AA
A A A
Opastus ja palaute
liity jäseneksi!

 /   /  /  / Joutseno ja kuntaliitos

Joutseno ja kuntaliitos

43 Vastausta 751 Lukukertaa
Nyt kun Joutsenon kanssa solmittu kuntaliitossopimus ei enää kaupungin lakimiehen mukaan lappeenrantalaisia millään tavoin sido, taitaa olla jonkinlainen välikatsauksen aika ja olisin näin imatralaisena (eli mahdollisena tulevana lappeenrantalaisena) kiinnostunut kuulemaan joutsenolaisten kokemuksia Lappeenrantaan liittymisen hyödyistä/haitoista. Pitivätkö joutsenolaisille annetut lupaukset?
Ei ole muuttunut paljon mitään. Joutseno on yksi iso aluekeskus muiden joukossa. Niin hyvässä kun vähemmän hyvässä.

Lihoiksi pistetyn energiayhtiön rahat käytetty palvelukeskusten ja sellaisten remontointiin. Sopimuksen mukaan muuten menty paitsi jäähalli meni uusiksi kun kustnnukset karkasivat.
Voidaan kysyä kuunnellaanko kuntien asukkaita näissä uudistuksissa, ja pidetäänkö lupauksista kiinni?

Keväällä oli kuntien "kuulemiskierros", mutta onko kuntien kannat otettu huomioon, vai kelpaako hallitukselle ja kuntaministerille vain sellaiset mielipiteet, mitkä ovat hallitukselle mieleen. Kaikki muu tyrmätään poliittisella kierolla retoriikalla.

Aina ennen tätä hallitusta Suomessa oli perinteellisesti kaikki eduskuntapuolueet mukana alusta alkaen kehittämässä suuria kansallisia hankkeita.

Varmasti tilaisuuden tullen tulevaisuudessa nykyiset päähallituspuolueet apupuolueineen, ja niitä joskus äänestäneet, joutuvat samaan tilanteeseen: suljetaan pois yhteistyöstä, mikä kyllä kuuluisi suomalaiseen parlamentarismiin.

Keskisuomalainen 11.8.2012:

Toimittaja kysyy Virkkuselta: Eikö näin historiallisessa muutoksen teossa tulisi ottaa oppositio mukaan päätöksen tekoon? Virkkusen mukaan se on vaikeaa, koska hallituksen malli ei oppositiolle kelpaa.

Samalla Virkkunen toteaa, että opposition malli ei ole saanut kannatusta.

Ei tämä ole asiallista politiikkaa, vaan jotain aivan muuta, mitä ei ennen ole tarvinnut nähdä. Valittujen palojen tutkimuksen mukaan pari vuotta sitten 10 prosenttia suomalaisista luottaa poliitikkoihin, nyt enää vain 8 prosenttia. Tämän hallituksen tyylillä trendi on vahvasti alaspäin.

Seuraavassa linkissä on 233 kommenttia – kansalaisten kannanottoja, ehdotuksia ja kokemuksia kunta-asioista keväällä 2012. Millä tavalla kuntaministeri on ottanut asiat huomioon?

http://www.arkisto.otakantaa.fi/aihe/kuntauudistus
Joutsenosta viedään tämän vuoden aikana loputkin palvelut. Työpaikat täällä luvattiin pitää kolmen vuoden ajan, nyt nekin viedään ja kuntalaiset maksaa, kun työtiloja siirrellään paikasta toiseen. Ja tietysti työntekijät kärsivät jatkuvista muutoksista. Palokunta lähtee, kirjaston aukioloaikoja lyhennetään koko ajan, terveyskeskus ei enää päivystä ollenkaan ja aukioloajat lyhenevät koko ajan, lukio uhataan viedä, pienet koululaiset uhataan sulloa samoihin tiloihin isompien kanssa, Energian rahoja ei tänne saada, koska kaikki rahat halutaan sijoittaa vain Lprannan keskustan tuntumaan. Erikoisinta tässä on tuo lukioratkaisu: ovat sitä mieltä, että keskustassa on säilytettävä kaksi lukiota ja muut lukiot suljettava. Lista on loputon.
Onko joutsenolaisten oikeuksia poljettu?

KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö

KUNTARAKENNEKIRJA – OIKEUSOPPINEET PUHUVAT

http://www.kaks.fi/sites/default/files/Polemia84_netti_KUNTARAKENNEKIRJA.pdf
"Suomeen tarvitaan vähintään 3000 kuntaa"

http://www.suomenmaa.fi/etusivu/suomeen_tarvitaan_vähintään_3_000_kuntaa_5733585.html
Suomen Kuvalehti 15.3.2012

KUNTAUUDISTUKSESTA KANTELU OIKEUSKANSLERILLE

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kuntauudistuksesta-kantelu-oikeuskanslerille

"Asikkalan kunta kantelee oikeuskanslerille kuntauudistuksen menettelytavoista sekä kuntaministeri Henna Virkkusen (kok) toiminnasta."

