Fennot vaativat etujen poistamista

Ankdam: "Fennot vaativat sen edun poistamista joka seuraa maan molempien kansalliskielten osaamisesta."

Mitä sellaista "etua" tästä pitäisi saada, jota ei pitäisi suoda myös muille eri tavoin kaksikielisten tai muunkielisten kotien lapsille?
29182
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 29

Vanhimmat

"Mitä sellaista "etua" tästä pitäisi saada, jota ei pitäisi suoda myös muille eri tavoin kaksikielisten tai muunkielisten kotien lapsille? "

Kielitaito on toki etu oli kyseessä minkä kielen taito tahansa mutta nyt puhumme maan kahdesta virallisesta kielestä eli suomesta ja ruotsista ja niiden osaamisesta.

Ei suomen ja ruotsin osaamisesta mitään "saakaan" vaan niiden molempien kielten osaaminen on etu itsessään, joka avaa monta ovea ja antaa pätevyyden moneen työpaikkaan sekä luo uusia mahdollisuuksia.

Ei suomea ja ruotsia tule verrata muihin massamma puhuttuihin kieliin, suomi ja ruotsi painivat kansalliskielinä aivan omassa sarjassaan ja niitä tulee verrata vain toisiinsa.

"Miksi kielilaki koskee vain suomea ja ruotsia?

Perustuslain mukaan suomi ja ruotsi ovat maamme kansalliskieliä. Perustuslain kansalliskieli–käsite on rinnastettavissa monissa muissa maissa käytössä olevaan käsitteeseen "virallinen kieli". Tällainen kieli on se kieli tai ne kielet, joita säännönmukaisesti käytetään viranomaisissa. Kansalliskielillä on näin ollen viranomaisissa vahvempi asema kuin muilla kielillä. Niillä on vahvempi asema muissakin virallisissa yhteyksissä kuten esimerkiksi opetuksessa ja muussa sivistystoiminnassa. Tämä ei kuitenkaan estä sitä, että muista kielistä on säännöksiä lainsäädännössä."
http://www.om.fi/Etusivu/Perussaannoksia/Kielilaki/Useinkysyttya#vain

Äänestä
  • "Perustuslain mukaan suomi ja ruotsi ovat maamme kansalliskieliä."

    Kaikkia tällaisia luonnottomia lakitekstejä pitää muuttaa vastaamaan maan todellisuutta. Kansalliskieli-idea syntyi siihen aikaan kun ruotsinkielisillä oli periaatteessa kaikki määräämisvalta. Nyt tilanne on muuttunut ja ei tulisi kuuloonkaan, että vastaavaa tekstiä hyväksyttäisiin enää nykyaikana.

    Äänestä

  • 45 kirjoitti:

    "Perustuslain mukaan suomi ja ruotsi ovat maamme kansalliskieliä."

    Kaikkia tällaisia luonnottomia lakitekstejä pitää muuttaa vastaamaan maan todellisuutta. Kansalliskieli-idea syntyi siihen aikaan kun ruotsinkielisillä oli periaatteessa kaikki määräämisvalta. Nyt tilanne on muuttunut ja ei tulisi kuuloonkaan, että vastaavaa tekstiä hyväksyttäisiin enää nykyaikana.

    Samaa mieltä, eli muodollinen status pitäisi muuttaa vastaamaan tosiasiallista asemaa, eli suomenkielestä maan ainoa virallinen pääkieli, ja ruotsille samanlainen asema virallisena vähemmistökielenä yhdessa saamenkielen ( romani- ja viittomakielen) ja mahdollisesti venäjän sekä viron kanssa.

    Äänestä

  • C.E. kirjoitti:

    Samaa mieltä, eli muodollinen status pitäisi muuttaa vastaamaan tosiasiallista asemaa, eli suomenkielestä maan ainoa virallinen pääkieli, ja ruotsille samanlainen asema virallisena vähemmistökielenä yhdessa saamenkielen ( romani- ja viittomakielen) ja mahdollisesti venäjän sekä viron kanssa.

    Tämä olisi luontevin ja oikeudenmukaisin ratkaisu. Toki ruotsinkielisillä voisi jatkossa olla omia päiväkoteja, kouluja, palvelutaloja ja ruotsinkieliset voisivat saada oikeussaleissa ja virkamiesten luona tarvittaessa esittää asiansa ruotsiksi ja saada asiakirjat ruotsiksi - myös saamelaisten ja viittomakielisten kohdalla voisi olla samoin. Mutta olisi korkea aika tunnustaa, että maa on nyt ja on aina ollut suomenkielinen, silloinkin kun pieni ruotsinkielinen eliitti kahmi itselleen etuja.

