En saanut sairaslomaa, hautajaiset edessä

Järkyttävää! Ei mitään inhimillisyyttä! Lääkäriin sinun olis ehkä pitänyt mennä. Olisko niin että työterveyden, ja ylipäätään sairaanhoitajat, eivät voi kirjoittaa 3 pvää pidempää sairaslomaa. Lääkärit voi, ja onhan tuo selvää että et ole mitenkään työkunnossa heti hautajaisten jälkeen. Yritä päästä lääkärin vastaanotolle. Sinun pitää saada sairaslomaa sen verran kuin itse tunnet tarvitsevasi. Käy vaikka yksityisellä.

Suru ei ole syy sairauslomaan, niin minullekin sanottiin äitini kuoleman jälkeen. Ajattelin ok. ja laitoin palkattoman loman hakemuksen. Otin heti kaksi viikkoa,koska ei ole helppoa työn ohella järjestellä hautajaisia toiselle paikkakunnalle.

Työ ei ole paras lääke suruun, kun on kyse lähiomaisesta. Suru vaatii aikansa. Aika karskia väittää lusmuiluksi. Kyllä jokainen läheisensä menettänyt tietää, että ei ole pikku juttu. Varsinkin kun raskas yövuoro heti tehtävänä. Mene yksitiselle - saat tarvitsemasi pituisen loman.

Ei kukaan taatusti käytä surua tekosyynä lusmuillakseen töistä. Kamala väite. Kertoo vaan, että näin ajatteleva ei ole vielä joutunut menettämään lähiomaisiaan. Jokainen kokee menetyksensä yksilöllisesti. Ei me osata sanoa, että jonkin toisen suru on raskaampi kuin toisen. Kerrotaanhan täällä lemmikkieläinten kuolemankin olevan raskas kokemus ja senkin takia jäädään töistä pois.

Suru sinällään ei ole sairaus, mutta suru voi tuoda ihmiselle sellaisen olotilan, että ei yksinkertaisesti ole työkykyinen. Esim. ei saa nukutuksi.

Vanhempieni kuoltua olen ollut palkattomilla lomilla, tunsin tarvitsevani aikaa järjestellä hautajaiset yms. ja täytyy kokemuksesta sanoa, että työn ohella se olisi ollut ylivoimaisen raskasta. Mieheni joutui vakavaan työtapaturmaan ja oli epävarmaa selviääkö. Lähiesimies kirjoitti 3 pv sairauslomaa, että sain olla teholla hänen mukanaan ja sen jälkeenkin sain lähteä kesken työn sairaalaan jos oli tarvis. Mielestäni ihanteellista joustoa.

Lapseni kuoltua tapaturmaisesti, menin töihin, koska hautajaisten valmistelu siirtyi onnettomuuden tutkinnan vuoksi. Oli kyllä raskasta olla töissä, kun kaikki työtoverit eivät uskaltaneet edes puhutella minua. Suhtautuminen kuolemaan on yhä vieras ja vaikea asia varsinkin heille jotka eivät ole joutuneet sitä kokemaan. Hautajaisten seutuun siirettiin lomaa vuosilomapäivistäni.

Loman jälkeen menin töihin ja ns. post traumaattinen tila valtasi minut totaalisesti. Jouduin kuitenkin sairauslomalle. Vakavien (oikeiden) sydänoireiden takia. Se sairausloma olikin sitten pitkä ja fiksu työterveyslääkäri ohjasi minut psykologin pakeille. Elikkä kantapään kautta minulle opetettiin, että surulle pitää olla aikaa. Ei työelämä ja yhteiskunnan vaatimukset voi olla niin kovat ja kylmät, että siinä ihminen jää toiseksi.

