Parisuhde aluillaan ja voisi edetäkin tästä, mutta jarruttelen taas kerran. Vaikeat taustat lapsuudesta saakka, siitä huolimatta suhteellisen selväjärkisenä olen aikuiseksi kasvanut. Parisuhteisiin kuuluu kuitenkin luottamus ja avoimuus, rehellisyys ja toiseen tutustuminen, mutta huomaan kerta toisensa jälkeen, että suojelisin milloin ketäkin kumppanikandidaattia elämältäni. Jätän siis kertomatta asioita, teen oloni sillä vaikeaksi, en lähenny, toinen ei opi tuntemaan minua, mutta en voi asioita kertoakaan, niitä ei ole yksi eikä kaksi.
Ongelma on se, etten luota toisen kestävän niitä asioita, mitkä elämääni ovat kuuluneet ja mitkä tulevat kuulumaan. Keneltäkään ei tarvitse/voi vaatia sitä. Kenelläkään ei pidä olla edellytyksiä ymmärtää sellaisia asioita. Jos joku on ymmärtävinään, tiedän ettei hän ymmärrä, jos ei ole kokenut samoja ja jos olisikin, tietäisin, ettei kahden sellaisen suhteesta ole suhteeksi.
Suhteellisen normaalin lapsuuden, nuoruuden ja aikuisuuden eläneelle ihmiselle koen mahdottomalta selventää omaa elämääni. Itsekään en itseni vuoksi halua puhua vaikeista asioista, kun osa on jo menneitä, silti ne ovat osa elämääni olleet ja vaikuttaneet minuun ja tulevat vaikuttamaan aina.
Itsekin perääntyisin, jos tapaisin jonkun ihmisen, jolla olisi samaa luokkaa olevat taustat, ja tämä siksi, että tiedän että kahden kovia kokeneen ihmisen parisuhteelle ei olisi edellytyksiä. Kun kyse olisikin yhdestä, vaikeasta asiasta, niitä on jokaisella, mutta niitä on paljon. En voi myöskään erota taustoistani, veisin parisuhteeseen mukanani taustani, kukaan ei pääse eroon läheisistään ja tarvitseeko edes, sekä on edelleen asioita joista olen tavallaan käytännön asioissa myös riippuvainen, vaikka ne hankalat ovatkin.
Ystävät tietävät elämästäni jotakin. Kun kertoo vähän jostain hankalasta, he ovat tyytyväisiä, eivätkä osaa olettaa että se on vain jäävuoren huippu. Kukaan ei tiedä kokonaisuutta, eikä tarvitsekaan tietää.
Parisuhteeseen en koe voivani alkaa sinä ihmisenä, mikä olen. Tajusin vasta, että olen koko elämäni suojellut kumppaniehdokkaita omalta elämältäni, kokemuksiltani, siltä mitä minä olen. Olen pohtinut sitäkin, mistä tunnistaa ihmisen, joka kestäisi erilaisten vaikeiden asioiden olemassaolon.
Parisuhdetta muodostaessahan voisi olettaa toisella olevan ihannekuvan kumppanistaan. Miten sitä alkaa murentaa? Itseni vuoksi voisin asioita kertoa, mutta en luota siihen, että kukaan kestää kuulla. Ei olisi ensimmäinen kerta kun joutuisin lohduttelemaan jotain läheistä kertoessani omia asioitani, että älä nyt noin järkyty, tämähän on minun elämääni, ei sinun.. Absurdia ja surkuhupaisaa.
Mistä te muut tiedätte, mitä kumppaninnen todella kestää ja mitä ei? Joskus testailen jotakin ihmisiä puhumalla ihan yleisesti jostain ongelmasta ja katson vähän miten toinen reagoi. Näin saatan tehdä myös ystävilleni. Jos toiselle asia on vaikea, tiedän olla hiljaa omistani. Miten vaikeita taustoja yleensäkään voi viedä suhteeseen, ne kun ovat kuitenkin olemassa, eikä niitä poiskaan saa?
