystäväni isä oli 55-vuotias, kun ystäväni syntyi. Ystäväni on nyt 25-vuotias ja hänen isänsä on edelleen hengissä ja täysissä ruumiinvoimissa. Elämä on arvaamatonta.

Aloittaja, ikäsi ei ole este, jos vain haluat lapsen ja jos voit sellaisen saada (ts. jos se on fyysisesti mahdollista). Sen sijaan haluttomuus on este.

Ei nää oo totta nää suoli24:n jutut. Ihan keksittyjä puheenaiiheita.

ajokoiramies:kirjoitin koiranpentu.ei ollut puhe aikuisesta koirasta.

Haistata ukolla vitut.

Taas tuolla keskustelun esiteksteissä luki että "mies vanhalla iällä" onko 42v nyt muka kauheen vanha ikä? Mulle tuli ennemmin mielee joku 60v papparaisen alku.

Lapset ovat yleensä parasta, mitä tavalliselle ihmiselle tulee elämässä eteen. Lapsi tuo hyvää mieltä ja oikeaa tekemistä. Jos kerran miehesikin haluaa lapsen, niin johan tuo kannattaa.

Olette molemmat vielä nuoria ja parhaassa iässänne. Osaatte nauttia lapsesta eri tavalla kuin nuorempana. Kun ikää joskus tulee, tuo lapsi elämää ja sisältöä muillekin.

Ei kukaan kadu lapsiaan.

Onnea koko perheelle.

Mitä miehesi tosiasiassa haluaa?

Hänet on jätetty edellisestä avioliitosta ja nyt hän on työttömänä. Hän saattaa pelätä, että jääkin työttömäksi ja sinäkin voisit jättää hänet. Miehen logiikalla uusi vauva sitoisi sinua suhteeseen entistä enemmän. Tosiasiassa sinulta kuitenkin riittäisi enemmän empatiaa miehellesi, ellet olisi niin kiinni lapsissa.

Isommat lapset ovat kohta omatoimisia ja teille jää kolmestaan enemmän aikaa. Uusi vauva kiristäisi suhdettanne ja saattaisit jonain päivänä jättää miehesi vaan siksi, että voimasi menevät lapsiin etkä riitä enää miehellesi.

Sinun kannattaa kysyä mieheltäsi millä tavalla perheenne ilmapiiri muuttuu, jos teille tulee vauva. Minä näen asian pelkästään miehesi ripustautumisena, mutta anna hänen itse selittää.

Olette molemmat yli 60v, kun lapsi on täysi-ikäinen. Teillä saattaisi silloin olla jo lapsenlapsiakin, joita voisitte hoitaa ihan vaan huviksenne.

Naisella on oikeus päättää Suomessa omasta ruumistaan, toisin kuin joissain muissa kultturueissa. Pidä kiinni omasta kannastasi - onhan ne vauvat ihania, mutta kun ne kasvaa ,ja sitten olet taas kiinni eläkeikään asti - haluatko sitä? Hyvästi vapaus, ja omat harrastukset ja että vihdoin olisi aikaa itselle!
Listaa hyvät ja huonot puolet ja katso kumpi va'assa enemmän painaa. Ja vielä naisten ja miesten työt - voi jeesus etten kyllä ikä päivänä suostuisi. Sehän tekee susta kotiorjattaren - hellan, kaupan ja sänkyn pyhä kolminaisuus - aamen, ja ilmeisesti on sitä mieltä että naisen paikka on kotona. Löytyykö näin vanhakantaisia miehiä vielä suomestakin - vie se saunan taakse ja anna pienet löylyt sille, et oppii tavoille. Mihin naiset oikein on valmiita miesten takia - ja lopussa ei kiitos seiso, se on hyvä muistaa.

Tulee ihan mieleen että miehelle se on viimeinen tilaisuus.

Ajattele ihan hyvällä mielellä itseäsi ja kunnioita omia mielipiteitäsi asiasta.
Nyt kun on tilaisuus elää vähän itselleenkin, niin miksi???? Sinun pitäisi tehdä se.

Hei ,minulla tuttu joka 42 v. sai lapsosen .Kaikki ihan hyvin.Itse tulin mummuksi 41 v. monet luulivat lapsen olevan omani .Silti miettisin sitä jaksaako sitten lähes kuuskymppisenä murrosikää tms.Mutta jokainen omat ratkaisunsa tekee .Tsemppiä ,oli ratkaisusi mikä vain .

