Ovatko skepot näitä tyhmiä ?

Tiedostaminen on eri asia kuin usko.

Näinhän se on että kun käy katsomassa SUTI:n keskustelupalstaa niin voi todeta sen,että siellä rehottaa nimenomaan taikausko ja tietämättömyys.

Nämä asiat ilmenevät sillä skenellä mm.pseudotieteiden,henkimaailman hommien, kanavointien,paranormaalien asioiden,salaliittojen etc.hyväksymisinä tosiasioina.

Ja on aivan totta,että joku täysipäinenkin siellä joskus kirjoittaa,mutta hyvin harvoin.
Ehkäpä syy on siinä,että jos kirjoittaa liikaa ja täysipäisesti,niin mode suutttuu ja antaa bannit.

"Tieteelliseen maailmankuvaan tukeutuva voi hyvinkin olla avarakatseinen ja luova ihminen,

Aloittaja puhui "skeptikoista". Esimerkiksi minä pidän itseäni tieteelliseen maailmankuvaan tukeutuvana hörhönä.

"kun taas taikauskoisiin uskomuksiin jämähtäneet ovat useinkin osamäärältään keskitason alapuolella."

Ihan mielenkiinnosta haluaisin nähdä tutkimuksen johon tässä viittaat, mikäli sitä on.

"Joku täysipäinenkin siellä joskus kirjoittaa, mutta pääosin tietämättömyys ja taikausko ovat kantavia voimia. "

Itse vetäisin kyllä rajan tietämättömyyden ja älykkyyden välille. Toisaalta aloittajan olisi kannattanut määritellä tarkemmin mihin viittaa skepoilla, koska tähän on helppo tarttua. Skeptisyys ja konservatiivisuus kun ovat täysin irti toisistaan. Tervettä skeptisyyttä on pakko olla lähes kaikessa toiminnassa jottei mene plörinäksi. On aika intuitiivista ajatella, että täysi skeptisyyden puute edustaa myös heikompaa älykkyyttä. Puhekielen skepolla taas viitataan enemmänkin pseudoskeptikkoon tai henkilöön, joka on skeptinen ainoastaan poikkeuksellisia väitteitä kohtaan, mutta ei pyri juurikaan tarkastelemaan yhtä objektiivisesti ja skeptisesti asian kaikkia puolia. Tietenkin viimeksi mainitut usein pitävät itseään juuri terveen skepsismin edustajina, mutta se onkin asia erikseen.

Siinä aloittajan tutkimuksessa sanottiin, että ei pelkästään konservatiiviset vaan myös äärimmäiset näkemykset ylipäätään näyttivät korreloivan heikomman älykkyyden kanssa. Siinä mielessä myös "äärihörhöt" siinä missä "ääriskepotkin" voitaisiin laskea tutkimuksen mukaan heikomman älykkyyden piiriin. Tutkimus oli kuitenkin keskiarvoistava ja totta kai yksittäisiä poikkeuksia löytyy kaikista ryhmistä. Huomauttaisin myös että tutkimus oli suuntaa-antava eikä lopullinen todiste. Kaikkia tutkimustulokseen vaikuttavia muuttujia kun on mahdoton eliminoida.

http://www.livescience.com/18132-intelligence-social-conservatism-racism.html

Sanoo hän. Joka sotkee kirjaimia ja numeroita toisiinsa. :)

Avarakatseinen ei pilekkaa uskovaisia
tee sinäkin niin, Do it now !

einari3 kirjoitti:

"Tieteelliseen maailmankuvaan tukeutuva voi hyvinkin olla avarakatseinen ja luova ihminen,

Aloittaja puhui "skeptikoista". Esimerkiksi minä pidän itseäni tieteelliseen maailmankuvaan tukeutuvana hörhönä.

"kun taas taikauskoisiin uskomuksiin jämähtäneet ovat useinkin osamäärältään keskitason alapuolella."

Ihan mielenkiinnosta haluaisin nähdä tutkimuksen johon tässä viittaat, mikäli sitä on.

"Joku täysipäinenkin siellä joskus kirjoittaa, mutta pääosin tietämättömyys ja taikausko ovat kantavia voimia. "

Itse vetäisin kyllä rajan tietämättömyyden ja älykkyyden välille. Toisaalta aloittajan olisi kannattanut määritellä tarkemmin mihin viittaa skepoilla, koska tähän on helppo tarttua. Skeptisyys ja konservatiivisuus kun ovat täysin irti toisistaan. Tervettä skeptisyyttä on pakko olla lähes kaikessa toiminnassa jottei mene plörinäksi. On aika intuitiivista ajatella, että täysi skeptisyyden puute edustaa myös heikompaa älykkyyttä. Puhekielen skepolla taas viitataan enemmänkin pseudoskeptikkoon tai henkilöön, joka on skeptinen ainoastaan poikkeuksellisia väitteitä kohtaan, mutta ei pyri juurikaan tarkastelemaan yhtä objektiivisesti ja skeptisesti asian kaikkia puolia. Tietenkin viimeksi mainitut usein pitävät itseään juuri terveen skepsismin edustajina, mutta se onkin asia erikseen.

Siinä aloittajan tutkimuksessa sanottiin, että ei pelkästään konservatiiviset vaan myös äärimmäiset näkemykset ylipäätään näyttivät korreloivan heikomman älykkyyden kanssa. Siinä mielessä myös "äärihörhöt" siinä missä "ääriskepotkin" voitaisiin laskea tutkimuksen mukaan heikomman älykkyyden piiriin. Tutkimus oli kuitenkin keskiarvoistava ja totta kai yksittäisiä poikkeuksia löytyy kaikista ryhmistä. Huomauttaisin myös että tutkimus oli suuntaa-antava eikä lopullinen todiste. Kaikkia tutkimustulokseen vaikuttavia muuttujia kun on mahdoton eliminoida.

http://www.livescience.com/18132-intelligence-social-conservatism-racism.html

Lue lisää

Vastaus aloittajalle oli juuri sellainen kuin tuo aloitus ansaitseekin. Itse asiassa vastaus oli jopa vähän asiallisempi.

Mitä tutkimuksiin tulee, niin riittää kun vähän lueskelee NA-, UFO-, vaihtoehtohoito-, rajatiede- ja salaliittopalstoja. Ei paljoa liika järki päätä pakota ainakaan noin keskimääräisesti. Tarvitseeko sen parempaa tutkimusta.

Kaikuuko????? kirjoitti:

Vastaus aloittajalle oli juuri sellainen kuin tuo aloitus ansaitseekin. Itse asiassa vastaus oli jopa vähän asiallisempi.

Mitä tutkimuksiin tulee, niin riittää kun vähän lueskelee NA-, UFO-, vaihtoehtohoito-, rajatiede- ja salaliittopalstoja. Ei paljoa liika järki päätä pakota ainakaan noin keskimääräisesti. Tarvitseeko sen parempaa tutkimusta.

Lue lisää

"Vastaus aloittajalle oli juuri sellainen kuin tuo aloitus ansaitseekin. Itse asiassa vastaus oli jopa vähän asiallisempi."

En ymmärtänyt. Kannattaako siis mielestäsi itsestään antaa yhtä tyhmä kuva kuin aloittajasta, kun palstaa kuitenkin seuraavat ja kommentoivat muutkin?