"Asikkalan kantelukirjelmä pureutuu menettelytapakysymyksiin, joita useat kunnat, kuntavaikuttajat ja oikeusoppineet ovat nostaneet keskusteluun sen jälkeen, kun valtiovarainministeriön virkamiestyöryhmä luovutti kuntarakenneselvityksensä hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkuselle 8. helmikuuta."

"Kuntien pitää vastata virallisesti ministeriön esittämiin kysymyksiin 13. huhtikuuta mennessä.

Vastauksien pitää olla kunnanvaltuustojen hyväksymiä.
Kunnat ovat pitäneet vastausaikataulua kohtuuttomana ja jopa mahdottomana, koska kunnilla ei ole kaikkia olennaisia tietoja ratkaistakseen kantansa kuntajakoselvityksiin."

"Avoinna ovat myös kuntien rahoitusjärjestelmän uudistamiseen liittyvät linjaukset sekä kuntien ja valtion tehtäväjakoon liittyvät linjaukset.

Nämäkin linjaukset ovat parhaillaan ministeriössä alustavassa valmistelussa, mutta eivät kuntien tiedossa vastausajan mennessä umpeen."
Helsingin Sanomat 19.3.2012

"Kuntauudistuksen vauhdista kantelu oikeuskanslerille"

"Asikkalan mielestä valtiovarainministeriön kuntaosasto ajoi kunnat mahdottomaan tilanteeseen, kun se pyysi lausunnot erittäin laajasta materiaalista ja useimpia kuntia koskevasta ehdotuksesta jo 13. huhtikuuta mennessä."

Lue koko juttu

http://www.hs.fi/politiikka/Kuntauudistuksen+vauhdista+kantelu+oikeuskanslerille/a1305558158607
Ei todellakaan kannata kenekää liittyä Lappeenrantaan. Lupaillaan kaikki mahollinen mutta totuus on että hiljalleen kaikki viedään, tavalla tai toisella. Nyt meinataan jo lukiokin viiä koska ei ole varaa ylläpitää... Miun mielipide on se, että Joutseno irti Lappeenrannasta ja äkkiä sittenki! Iha hyvi myö pärjätää omillaanki ilman verenimijää taustalla!
Suomi on koko EU:n ainoa maa, jossa kuntien keräämillä kunnallisveroilla rahoitetaan kaikki mahdolliset lakisääteiset palvelut, mitkä eduskunta on säätänyt kymmenien vuosien aikana.

Suomen nykyisten 336 kunnan tehtäviä ja rahoitusvastuuta voitaisiin siirtää "leveämmille veroharteille", itsehallinnollisille maakunnille sekä valtiolle, jolloin lähes kaikki Suomen 336 kuntaa kykenevät selviytymään taloudellisesti vahvoina ja elinvoimaisina tulevina vuosikymmeninä, kun huoltosuhde muuttuu.

Ruotsin kuntamalli on kaksitasoinen:

1) Itsehallinnolliset "maakunnat", landsting- eli maakäräjäalueet, joita on 21.

Maakäräjäalueilla on oma verotus, joilla rahoitetaan kruunumääräisesti suuri osa lakisääteisistä palveluista, kuten terveydenhoito.

Tämä tekee mahdolliseksi sen, että Ruotsissa on pieniä ja keskisuuria kuntia, koska nimenomaan Ruotsissa valtiovata, kunnat ja kuntien asukkaat halutavat säilyttää kuntien itsehallinnon ja lähidemokratian lähellä asukkaita. Päätökset tehdään lähellä kuntien asukkaita. Tämä on Lissabonin sopimuksessa ns. läheisyysperiaate: päätökset tehdään mahdollisimman lähellä asukkaita.

2) 290 itsehallinnollista kuntaa, mukana pieniä ja keskisuuria kuntia.

Ruotsin "kaksitasoiseen kuntamalliin" voi tutustua Sveriges Kommuner och Landsting -nettisivuilla.

Google, Kommuner, landsting och regioner

KAKSITASOINEN KUNTAMALLI

Suomen perustuslain mukaan Suomessa voi olla 336 itsehallinnollista kuntaa ja 19 itsehallinnollista maakuntaa.

Jos Suomessa olisi samanlainen kuntarakenne kuin Ruotsissa, niin asukaslukunsa puolesta Joutseno voisi olla edelleen itsehallinnollinen kunta, missä olisi oma kunnanvaltuusto, jossa tehtäisiin päätökset kunnan kehittämisestä lähellä joutsenolaisia.

Etelä-Karjalassa olisi 10 itsenäistä kuntaa ja maakuntaitsehallinto.

Kunnallisvaaleissa Etelä-Karjalan kuntien asukkaat valitsisivat 10 kunnanvaltuustoa, ja maakuntavaltuuston.
Ruotsin kuntamalli on sikäli hyvä Etelä-Karjalaan, että Eksote on euromääräisesti niin suuri, että sen rahoittamiseen tarvitaan laajapohjainen maakuntavero, kuten on Ruotsin maakunnissa.

Siitä seuraa ainakin kaksi asiaa:

1) Eksoten budjetti on pysyttävä balanssissa maakuntaverosta saatavien varojen kanssa.