    Äänestä

  • 16 kirjoitti:

    Tämä olisi luontevin ja oikeudenmukaisin ratkaisu. Toki ruotsinkielisillä voisi jatkossa olla omia päiväkoteja, kouluja, palvelutaloja ja ruotsinkieliset voisivat saada oikeussaleissa ja virkamiesten luona tarvittaessa esittää asiansa ruotsiksi ja saada asiakirjat ruotsiksi - myös saamelaisten ja viittomakielisten kohdalla voisi olla samoin. Mutta olisi korkea aika tunnustaa, että maa on nyt ja on aina ollut suomenkielinen, silloinkin kun pieni ruotsinkielinen eliitti kahmi itselleen etuja.

    Niin ehkä näille vähemmistökielille voitaisiin asettaa erilaisia palvelustatuksia, eli vaikkapa ruotsin-, pohjoissaamen- ja viittomakielellä olisi mahdollisuus saada rajoitetusti tai alueellisesti palvelut omalla kielellään, ja sitten näillä kahdella muulla saamenkielellä ja romanilla olisi status, joka liittyisi enemmänkin omakielisen opintojen ja kulttuurin ylläpitämiseen, virallisten palvelujen kohdalla käyttökielen ollessa joko suomi tai jokin näistä vähemmistökielistä joilla olisi rajattu oikeus käyttää viranomaisissa.

    Luulen että viron- ja venäjänkielen status olisi jossain näiden välissä, eli pääpainon ollessa omakielisen opetuksen ja kulttuurin säilyttämisessä, mutta myös mahdollisuus käyttää joillakin alueilla viranomaisten kanssa asioinnissa.

    Äänestä

  • C.E. kirjoitti:

    Niin ehkä näille vähemmistökielille voitaisiin asettaa erilaisia palvelustatuksia, eli vaikkapa ruotsin-, pohjoissaamen- ja viittomakielellä olisi mahdollisuus saada rajoitetusti tai alueellisesti palvelut omalla kielellään, ja sitten näillä kahdella muulla saamenkielellä ja romanilla olisi status, joka liittyisi enemmänkin omakielisen opintojen ja kulttuurin ylläpitämiseen, virallisten palvelujen kohdalla käyttökielen ollessa joko suomi tai jokin näistä vähemmistökielistä joilla olisi rajattu oikeus käyttää viranomaisissa.

    Luulen että viron- ja venäjänkielen status olisi jossain näiden välissä, eli pääpainon ollessa omakielisen opetuksen ja kulttuurin säilyttämisessä, mutta myös mahdollisuus käyttää joillakin alueilla viranomaisten kanssa asioinnissa.

    Tuo ajatus paikallisista hallintokielistä suomen rinnalla on hyvä.

    Viron ja venäjän nostaminen hallintokieliksi ei ehkä sittenkään ole viisasta. Sen sijaan voitaisiin maahanmuuttajille turvata tulkkausmahdollisuus.

    Äänestä

  • Tähän asti kielikeskustelussa perusteluksi on riittänyt väite että Suomi on kaksikielinen maa.

    Väite että, 'Suomi on kaksikielinen maa', on pelkkä vihje joka ei käy perusteluksi. Väitteen esittäjä olettaa että perustuslaissa LUETELLUT kansalliskielet suomi ja ruotsi tekisivät Suomesta kaksikielisen eikä asiaa voisi kyseenalistaa.

    Suomi on aina ollut yksikielinen siksi kielikeskustelu tarvitsee tarkennuksen.

    Suomessa ei ole kaksikielisyyttä, on vain kaksinkertaista yksikielisyyttä. Puheet Suomen kaksikielisyydestä ovat harhaanjohtavia. Perustuslaissa LUETELLAAN että Suomessa ovat kansalliskielet suomi ja ruotsi. Laissa ei mainita kaksikielisyydestä sanallakaan. Laissa ei missään puhuta kaksikielisyydestä. Kukaan ei voi rekisteröityä kaksikieliseksi yms. Kuinka siis voisimme olla kaksikielinen maa kun ihmiset ovat yksikielisiä, suomenkielisiä tai ruotsinkielisiä?

    Perustuslaissa ei mainita pakkoruotsia mitenkään. Kuinka voitaisiinkaan? Perustuslaissa määritellään perustuslailliset oikeudet, ei velvollisuuksia, opiskella pakkoruotsia tms.