"Mitä tutkimuksiin tulee, niin riittää kun vähän lueskelee NA-, UFO-, vaihtoehtohoito-, rajatiede- ja salaliittopalstoja. Ei paljoa liika järki päätä pakota ainakaan noin keskimääräisesti. Tarvitseeko sen parempaa tutkimusta. "

Mielestäni tarvitsee. Toki tuo perustelusikin riittää ymmärtämään mistä käsityksesi juontaa juurensa. Mutta, äänekkäitä vatipäitä on maailma täynnä ja he tuskin edustavat koko ryhmää vaikka tämä ei niin jalat maassa oleva marginaaliosuus onkin varmasti näkyvin. Kysyinkin lähdettä tälle yleistävälle väitteellesi:

"kun taas taikauskoisiin uskomuksiin jämähtäneet ovat useinkin osamäärältään keskitason alapuolella."

Eli kritisoin nyt lähinnä yleistystäsi, jonka mukaan tällaiset henkilöt olisivat älyllisesti heikkolahjaisempia. Mielestäni siihen vaikuttaa kuitenkin enemmän koulutus kuin niinkään älykkyys. Tätä tukee myös alla oleva artikkeli, josta lainaan pätkän tähän:

"Koulutuksen vaikutus yliluonnollisiin uskomuksiin
säilyy myös muilla selittävillä muuttujilla
vakioitaessa. Tätä on helppo tulkita: koulutuksen
myötä lisääntyvä tieto vähentää luulottelua.
On kuitenkin huomattava, että ainoastaan korkeakoulutetut
eroavat tilastollisesti merkitsevästi
muista koulutusryhmistä. Opisto- tai ammattikorkeakoulutasoisen
koulutuksen saaneiden ryhmissä
yliluonnolliset uskomukset ovat yhtä yleisiä
kuin heitä vähemmän koulutettujen ryhmissä."[1]

Mielestäni tämä voidaan myös kääntää niin päin, että silloin kun koulutustaso on alle korkeakoulun, maailmankuvan rakentuminen mihin suuntaan tahansa lepää yhtä heppoisella pohjalla.

Jos katsotaan alla olevia tilastoja vuodelta 2005, niin Suomessa on vielä aika surullisia lukuja uskomusten suhteen. Mielestäni luvut ovat niin isoja, että en usko niiden selittyvän kokonaan älyllisellä korrelaatiolla:

1. Nykymuotoiset ihmiset ovat kehittyneet aikaisemmista eläinlajeista:

Maa Tosi Epätosi
1. Islanti 85 % 7 %
2. Tanska 83 % 13 %
3. Ruotsi 82% 13 %
4. Ranska 80 % 12 %

16. Suomi 66 % 27 %

31 Kypros 46% 36 %
32. Turkki 27 % 51 %

2. Varhaisimmat ihmiset elivät samaan aikaan kuin dinosaurukset.

Maa Tosi Epätosi

1. Ruotsi 9 % 87 %
2. Saksa 11% 89 %
3. Tanska 14% 79%
4. Sveitsi 9% 79 %

9. Suomi 21 % 73 %

31. Kypros 32 % 40 %
32. Turkkin 42% 30 %

[2]

Näiden pohjalta sanoisin, että väitteesi siitä, että "taikauskoisiin uskomuksiin jämähtäneet ovat useinkin osamäärältään keskitason alapuolella" ei kestä lähempää tieteellistä tarkastelua. He voivat olla myös vain "tietämättömiä".

1. yp.stakes.fi/NR/rdonlyres/F2D457A2-E2D7-4E9D-B099-B90CE7091CFA/0/063ervasti.pdf
2. http://keskustelu.skepsis.fi/Message/Message/355389

einari3 kirjoitti:

"Vastaus aloittajalle oli juuri sellainen kuin tuo aloitus ansaitseekin. Itse asiassa vastaus oli jopa vähän asiallisempi."

En ymmärtänyt. Kannattaako siis mielestäsi itsestään antaa yhtä tyhmä kuva kuin aloittajasta, kun palstaa kuitenkin seuraavat ja kommentoivat muutkin?

"Mitä tutkimuksiin tulee, niin riittää kun vähän lueskelee NA-, UFO-, vaihtoehtohoito-, rajatiede- ja salaliittopalstoja. Ei paljoa liika järki päätä pakota ainakaan noin keskimääräisesti. Tarvitseeko sen parempaa tutkimusta. "

Mielestäni tarvitsee. Toki tuo perustelusikin riittää ymmärtämään mistä käsityksesi juontaa juurensa. Mutta, äänekkäitä vatipäitä on maailma täynnä ja he tuskin edustavat koko ryhmää vaikka tämä ei niin jalat maassa oleva marginaaliosuus onkin varmasti näkyvin. Kysyinkin lähdettä tälle yleistävälle väitteellesi:

"kun taas taikauskoisiin uskomuksiin jämähtäneet ovat useinkin osamäärältään keskitason alapuolella."

Eli kritisoin nyt lähinnä yleistystäsi, jonka mukaan tällaiset henkilöt olisivat älyllisesti heikkolahjaisempia. Mielestäni siihen vaikuttaa kuitenkin enemmän koulutus kuin niinkään älykkyys. Tätä tukee myös alla oleva artikkeli, josta lainaan pätkän tähän:

"Koulutuksen vaikutus yliluonnollisiin uskomuksiin
säilyy myös muilla selittävillä muuttujilla
vakioitaessa. Tätä on helppo tulkita: koulutuksen
myötä lisääntyvä tieto vähentää luulottelua.
On kuitenkin huomattava, että ainoastaan korkeakoulutetut
eroavat tilastollisesti merkitsevästi
muista koulutusryhmistä. Opisto- tai ammattikorkeakoulutasoisen
koulutuksen saaneiden ryhmissä
yliluonnolliset uskomukset ovat yhtä yleisiä
kuin heitä vähemmän koulutettujen ryhmissä."[1]

Mielestäni tämä voidaan myös kääntää niin päin, että silloin kun koulutustaso on alle korkeakoulun, maailmankuvan rakentuminen mihin suuntaan tahansa lepää yhtä heppoisella pohjalla.

Jos katsotaan alla olevia tilastoja vuodelta 2005, niin Suomessa on vielä aika surullisia lukuja uskomusten suhteen. Mielestäni luvut ovat niin isoja, että en usko niiden selittyvän kokonaan älyllisellä korrelaatiolla:

1. Nykymuotoiset ihmiset ovat kehittyneet aikaisemmista eläinlajeista:

Maa Tosi Epätosi
1. Islanti 85 % 7 %
2. Tanska 83 % 13 %
3. Ruotsi 82% 13 %
4. Ranska 80 % 12 %

16. Suomi 66 % 27 %

31 Kypros 46% 36 %
32. Turkki 27 % 51 %

2. Varhaisimmat ihmiset elivät samaan aikaan kuin dinosaurukset.

Maa Tosi Epätosi

1. Ruotsi 9 % 87 %
2. Saksa 11% 89 %
3. Tanska 14% 79%
4. Sveitsi 9% 79 %

9. Suomi 21 % 73 %

31. Kypros 32 % 40 %
32. Turkkin 42% 30 %

[2]

Näiden pohjalta sanoisin, että väitteesi siitä, että "taikauskoisiin uskomuksiin jämähtäneet ovat useinkin osamäärältään keskitason alapuolella" ei kestä lähempää tieteellistä tarkastelua. He voivat olla myös vain "tietämättömiä".

