esiintymispelko estää opiskelun

Hankipas lääkitys. Ihan lievä, vaikka Xanoria puoli tabua per kerta. Auttaa kummasti, ja onnistumiset auttavat jatkossa. Itsekin vapauduin vasta keski-ikäisenä, tietenkin en ikinä rohkaistu niin, että olisin mieluusti esillä. Mutta sen verran, mitä tarvitsee. Lisäksi voisit käydä juttelemassa kouluterkkarin ym. kanssa.
Rohkeasti vaan, seuraa jälkiäni.

kiitos vastauksesta. :) miten tämä lääke vaikuttaa?

Lääke vähentää sitä jännittämistä. En osaa oikein selittää, mutta on levollisempi olo.

Mene lääkäriin! Kaksi vaihtoehtoa tilanteeseen: beta-salpaajat tai sitten rauhoittavat (esim. mainittu Xanor).
Mulla on TOSI paha esiintymiskammo ja mulla beta-salpaajat ovat riittäneet. Aiemmin välttelin esitelmien pitoa sun muuta parhaani mukaan, mutta vihdoin yliopistossa hain apua, kun tuli tilanne, jossa esiintyminen oli aivan pakko. Elämässä on loppujen lopuksi vaikea selvitä, ilman että koskaan esiintyisi mitenkään.

Jännittäminen on temperamenttipiirre eikä temperamenttiaan juuri pysty muuttamaan. Neuvoisin puhumaan asiasta omalle luokanvalvojalle ja opinto-ohjaajalle. Tämä ominaisuutesi voidaan ottaa koulussa huomioon ja järjestää tilanteita niin, että et joudu kohtuuttomasti jännittämään.
Pidän tätä menettelyä parempana kuin sitä, että hankkisit rauhoittavia lääkkeitä. Tietysti riippuu kokonaistilanteestasi ja siitä, miten lääkäri asiaa arvioi. Jos totuttaa itsensä rauhoittaviin voi edessä olla entistä vakavampia ongelmia, beta-salpaajat eivät ole niin riippuvuutta aiheuttavia kuin varsinaiset rauhoittavat.

Menestystä opin tielle!

En nähnyt lääkitystäni mitenkään riippuvuutta aiheuttavana, päinvastoin. Kun onnistuu, oppii luottamaan itseensä enemmän. Joten lääkettä ei tarvitse käyttää enää juuri ollenkaan.
Vaikka toki kaikkea kannattaa kokeilla, ja opeilta saatu henkinen kannustus on ihan hyväksi.

Ainakin meillä oli (lukiossa) että sai esiintyä pelkästään opelle jos halusi... Tosin kovin moni ei tainnut sitä tehdä - enkä olisi itse halunnut tehdä sellaista, itse kun tykkään "höpistä" esim. parin sadan ihmisen edessa ;)
Mutta on olemassa keinoja - muitakin kuin lääkkeellisiä - ns. esiintymispelkoon/-jännitykseen. Ainakin semmoiset on kuin on esiintyminen erilaisissa tilanteissa ja eri suurille porukoille ja toinen on psykologin / psykiatrin kanssa jutteleminen, tiedän ihmisten käyttäneen noita...

Meilläkin sai lukiossa esiintyä pelkästään opettajalle, ja moni tätä tilaisuutta hyödynsikin. Mua kans jännittää ihan älyttömästi esiintyminen, nyt ekaa vuotta amk:ssa ja pari tollasta kamalaa tilannetta jo takana. Mutta jotenkuten niistä selvisin ja se kasvatti itseluottamusta, varsinkin kun moni muukin jännitti silminnähden.

Kiitos kaikille!
Olen siis jo ammattiin kertaalleen valmistunut ja nyt työvuosia takana kymmenisen vuotta. Terveys ei vaan kestä enää nykyisessä työssä työn fyysisyyden takia ja siksi olen harkinnut opiskelua. Haluaisin kovasti päästä opiskelemaan ja haluaisin myös kovasti että uskaltaisin pitää esitelmiä mutta kun ei pysty.. :(
ehkä mä yritän tiedustella tästä beeta salpaajasta tai muusta ensin lääkäriltä ennen kuin haen yhtään minnekkään.
Toinen vaihtoehto on tietenkin vain löytää kevyempää työtä...