    Väitteet Suomen kaksikielisyydestä luovat käsityksen että nämä kaksi kieltä toimisivat yhtäaikaa ja samassa paikassa. Todellisuudessa vain osa rannikosta on ruotsinkielinen ja koko sisämaa on yksikielinen suomenkielinen.

    Suomessa on jo lainkin mukaan yksikielinen alue, Ahvenanmaa. Suomi on siis jo kaksinkertaisesti yksikielinen, koska Ahvenanmaa on ruotsinkielisesti yksikielinen ja manner suomenkielellä yksikielinen.

    Muuttamalla manner yksikieliseksi, suomenkieliseksi, säilytämme kaksikielisyytemme sellaisena kuin se on ollut ja silloin myös laki vastaa maan todellista tilaa, eli kaksinkertaista yksikielisyyttä.

    kartta yksikielisestä Suomesta
    http://www.kielipolitiikka.net/fakta/ks12009.htm#ks12009

    Äänestä

  • C.E. kirjoitti:

    Niin ehkä näille vähemmistökielille voitaisiin asettaa erilaisia palvelustatuksia, eli vaikkapa ruotsin-, pohjoissaamen- ja viittomakielellä olisi mahdollisuus saada rajoitetusti tai alueellisesti palvelut omalla kielellään, ja sitten näillä kahdella muulla saamenkielellä ja romanilla olisi status, joka liittyisi enemmänkin omakielisen opintojen ja kulttuurin ylläpitämiseen, virallisten palvelujen kohdalla käyttökielen ollessa joko suomi tai jokin näistä vähemmistökielistä joilla olisi rajattu oikeus käyttää viranomaisissa.

    Luulen että viron- ja venäjänkielen status olisi jossain näiden välissä, eli pääpainon ollessa omakielisen opetuksen ja kulttuurin säilyttämisessä, mutta myös mahdollisuus käyttää joillakin alueilla viranomaisten kanssa asioinnissa.

    "Niin ehkä näille vähemmistökielille voitaisiin asettaa erilaisia palvelustatuksia, eli vaikkapa ruotsin-, pohjoissaamen- ja viittomakielellä olisi mahdollisuus saada rajoitetusti tai alueellisesti palvelut omalla kielellään,..."

    Niinhän se juuri onkin. Tasan juuri niin työntekijöiden kielitaitovaatimukset ja palvelut on järjestetty.

    "Entä vähän tarkemmin – milloin minulla on oikeus saada palvelua suomeksi tai ruotsiksi?

    Oikeus palveluun suomeksi tai ruotsiksi riippuu siitä, minkäkielisellä alueella olet. Kunta on kielilain perusyksikkö. Yksikielinen kunta toimii yksikielisesti, kaksikielinen kunta kahdella kielellä. Valtion keskushallintoviranomaiset ovat aina kaksikielisiä. Sen sijaan niiden alue- ja paikallishallinnon yksiköt ovat yksikielisiä, jos niiden virka-alueeseen kuuluu vain samankielisiä kuntia."

    http://www.om.fi/text/Etusivu/Perussaannoksia/Kielilaki/Useinkysyttya#tarkemmin

    Kielilaki (suomi, ruotsi)

    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424

    Saamen kielilaki

    http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20031086

    Mikä on ongelma?

    Äänestä

  • ankdam kirjoitti:

    "Niin ehkä näille vähemmistökielille voitaisiin asettaa erilaisia palvelustatuksia, eli vaikkapa ruotsin-, pohjoissaamen- ja viittomakielellä olisi mahdollisuus saada rajoitetusti tai alueellisesti palvelut omalla kielellään,..."

    Niinhän se juuri onkin. Tasan juuri niin työntekijöiden kielitaitovaatimukset ja palvelut on järjestetty.

    "Entä vähän tarkemmin – milloin minulla on oikeus saada palvelua suomeksi tai ruotsiksi?

    Oikeus palveluun suomeksi tai ruotsiksi riippuu siitä, minkäkielisellä alueella olet. Kunta on kielilain perusyksikkö. Yksikielinen kunta toimii yksikielisesti, kaksikielinen kunta kahdella kielellä. Valtion keskushallintoviranomaiset ovat aina kaksikielisiä. Sen sijaan niiden alue- ja paikallishallinnon yksiköt ovat yksikielisiä, jos niiden virka-alueeseen kuuluu vain samankielisiä kuntia."

    http://www.om.fi/text/Etusivu/Perussaannoksia/Kielilaki/Useinkysyttya#tarkemmin

    Kielilaki (suomi, ruotsi)

    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424

    Saamen kielilaki

    http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20031086

    Mikä on ongelma?