2) Kuntaliitoksille on vaihtoehto. Etelä-Karjalassa kuntaliitospaineet pienenevät merkittävästi, kun pientenkään kuntien ei tarvitse rahoittaa ylikunnallista Eksotea.

Siksi Eksoten rahoituksen siirtoa kannattaisi kyllä selvittää Etelä-Karjalan kunnilta maakuntaverotukseen kaikkein ensimmäiseksi.

Maakuntavero selkeyttäisi sekä Eksoten rahoitusta ja budjetointia että nykyisten kuntien rahoitusta.

Eksoten nykyinen ongelma

Eksoten perussopimuksessa kunnat ovat luovuttaneet tuottamis- ja järjestämisvastuun sekä toiminnan kehittämisvastuun Eksotelle.

Järjestämisvastuu kuuluisi olla kunnilla, joilla on rahat. Eksote olisi palvelujen tuottaja.

Eksoten ongelma:

Eksote laatii kehityssuunnitelmia ja budjetin, sitten se vain odottaa kunnilta rahaa. Näin ei voi jatkua.

Tästä syntyy väistämättä talouden epäbalanssia, kun eri kuntien tulot eivät kasva samassa suhteessa kuin Eksoten menot. Eksote tiedetään kyllä erittäin kustannustehokkaaksi tutkimusten perusteella.

Eksoten alijäämä on nyt 20 miljoonaa euroa ja se kasvaa jatkuvasti, kun kunnilta ei saada maksuosuuksia. Lappeenranta lienee jättänyt eniten maksuja maksamatta?

Kunnat jättävät maksuosuuksia maksamatta myös kaunistaakseen omia taseitaan, mikä ei tietenkään ole oikein.

Eksoten rahoitus maakuntaveroilla

Eksoten toiminnan kehittäminen, rahoitus-, budjetointi- ja palveluiden järjestämisvastuu kuuluu olla samalla toimijalla.

Ruotsin mallin mukaisesti euromääräisesti suuri, maakunnanlaajuinen Eksote tulisi rahoittaa selkeästi maakuntaverolla.

Etelä-Karjalan kuntayhtymät voisi keskittää yhteen hallintoon (säästö?), jota ohjaa demokraattisesti nykyisten kuntien asukkaitten valitsemat valtuutetut maakuntavaltuustossa, jolla on maakunnan verotusoikeus.

Maakuntavaltuustolla olisi Eksoten palveluiden kehittämis-, järjestämis- rahoitus- ja budjettivastuu.

Silloin tiedetään kuinka paljon rahaa on käyttää Eksoten toimintaan, kehittämiseen ja budjettiin. Alijäämiä ei sallita, Eksoten rahoitus pysyy balanssissa.

Tämä vaikuttaa Eksoten toimintaan ja kehittämiseen, mutta myös pakottaa maakuntavaltuuston parantamaan Eksoten hallintoa, tuottavuutta ja kustannustehokkuutta.
Mielipiteitä saa ja pitää olla, mutta totuus on se ettei Joutseno enää voi irtaantua Lappeenrannasta. Kun kerran on liitytty, niin siellä myös pysytään ja näillä mennään. Tokihan se on surullista, että kaikki palvelut lähtevät Joutsenosta vähitellen ja ymmärrän sen jokaisen asukkaan kannalta, mutta pitää olla realisti ja ymmärtää ettei se taloudellisesti ole mitenkään mahdollista.
SUOMEN PERUSTUSLAKI JA VALTIOSOPIMUKSET

Oletko tutustunut pohjoismaiseen kuntamalliin ja Euroopan paikallisen itsehallinnon sopimukseen?

Pohjoismaisessa kuntamallissa nimenomaan on taloudellisesti mahdollista säilyttää kuntien paikallinen itsehallinto.

Historiallinen kuntauudistus kannattaa toteuttaa Euroopan paikallisen itsehallinnon sopimuksen ja pohjoismaisen kuntamallin mukaisesti, mitkä ovat myös Suomen perustuslain mukaisia, ja ovat varmasti kuntien asukkaiden enemmistön kannattamia kunhan näistä mahdollisuuksista kerrotaan avoimesti ilman puoluepoliittista inttämistä.

Lissabonin sopimuksessa tunnetaan läheisyysperiaate.

Kannattaa lukea aluksi vaikka seuraavan linkin johdanto-osa.

Suomi on sitoutunut 1.10.1991 Euroopan paikallisen itsehallinnon sopimukseen:

FINLEX ® - Valtiosopimukset: 66/1991

http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1991/19910066
YLE 13.3.2012

Virkkunen: Kuntauudistus koskee kaikkia kuntia

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/04/virkkunen_kuntauudistus_koskee_kaikkia_kuntia_3404587.html

Suomen kuntien vastaukset kuntaliitoksista ministeriölle:

http://www.hare.vn.fi/mAsiakirjojenSelailu.asp?h_iID=17355&tVNo=4&sTyp=Selaus
Nykyinen tai tulevat eduskunnat ja hallitukset eivät voi toimia perustuslainvastaisesti, eikä valtiosopimusten, kuten valtiosopimuksen 66/1991 vastaisesti.