1. yp.stakes.fi/NR/rdonlyres/F2D457A2-E2D7-4E9D-B099-B90CE7091CFA/0/063ervasti.pdf
2. http://keskustelu.skepsis.fi/Message/Message/355389

Lue lisää

Edellisen viestini viitteeseen 1 viitaten vielä tilastoa:

Taulukko 1. Yliluonnollisia uskomuksia kuvaavat
väittämät ja täysin tai jokseenkin samaa mieltä
olevien prosenttiosuudet

Väittämä Samaa tai jokseenkin samaa mieltä, %

Ns. kansanparantajat omaavat tietoja
ja taitoja, joita lääketieteellä
ei ole. 52,5

Luontaislääkkeet ovat monissa tapauksissa
parempia kuin lääkärien
määräämät apteekkilääkkeet. 29,9

Vaikka homeopatialla ei ole lääketieteen
tunnustusta, on se tehokas
tapa hoitaa sairauksia. 31,9

Vaikka lehdissä julkaistavat horoskoopit
ovat lähinnä viihdettä, on
olemassa myös luotettavia, syvälliseen
astrologiseen tietoon perustuvia
horoskooppeja. 17,7

Vaikka ufo-havaintoja ei ole kyetty
tieteen keinoin todentamaan, on
selvää että vierailuja ulkoavaruudesta
maahan on tapahtunut. 17,5

Telepatia on todellinen ilmiö, vaikka
sitä ei ole voitu tieteen keinoin
todentaa. 36,3

einari3 kirjoitti:

Edellisen viestini viitteeseen 1 viitaten vielä tilastoa:

Taulukko 1. Yliluonnollisia uskomuksia kuvaavat
väittämät ja täysin tai jokseenkin samaa mieltä
olevien prosenttiosuudet

Väittämä Samaa tai jokseenkin samaa mieltä, %

Ns. kansanparantajat omaavat tietoja
ja taitoja, joita lääketieteellä
ei ole. 52,5

Luontaislääkkeet ovat monissa tapauksissa
parempia kuin lääkärien
määräämät apteekkilääkkeet. 29,9

Vaikka homeopatialla ei ole lääketieteen
tunnustusta, on se tehokas
tapa hoitaa sairauksia. 31,9

Vaikka lehdissä julkaistavat horoskoopit
ovat lähinnä viihdettä, on
olemassa myös luotettavia, syvälliseen
astrologiseen tietoon perustuvia
horoskooppeja. 17,7

Vaikka ufo-havaintoja ei ole kyetty
tieteen keinoin todentamaan, on
selvää että vierailuja ulkoavaruudesta
maahan on tapahtunut. 17,5

Telepatia on todellinen ilmiö, vaikka
sitä ei ole voitu tieteen keinoin
todentaa. 36,3

Lue lisää

Sutin palstalta lainattua:
"Niinpä, onhan ihmisellä toki osansa ilmastonlämpenemiseen, mutta se tapahtuu kylläkin enimmäkseen sähkömagnetismin, mikroaaltosäteilyn kautta, fossiiliset polttoaineet on nostettu otsikoihin, eikä tuosta mikroaaltosäteilystä kirjoiteta mitään. Koittavat paistaa meidät elävänä täällä."

Ei hyvänen aika. Onko tämä nyt sitä tietämättömyyttä vai ihan silkkaa tyhmyyttä? Tällaisiin järjen jättiläisiin noilla palstoilla törmäilee.

JUMMIJAMMMI kirjoitti:

Sanoo hän. Joka sotkee kirjaimia ja numeroita toisiinsa. :)

Hihhhihhihih. Nokkelaa. Hihhihiih. Olet nokkela. Hihhhihih.

Uskon uskon.... kirjoitti:

Sutin palstalta lainattua:
"Niinpä, onhan ihmisellä toki osansa ilmastonlämpenemiseen, mutta se tapahtuu kylläkin enimmäkseen sähkömagnetismin, mikroaaltosäteilyn kautta, fossiiliset polttoaineet on nostettu otsikoihin, eikä tuosta mikroaaltosäteilystä kirjoiteta mitään. Koittavat paistaa meidät elävänä täällä."

Ei hyvänen aika. Onko tämä nyt sitä tietämättömyyttä vai ihan silkkaa tyhmyyttä? Tällaisiin järjen jättiläisiin noilla palstoilla törmäilee.

Lue lisää

Kyllähän noilla Sutin palstoilla törmää monenlaisiin kirjoituksiin.Useimmiten niistä tulee todellakin esille puhdas tietämättömyys,naivius sekä hyväuskoisuus.Tuo hyväuskoisuus ja naivius tulee esille myös heidän salaliitto pähkäilyissään.

Onhan tässä itsekin tulllut todettua se,etteivät he kaikki sillä palstalla todellakaan ole mitään järjen jättiläisiä.Kyse on enemmänkin kääpiöistä niissä suhteissa.

Nyt joku tietysti ärähtää,että minkä v----n takia te siellä sitten roikutte jos asiat eivät kiinnosta?

No,täytyyhän sitä joskus vilkaista sitä,että mitä uutta siellä on mahdettu keksiä.Ja kun sille foorumille ei rekisteröidy,niin voi säilyttää mielenrauhansa.

Uskon uskon.... kirjoitti:

Sutin palstalta lainattua:
"Niinpä, onhan ihmisellä toki osansa ilmastonlämpenemiseen, mutta se tapahtuu kylläkin enimmäkseen sähkömagnetismin, mikroaaltosäteilyn kautta, fossiiliset polttoaineet on nostettu otsikoihin, eikä tuosta mikroaaltosäteilystä kirjoiteta mitään. Koittavat paistaa meidät elävänä täällä."

Ei hyvänen aika. Onko tämä nyt sitä tietämättömyyttä vai ihan silkkaa tyhmyyttä? Tällaisiin järjen jättiläisiin noilla palstoilla törmäilee.

Lue lisää

"Ei hyvänen aika. Onko tämä nyt sitä tietämättömyyttä vai ihan silkkaa tyhmyyttä? Tällaisiin järjen jättiläisiin noilla palstoilla törmäilee. "

Hankalahan tuota yhden kappaleen perusteella alkaa arvioimaan kirjoittajan tasoa. Mutta kuten sanottu, vatipäitä varmasti riittää - ihan joka foorumilla ja ihan joka viiteryhmästä.

Otin kantaa ainoastaan väitteeseesi taikauskoisista yleisellä tasolla.

einari3 kirjoitti:

"Ei hyvänen aika. Onko tämä nyt sitä tietämättömyyttä vai ihan silkkaa tyhmyyttä? Tällaisiin järjen jättiläisiin noilla palstoilla törmäilee. "

Hankalahan tuota yhden kappaleen perusteella alkaa arvioimaan kirjoittajan tasoa. Mutta kuten sanottu, vatipäitä varmasti riittää - ihan joka foorumilla ja ihan joka viiteryhmästä.

Otin kantaa ainoastaan väitteeseesi taikauskoisista yleisellä tasolla.

Lue lisää

No, vastaan sitten vähän asiallisemmin.

"On kuitenkin huomattava, että ainoastaan korkeakoulutetut
eroavat tilastollisesti merkitsevästi
muista koulutusryhmistä. Opisto- tai ammattikorkeakoulutasoisen
koulutuksen saaneiden ryhmissä
yliluonnolliset uskomukset ovat yhtä yleisiä
kuin heitä vähemmän koulutettujen ryhmissä."[1]"

Miten ko. tutkimuksessa on huomioitu se, että korkeakoulutasolla opiskelevien ihmisten älykkyyskin on oletettavasti keskimääräistä korkeampi?

Uskon kuitenkin koulutuksen korreloivan kuten tutkimus esittää. Johtunee siitä, että AMK tasollakaan ei vielä tarvitse juurikaan käyttää lähdekritiikkiä opiskelumateriaalin suhteen. Asiat tulevat sillä tasolla vielä melko paljon valmiiksi pureskeltuina. Viimeistään gradua tehdessä joutuu tutustumaan sekä hyviin, että arvottomiin lähteisiin ja kritiikin tarve kasvaa. Tutkijankoulutuksessa kritiikki luettua kohtaan, etten sanoisi skeptinen suhtautuminen, alkaakin olla jokapäiväistä leipää. Kai se vaikuttaa myös oman osaamisalueen ulkopuolella.

