Folktinget on hankkinut ihan Saksasta saakka asiantuntijan!

Tällä asiantuntijalla näyttää olevan perusteelliset tiedot suomenkielisten pakkoruotsin vastustuksesta mistähän moinen tieto on peräisin?

Medräknat svenskan, som i konventionen benämns som ett nationalspråk som används i en mer begränsad grad, har Finland sammanlagt nio minoritetsspråk.

Eli ruotsi mukaanlukien joka sopimuksessa mainitaan kansalliskielenä ja jota käytetään yhä rajoitetummassa määrin on Suomessa yhteensä yhdeksän (9)!!! vähemmistökieltä.

Todellisuudessa yksi pieni vähemmistö muiden joukossa syö muittenkin eväät loppuun!!!!

Päätetäänköhän muissa maissa kielipolitiikasta maitten parlamenttien ulkopuolella, tuskinpa vain? Kyllä itsenäiset maat hoitavat oman kielipolitiikkansa itsenäisesti.
Ruotsi sai uuden kielilain ihan muutama vuosi sitten jossa ruotsin kieli on maan ainoa virallinen kieli ja jonka lisäksi on viisi vähemmistökieltä. Eiköhän meidänkin olisi otettava mallia onnistuneesta kieliratkaisusta? Ei joka vähemmistö saa missään maassa omaa vähemmistökielistä asemaa. Se ei ole hullu joka pyytää vaan se on hullu joka kaikkien toiveet yrittää toteuttaa.


Språkundervisning är grunden

Gällande språkutbildningen i samiska och romani säger Oeter att det i Finland genomförts en del hoppingivande experiment men att de ännu inte fått etablerade strukturer. Allmänt anser han att Finland hör till de länder som behandlar sina språkminoriteter bäst i Europa men att de små språkens tillbakagång fortsätter även här.

Oikeastaa Oeter ei sano mitään itse. Hänhän muotoili puheessaan asian niin, että "ruotsia puhuvien edustajat ovat ilmaisseet huolensa ruotsin asemasta".

Tämä on Euroopan Neuvoston rooli, tuoda julki vähemmistöjen edustajien äänenpainoja. Meillä vain on aivan uniikki vähemmistö, jonka huolenaiheena todellakin on, että 100% kansasta ei halua opiskella ja ylläpitää heidän kieltään.

En todella tiedä, mitä Oeter asiasta ajattelee, jos nyt ehtii siihen kiinnittää mitään huomiota. Hänellä lienee myös oikeita hommia.

Folktinget piti seminaarin 12.4.2012, jonne pääpuhujaksi oli kutsuttu Euroopan Neuvoston vähemmistökielten asiantuntijakomission puheenjohtaja, saksalainen Dr Stefan Oeter.
http://www.folktinget.fi/sve/article-1315-7504-stort-intresse-for-folktingets-seminarium

Hän puhui englanniksi ja lausui mm. näin

---
"--- Concerning the Swedish language, representatives of the speakers expressed their concern as to the level of knowledge of the language amongst youngsters, especially since the Swedish language test is not compulsory anymore for the matriculation examination."

Hän ei siis itse ottanut kantaa, vaan toi esille ruotsia puhuvien edustajien ilmaiseman huolen!

Muutenhan hän pääasiassa puhui saamesta ja romanikielestä ja jiddisistä.

Suurin osa ruotsin kielen maininnoista perustuu suomenkielisten tarpeiden täydelliseen ohittamiseen ja myös muiden vähemmistökielten mitätöimiseen ruotsin rinnalla.

Tässä puheessa ei ollut kohtaa, jota taas HBL hehkutteli.

– Eleverna har väldigt få lektioner i minoritetsspråkens historia och kultur trots att svenskan och samiskan funnits här lika länge som finskan, säger Oeter.

Siis oppilailla on todella vähän tunteja vähemmistökielten historiassa ja kulttuurissa vaikka ruotsi ja saamen kielet ovat olleet täällä yhtä kauan kuin suomi, sanoo Oeter.

Kuka on kertonut muunnettua totuutta Oeterille väittämällä, että ruotsi on ollut täällä yhtä kauan kuin suomi - sehän on ollut täällä ainakin tuhat vuotta vähemmän aikaa?

Keskustelu tuolla HBL:ssä on todella ala-arvoista.

Onko Oeterilla mitään mahdollisuutta tietää, minkälainen kielitilanne todellisuudessa on?

tyypillinen svekko kuvio. Hankitaan ulkomailta joku umpitollo joka ei edes viitsi tutustua vastaikkaisiin mielipiteisiin," niihin hyvin perusteltuihin." Kohtapuoliin täällä on käynyt ympärimaappalloa vaikka minkälaista tohtorii, todistamassa muumiurteen tarpeellisuudesta, tekoruotsalaisuuden itsetunnolle. Tyypilliseen ruotsalaiseen ( paska) tapaan suomalaisten tuntoja pakkopaskaan ei paljon kysellä.

Se joka on lukenut Oerterin kirjoituksen ja verrannut sitä Hbl:n uutiseen, huomaa miten lehti pyrkii tekemään propagandaa totuudesta välittämttä. Varmaan tuollainen uppoaa suomenruotsalasiin, mutta lehden uskottavuushan siinä on koetuksella. Tai se, mikä uskottavuudesta enää on jäljellä.

Vertasin nimittäin Hbl:n referaattia Helena Erosen hihamerkki-kirjoituksen alkuperäiseen tekstiin, ja totesin, että Hbl:n kirjoitus oli harhaanjohtava - tokko uutisen laatija oli edes lukenut Erosen tekstiä. Eronen ivasi vähemmistövaltuutettu Eva Biaudetiin väitettä, että suomalainen poliisi on rasistinen, kun haluaa nähdä ulkomaalaisen henkilöpaperit. Niinpä Eronen ehdotti hihamerkkiä ulkomaalaisille helpottamaan poliisin työtä. Ei se hyvä kirjoitus ollut, yliampuva ja mauton, mutta referoinnin pitää silti olla totuudenmukainen, eikä väittää sitä natsihenkiseksi niin kuin Hbl riemuissaan teki.

Hbl tietysti puolustautuu sanomalla, että he kopsaavat juttunsa muista lehdistä, mikä sinänsä paljastaa journalistisen tason surkeuden. Kyllä kelpo lehtimies tarkistaa lähteen niin Erosen kuin Oeterin kohdalla. Joka tapauksessa me lukijat teemme niin, ja nauramme pilkallisesti, kun huomaamme petosyritykset.