Kyllä se jännitys lähtee kun on pari puhetta pitänyt koulussa. Itellä amk- opinnot lopussa ja esiintyminen jännittää edelleen melko paljon, mutta sitä on oppinut sietään. Ekana vuonna tuntu, että taju lähtee kun eteen joutu meneen. En halua pelotella, mutta ekana vuonna kun oli suomi1 kurssi, niin se kurssi oli melkein kokonaan puheiden pitämistä. Ensimmäinen puhe oli sellanen, että se kuvattiin ja sen jälkeen katottiin koko luokan kanssa. Kuulostaa varmasti pelottavalta, mutta toi oli oikeesti hyvä juttu. Musta tuntu, että naama on aivan punanen koko ajan ja musta näkee varmasti tän pelon. Sitten katoin videon ite ja huomasin, että ei se jännitys oikeesti näy niin paljon kun sen ite tuntee. Ja oikeestaan pidin aika hyvä puheen, ainoo kauhee asia oli kuulla oma ääni videon kautta... Niin kouluna oli tässä muuten tamk, eli tampereen amk.

Kyllä se siitä menee, kun pitää vaan niitä puheita tarpeeks....

Sama vika mulla, mutta olen ilmoittanut tästä kun ennenkuin tulin ammattitutkintoon koulutukseen pääsemistä. Se ei ollut pääopettajan mukaan este ja nyt ollaan koulussa. Aina kaiken voi supmplia jotenkin, ketään ei eteen pakoteta. Usein kerron asiani tai esitelmäni pulpetistani.

Tsemppiä!

Musta tärkein pointti on se, että on vaikeaa pidemmän päälle, jos vain yrittää vältellä esiintymistä. Näin tein ennen aina. Seurauksena esiintymispelko vain paheni koko ajan. Kuitenkin silloin, jos esiintyy ja kaikki meneekin ihan hyvin, saa sitä itsevarmuutta siihen. Ja pikkuhiljaa se ei tunnu enää niin pelottavalta (vaikkei siitä koskaan pitäisikään). Esiintymisen saa menemään "ihan hyvin" pelkästään jo harjoittelemalla esitelmää.

Itselleni tärkeimpiä esiintymispelkoa aiheuttavia tekijöitä oli se, kun peruskoulussa tietysti aina vinoiltiin, jos mokasi jotenkin esitelmän tai muun vastaavan. Mutta tätä nyt harvemmin tapahtuu sitten aikuisten kesken. Esim. nyt yliopistossa, aika harva kanssaopiskelijoista oikeastaan edes kuuntelee koko esitelmää, saati että jaksaisi kiinnostua, jos vähän mokaan jossain kohtaa. ;)

Miten aiot työelämässä pärjätä kun joudut ihmisille puhumaan? :D haha!!

Kolme neljäsosaa ihmisistä jännittää esiintymistä, mutta siitä ei vaan saa puhua eikä jännittäminen saa tässä yhteiskunnassa näkyä. Jännittäminen on kuitenkin täysin normaalia, eikä siinä ole mitään hävettävää. Aikaisemmat kirjoittajat ovat mielestäni oikeassa siinä, että ei kannata vältellä esiintymistilanteita, sillä vaikka niissä saattaa tulla mokailtua, niin voit myös saada onnistumisen kokemuksia huomatessasi, ettei se niin kamalaa ollutkaan.

Voit kokeilla, miten esitelmän pitäminen sujuu, jos annat itsellesi luvan jännittää. Anna jännitysoireiden tulla ja hyväksy ne. Jännittäminen on usein merkki siitä, että koet asian jotenkin tärkeänä.

Esiintymistilanteen hahmottaminen vuorovaikutuksena esityksen sijaan saattaa myös olla hyödyllistä. Etsi yleisöstä joku ystävällisen ja kiinnostuneen oloinen kuulija ja aloita puhumaan hänelle tai esitä mahdollisuuksien mukaan kysymyksiä muille. Lisäksi monissa oppilaitoksissa järjestetään jännittäjille suunnattuja kursseja. Tsemppiä sinulle! Jännityksen kanssa voi oppia pärjäämään.