liian nuori sitoutumaan?

Se riippuu ihan ihmisestä. Sanoisin jos olet tosissasi ymmärtänyt ja sisäistänyt että jonain päivänä kuolet ja se päivä voi olla vaikka huomenna, niin pystyt tekemään oman elämäsi kannalta tärkeitä päätöksiä, niitä tulevaisuudessa katumatta.

Jotkut ymmärtävät tuon erilaisten sattumusten kautta jo teininä, kun taas toiset kriiseilevät elämänsä rajallisuutta vasta viiskymppisenä. Olen pikkuhiljaa alkanut itse ymmärtää, että juurikin tuo, elämän rajallisuuden tajuaminen, on auttanut näkemään koko elämän erillä tavalla.

Mutta aina ei voi odottaa sitä suurta valaistumista, silloin on kysyttävä itseltään kumpi olisi itselleni tuskaisempi vaihtoehto, mennä vai olla menemättä naimisiin? Vai onko kenties sillä mitään väliä jos päätöstä siirtää pari vuotta, onko se tärkeää päättää juuri sillä hetkellä? Haluatko sitä todella sisimmissäsi?

Jos pohdit tuota kysymystä jonkun toisen kannalta, esim oman lapsesi tai vaikkapa ystäväsi, niin elä ja anna toisten elää. Asia ei kuulu sinulle pätkän vertaa.

Ihminen kyllä aika paljon määrää itse mihin on ryhtymässä eli ei se "mihin" ole mitään tuntematon vaan sellainen millaiseksi sen itse luo. Tulevaisuus on itse rakennettua, ei mitään arvan heittoa. Samoin on parisuhteen laita.

Olin itse 19 kun tapasin puolisoni, Tiesin, etttä aloitan parisuhteen hänen kanssaan ja haluan elää hänen kanssaan. Mitään varmuutta mistään ei sen kummemin ollut eikä ole mutta varmuus siitä, mitä haluaa tapahtuvan, ohjaa pitkälti omaa käyttäytymistä. Halusin hyvän ja kestävän parisuhteen ja pyrin omalta osaltani sen toteuttamaan.

Onnistuin. Olemme olleet yhdessä 33 vuotta ja aiomme olla vastedestäkin. Kohtele toista niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan toimii!