Näiden kokemusten myötä rohkenen neuvoa aloittajaa, että joko hakee palkatonta, sairauslomaa tai sitten yrittää esimiehen kanssa järjestellä työvuorot sovivammaksi. Yleensä aina työkaverit ovat valmiita joustamaan ja auttamaan. Eikä muutaman päivän palkaton poissaolo kovin isoa lovea kuukausipalkkaan tee loppupeleissä. Itse sinä tiedät mikä on sinulle parasta - eikä kannata pahoittaa mieltä noista lusmuilu väitteistä, ilkeitä ihmisiä riittää. Olen myötä surussasi ja voimia, ymmärrän tilanteesi oikein hyvin. Otan osaa!

Monta saattanut kirjoitti:

Suru ei ole syy sairauslomaan, niin minullekin sanottiin äitini kuoleman jälkeen. Ajattelin ok. ja laitoin palkattoman loman hakemuksen. Otin heti kaksi viikkoa,koska ei ole helppoa työn ohella järjestellä hautajaisia toiselle paikkakunnalle.

Työ ei ole paras lääke suruun, kun on kyse lähiomaisesta. Suru vaatii aikansa. Aika karskia väittää lusmuiluksi. Kyllä jokainen läheisensä menettänyt tietää, että ei ole pikku juttu. Varsinkin kun raskas yövuoro heti tehtävänä. Mene yksitiselle - saat tarvitsemasi pituisen loman.

Lue lisää

Työnantajan ei tarvitse hyväksyä muualta hommattuja sairaslomia, työnantajan määrittelemä työterveysasema on se paikka josta saa hyväksyttäviä sairaslomia, jos saa.

Vaikeita päiviä kirjoitti:

Ei kukaan taatusti käytä surua tekosyynä lusmuillakseen töistä. Kamala väite. Kertoo vaan, että näin ajatteleva ei ole vielä joutunut menettämään lähiomaisiaan. Jokainen kokee menetyksensä yksilöllisesti. Ei me osata sanoa, että jonkin toisen suru on raskaampi kuin toisen. Kerrotaanhan täällä lemmikkieläinten kuolemankin olevan raskas kokemus ja senkin takia jäädään töistä pois.

Suru sinällään ei ole sairaus, mutta suru voi tuoda ihmiselle sellaisen olotilan, että ei yksinkertaisesti ole työkykyinen. Esim. ei saa nukutuksi.

Vanhempieni kuoltua olen ollut palkattomilla lomilla, tunsin tarvitsevani aikaa järjestellä hautajaiset yms. ja täytyy kokemuksesta sanoa, että työn ohella se olisi ollut ylivoimaisen raskasta. Mieheni joutui vakavaan työtapaturmaan ja oli epävarmaa selviääkö. Lähiesimies kirjoitti 3 pv sairauslomaa, että sain olla teholla hänen mukanaan ja sen jälkeenkin sain lähteä kesken työn sairaalaan jos oli tarvis. Mielestäni ihanteellista joustoa.

Lapseni kuoltua tapaturmaisesti, menin töihin, koska hautajaisten valmistelu siirtyi onnettomuuden tutkinnan vuoksi. Oli kyllä raskasta olla töissä, kun kaikki työtoverit eivät uskaltaneet edes puhutella minua. Suhtautuminen kuolemaan on yhä vieras ja vaikea asia varsinkin heille jotka eivät ole joutuneet sitä kokemaan. Hautajaisten seutuun siirettiin lomaa vuosilomapäivistäni.

Loman jälkeen menin töihin ja ns. post traumaattinen tila valtasi minut totaalisesti. Jouduin kuitenkin sairauslomalle. Vakavien (oikeiden) sydänoireiden takia. Se sairausloma olikin sitten pitkä ja fiksu työterveyslääkäri ohjasi minut psykologin pakeille. Elikkä kantapään kautta minulle opetettiin, että surulle pitää olla aikaa. Ei työelämä ja yhteiskunnan vaatimukset voi olla niin kovat ja kylmät, että siinä ihminen jää toiseksi.