Vauvat on ihania. Ymmärrän hyvin niitä, jotka haluavat monta vauvaa peräjälkeen. Isoja ongelmia tulee kuitenkin sitten murrosiässä. Kyllä murkkuikäisistä näkee, että kenen kanssa vanhemmat ovat viettäneet aikaa, keskustelleet ja osanneet asettaaa rajoja antamalla sopivasti vapautta sitä mukaa, kun hoitaa velvollisuutensa hyvin.

Olisiko aiheellista jutella miehesi kanssa, että keskittyisitte parisuhteeseen, olemassaolevien lasten hoitoon ja tulevien lapsenlapsien odottamiseen? Joskus iltatähteä tekevät ovat niitä, jotka kaipaavat jotain selittämätöntä lisäsäpinää, vaikka se lisäsäpinä voisi ihan hyvin olla opiskelu, uuden harrastuksen aloittaminen, työpaikan vaihto ja vaikka kaveriperheen kanssa kivan reissun suunnittelua esim. autolla Eurooppaan.

Itse olisin halunnut kolmannen lapsen, mutta tarkemmin asiaa mietittynä emme tehneet kolmatta. Syynä olivat juurikin taloudelliset syyt ja se, että jaksammeko oikeasti alkaa tehdä kolmatta, kun kaksi isompaa olivat jo päässeet pahimman vaiheen yli.

Olen sinun ikäisesi ja nyt siinä tilanteessa, että nautimme toisistamme, olemme uudestaan lähentyneet muutaman tuttavaperheen kanssa (käymme elokuvissa, vuorotellen toistemme luona iltaa istumassa, harrastamme urheilua jne), pystymme panostamaan olemassaoleviin kahteen lapseemme taloudellisestikin paremmin, työn osalta on nyt helpompaa ja tuntuu siltä, että pystymme nauttimaan elämästä enemmän ja antamaan niin lapsille, työlle, kodille kuin parisuhteellekin enemmän aikaa ja saamme niistä enemmän nautintoa kun ei tarvitse pursertaa itsestä irti 110 % vuodesta toiseen.

Yleismaailmallisesti voisi myös ajatella, että tarvitseeko sitä omilla lapsilla maailmaa täyttää? Elämässä on niin paljon ihmisiä, että jos kaipaa lapsen hoivaamista, niin voisitteko ajatella esim. sijoituslapsen hankkimista tai miehesi voisi harkita esim. varaisänä olemista jollekin lapselle, jolta isä puuttuu kokonaan? tämän tyyppistä toimintaa on Väestöliiton ja MLL:n kautta.

Olen eronnut ja 3 lasta ed.liitosta. Nyt avoliitossa. Nykyisellä miehelläni ei ole lapsia ja aika ajoin potee vauvakuumetta... Hän haluais suvun jatkajan... Olen jo 45v ja avopuolisoni 51v. Taijetaan olla jo liian vanhoja .. En ole pois sulkenut asiaa mutta ikää tulee lisää .. Jaksaako enää hoitaa pientä lasta?!

Mikä juttu tää on ?
Jos ei tee mieli lasta enää niin miksi täällä täytyy itkeä ? Vai oletko naimisissa Suomi24 kanssa ?
Sanot että et halua enää ja piste. Jos miehesi ei ymmärrä niin olet naimisissa väärän ihmisen kanssa.Piste.

Mieti tarkkaan mitä sinä haluat, jakasaminen olla äitinä yli 40 v. on jo vaikeaa. Mieti yö valvomisia ajattele myös lapsiasi halauavatko he enää vauvaa kiljumaan. Mielestäni miehesi ajattelee itsekkäästi mieti todella.

Ehdota miehellesi jonkin kotieläimen ottamista, voi pahin vauvakuume mennä eri osoitteeseen. Niillä ei ole murrosikäisten vaivojakaan..
Vaikka en rinnastakaan lapsia ja eläimiä mutta jospa menisi ohi mokoma kuume.

Pyydä jotain tuttavaa, työkaveria tai vastaavaa, jolla on pieni vauva tai lapsi muutaman kerran kylään. Kun kuuntelee niitä syömis- ja nukkumisjuttuja, katselee kun tavarat lähtee liikkeelle ja ravaa hetken pikkuvipeltäjän perässä varmistamassa ettei pikkuinen kolhi itseänsä.

Veikkaan, että muisti palaa valvotuista öistä ja menetetystä vapaudesta. Itselläni ei ole vauvakuumetta, mutta onnellisena juon aina kahvia seurassa, ajatellen, että onneksi kohdallani tuo on ohi....