Ps. Olen lukenut tutkimuksen, josta otit osia. Runebergin sanoin : "Tää korutont on kertomaa". Mistä se PIsan ekä sija oikein tuli?

Asiaa vastaan kirjoitti:

No, vastaan sitten vähän asiallisemmin.

"On kuitenkin huomattava, että ainoastaan korkeakoulutetut
eroavat tilastollisesti merkitsevästi
muista koulutusryhmistä. Opisto- tai ammattikorkeakoulutasoisen
koulutuksen saaneiden ryhmissä
yliluonnolliset uskomukset ovat yhtä yleisiä
kuin heitä vähemmän koulutettujen ryhmissä."[1]"

Miten ko. tutkimuksessa on huomioitu se, että korkeakoulutasolla opiskelevien ihmisten älykkyyskin on oletettavasti keskimääräistä korkeampi?

Uskon kuitenkin koulutuksen korreloivan kuten tutkimus esittää. Johtunee siitä, että AMK tasollakaan ei vielä tarvitse juurikaan käyttää lähdekritiikkiä opiskelumateriaalin suhteen. Asiat tulevat sillä tasolla vielä melko paljon valmiiksi pureskeltuina. Viimeistään gradua tehdessä joutuu tutustumaan sekä hyviin, että arvottomiin lähteisiin ja kritiikin tarve kasvaa. Tutkijankoulutuksessa kritiikki luettua kohtaan, etten sanoisi skeptinen suhtautuminen, alkaakin olla jokapäiväistä leipää. Kai se vaikuttaa myös oman osaamisalueen ulkopuolella.

Ps. Olen lukenut tutkimuksen, josta otit osia. Runebergin sanoin : "Tää korutont on kertomaa". Mistä se PIsan ekä sija oikein tuli?

Lue lisää

"Miten ko. tutkimuksessa on huomioitu se, että korkeakoulutasolla opiskelevien ihmisten älykkyyskin on oletettavasti keskimääräistä korkeampi?"

Ps. Luulin että olit lukenut ko. tutkimuksen. Siinä ei pohdiskella älykkyyden vaikutusta tuloksiin ollenkaan, vaan yritetään löytää muita tilastollisia tekijöitä selitettäessä tuloksia (ikä, sukupuoli, ammatti, koulutus jne). Ihan kuriositeettina muuten huomauttaisin, että älykkyysosamäärä ei ole sama kuin älykkyys. Älykkyysosamäärä ei mittaa esimerkiksi musikaalista lahjakkuutta, sosiaalisia taitoja tai rationaalisuutta.

Koulutus tutkitusti nostaa ÄO-testeissä pärjäämistä, mutta toisaalta se myöskin lisää tieteellistä tietoa ja ajattelua, joka karsii uskomuksia. En jaksa uskoa, että korkeakoulutuksen tuoma lisä älykkyysosamäärään on ainut tekijä selitettäessä karsiutuneita uskomuksia, vaan korkeakoulutus myös opettaa tiedettä tapana hahmottaa maailmaa. Silloin opiskelija saattaa alkaa uskomaan (kritiikittömästi), että tällä hetkellä tieteen piirissä olevat asiat ovat ainut oikea totuus ja kaikenlaiset pseudotieteeltä haiskahtavat asiat ovat väärä tapa ajatella - riippumatta siitä onko näissä asioissa perää vai ei. Mielestäni sellainen henkilö tulee helposti tiedeuskovaiseksi.

Jos kuitenkin uskot pelkästään älykkyysosamäärään selitettäessä yliluonnollisia uskomuksia, niin miten uskomuksesi huomioi tämän:

"Ns. kansanparantajat omaavat tietoja
ja taitoja, joita lääketieteellä
ei ole. 52,5"

"Uskon kuitenkin koulutuksen korreloivan kuten tutkimus esittää. Johtunee siitä, että AMK tasollakaan ei vielä tarvitse juurikaan käyttää lähdekritiikkiä opiskelumateriaalin suhteen."

Eli kyse ei olekaan älykkyysosamäärästä? Olen jokseenkin samaa mieltä. Uskon, että koulutus lisää ÄO-pisteitä (olipa kyseessä mikä koulutustaso tahansa), mutta yliopistotason opetus keskittyy juurikin enemmän opettamaan tiedettä kanavana hahmottaa maailmaa (ns. tiedeasenteita ja tieteen syvällisempää ymmärrystä), jossa lähdekritiikki on vain yksi osa tätä. Sanottiinhan tutkimuksessakin:

"F-arvojen perusteella tiedeasenteet
ovat kaikkein voimakkaimmin yliluonnollisten
uskomusten vaihtelua selittävä tekijä. Ei luonnollisestikaan
ole yllättävää, että tieteellinen ajattelu
ja yliluonnolliset uskomukset ovat ristiriidassa
keskenään."

Lisäksi tutkimuksessa sanotaan, että: "Naiset uskovat yliluonnollisiin ilmiöihin selvästi yleisemmin kuin miehet. Syyt sukupuolten
väliseen voimakkaaseen eroon jäävät jatkotutkimusten
selvitettäviksi." Naisten ja miesten välinen ero älykkyysosamäärässä on kiisteltyä, mutta useimmissa tutkimuksissa eroa ei ole havaittu - eikä etenkään selvää sellaista, joten mielestäni ei ole yleisellä tasolla kovinkaan perusteltua vetää yhtäläisyysmerkkiä älykkyysosamäärän pienuuden ja taikauskon väliin.

Mutta kaikki on tietysti suhteellista. Jos kaikilla ihmisillä olisi ÄO yli 300, niin voi olla että taikauskoa ei juurikaan olisi, tai se mikä olisi nyt taikauskoa olisi todistettu reaalimaailman ilmiöksi tai toisinpäin.

einari3 kirjoitti:

"Miten ko. tutkimuksessa on huomioitu se, että korkeakoulutasolla opiskelevien ihmisten älykkyyskin on oletettavasti keskimääräistä korkeampi?"

Ps. Luulin että olit lukenut ko. tutkimuksen. Siinä ei pohdiskella älykkyyden vaikutusta tuloksiin ollenkaan, vaan yritetään löytää muita tilastollisia tekijöitä selitettäessä tuloksia (ikä, sukupuoli, ammatti, koulutus jne). Ihan kuriositeettina muuten huomauttaisin, että älykkyysosamäärä ei ole sama kuin älykkyys. Älykkyysosamäärä ei mittaa esimerkiksi musikaalista lahjakkuutta, sosiaalisia taitoja tai rationaalisuutta.

Koulutus tutkitusti nostaa ÄO-testeissä pärjäämistä, mutta toisaalta se myöskin lisää tieteellistä tietoa ja ajattelua, joka karsii uskomuksia. En jaksa uskoa, että korkeakoulutuksen tuoma lisä älykkyysosamäärään on ainut tekijä selitettäessä karsiutuneita uskomuksia, vaan korkeakoulutus myös opettaa tiedettä tapana hahmottaa maailmaa. Silloin opiskelija saattaa alkaa uskomaan (kritiikittömästi), että tällä hetkellä tieteen piirissä olevat asiat ovat ainut oikea totuus ja kaikenlaiset pseudotieteeltä haiskahtavat asiat ovat väärä tapa ajatella - riippumatta siitä onko näissä asioissa perää vai ei. Mielestäni sellainen henkilö tulee helposti tiedeuskovaiseksi.