    "Mikä on ongelma? "
    Pakkoruotsi, tutkintojen pakollinen virkamiesruotsi ja ruotsinkielen asema toisena kansalliskielenä suomenkielen rinnalla ovat nämä ongelmat, jotka pitää korjata.

    Äänestä

  • "Kielitaito on toki etu oli kyseessä minkä kielen taito tahansa mutta nyt puhumme maan kahdesta virallisesta kielestä eli suomesta ja ruotsista ja niiden osaamisesta."

    Suomessa ei valitettavasti ole virallista kieltä toisin kuin useimmissa muissa maissa.

    Meillä on ainoastaan suomenruotsalaisten keksimät KANSALLISKIELET!

    Äänestä

Avaaja kysyi perusteita, EI lain kirjainta. Svekoankka ei näemmä ymmärrä eroa.

Jos perustuslaissa lukisi jostain syystä, että Suomi on amerikkalainen maa, niin nettisvekojen mielestä se olisi totuus!

Äänestä

Ankdam: "suomen ja ruotsin --- osaaminen on etu itsessään, joka avaa monta ovea ja antaa pätevyyden moneen työpaikkaan sekä luo uusia mahdollisuuksia."

Jos kyse on aidosta tarpeesta, fennothan eivät voi tällaista etua poistaa.

Sen sijaan, jos kyse on vain paperitarpeesta, se tietysti poistuu, kun virkojen vaatimukset päivitetään vastaamaan monikielistyvän maan todellista tarvetta.

Mitä siis itse asiassa tarkoitit?

Äänestä

Anksam: "Ei suomen ja ruotsin osaamisesta mitään "saakaan" vaan niiden molempien kielten osaaminen on etu itsessään, joka avaa monta ovea ja antaa pätevyyden moneen työpaikkaan sekä luo uusia mahdollisuuksia."

Tämä pitääkin poistaa Suomesta eli ruotsin osaamisella ei pidä saada mitään etuja. Se että ruotsin osaaminen tuo etuja, on pelkkää yhden vähemmistön hemmottelua. Siitä että ruotsin osaaminen tuo etuja, hyötyvät suomenruotsalaiset, kun taas suomenkielisille se on haitta. Ankdam kuitenkin puolustaa tätä vähemmistön hemmottelua ja ns. positiivista syrjintää, vaikka surut ovat jo muutenkin bättre folk tilastofaktojen perusteella. Ankdam tuo hyvin esille, miten itseään täynnä suomenruotsalaiset ovat.

Äänestä

Käydään nyt läpi, mitä etuja "kahden kansalliskielen" osaamisesta seuraa:
- tarjolla ruotsinkieliset koulut, joissa kevyempi opetustahti
- tarjolla runsaasti taidealan harrastus- ja ammattilaistoimintaa ja näihin erilaisia tukia
- helpompi pääsy lehti-, radio- ja tv-näkyvyyteen
- vähemmän kilpailua sekä toiselle asteelle että korkea-asteelle siirryttäessä
- mahdollisuus erilaisiin ruotsinkielisten säätiöiden stipendeihin
- ruotsinkieliset kiintiökoulutusohjelmat, korkeakoulut (puolet ruotsinkielisistä suorittaa korkeakoulututkinnon, muuten luku on 30%)
- monissa korkeissa viroissa edellytetään ruotsin kielen hyvää hallintaa
- politiikassa ruotsinkieliset verkostot ja rahoittajat nostavat ruotsinkielisiä poliitikkoja

Listaa voi jatkaa

Äänestä
  • Jos ja kun pakko poistuu, tuon listan jokaista kohtaa tarkastellaan kriittisemmin. Nyt vielä voidaan vedota siihen, että ne ovat "kaikkien saatavilla", voihan kuka tahansa valita suomenruotsalaisuuden opiskelemalla itselleen hyvän ruotsintaidon ja pakon avulla varmistetaan, että "tarjous" on ollut kaikille voimassa eikä tässä etujen määrässä voi olla mitään väärää, kysymyshän on vain eduista, jotka luonnollisesti lankeavat niille, jotka osaavat hyvin maan kahta kansalliskieltä. Tilanteen rumuus paljastuu vain, kun nostetaan esiin se, ettei ruotsin osaaminen ole suomalaisten intresseissä muuten kuin tämän listan tavoittelemiseksi.

    Äänestä

  • "säätiöiden stipendit" siinäkin syrjitään suomnekielisiä.