Näiden kokemusten myötä rohkenen neuvoa aloittajaa, että joko hakee palkatonta, sairauslomaa tai sitten yrittää esimiehen kanssa järjestellä työvuorot sovivammaksi. Yleensä aina työkaverit ovat valmiita joustamaan ja auttamaan. Eikä muutaman päivän palkaton poissaolo kovin isoa lovea kuukausipalkkaan tee loppupeleissä. Itse sinä tiedät mikä on sinulle parasta - eikä kannata pahoittaa mieltä noista lusmuilu väitteistä, ilkeitä ihmisiä riittää. Olen myötä surussasi ja voimia, ymmärrän tilanteesi oikein hyvin. Otan osaa!

Lue lisää

Olen itse työnantaja ja olen myös menettänyt lähiomaisen, vaimoni, joten osaan katsoa asioita kummaltakin kantilta.

Kun tuolla aiemmin kerroin että yhdelle ei voida antaa lomaa pelkästään sillä syyllä että lähiomainen kuolee se tarkoittaa valitettavasti sitä että tällaisessa tapauksessa työntekijätahot hyökkäävät sakaalina vaatimaan että kaikille vastaavassa tilanteessa pitää antaa samanlaisia vapauksia.

Jos taasen on kyse todellisesta sairaudesta jonka aiheuttaa suru ja joka pystytään lääketieteellisesti toteamaan niin toimitaan nykyisen vallitsevan käytännön mukaan.

Aloittaja pyysi etukäteen tietylle ajalle sairaslomaa, eli olisi pitänyt olla ennustaja ja arvioida mikä on työkunto tulevaisuudessa.
Ei kukaan terveysalan asiantuntija anna sairaslomaa nuilla perusteilla.
Aloittaja halusi vain välttää yövuoron hautajaisten jälkeisenä yönä, no kuten mainitsit se asia voidaan hoitaa muullakin tavalla kuin käyttämällä sairaslomaa väärin.

Veljelläni sairastui vakavasti lapsi ja hän järjesti työvuorot siten että hän pääsi päivävuoroon ja vielä lyhennettyyn sellaiseen, eli vaihtoehtoja on.

Juupa juu kirjoitti:

Työnantajan ei tarvitse hyväksyä muualta hommattuja sairaslomia, työnantajan määrittelemä työterveysasema on se paikka josta saa hyväksyttäviä sairaslomia, jos saa.

Hyvin usein työnantaja hyväksyy myös yksityisen antamat sairauslomat. Niin, että älä puhu pa...aa! Harvassa on sellaiset työnantajat jotka uskaltavat olla hyväksymättä, koska jatkossa voi joutua vastaamaan oikeusasteisiin asti - silloin kun työntekijä sairastuu vakavammin, kun ei ole ajoissa päässyt sairastamaan. Ei työnantaja voi olla diktaattori!!!!

Pikku vinkki kirjoitti:

Olen itse työnantaja ja olen myös menettänyt lähiomaisen, vaimoni, joten osaan katsoa asioita kummaltakin kantilta.

Kun tuolla aiemmin kerroin että yhdelle ei voida antaa lomaa pelkästään sillä syyllä että lähiomainen kuolee se tarkoittaa valitettavasti sitä että tällaisessa tapauksessa työntekijätahot hyökkäävät sakaalina vaatimaan että kaikille vastaavassa tilanteessa pitää antaa samanlaisia vapauksia.

Jos taasen on kyse todellisesta sairaudesta jonka aiheuttaa suru ja joka pystytään lääketieteellisesti toteamaan niin toimitaan nykyisen vallitsevan käytännön mukaan.

Aloittaja pyysi etukäteen tietylle ajalle sairaslomaa, eli olisi pitänyt olla ennustaja ja arvioida mikä on työkunto tulevaisuudessa.
Ei kukaan terveysalan asiantuntija anna sairaslomaa nuilla perusteilla.
Aloittaja halusi vain välttää yövuoron hautajaisten jälkeisenä yönä, no kuten mainitsit se asia voidaan hoitaa muullakin tavalla kuin käyttämällä sairaslomaa väärin.