Jos kuitenkin uskot pelkästään älykkyysosamäärään selitettäessä yliluonnollisia uskomuksia, niin miten uskomuksesi huomioi tämän:

"Ns. kansanparantajat omaavat tietoja
ja taitoja, joita lääketieteellä
ei ole. 52,5"

"Uskon kuitenkin koulutuksen korreloivan kuten tutkimus esittää. Johtunee siitä, että AMK tasollakaan ei vielä tarvitse juurikaan käyttää lähdekritiikkiä opiskelumateriaalin suhteen."

Eli kyse ei olekaan älykkyysosamäärästä? Olen jokseenkin samaa mieltä. Uskon, että koulutus lisää ÄO-pisteitä (olipa kyseessä mikä koulutustaso tahansa), mutta yliopistotason opetus keskittyy juurikin enemmän opettamaan tiedettä kanavana hahmottaa maailmaa (ns. tiedeasenteita ja tieteen syvällisempää ymmärrystä), jossa lähdekritiikki on vain yksi osa tätä. Sanottiinhan tutkimuksessakin:

"F-arvojen perusteella tiedeasenteet
ovat kaikkein voimakkaimmin yliluonnollisten
uskomusten vaihtelua selittävä tekijä. Ei luonnollisestikaan
ole yllättävää, että tieteellinen ajattelu
ja yliluonnolliset uskomukset ovat ristiriidassa
keskenään."

Lisäksi tutkimuksessa sanotaan, että: "Naiset uskovat yliluonnollisiin ilmiöihin selvästi yleisemmin kuin miehet. Syyt sukupuolten
väliseen voimakkaaseen eroon jäävät jatkotutkimusten
selvitettäviksi." Naisten ja miesten välinen ero älykkyysosamäärässä on kiisteltyä, mutta useimmissa tutkimuksissa eroa ei ole havaittu - eikä etenkään selvää sellaista, joten mielestäni ei ole yleisellä tasolla kovinkaan perusteltua vetää yhtäläisyysmerkkiä älykkyysosamäärän pienuuden ja taikauskon väliin.

Mutta kaikki on tietysti suhteellista. Jos kaikilla ihmisillä olisi ÄO yli 300, niin voi olla että taikauskoa ei juurikaan olisi, tai se mikä olisi nyt taikauskoa olisi todistettu reaalimaailman ilmiöksi tai toisinpäin.

Lue lisää

Olin lukenut tutkimuksen ja pidin sen puutteena älykkyyden huomiotta jättämistä. Kysymys oli tarkoitettu retooriseksi heitoksi, johon vastaus olisi ollut "ei mitenkään" Tässä on ainakin vaara "syömäpuikkovirheeseen". Sinisilmäiset käsittelevät keskimäärin huonosti syömäpuikkoja -> sinisilmäisyys aiheuttaa heikkoa syömäpuikkojen käsittelyä.

Älykkyysosamäärä on suhteellinen älykkyys ikäkauteen suhteutettuna. Älykkyystestejä on monia ja niissä voidaa aivan hyvin mitata myös taiteellisia osa-alueita tai jopa sosiaalisia taitoja, vaikka se meneekin paljolti jo opitun käyttäytymisen puolelle. Miten älykkyystesti mittaa oikeasti älykyyttää riippuu testistä ja älykyyden määritelmästä. ÄO pyrkii kuitenkin olemaan synonyymi älykkyydelle.

Kun kirjoitin koulutetumpien älykyydestä, en tarkoittanut koulutuksen lisäämää älykkyyttä (Tai sitä pärjääkö vain testeissä paremmin. Luultavasti molemmat ovat faktaa) . Se vaan on niin, että korkeakouluihin hakeutuvat ovat muutenkin keskimääräistä älykkämpiä.

Yhtäläisyysmerkki älykkyyden puutteen ja uskomuksiin uskomisen suhteen tulee kuvioihin siinä vaiheessa, kun ihminen on valmis hyväksymään lähes minkälaisia uskomuksia tahansa. Koskee ehkä vain äärilaitaa, mutta tiettyjä palstoja lukiessa ei voi välttyä ajatukselta, että osa kirjoittajista on joko ala-aste ikäisiä kahdeksanvuotiaalle normaalilla ÄO:llä varustettuina tai henkisesti jälkeen jääneitä.

Osa Älykkyysmäärää kirjoitti:

Olin lukenut tutkimuksen ja pidin sen puutteena älykkyyden huomiotta jättämistä. Kysymys oli tarkoitettu retooriseksi heitoksi, johon vastaus olisi ollut "ei mitenkään" Tässä on ainakin vaara "syömäpuikkovirheeseen". Sinisilmäiset käsittelevät keskimäärin huonosti syömäpuikkoja -> sinisilmäisyys aiheuttaa heikkoa syömäpuikkojen käsittelyä.

Älykkyysosamäärä on suhteellinen älykkyys ikäkauteen suhteutettuna. Älykkyystestejä on monia ja niissä voidaa aivan hyvin mitata myös taiteellisia osa-alueita tai jopa sosiaalisia taitoja, vaikka se meneekin paljolti jo opitun käyttäytymisen puolelle. Miten älykkyystesti mittaa oikeasti älykyyttää riippuu testistä ja älykyyden määritelmästä. ÄO pyrkii kuitenkin olemaan synonyymi älykkyydelle.

Kun kirjoitin koulutetumpien älykyydestä, en tarkoittanut koulutuksen lisäämää älykkyyttä (Tai sitä pärjääkö vain testeissä paremmin. Luultavasti molemmat ovat faktaa) . Se vaan on niin, että korkeakouluihin hakeutuvat ovat muutenkin keskimääräistä älykkämpiä.

Yhtäläisyysmerkki älykkyyden puutteen ja uskomuksiin uskomisen suhteen tulee kuvioihin siinä vaiheessa, kun ihminen on valmis hyväksymään lähes minkälaisia uskomuksia tahansa. Koskee ehkä vain äärilaitaa, mutta tiettyjä palstoja lukiessa ei voi välttyä ajatukselta, että osa kirjoittajista on joko ala-aste ikäisiä kahdeksanvuotiaalle normaalilla ÄO:llä varustettuina tai henkisesti jälkeen jääneitä.

Lue lisää

"Olin lukenut tutkimuksen ja pidin sen puutteena älykkyyden huomiotta jättämistä. "

Onhan se pieni puute, mutta minä taas armahdin sen suhteen tutkimusta, sillä se oli toteutettu postikyselyllä. Suurin tutkimuksen puute on mielestäni pienehkö otanta (n. 1000).

"Tässä on ainakin vaara "syömäpuikkovirheeseen". Sinisilmäiset käsittelevät keskimäärin huonosti syömäpuikkoja -> sinisilmäisyys aiheuttaa heikkoa syömäpuikkojen käsittelyä."

Näyttäisi myös siltä että selitettäessä älykkyyttä yksittäisenä tilastollisena tekijänä, päästään vastaavanlaiseen virheeseen.

"Älykkyystestejä on monia ja niissä voidaa aivan hyvin mitata myös taiteellisia osa-alueita tai jopa sosiaalisia taitoja, vaikka se meneekin paljolti jo opitun käyttäytymisen puolelle. "

Niistä testeistä ei kai nyt ollut kyse. Halusin vain huomioida, että älykkyysosamäärää mittaavat testit eivät anna kokonaiskuvaa ihmisen älyllisistä lahjoista. Olisi mielenkiintoista tietää miten mittaat taiteellisia osa-alueita, sillä käsittääkseni taide on lähinnä kokemus yksilön omassa päässä? Esimerkiksi musikaalista lahjakkuutta voi tietysti mitata, mutta taiteeksi määritteleminen jo itsessäänkin on subjektiivinen.

"ÄO pyrkii kuitenkin olemaan synonyymi älykkyydelle."