Kataisen (kok.) ja Urpilaisen (sd.) kuuden puolueen hallituksen hallitusohjelma eikä kuntarakenneuudistus eivät saa olla perustuslain ja valtiosopimusten vastaisia.

Kuntien virkamiesten sekä demokraattisilla vaaleilla kunnallisvaaleissa valittujen kunnanvaltuutettujen on toimittava tiukasti perustuslain mukaisesti.

SUOMEN PERUSTUSLAIN SEKÄ EUROOPAN PAIKALLISEN ITSEHALLINNON PERUSKIRJAN VASTAINEN ESITYS

Lappeenrannan kaupunki, lappeenrannan kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto esittävät perustuslain vastaisesti selvitettäväksivaltion nimeämän selvitysmiehen toimesta, että Etelä-Karjalasta muodostettaisiin yksi kunta.

http://www.hare.vn.fi/upload/Asiakirjat/17355/2014031815888629.PDF

Lainaus alkaa

13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys?

Vastaajien määrä: 1

Koko Etelä-Karjalan kattavasti voidaan valmistella valtion asettama ja rahoittama kuntajakoselvitys seuraavilla alueilla:

- Etelä-Karjala yhtenä kuntana

- Lappeenranta, Lemi, Taipalsaari, Savitaipale, Luumäki (ja mahdollisesti osia Suomenniemestä) omana kaupunkinaan ja Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi ja Parikkala omana kaupunkinaan

Lappeenrannalla on edellytykset jatkaa itsenäisenä kuntana nykyiselläkin aluejaolla.

Lainaus loppu

KUNTARAKENNEKIRJA – OIKEUSOPPINEET PUHUVAT

http://www.kaks.fi/sites/default/files/Polemia84_netti_KUNTARAKENNEKIRJA.pdf

Lue linkin sivulta 114:

Kuntauudistuksen perustuslailliset reunaehdot

EUROOPAN PAIKALLISEN ITSEHALLINNON PERUSKIRJA

FINLEX ® - Valtiosopimukset: 66/1991

http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1991/19910066

Suomi on sitoutunut noudattamaan valtiosopimusta 66/1991, joka on Suomen perustuslain mukainen.

LISSABONIN SOPIMUS JA LÄHEISYYSPERIAATE

Asukkaita koskevat päätökset tehdään lähellä mahdollisimman lähellä asukkaita.

Suomea velvoittava ja Suomen perustuslain kanssa sopusoinnussa oleva läheisyysperiaate on kirjattu Lissabonin sopimukseen, minkä Suomi on ratifioinut.
Tämähän se tulisi olemaan Imatran tie myös, se mikä on pakko säilyttää, säilytetään mutta muuten pysähtyy kaikki aito kehitys maakunnan suurimman väestökeskittymän imiessä resurssit.
Korvenkylästä hävisi lääkärin vastaanotto heti,terveydenhoitajkin!Kaikki mitä olis sovittu työasioissa Joutsenon kanssa,raukesi heti kun siirryttiin L-rantaan,ainakin miulla.
Jos Suomessa olisi tehty 10–20 vuotta sitten kuntauudistus Ruotsin "kaksitasoisen kuntamallin" mukaisesti, niin Joutseno olisi itsenäinen kunta.

Ruotsissa valtiovalta suhtautuu täysin eri tavalla kuntien asukkaisiin ja lähipalveluihin.

Ruotsissa on nähty parhaaksi, että pienet ja keskisuuret kunnat voivat säilyttää itsenäisyyden, jolloin niillä on omaa rahaa toteuttaa paikallisia asioita ja turvata lähipalvelut, mistä päätetään kunnan omassa paikallisessa kunnanvaltuustossa, lähellä kunnan asukkaita.

Ruotsissa maakuntatasoiset asiat, kuten terveyspalvelut, rahoitetaan suureen asukaslukuun perustuen laajapohjaisilla maakuntien verotuloilla.

Kun Ruotsissa kuntien ei ole tarvinnut pitkään aikaan rahoittaa kaikkia lakisääteisä palveluita, niin kunnat pärjäävät aivan hyvin, eikä tarvitse puhua kuntaliitoksista. Ruotsissa ei tule kysymykseenkään ukailla kuntia "pakkoliitoksilla".

Suomessa hallitus ja eduskunta näyttää nauttivan Suomen kuntien ja kuntien asukkaiden "peukaloruuvin kiristämisestä"!