Veljelläni sairastui vakavasti lapsi ja hän järjesti työvuorot siten että hän pääsi päivävuoroon ja vielä lyhennettyyn sellaiseen, eli vaihtoehtoja on.

Lue lisää

Kuinka paljon olet työnantajana valmis tulemaan vastaan alaistasi? Meneekö työntekijän selkänahasta omiin taskuihisi revitty tulo kaiken edelle? Etkö raski palkata sijaisia? Vai onko jokin alaisesi korvaamaton? Onnistuuko sinun töissäsi olevalla nuo em. työaikojen järjestelyt? Aika paljon kiinni työnantajan empaattisuudesta, inhimillisyydestä ja halusta järjestellä asioita.

Vastapuolen näkemyks kirjoitti:

Kuinka paljon olet työnantajana valmis tulemaan vastaan alaistasi? Meneekö työntekijän selkänahasta omiin taskuihisi revitty tulo kaiken edelle? Etkö raski palkata sijaisia? Vai onko jokin alaisesi korvaamaton? Onnistuuko sinun töissäsi olevalla nuo em. työaikojen järjestelyt? Aika paljon kiinni työnantajan empaattisuudesta, inhimillisyydestä ja halusta järjestellä asioita.

Lue lisää

Kun oli taantuma päällä pari vuotta sitten niin miki minun yritys piti tehdä kymmeniä tuhansia tappiota parina vuonna?
Miksikä työntekijät eivät tulleet vastaan?
Miksikä minun piti ottaa henk.koht. lainaa jotta pystyin lainaamaan rahaa lomautetuille työntekijöille kun työttömyyskassa ei kerennyt käsitellä hakemuksia ja yhteiskunta kieltäytyi auttamasta?
Miksikä työntekijöiden vuositienesti on korkeampi kuin minulla vaikka otan taloudellisen riskin yritystoiminnassa?

Kuten huomaatte työntekijät voivat paremmin yrityksessäni kuin minä itse.
Suomessa suurin työllistäjä on pk yritykset, isot pörssiyhtiöt jotka takovat kovaa tulosta työllistävät pienen osan.

Joten eiköhän lopeteta ne riistopuheet ja ajatella ihan oikeasti näitä asioita.
Jos työntekijä ei ole sairas mutta ei kykene tekemään töitä poissaolosyy on joku muu kuin sairasloma.

Sitten kun suru määritellään sairaudeksi niin sitten saa sairaslomaa.

Yksikään työnantaja ei halua sellaista automaattia että työntekijä ilmoittaa että en kykene tulemaan töihin ja työnantaja maksaa kotia palkan.

Kun nyt perataan tätä asiaa niin aloittajalla oli kyse siitä ettei hän jaksanut mennä töihin kun piti hoitaa hautajaiset ja sen päälle olisi ollut yövuoro.
Kyse oli siis jaksamisesta ei sairaudesta.

Toisekseen jos on totaalisesti rikki surun takia niin eipä siinä pystyy miettimään näitä taloudellisia asioita hyvinkään tarkkaan (enpä haet palkatonta lomaa koska silloin en saa rahaa mistään). Jos oikeasti on kykenemätön hoitamaan asioita niin ei tuollaiset taloudelliset asiat tule mieleen.
Hakiko aloittaja palkatota vapaata vai iskikö ahneus että rahaa on saatava joka päivä?
En minä ajatellut taloudellisia asioita kun vaimoni kuoli vaikka minulla oli firma johdettavana.

Kyllä sellainen joka kykenee kylmänrauhallisesti lakseskelemaan taloudellisia asioita jotta mitä kannattaa tehdä ja mitä ei on myös kykenevä töihin, tietenkin työn laadusta riippuen.

Niin ja työaikojen järjestelystä, joustan aina kun on mahdollista, hautajaiset, häät, (nyös muiden kuin omien) asunnon järjestelyn yms. asioiden takia saa palkatonta vapaata.