Parin säästäminen omilta taustoilta
1
111
Vastaukset
- A tip for today
Jokaisella meillä risti kannettavana menneisyydestä joka vaikuttaa nykyiseen suhteeseen. Oikeestaan jokaiseen sosiaaliseen suhteeseen. Parisuhteeseen eniten.
Uskon, että suurin osa parisuhteista kärsii ja tulee ero juuri näiden menneisyyksien haamujen takia. Ihmiset ei tajua mikä niitä itseään vaivaa, kun joku asia pomppaa kummittelemaan nykyisyydessä.
Jos itse pystyy elämään niiden kanssa ja tiedostaa ne ja miten ne vaikuttaa sosiaalisissa suhteissa niin ei pitäisi olla ongelmaa. Mutta heti kun ne saavat otteen niin pitäisi miettiä ammattiapua.
Ei mulle tuu montaa asiaa mieleen mitä ei kertoa kumppanille, joku pedofiiliyteen taipuvaisuus on varmaan sellainen, että sitä ei kerro kenellekään...tosin jos on itselleen rehellinen niin saa varmaan kemiallisen kastraation tjms. En tiedä kun en ole vihkiytynyt aiheiseen eikä itselläni ole osaa eikä arpaa ko. taipuvaisuuteen.
Esim. insesmi lapsuudenperheessä voi olla todella suuri häpeä josta ei varmaan kerro kenelläkään, mutta se on niin iso trauma, että tällaisen kokenyt ihminen todennäköisesti kärsii mielenterveydellisistä ongelmista. Trauman vaikutus on suuri parisuhteessa. Voin kuvitella.
Ja väkivaltaisuus on kans aika yleinen asia valitettavasti tänäpäivänä. Murha ja tappo on taas asioita jos on itse sellaisen tehnyt niin pitäisi olla vankilassa.
Joten ei oo kovin paljoo tabuja maailmassa mistä ei voi puhua. Pinnalliset ihmiset ovat nyt ainakin sellaiset kenelle ei pidä mitään kertoa.
Riippuu todella paljon puolison omasta kokemuksesta mitä itse on kokenut ja avarakatseisuudesta niin voi ymmärtää asioita mitä toinen on käynyt läpi elämästä. Ehkä juuri yleisluontoinen vihjailu esim. "mitä mieltä olet siitä ja siitä asiasta?" niin saat vähän osviittaa siihen mitä arvoja se puoliso kannattaa. Taasen systemaattinen kysely vaan paljastaa sinut.
Mutta niin, uskon, että suojelet itseäsi nyt jotenkin kieroutuneesti paljastamatta itseäsi kokonaan toiselle. Jos et uskalla koskaan niitä(traumoja, kokemuksia) ääneen sanoa ja käsittele niitä niin et tule olemaan koskaan ehyt ihminen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ruotsissa uusi vakava ongelma: Vanhusten seksuaalinen hyväksikäyttö
palvelutaloissa ja kotihoidossa. Tämäkin on ihan puhtaasti väärän maahanmuuton vaikutusta, sillä tekijät ovat kaikki keh912184Työeläkkeiden maksaminen lopetettava ASAP.
"Vanhimmat sukupolvet ovat saaneet vastinetta eläkemaksuilleen moninkertaisesti nykyisiin ja tuleviin sukupolviin verr1471811- 1731333
- 229805
- 65754
Järkytys uutisten ystäville - Huomenta Suomen kesään iso muutos
Huomenta Suomi on monen suomalaisen vakio-ohjelma. Suorana nähtävä Huomenta Suomi seuraa päivän tärkeimpiä uutisia, pol10741- 60730
Trumpille jälleen voitto
Trump ensin tuhosi Iranin ydinohjusprojektin, jotta ko. terroristivaltio ei voisi aiheuttaa ydinsotaa. Ja nyt Trump pako212623- 49597
Haluan teidät molemmat elämääni
Toista rakastan todella syvästi, ja toinen on kuin paras ystävä minulle. En voi luopua kummastakaan... </349571