Om kommuner

http://www.skl.se/kommuner_och_landsting/om_kommuner

Om landsting och regioner

http://www.skl.se/kommuner_och_landsting/om_landsting_och_regioner
Joutsenon kokoomushan ajaa näitä asioita, hah haa eli käyttävät itse rahalla Lappeenrannan palveluita. Kuka vähänkin tuntee henkilöitä mistä on kyse nauraa vaan. tutkimusta kehiin mikä meni pieleen

http://kokoomusyhdistykset.kokoomus.net/yhdistykset_piireittain/?PNUM=30188&num=60291&title=&SINGLE_EMBED=
en todellakaan maksa kunnallusveroja jonnekin joutsenon tai imatran slummilähiöihin, hallit lpr keskustaan.
EI HYVÄ JUTTU KAIKKI PALVELUT HÄVINEET LAPPEENRANTAAN,PANKIEN AUKIOLOAIKA LYHENTYNYT ,SAMAA JUTTU KELAN KANSSA. EI JOUTSENOSSA ENÄÄ OLE MITÄÄN KUNNOLISIA PALVELUJA JA TIEDÄMME KAIKKI KETÄ SAAME KIITTÄÄ TÄSTÄ PASKASTA.
Pakko sen verran korjata, että pankkien "palvelut" eivät liity millään tavalla kuntien yhdistämiseen. Sen sijaan kaikkien muiden palveluiden heikentäminen liittyy.
Saatte kiittää siitä sitä seikkaa, että Joutsenossa ei ole riittävästi asukkaita ja verotuloja rahoittamaan kaikkia palveluita. Siksihän tuo koko kuntaliitos tehtiin.

Kela ja pankit eivät muuten liity kuntaliitokseen - kummatkaan eivät ole kunnan palveluja. Mutta kyllä ne pankit olisivat Joutsenossa pysyneet, jos raha olisi siellä pyörinyt.
31.12.2008 Joutsenon asukasluku 10659

http://vrk.fi/default.aspx?docid=865&site=3&id=0

Jos Suomeen saataisiin pohjoismainen kuntamalli, tai tässä keskusteluketjussa esimerkkinä käytetty Ruotsin kuntamalli, niin Joutsenon asukasluku on erittäin hyvä itsehallinnollisen kunnan kooksi.

Faktablad om kommunernas befolkning

http://www.skl.se/vi_arbetar_med/statistik/publikationer_-statistik/faktablad_om_kommunernas_befolkning

Ruotsin kuntien ja läänien asukasluvut 31.12.2008

http://www.scb.se/pages/tableandchart____262456.aspx

Ruotsissa läänien eli landsting-alueiden asukasluvut ovat suuret, joten niillä on laaja veropohja esimerkiksi terveyspalveluiden rahoittamiseksi. Sen ansiosta pienet ja keskisuuret kunnat selviytyvät itsenäisinä.

Itse asiassa Suomi on ainut poikkeus koko EU:ssa, jossa kuntien on vastattava kaikista lakisääteisistä palveluista!

Siksi historiallista kuntauudistusta tehtäessä tulisi kaikkein ensimmäiseksi ratkaista, mitkä lakisääteiset palvelut jäävät kuntien kunnallisveroilla rahoittamiksi ja mitkä tehtävät rahoittavat maakunnat ja valtio.

Nykyinen kuuden puolueen hallitus etenee väärässä järjestyksessä piirtelemällä ensimmäiseksi uusia kuntarajoja, kun ensimmäiseksi on katsottava lakisääteisten palveluiden rahoitusvastuun jako kestämään kansainvälinen vertailu, jolloin suuria kuntaliitoksia ei tarvita.

Suomessa kuntien asukkaat haluavat säilyttää oman kunnan itsenäisyyden aivan kuten kaikissa muissakin EU-maissa ja Pohjoismaissa.

Kun esimerkiksi 10 000 asukkaan kunnan ei tarvitse rahoittaa omilla verotuloillaan sosiaali- ja terveyspalveluja, niin lopuista tehtävistä kunta selviää taloudellisesti ja voi pysyä itsenäisenä.

Tästä on se etu, että pieni ja keskisuuri kunta voi kehittää omia palveluitaan ja turvata lähipalvelut asukkaille, eikä kunnan alueen asukkaitten veroja vuoda suuren keskustaajaman hyväksi. Päätökset paikallisista asioista tehdään itsehallinnollisen kunnan lähivaltuustossa. lähellä kunnan asukkaita.
Me ei olla Ruotsissa! Onneksi!
Osaatko perustella, miksei mielestäsi pohjoismainen kuntamalli olisi Suomen kuntien asukkaille parempi ratkaisu kuin Kataisen hallitusohjelmaan kirjattu suurkuntamalli?
Ei ne yhteiskunnan (veronmaksajien) rahat siitä mihinkään lisäänny, vaikka olisi miten ruotsalainen kuntamalli. Se että valtio rahoittaisi suuren osan palveluista ei olisi mitään säästämistä. Veroista ne valtion rahatkin tulevat. Eli aivan pienissä kunnissa ei siltikään kannattaisi pitää suurta palveluverkostoa, yhteisiä terveyskeskuksia yms olisi silti. Kunnat voisivat mallissa olla näennäisesti itsenäisiä, mutta käytännössä niillä ei olisi rahaa käyttää mihinkään. Vähän sama kuin kaupungeissa on nyt kaupunginosayhdistyksiä: kaupunki antaa hieman rahaa toiminnan pyörittämiseen ja kerran vuodessa voidaan järjestää makkaranpaistotilaisuus.