Entä jos 9kk kuluttua vauvakuume on ohitse. missä sitten nyytin kanssa ?
maagikko

Molempien on haluttava lasta! Ei lasta voi tehdä "miellyttääkseen" toista

Maailmassa on 7 miljardia ihmistä. Usein ajatellaan että ylikansoitus on muiden "kehitysmaiden" ongelma mutta yksi suomalainen käyttää enemmän luonnonvaroja ja ravintovaroja kuin pieni afrikkalainen kylä. Maailmassa on nälähätää ja köyhyyttä, saasteita ja kasvihuoneilmiötä, lähes kaikki tämä johtuu liikakansoituksesta. Me suomalaiset osaamme ja voimme hoitaa ehkäisyn, köyhissä maissa se ei ole aina mahdollista. On suorastaan vastuutonta hankkia noin paljon lapsia varsinkin jos ei ole aivan varma haluaako niitä.

Itse olin 26 ja 30 kun lapseni syntyivät, nyt olen 34 ja en kyllä enään lähtisi siihen vauva rumbaan mukaan! Haluan nauttia siitä ajasta mikä tulee kun lapset kasvavat vanhemmiksi. Minulle ei kukaan mies sano että tehdään lapsi jos sitä en itse hakua!

Riski saada mongoloidi lapsi. Jaksaako silloin hoitaa sellaista lasta. Ikää tulee koko ajan lisää. Veljeni perheessä syntyi iltatähti juuri vammaisena. Nyt tämä lapsi on 47v ja äidin voimat ovat täysin loppu.
Koskaan ei tiedä miten raskaus ja synnytys menee. Riskit saada vammainen lapsi kasvaa koko ajan.
Oletko miettinyt miten silloin jaksaa, koska se sitoo koko loppuelämäksi?
Sivusta seuranneena olen nähnyt äidin riutumisen taakan alla. Ikää äidillä nyt 87 vuotta ja silti pitäisi jaksaa hoitaa vielä vammaista poikaa.
Elämä voi olla tosi kovaa. Etukäteen ei voi tietää syntyykö terve tai vammainen lapsi.
Tämä on vain yksi näkökulma lisää tähän keskusteluun.
Päätös on yksin sinun aloittaja. Sinä kannat päätöksestä vastuun. Hyvää jatkoa ja toivottavasti teet omalta kannaltasi oikean päätöksen.

Ei todellakaan, jos yhtään siltä tuntuu että ei niin ei. Kuten sanoit, talous ei kestä, ja päävastuu lapsen hoidosta lankeaisi kuitenkin sinun kontollesi, joka kuitenkin käyt töissä ja sinulla on kolme muutakin lasta, jotka tarvitsevat huomiota.

Lisäksi täytyy muistaa, että tuolla iällä lapsen tekeminen on ihan oikeasti riskipuuhaa: riski lapsen kehitysvammaan on monin(kymmen)kertainen noin iäkkäillä vanhemmilla nuorempiin verrattuna. Jaksaisitko vammaisen lapsen kanssa? Myös keskenmenon, raskaudenaikaisen diabeteksen ja synnytyskomplikaatioiden riski kasvaa roimasti iän myötä. Ja kaikki tämä tietysti pitää hyväksyä ja olla valmis kestämään, oli minkä ikäinen synnyttäjä tahansa.

Nauti siitä mitä sulla jo on - olet todella onnekas tällä hetkellä elämässäsi! Paljon onnea myös tulevaan elämääsi! :)

Laita se ukko kävelemään ellei ymmärrä selvää puhetta että lasia ei enää tehdä. Työtön luuseri eikä tee kotitöitäkään. Miksi edes katselet sellaista ukkoa. Käske hakea sellainen akka joka synnyttää lapsia. Jos ei miehesi tosiaan hoida lapsia, pese pyykkiä, eikä osallistu kodin töihin, niin ei hänen kanssaan kannata lapsiakaan tehdä. Nauti nyt elämästäsi. Sano miehellesi että vaihdevuodet ovat tulossa ja lapsi voi olla vammainen. Tai sovi että jos mies hoitaa lapset, niin voit olla synnytyskoneena. Muuten et.
Mutta jos kuitenkin haluat lapsen, nii et sitä voi enää tehdä kun muut lapset ovat muualla opiskelemassa. Olet sitten liian vanha. Mieti asiat selväksi itsellesi ja päätä sitten. Päätitpä mitä tahansa, on miehesikin tuettava sinua tässä päätöksenteossa ja hyväksyttävä asia. Parisuhde on teidän keskinen ja ei pitäsi olla lapsiluvusta kiinni. Entä jos et olisi koskaan saanut lapsia? Ainuttakaan. Olisiko mies jättämässä sinut siinä tapauksessa?

