Miten parantaa välejä isääni

on kokemusta juu mullakin.olen tullut siihen johtopäätökseen että JOILLAKIN 50-70-? vuotiailla ihmisillä on itsellään ollut aivan erilainen lapsuus ja kovakin sellainen.
(Töihin joutuneet jo mukulana,aika ollut ankeaa ja ankaraa muutenkin.ruoka,vaatteet,hellien tunteitten näyttäminen niistä ollut pulaa.yms minkä Luoja vain tietää)
he vaan ovat sitten tottuneet ajattelemaan sillä samalla vanhalla kaavalla asioita koko elämänsä läpi.ajatellen että näin se meni minulla ja näin se tulee menemään edelleenkin .

heistä osa on ehkä traumatisoitunut lapsuuden asioistaan ja siksi luulevat sen saman kohtelun olevan ok vielä tänäkin päivänä.
olen jutellut niin monen ihmisen kanssa(työssä kohtaan) heidän nuoruudestaan ja lapsuudestaan ja he ovat kertoneet kuinka se kaikki on ollut niin harmaata ja synkkää.aivan kamaliakin asioita. tuntuu että nykyään ihmiset asuvat pumpulissa noihin aikoihin verrattuna..

muistan mummoni joka oli todella vanhan kansan ajattelumallia käyttävä ihminen.hän ei esimerkiksi koskaan itkenyt nähteni saati syliin ottanut.mutta vitsaili ja jekutti sekä oli aika karski.lapsensa synnytti yksin saunassaan.kaikki seitsemän mukulaa joka oli ihan normi juttu silloin.mies kuollut sodassa joten synnyttämästä päästyään heti lehmiä hoitamaan.lyhdyn valossa sitten yöllä ojitettiin peltoa.
mutta täytyi vaan ymmärtää että mummoni teki niin kuin muillakin oli tapana tehdä siihen aikaan asiat.
en tiedä olisiko oma mielenterveyteni kestänyt tuota aikaa jolloin isovanhempani ja omat vanhempani elelivät elämänsä "parasta" aikaa eli 40-70 luvun taitetta. mutta ymmärrän heidän käytöstään.

oma vanhempani on todella vaikea ,muttei tarkoituksella,luulen.
kai purkaa omaa pahaa oloaan kun silloin lapsena ei sitä mahdollisuutta ollut.

tekstini taisi olla sekavaa.mutta jospa saisit ajatukseni reunasta hiukan kiinni.

Ottaa nykyään yhteyksiä joihinkin perheen jäseniini. Muhun enää harvemmin. Hänellä ollut juu rankka lapsuus. Toinen vanhemmista kuoli isän ollessa nuori. Toinen oli muuten vaan omituinen. Vissiin ei osaa esittää normaalia vanhempaa siten. Ne muutamat kerrat, kun hänellä oon ollut, niin ainaista riitelyä ja itkua. Välillä toki hauskoja hetkiäkin. Isälleni ei meinaa mennä tajuntaan, että arki se tulee joka tapauksessa myös "oman lapsensakin" kanssa.

Tykkää elää uuden vaimonsa kanssa ja esittää kulissia tämän ympärillä. Ärsyttää. Vanhempia ei voi valita, mutta sitten jos ihminen kuolee, niin syytän itseäni, kun en pitänyt välejä. Toki minkä mä sille voin jos ihminen on seko niin kuin tuo. En tosiaan tahdo mieltäni turhaan pahottaa.