Puhekielessä näin varmasti on. Tutkijoiden mielestä se on kiisteltyä, mutta on selvää että se ÄO on varmasti melko validi omalla pätevyysalueellaan

"Se vaan on niin, että korkeakouluihin hakeutuvat ovat muutenkin keskimääräistä älykkämpiä."

Muuttujia on aika paljon, joten olisin ehkä hieman varovaisempi tekemään tuollaisia johtopäätöksiä. Korkeakouluihin hakeutuvien vanhemmat ovat usein korkeakoulutettuja, joten perheessä voi olla myös enemmän sosiaalista painetta opiskella. Opiskelu taas lisää osamäärää. Tutkitusti myös korkeakoulutettujen lapsilla on korkeampi osamäärä. Liekö nämä sitten yhteydessä toisiinsa sekä ympäristötekijöiden, että geneettisen pohjan osalta.

Toisaalta huonot arvosanat (ja sitä kautta mahdollinen hakematta jättäminen korkeakouluun) ei kerro myöskään älykkyydestä mitään, vaan enemmänkin motivaatiosta opiskella. Esimerkiksi Professori Leikola kommentoi asiaa näin:

"Leikolan mielestä hyvät kouluarvosanat eivät kerro suoraan älykkyydestä, vaan pikemminkin motivaatiosta opiskella.

- Fiksut koululaiset huomaavat, että monet opetettavat asiat ovat turhia. Heillä ei silloin riitä intoa opiskella, ja he saavat huonoja numeroita älykkyydestä huolimatta."

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011101314565877_uu.shtml


"Yhtäläisyysmerkki älykkyyden puutteen ja uskomuksiin uskomisen suhteen tulee kuvioihin siinä vaiheessa, kun ihminen on valmis hyväksymään lähes minkälaisia uskomuksia tahansa."

Amen.

einari3 kirjoitti:

"Olin lukenut tutkimuksen ja pidin sen puutteena älykkyyden huomiotta jättämistä. "

Onhan se pieni puute, mutta minä taas armahdin sen suhteen tutkimusta, sillä se oli toteutettu postikyselyllä. Suurin tutkimuksen puute on mielestäni pienehkö otanta (n. 1000).

"Tässä on ainakin vaara "syömäpuikkovirheeseen". Sinisilmäiset käsittelevät keskimäärin huonosti syömäpuikkoja -> sinisilmäisyys aiheuttaa heikkoa syömäpuikkojen käsittelyä."

Näyttäisi myös siltä että selitettäessä älykkyyttä yksittäisenä tilastollisena tekijänä, päästään vastaavanlaiseen virheeseen.

"Älykkyystestejä on monia ja niissä voidaa aivan hyvin mitata myös taiteellisia osa-alueita tai jopa sosiaalisia taitoja, vaikka se meneekin paljolti jo opitun käyttäytymisen puolelle. "

Niistä testeistä ei kai nyt ollut kyse. Halusin vain huomioida, että älykkyysosamäärää mittaavat testit eivät anna kokonaiskuvaa ihmisen älyllisistä lahjoista. Olisi mielenkiintoista tietää miten mittaat taiteellisia osa-alueita, sillä käsittääkseni taide on lähinnä kokemus yksilön omassa päässä? Esimerkiksi musikaalista lahjakkuutta voi tietysti mitata, mutta taiteeksi määritteleminen jo itsessäänkin on subjektiivinen.

"ÄO pyrkii kuitenkin olemaan synonyymi älykkyydelle."

Puhekielessä näin varmasti on. Tutkijoiden mielestä se on kiisteltyä, mutta on selvää että se ÄO on varmasti melko validi omalla pätevyysalueellaan

"Se vaan on niin, että korkeakouluihin hakeutuvat ovat muutenkin keskimääräistä älykkämpiä."

Muuttujia on aika paljon, joten olisin ehkä hieman varovaisempi tekemään tuollaisia johtopäätöksiä. Korkeakouluihin hakeutuvien vanhemmat ovat usein korkeakoulutettuja, joten perheessä voi olla myös enemmän sosiaalista painetta opiskella. Opiskelu taas lisää osamäärää. Tutkitusti myös korkeakoulutettujen lapsilla on korkeampi osamäärä. Liekö nämä sitten yhteydessä toisiinsa sekä ympäristötekijöiden, että geneettisen pohjan osalta.

Toisaalta huonot arvosanat (ja sitä kautta mahdollinen hakematta jättäminen korkeakouluun) ei kerro myöskään älykkyydestä mitään, vaan enemmänkin motivaatiosta opiskella. Esimerkiksi Professori Leikola kommentoi asiaa näin:

"Leikolan mielestä hyvät kouluarvosanat eivät kerro suoraan älykkyydestä, vaan pikemminkin motivaatiosta opiskella.

- Fiksut koululaiset huomaavat, että monet opetettavat asiat ovat turhia. Heillä ei silloin riitä intoa opiskella, ja he saavat huonoja numeroita älykkyydestä huolimatta."

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011101314565877_uu.shtml


"Yhtäläisyysmerkki älykkyyden puutteen ja uskomuksiin uskomisen suhteen tulee kuvioihin siinä vaiheessa, kun ihminen on valmis hyväksymään lähes minkälaisia uskomuksia tahansa."

Amen.

Lue lisää

Tässä kohtaa vedän piruuttani esiin Salem hypoteesin. Aika mielenkiintoinen ilmiö johon olen ihan henkilökohtaisesti muutaman kerran törmännyt. Tunnen esimerkiksi insinöörin joka uskoo maailman luomiseen 6 kirjaimellisessa päivässä noin 6000 vuotta sitten.

http://rationalwiki.org/wiki/Salem_Hypothesis

Jostain syystä nimenomaan korkeasti koulutetut tekniikan ammattilaiset hairahtuvat kreationismiin. Miksi?

tekniikan tohtori kirjoitti:

Tässä kohtaa vedän piruuttani esiin Salem hypoteesin. Aika mielenkiintoinen ilmiö johon olen ihan henkilökohtaisesti muutaman kerran törmännyt. Tunnen esimerkiksi insinöörin joka uskoo maailman luomiseen 6 kirjaimellisessa päivässä noin 6000 vuotta sitten.

http://rationalwiki.org/wiki/Salem_Hypothesis

Jostain syystä nimenomaan korkeasti koulutetut tekniikan ammattilaiset hairahtuvat kreationismiin. Miksi?

Lue lisää

"Jostain syystä nimenomaan korkeasti koulutetut tekniikan ammattilaiset hairahtuvat kreationismiin. Miksi? "

Totta kai insinöörit suunnittelijoina uskovat älykkääseen suunnitteluun. Ei vaan, lähteesi ei ole uskottava. Pidän näillä tiedoilla väitettä kaupunkilegendana johon älyllisesti vajavaisen ja lähdekritiikittömän henkilön on helppo haksahtaa. ;)

einari3 kirjoitti:

"Jostain syystä nimenomaan korkeasti koulutetut tekniikan ammattilaiset hairahtuvat kreationismiin. Miksi? "

Totta kai insinöörit suunnittelijoina uskovat älykkääseen suunnitteluun. Ei vaan, lähteesi ei ole uskottava. Pidän näillä tiedoilla väitettä kaupunkilegendana johon älyllisesti vajavaisen ja lähdekritiikittömän henkilön on helppo haksahtaa. ;)

Lue lisää

En jaksa alkaa enempää lähteitä latomaan. Niitä jokainen kiinnostunut löytää ihan vaikka googlella. Aiheesta löytyy yksi tutkimuskin. Käytännön esimerkkejä löytää kotimaasta vaikkapa seitsemännen päivän adventisteista. Pitänee herätellä keskustelua aiheesta jollekin vähän asiallisemmalle foorumille.

tekniikan tohtori kirjoitti:

En jaksa alkaa enempää lähteitä latomaan. Niitä jokainen kiinnostunut löytää ihan vaikka googlella. Aiheesta löytyy yksi tutkimuskin. Käytännön esimerkkejä löytää kotimaasta vaikkapa seitsemännen päivän adventisteista. Pitänee herätellä keskustelua aiheesta jollekin vähän asiallisemmalle foorumille.