Mutta niinkuin rivien välissä ehdotit, säästää voitaisiin myös kunnan palveluja karsimalla, jolloin pienetkin kunnat voisivat olla elinvoimaisia kun verovaroja ei tarvittaisi muuhun kuin hallinnon pyörittämiseen.
Ilmeisesti et ole perehtynyt asiaan tarpeeksi syvällisesti, koska se mitä kirjoitat ei pidä lainkaan paikkaansa. Kohdallasi tilannetta ei voi auttaa kukaan muu kuin Sinä itse asioihin paremmin ja laajemmin perehtymällä.

Suomen nykyiset pienet ja keskisuuret kunnat tuottavat säästöä, koska ovat kustannustehokkaita.

Suurten hajanaisten kuntien tavoitteleminen ei missään tapauksessa lisää kustannustehokkuutta, vaan pikemminkin kustannukset kasvavat.
Ei tuossa tekstissä ole rivien välissä mitään mikä viittaisi lähipalveluiden tai ylipäätään palveluiden karsimiseen.

Päinvastoin lähipalvelut voidaan turvata, kun kuntien ei tarvitse vastata sellaisista asioista, mistä rahoitusvastuu selkeästi kuuluu alueille tai valtiolle.

Suomessa on eduskunta on säätänyt kunnallisveroilla rahoitettavaksi tehtäviä, mitkä voidaan hyvin rahoittaa asian luonteen perusteella valtion verotuloilla, jolloin kuntien talous helpottuu. Näistä kannattaa aloittaa "uudistus", eikä rajojen piirtelyllä, mikä ei huoltosuhteen muutosta miksikään muuta.

Suurista kuntaliitoksista ei tutkimusten perusteella ole syntynyt säästöä.

ASUKASLUVUT EIVÄT OLE PIENIÄ – RAHOITUSVASTUUTA ON LIIKAA

Kuntien asukasluvut eivät ole pieniä, vaan niillä on kansainvälisessä vertailussa liian paljon rahoitusvastuuta.

Kunta voi kehittyä itsenäisenä, kehittää elinkeinotoimintaa ja turvata kunnan asukkaiden lähipalvelut, koska päätökset tehdään kunnan asukkaitten valitsemassa paikallisessa lähivaltuustossa.

Suomi on koko EU:n ainoa maa, jossa kunnat sekä tilaavat että järjestävät terveyspalveluita kansalaisilleen. Muualla terveydenhuolto on suuremmilla hartioilla.

Ei niin moni maa voi olla väärässä. Suomi on ollut pitkään poikkeus.

Suomalaisille on syötetty poliittista pajunköyttä niin pitkään, että ei nähdä muita, kuntien asukkaiden ja lähipalveluiden uskottavan turvaamisen kannalta parempia vaihtoehtoja, joissa kaiken lisäksi demokratia toteutuu erittäin paljon uskottavammin, koska pienillä ja keskisuurilla kunnilla on oikeasti rahaa käytettävissä huoltosuhteen muuttuessa.

Muissa maissa paitsi Suomessa lähtökohta on paikalliseen itsehallintoon perustuvat kunnat ja se, että päätökset tehdään lähellä asukkaita. Se onnistuu erinomaisen hyvin siirtämällä sopivasti rahoitusvastuuta leveämmille verohartioille, kuten on kaikkialla muualla EU:ssa ja Pohjoismaissa.
Kuntien talous toki helpottuu jos esimerkiksi terveydenhuolto ja koulutoimi siirrettäisiin valtion vastuulle - edellyttäen että kunnallisvero pysyisi samana. Vastaavasti taas valtion talous siitä huonontuisi ja valtion pitäisi kerätä veroja enemmän. Eli asukkaan kannalta ihan sama, jollei jostakin synny säästöjä. Tätä kutsutaan hölmöläisen peiton jatkamiseksi, kun kuluja vain siirretään toisaalle.

Säästöjä voisi oikeasti syntyä siitä, että vähennettäisiin kunnan lakisääteisiä menoja: kuntalaiset saisivat itse päättää, mitä palveluja tuotetaan vai tuotetaanko lainkaan.
Pääministeri Kataisen (kok.) ja valtiovarainministeri Urpilaisen (sd.) hallitus ei tavoittele tietääkseni säästöjä, vai tavoitteleeko – onko niistä viitteitä tai linkkejä?

Tutkijat ja riippumattomat kunta-asiantuntijat ovat korostaneet, että säästöjä ei saada aikaiseksi kuntarajat uudelleen piirtämällä. Huoltosuhde muuttuu joka tapauksessa, sitä ei pysäytä uudet kuntarajat.

Kuntarajoja ei pidä lähteä muuttamaan, siksi että saadaan palveluille laaja veropohja, koska palveluille saadaan laaja veropohja parhaiten ja kattavammin jakamalla lakisääteisten palveluiden rahoitusvastuita kuntein, maakuntien ja valtion kesken. Pienet ja keskisuuret kunnat säilyttämällä saavutetaan monia etuja, kuten esimerkiksi paras mahdollinen kuntademokratia; aluedemokratiaan maakuntavaltuustot, joita olisi Suomessa 19 ja kuntademokratiaan 336 kunnanvaltuustoa. Tätä kuntien asukkaat Suomessa, muissa EU-maissa ja Pohjoismaissa haluavat.