Olet naimisissa Suomi24 kanssa ?

hah! Kosto elää!
Ota koira!
Aina kun sataa, tuuppaat ukon sen kanssa pihalle.
Lääkäriin .
Karvatupsuttajalle.
Koirakouluun.
Harrastukseen.
Ostamaan sitä ja tätä.
Lakkaa naukumasta vauvaa!
(koiria saa kas sijoitukseen! kysele)

Itse olen sitä mieltä, että nainen sen lapsien lukumäärän päättää koska nainen sen kaiken työn joutuu tekemään enkä tarkoita sitä vauva-aikaa. Oma mieheni tähän tuumasi että minähän vaan nauttien otin vastaa kun mies rehki. EI! Minä sen lapsen kannoin, laitoin elämäni hyllylle 9kk, rajoitin syömisiäni ja nauttimista, kärsin pahoinvoinnin, selkä-, liitos-, jalka- ja kaikkimahdollisetkivut, stressin, liikkumisrajoitteisuuden, oman vartalon "menetyksen", ansiomenetyksen, lääkäreiden alapääsorkkimiset ja epämukavat, kivuliaat tutkimukset, arvet vartalollani, tunnemyrskyt ja suuren leikkauksen. ELI MINÄ PÄÄTÄN.piste.

Taas todella tasa-arvoa. Ensin mies haluaa lapsen 20-30ikävuoden välissä, niin nainen vastaa, että koulut on kesken, en ole viellä valmis, haluan olla työ elämässä.
Kun tullaan 30 ikävuoteen, niin nainen haluaa lasta, mutta mies haluaa itselleen vapautta. Matkustella ja viettää muuten vapaa-aikaa. Yleensä nainen häipyy, kun mies ei ajattele muita.

Kun mies taas haluaa lapsen, niin nainen vastaa, että olen jo liian vanha lapsen hankkintaan.

Jos mies ei halua lasta, mutta nainen haluaa, niin nainenhan tekee sen lapsen joko vieraalla, taikka sitten oho ehkäisy petti. Miksi nainen saa vaan päättää lisääntymisestä???


Kun mies on lasten kanssa leikkipuistossa päivällä, niin naiset hmettelee, että missä on lasten äiti, tai kun mies menee lääkäriin lasten kanssa, niin lääkäri sanoo, että olisi ollut hyvä jos äitikin olisi ollut mukana...
Kyllä teidän naistenkin pitää katsoa peiliin ja alkaa hyväksymään sen, että isätkin on lasten kanssa mukana äitien touhuissa. Turhaa se on kitistä, että isät ei tee mitään, jos te aina lykkäätte maan rakoon isät, kun touhuavat lasten kanssa. Ei enään eletä sitä 70-80lukua, jolloin äidit oli kotona lasten kanssa ja isät olivat töissä. Nyt eletään 2000-lukua! Maailma muuttuu.

Mietihän. Kun tuleva mahdollinen vauvanne saavuttaa täysi-ikäisyyden (eikä luultavasti vielä silloinkaan lennä pesästä) Olette molemmat jo kuusikymppisiä. Itse sain viimeisimmän lapseni 31-vuotiaana ja lopetin lasten tehtailun ihan tarkoituksella siihen. Kunhan saamme nämä kaikki kasvatettua omillaan pärjääviksi, aikaa ja jaksamista riittää sitten vielä toisillemmekin. ;)

1970-luvun tv-tähteä Barettaa, Robert Blake, syytettiin vaimonsa taposta kun vaimo halusi vielä 44-vuotiaana toisen yhteisen lapsen tyyttären lisäksi,Mies todettiin syyttömäksi mutta oikeuskulut ja muut korvaukset maksoivat yli 30 miljoonaa dollaria. Ja Englannissa on todettuu että kehitysvammaisten lasten osuus kasvaa syntyneissä jyrkästi kun nainen on yli 36 -vuotias. Jos ja kun joku haluaa vanhana äijänä lapsia niin turvallisempi vaihtoehto on nuori parikymppinen nainen kuten Rambon,Sylvester Stallonen, isä aikoinaan 1990-luvulla teki ja terve poika syntyi johon Stallonen äiti sanoi:"Tehköön lapsia vaikka apinan kanssa mutta minun poikani veroista ei saa!"

http://www.faceplantstatus.com/faceplant-194-criminal-charges ;DD