Lue lisää

"En jaksa alkaa enempää lähteitä latomaan. Niitä jokainen kiinnostunut löytää ihan vaikka googlella."

En sano tätä pahalla, mutta saunatontuistakin löytyy lähteitä ihan googlella kokeilemalla. Ymmärtänet argumentointisi ongelman? Kokeilin hakua muutamalla eri hakusanalla ja en löytänyt yhtään uskottavaa sivustoa tai muutakaan lähdettä. Tosin ensimmäisen kymmenen hakusivun jälkeen kullakin hakusanalla kyllästyin ja lopetin etsimisen.

"Aiheesta löytyy yksi tutkimuskin. "

Mikä tutkimus? Mikä sen johtopäätös oli? Tutkimuksen uskottavuutta on vähän hankala näillä lähtötiedoilla arvuutella.

"Pitänee herätellä keskustelua aiheesta jollekin vähän asiallisemmalle foorumille."

Ja sitten "moon walkilla" takavasemmalle? Koska keskustelu on tähän mennessä ollut pääpiirteittäin asiallista, on kommenttisi helposti tulkittavissa niin, että en ole asiallinen keskustelija. Ja siihen epäsuorasti viittaaminen on vain tapa paeta keskustelua, koska koet olosi tukalaksi kunnollisten lähteiden puuttuessa.

Voi olla että siellä "asiallisemmalla" foorumilla jossa on arvoisiasi keskustelijoita, on vielä enemmän lähdekritiikkiä kuin täällä, joten suosittelen kaivamaan sen väitetyn tutkimuksen viimeistään silloin esiin.

einari3 kirjoitti:

"En jaksa alkaa enempää lähteitä latomaan. Niitä jokainen kiinnostunut löytää ihan vaikka googlella."

En sano tätä pahalla, mutta saunatontuistakin löytyy lähteitä ihan googlella kokeilemalla. Ymmärtänet argumentointisi ongelman? Kokeilin hakua muutamalla eri hakusanalla ja en löytänyt yhtään uskottavaa sivustoa tai muutakaan lähdettä. Tosin ensimmäisen kymmenen hakusivun jälkeen kullakin hakusanalla kyllästyin ja lopetin etsimisen.

"Aiheesta löytyy yksi tutkimuskin. "

Mikä tutkimus? Mikä sen johtopäätös oli? Tutkimuksen uskottavuutta on vähän hankala näillä lähtötiedoilla arvuutella.

"Pitänee herätellä keskustelua aiheesta jollekin vähän asiallisemmalle foorumille."

Ja sitten "moon walkilla" takavasemmalle? Koska keskustelu on tähän mennessä ollut pääpiirteittäin asiallista, on kommenttisi helposti tulkittavissa niin, että en ole asiallinen keskustelija. Ja siihen epäsuorasti viittaaminen on vain tapa paeta keskustelua, koska koet olosi tukalaksi kunnollisten lähteiden puuttuessa.

Voi olla että siellä "asiallisemmalla" foorumilla jossa on arvoisiasi keskustelijoita, on vielä enemmän lähdekritiikkiä kuin täällä, joten suosittelen kaivamaan sen väitetyn tutkimuksen viimeistään silloin esiin.

Lue lisää

Olikohan taas ihan itsensä kanssa väitellyt tohtorismies, kun noin piti "mukatutkintoaan" korostaa? Lähdeviitekin oli niin tieteelliseen julkaisuun ... niin tietelliseen julkaisuun.
Oppineisuus ei anna immunitettia taikauskoon, mutta hyvän vastustuskyvyn kuitenkin. Ihan rukkastuntumalta luulisi humanistien olevan heikommassa asemassa huuhaatartunnan kannalta kuin kovien tieteiden edustajien.

Ei oo tutkimuslinkkii, on vaan työmiehen rukkaset.

Ruska Pakkanen kirjoitti:

Olikohan taas ihan itsensä kanssa väitellyt tohtorismies, kun noin piti "mukatutkintoaan" korostaa? Lähdeviitekin oli niin tieteelliseen julkaisuun ... niin tietelliseen julkaisuun.
Oppineisuus ei anna immunitettia taikauskoon, mutta hyvän vastustuskyvyn kuitenkin. Ihan rukkastuntumalta luulisi humanistien olevan heikommassa asemassa huuhaatartunnan kannalta kuin kovien tieteiden edustajien.

Ei oo tutkimuslinkkii, on vaan työmiehen rukkaset.

Lue lisää

"Ihan rukkastuntumalta luulisi humanistien olevan heikommassa asemassa huuhaatartunnan kannalta kuin kovien tieteiden edustajien."

Voisihan tuota tutkimusta myös tulkita sitä tukevasti:

"Myös tiedettä ja teknologiaa koskevat asenteet
vaikuttavat erittäin voimakkaasti yliluonnollisiin
uskomuksiin. Tulokset siis tukevat vahvasti kolmatta
hypoteesia, jonka mukaan yliluonnolliset
uskomukset liittyvät tiedettä koskeviin negatiivisiin
asenteisiin. "

Vaikka kyllähän humanistiset tieteet varmasti omalla sektorillaan tiedonprosessointitaitoja ja lähdekritiikkiä kehittävät siinä missä muutkin tieteet. Mutta jos "tiede"-sanaa tarkastellaan lähemmin, niin jotain ehkä kertoo humanististen tieteiden arvostuksesta se, että kansainvälisissä yliopistovertailuissa ei oteta huomioon ollenkaan humanistisia tieteitä (esim. valtiotiedettä tai kielitiedettä). Huomio on keskittynyt enemmän englanninkielisen sanan "science" ympärille, jolla tarkoitetaan lähinnä matemaattis-luonnontietietä. Suomen kielen sana "tiede" ei siis varsinaisesti tarkoita samaa kuin Lontooksi vaan kattaa paljon laajemman käsitteistön. Jos humanistiset tieteet otettaisiin huomioon, voi olla että Suomi pärjäisi paremmin kansainvälisessä vertailussa.

En ole kuitenkaan nähnyt yhtään tutkimusta humanistien uskomuksista yliluonnolliseen, joten en varsinaisesti voi ottaa kantaa aiheeseen. Mutta humanistiset tieteet harvemmin keskittyvät fysikaalisen maailman ilmiöiden selittämiseen (jollaisia yliluonnolliset ilmiöt ovat pääasiassa), joten eivät ne ainakaan sitä tietoa lisää vaikka ÄO:ta ja tieteellistä ajattelutapaa muuten lisäisikin.

Onhan se totta. Ajatelkaapas nyt. Avarakatseinen ihminen seuraa kaikkea. On kiinnostunut monelaisista asioista, harrastaa, seuraa maailman tapahtumia. Ottaa uusista asioista selvän. Tutustuu uusiin ihmisiin, kansoihin ja kulttuureihin. Eli oppii koko ajan uutta ja kehittää siinä samalla itseäänkin. Kun taasen se, joka koko elämänsä pitää itsensä ikään kuin pullossa. Tyrmää kaiken vastaansa tulevan uuden tiedonvain höpötyksenä. Elää ehkä muutenkin suppeasti. Esim. valitsee ohjelmat joita katsoo ja lehdet joita lukee. Kavahtaa uusia ihmisiä ja kansoja. Jne.