Missään ei tietääkseni ole julkaistu kuntauudistuksen säästöjä ja syntyviä kustannuksia.

Ei ole laskelmia säästöistä eli siitä, että pelkästään uudet kuntarajat piirtämällä syntyisi miljardiluokan säästöjä. Sama työtuntimäärä on kunnissa joka tapauksessa tehtävä. Jos hallintoa on liikaa, niin sitä on likaa suurissa kunnissa, missä henkilöstöä jää eläkkeelle lähivuosina runsaasti, joten ei pidä palkata uusia henkilöjä tilalle.

Useat seikat viittaavat siihen , että hallitusohjelmaan kirjatulla tavalla EI SYNNY SÄÄSTÖÄ, VAAN PIKEMMINKIN KULUT KASVAVAT suurissa kuntaliitoksissa.

RAHOITUSVASTUUT: KUNNAT, MAAKUNNAT JA VALTIO

Kun kuntien ei tarvitse rahoittaa kaikkia tehtäviä, niin ne kykenevät hoitamaan ja rahoittamaan niille keskeisesti kuuluvat asiat.

Kuntien ei ole tarpeen rahoittaa sellaisia asioita kunnallisveroilla, mitkä jo asian luonteen perusteella kuuluvat luontevasti rahoitettavaksi valtion verotuloilla tai alueellisen luonteen perusteella alueiden verotuloilla (Ruotsi).

Tämä ei ole hölmöläisten peiton jatkamista, koska näillä järjestelyillä turvataan nykyiset kunnat, kuntien talous huoltosuhteen muuttuessa ja turvataan lähipalvelut sekä päätöksenteko kuntien asukkaitten valitsemissa lähivaltuustoissa. Kunnille jää runsaasti niille varsinaisesti kuuluvia tehtäviä rahoitusvastuiden jaon jälkjeen. Kukin taso vastaa niille kuuluvista tehtävistä.

TUOTTAVUUDEN PARANTAMINEN

Nykyiset Suomen 336 kuntaa voivat parantaa tuottavuutta.

Tästä on valtiovarainministeriön hanke parhaillaan käynnissä. Siihen ei tarvita suuria kuntaliitoksia, koska tuottavuuden parantamiseen käytetyt kaikki keinot voidaan toteuttaa nykyisissä 336 kunnassa.

Valtiovarainministeriö Kunnat ja tuottavuus

http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20110921Kuntam/Tuottavuus_ajankohtaista_7_9_2011.pdf

Kustannustehokkuusvertailussa monilla suurilla kunnilla on kaikkein eniten parantamisen varaa.

Katso linkin sivut 96–104 kunnat, jotka ovat jo nyt kustannustehokkaita eli tuottavat kansantaloudelle säästöä, ja mitkä kunnat ovat tehottomia.

Paljonko verorahoilla saa? Kuntien peruspalvelutarjonnan kustannustehokkuuden erot ja niitä selittävät tekijät vuosina 1994–2002

http://www.kaks.fi/sites/default/files/library/attachments/Tutkimus50.pdf

Helsinki on Suomen suurin kunta, jolla on Suomen suurin yleishallinto ja asukastiheys on suuri.

Kustannustehokkuusvertailussa Helsingin sijoitus on häntäpäässä – 317.
Etelä-Karjalan maakunnan kokoinen tai edes puolen maakunnan kokoiset kunnat eivät ole Suomen perustuslain mukaan mahdollisia, vielä vähemmän pienen poliitikkojengin läpi runnomana l

Esimerkiksi Helsinki on Suomen suurin kunta, mutta Helsinki ei ole maakunta.

Kuntarakennekirja – oikeusoppineet puhuvat

http://www.kaks.fi/sites/default/files/Polemia84_netti_KUNTARAKENNEKIRJA.pdf

Haluaako joku entisistä, nykyisistä tai tulevista ministereistä rikkoa Suomen perustuslakia ja Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjaa, mikä on täysin Suomen perustuslain mukainen?

Suomen valtioneuvosto ja eduskunta on liittänyt Suomen Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjaan valtiosopimuksella 1.10.1991: FINLEX ® - Valtiosopimukset: 66/1991

Entä yllyttääkö joku valtion virkamies, eteläkarjalainen kunnallispoliitikko tai sanomalehden päätoimittaja rikkomaan perustuslakia?

Kuntien asukkaitten paikallinen itsehallinto ei säily, eikä demokratia parane, jos luodaan maantieteellisesti laaja kunta, missä tuhansien asukkaitten taajamat sijaitsevat kymmenien kilometrien päässä toisistaan ja vielä kauempana suuresta keskustaajamasta.

5.5.2012, Keskipohjanmaa: Suurten yksiköiden edut kyseenalaisia

http://www.kp24.fi/uutiset/teemat/1483/304234/Keskipohjanmaa-Suurten-yksik%C3%B6iden-edut-kyseenalaisia

Lainaus:

Kaava on tuttu myös kuntauudistuksesta.

Suurkuntien muodostamistakin perusteltiin aluksi säästöillä.

Kun kunnallistalouden asiantuntija toisensa jälkeen totesi perusteen kestämättömäksi, se vaihdettiin toisiin.
Ja sitten voisi nostaa kunnan sekä valtion virkamiesten palkkoja näillä säästetyillä rahoilla ja tehdä muita kivoja ryyppymatkoja kun on saatu säästöjä aikaiseksi.
Toisaalla käydään kovaa vääntöä muutaman tonnin tai jopa satasten säästöistä ja toisaalla budjetoidaan sen suurempia kyselemättä hankkeisiin joiden kulut on nätisti pyöristetty satoihin tuhansiin tai miljooniin.
KATAISEN HALLITUKSEN HALLITUSOHJELMAAN KIRJATTU KUNTAUUDISTUS

Rakennetyöryhmän selvitystä esiteltiin 18 alueellisessa tilaisuudessa.

Tilaisuudet on tallennettu videolle

Valtiovarainministeriö, aluekierros

http://www.vm.fi/vm/fi/05_hankkeet/0107_kuntauudistus/02_aluekierros/index.jsp
Ei nyt ainakaan lukiosta luovuta. Pitkäksi menee koulumatka jos Lappeenrannan keskustan lukioon tai Lauritsalaan pitää kulkea.

Lauritsalasta ei ole keskustaan pitkä matka. Jos on pakko lopettaa jokin lukio, niin sieltä se ensin joutaa mennä.
Lappeenrannasta voivat tulla tasa-arvon tähden Joutsenon lukioon, niin oppilaita riittää kaikissa lukioissa, ja luokkien oppilasmäärät tasataan sopiviksi.

Miksi aina ajatellaan, että kaikki pitää keskittää suureen taajamaan ja kaikkien ihmisten pitää mennä suuren taajaman palveluihin?

Mitä etuoikeutettuja Lappeenrannan keskustaajamassa asuvat ovat, kun kerran ovat halunneet joutsenolaiset veronmaksajat mukaan maksamaan lähipalveluista.

Jousenolaisten on saatava vastinetta maksamilleen veroille, muuten peruutetaan koko kuntaliitos!

Joutsenolaisten kannattaa keskittää äänensä oikein lokakuun kunnallisvaaleissa niin, että Joutseno on yhdenvertainen palveluissa ja investoinneissa.
Minun täytyy sanoa ,että oli luojan lykkyn kun liityttiin Lappeenrantaan.!!
Mieheni ei olisi saanut sairastuttuaan mitään vastaavia palveluja ja tukia Joutsenosta,mitä nyt saadaan Lappeenrannasta.Intervallipaikat ja omaishoidot pelittää tosi hyvin,kaikki ovat kovasti auttaneet.Joutsenossa oli se vika,kun aina samat sossutantat pyörii samois tehtävis,niin kaikki polki paikallaa,eikä edes apu pelannut!Olen myös huomannut sen,että eri yksiköt tekevät kovasti yhteistyötä keskenään,tehokkaasti.Kiitos vaan Eksote,en olisi pärjännyt ilman apuanne!
se on hyvä kun kuntakeskuksessa hommat pelittää, periferia onkin sitten tyhjää täynnä.
Olettekin sitten ensimmäisiä, joille kuntaliitoksesta on ollut hyötyä! Onnea ja hyvää vointia!
Joutsenon lukiohan ei nyt mitenkään hääppöinen,pois vaan!
"Joutsenon lukiohan ei nyt mitenkään hääppöinen,pois vaan!"

On se kuitenkin ihan toista tasoa yo-tuloksissa kuin Lauritsala. Joutseno sijalla 179, Lauritsala sijalla 389 maan 405 lukiosta.
HS, Lukiovertailu 2011.

Sitä paitsi matkaa on Lappeenrannan keskustaan, Lauritsalasta vaikka kävelee.
Hyvä ristiina,näin se pelittää.Pikkuruisella Joutsenolla ei ole varaa erikoispalveluihin!
YLE 19.4.2012: Mitä haluat kysä Henna Virkkuselta?

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2012/04/mita_haluat_kysya_henna_virkkuselta_3417540.html

"Kunnat ovat antaneet vastauksensa hallituksen kuntaliitossuunnitelmiin. Kuinka monta kuntaa Suomeen on vapaaehtoisesti syntymässä? Oppositiopuolue keskusta on ottanut tavoitteekseen kaataa uudistuksen, joten onko edessä kuntasota?

Suuri kuntauudistus on hallituksen kärkihanke, mutta missä vaiheessa otetaan käyttöön keppi ja porkkanat? Ja miten käy palveluille, jos kunnat yhdistetään superkunniksi?

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) on TV1:n Ykkösaamun vieras lauantaina 21.4.

Katsojien kysymyksiä Virkkuselle kootaan Yle Uutisten Facebook-sivuilla. Voit lähettää kysymyksesi myös sähköpostilla osoitteeseen tv1.ykkosaamu@yle.fi.

Ykkösaamu TV1:ssä lauantaina 21.4. klo 10.05. Toimittajana on Seija Rautio."
 /   /  /  / Joutseno ja kuntaliitos

Keskusteluhaku

Laaja haku



Facebookissa suositeltua

Tietoa mainosten kohdentamisesta