Parilla sanalla takertuu vanhaan, koska se on hänelle turvallista. Hän jää ilman uutta tietoa, eikä oikein pääse kehittymäänkään. Joillekin ihmisille se ehkä sopii. Ei siinä mitään, mutta valitettavasti. Kyllähän tuo tutkimus pitää kutinsa.

Jussimainio kirjoitti:

Onhan se totta. Ajatelkaapas nyt. Avarakatseinen ihminen seuraa kaikkea. On kiinnostunut monelaisista asioista, harrastaa, seuraa maailman tapahtumia. Ottaa uusista asioista selvän. Tutustuu uusiin ihmisiin, kansoihin ja kulttuureihin. Eli oppii koko ajan uutta ja kehittää siinä samalla itseäänkin. Kun taasen se, joka koko elämänsä pitää itsensä ikään kuin pullossa. Tyrmää kaiken vastaansa tulevan uuden tiedonvain höpötyksenä. Elää ehkä muutenkin suppeasti. Esim. valitsee ohjelmat joita katsoo ja lehdet joita lukee. Kavahtaa uusia ihmisiä ja kansoja. Jne.

Parilla sanalla takertuu vanhaan, koska se on hänelle turvallista. Hän jää ilman uutta tietoa, eikä oikein pääse kehittymäänkään. Joillekin ihmisille se ehkä sopii. Ei siinä mitään, mutta valitettavasti. Kyllähän tuo tutkimus pitää kutinsa.

Lue lisää

Mutta tyhmät tekee epäkiitollista duunia arkipäivät, vetää viinaa viikonloput ja harrastuksista eniten aikaa vie telkkari, paskanjauhaminen netissä ja runkkaaminen.

Jussimainio kirjoitti:

Onhan se totta. Ajatelkaapas nyt. Avarakatseinen ihminen seuraa kaikkea. On kiinnostunut monelaisista asioista, harrastaa, seuraa maailman tapahtumia. Ottaa uusista asioista selvän. Tutustuu uusiin ihmisiin, kansoihin ja kulttuureihin. Eli oppii koko ajan uutta ja kehittää siinä samalla itseäänkin. Kun taasen se, joka koko elämänsä pitää itsensä ikään kuin pullossa. Tyrmää kaiken vastaansa tulevan uuden tiedonvain höpötyksenä. Elää ehkä muutenkin suppeasti. Esim. valitsee ohjelmat joita katsoo ja lehdet joita lukee. Kavahtaa uusia ihmisiä ja kansoja. Jne.

Parilla sanalla takertuu vanhaan, koska se on hänelle turvallista. Hän jää ilman uutta tietoa, eikä oikein pääse kehittymäänkään. Joillekin ihmisille se ehkä sopii. Ei siinä mitään, mutta valitettavasti. Kyllähän tuo tutkimus pitää kutinsa.

Lue lisää

Tutkimus voi pitää hyvinkin paikaansa, mutta ei sillä skeptismin kanssa mitään tekemistä ole, vaan konservatiivisuuden. Vai uskotko vaihtoehtoilijoiden tieteenvastaisuuden ja herkkäuskoisuudenkin korreloivan älykkyyttä?

Juuri niin kirjoitti:

Tutkimus voi pitää hyvinkin paikaansa, mutta ei sillä skeptismin kanssa mitään tekemistä ole, vaan konservatiivisuuden. Vai uskotko vaihtoehtoilijoiden tieteenvastaisuuden ja herkkäuskoisuudenkin korreloivan älykkyyttä?

Lue lisää

Kaikki ufojengi ei ole tieteenvastaista vaan osa jopa toimii melko jäykänkin tieteellisen paradigman sisältä.

Jussimainio kirjoitti:

Onhan se totta. Ajatelkaapas nyt. Avarakatseinen ihminen seuraa kaikkea. On kiinnostunut monelaisista asioista, harrastaa, seuraa maailman tapahtumia. Ottaa uusista asioista selvän. Tutustuu uusiin ihmisiin, kansoihin ja kulttuureihin. Eli oppii koko ajan uutta ja kehittää siinä samalla itseäänkin. Kun taasen se, joka koko elämänsä pitää itsensä ikään kuin pullossa. Tyrmää kaiken vastaansa tulevan uuden tiedonvain höpötyksenä. Elää ehkä muutenkin suppeasti. Esim. valitsee ohjelmat joita katsoo ja lehdet joita lukee. Kavahtaa uusia ihmisiä ja kansoja. Jne.

Parilla sanalla takertuu vanhaan, koska se on hänelle turvallista. Hän jää ilman uutta tietoa, eikä oikein pääse kehittymäänkään. Joillekin ihmisille se ehkä sopii. Ei siinä mitään, mutta valitettavasti. Kyllähän tuo tutkimus pitää kutinsa.

Lue lisää

"valitsee ohjelmat joita katsoo ja lehdet joita lukee"


Tottakai, Ei kaikenmaailman roskalehtiä ja ohjelmia seuraa taatusti jos on tarpeeksi älykäs.


"Avarakatseinen ihminen seuraa kaikkea"


Ei varmana seuraa kaikkea jos vain on tarpeeksi avarakatseinen
niin ei kaikkea roskaa yms.


"Kansoihin ja kulttuureihin"


Niinhän se on että sinä? olet tutustunut eri kansoihin ja kulttuureihin? mahdatkohan muutoinkaan täyttää kuvailemiasi kriteereitä mielestäsi täydellisestä ihmisestä? No ihan miten vaan, minulle se on oikeastaan
aivan yks ja hailee.

Jussimainio kirjoitti:

Onhan se totta. Ajatelkaapas nyt. Avarakatseinen ihminen seuraa kaikkea. On kiinnostunut monelaisista asioista, harrastaa, seuraa maailman tapahtumia. Ottaa uusista asioista selvän. Tutustuu uusiin ihmisiin, kansoihin ja kulttuureihin. Eli oppii koko ajan uutta ja kehittää siinä samalla itseäänkin. Kun taasen se, joka koko elämänsä pitää itsensä ikään kuin pullossa. Tyrmää kaiken vastaansa tulevan uuden tiedonvain höpötyksenä. Elää ehkä muutenkin suppeasti. Esim. valitsee ohjelmat joita katsoo ja lehdet joita lukee. Kavahtaa uusia ihmisiä ja kansoja. Jne.

Parilla sanalla takertuu vanhaan, koska se on hänelle turvallista. Hän jää ilman uutta tietoa, eikä oikein pääse kehittymäänkään. Joillekin ihmisille se ehkä sopii. Ei siinä mitään, mutta valitettavasti. Kyllähän tuo tutkimus pitää kutinsa.

Lue lisää

"Esim. valitsee ohjelmat joita katsoo ja lehdet joita lukee... Parilla sanalla takertuu vanhaan, koska se on hänelle turvallista"

Turvallisuudesta ei ole kysymys, vaan ajan puutteesta. Kun on katsonut yhden JIM "Dokkarin" ei toista tarvitse paria minuuttia kauempaa katsoa. Sama on useiden nettijuttujen ja muiden epämääräisten julkaisujen kohdalla. Kun on riittävästi kokemusta asioista, kykenee suodattamaan kökköinfon ilman, että menettää juurikaan mitään oleellista.
Ei ole ihmistä, joka nykyään "seuraisi kaikkea". Aika ei vaan mitenkään riitä. Se ei riitä edes luotettavan ja kiinnostavan tiedon seuraamiseen. Kirjoitat täyttä utopiaa.

skeptisyys on yksinkertaisesti edelleenkin sitä et haluaa oikeat konkreettiset todisteet joita voi tutkia ihan oikeasti ja konkreettisesti ihan oikeat ihmiset piste!
vaikka kuinka selittelis ja toistais muuta, niin toi ei muuksi muutu :D.