    Äänestä

  • 12+16 kirjoitti:

    "säätiöiden stipendit" siinäkin syrjitään suomnekielisiä.

    Olen huomannut säätiö-asiassakin vinoutuneisuuden ja tietysti surujen eduksi.

    Nimittäin ei ole olemassa varsinaisia suomenkielisiä säätiöitä, vaan vain yleisiä ja ruotsinkielisiä säätiöitä.

    Yleiset säätiöt jakavat tukea myös suruille, mutta surusäätiöt eivät suomalaisille. Paitsi poikkeuksena suomenkieliset svekobulvaanit "palveluksista ruotsalaisuudelle".

    Äänestä

Miksei pakkoruotsin tuomista eduista ruotsinkielisille saisi puhua avoimesti?

Suomenkielisille ei pakkoruotsi tuo etuja.

Äänestä
  • ?? Ei meillä ruotsinkielisillä ole pakkoruotsia? Mitä ihmeen etua siitä meille on? Tehän siitä hyödytte jos teKIN osaatte ruotsia.

    Äänestä

  • ankdam kirjoitti:

    ?? Ei meillä ruotsinkielisillä ole pakkoruotsia? Mitä ihmeen etua siitä meille on? Tehän siitä hyödytte jos teKIN osaatte ruotsia.

    Ette te niin kiivaasti vaatisi pakkoruotsia, jossei siitä tosiasiassa olisi teille aivan valtavasti etua. Yllä on hyvin listattu etuja.

    On hävytöntä sanoa, että muut hyötyisivät pakkoruotsista - kun "hyödyllä" tarkoitetaan sitä, että pääsee läpi koulutuksesta, jossa pakkoa vaaditaan. Monesta muusta kielestä voisi olla aitoa hyötyä, ruotsi on "vain paperilla hyödyllinen".

    Äänestä

  • ankdam kirjoitti:

    ?? Ei meillä ruotsinkielisillä ole pakkoruotsia? Mitä ihmeen etua siitä meille on? Tehän siitä hyödytte jos teKIN osaatte ruotsia.

    Suomen kielipoliittinen tilanne muutettavat muuttaen Ruotsissa sovellettuna tuskin saisi Ankdamia mahdollisena ruotsinsuomalaisena huudahtamaan vähääkään kainostelematta ruotsalaiselle enemmistölle: "Ei meillä Ruotsin suomenkielisillä ole mitään pakkosuomea. Mitä ihmeen etua Ruotsin enemmistökielisten pakkosuomesta meille ruotsinsuomalaisille on? Te enemmistökielisethän siitä hyödytte, jos tekin osaatte suomea."

    Arvelen, ettei kukaan ruotsinsuomalainen julkeaisi moista julistaa Ruotsissa. Vertailun luulisi lisäävän ymmärtämään, miten mahdotonta Suomen kielipolitiikka on ja miten välttämätöntä on muutoksen vaatiminen siihen.

    Äänestä

  • eduton kirjoitti:

    Ette te niin kiivaasti vaatisi pakkoruotsia, jossei siitä tosiasiassa olisi teille aivan valtavasti etua. Yllä on hyvin listattu etuja.

    On hävytöntä sanoa, että muut hyötyisivät pakkoruotsista - kun "hyödyllä" tarkoitetaan sitä, että pääsee läpi koulutuksesta, jossa pakkoa vaaditaan. Monesta muusta kielestä voisi olla aitoa hyötyä, ruotsi on "vain paperilla hyödyllinen".

    "Ette te niin kiivaasti vaatisi pakkoruotsia, jossei siitä tosiasiassa olisi teille aivan valtavasti etua."

    Linkitätpä tältä palstalta yksi "kiivas pakkoruotsivaatimus"!
    Täältähän niitä luulisi löytyvän, odotan mielenkiinnolla. Kiitos jo etukäteen vaivannäöstäsi.

    Äänestä

  • ankdam kirjoitti:

    "Ette te niin kiivaasti vaatisi pakkoruotsia, jossei siitä tosiasiassa olisi teille aivan valtavasti etua."

    Linkitätpä tältä palstalta yksi "kiivas pakkoruotsivaatimus"!
    Täältähän niitä luulisi löytyvän, odotan mielenkiinnolla. Kiitos jo etukäteen vaivannäöstäsi.

    RKP ja folktinget ovat ainoita pakkoruotsin vaatijoita ja folktingetin tilaama Ahtisaari-paperi surullisine seurauksineen on erittäin hyvä esimerkki pakon vaatimisesta.

    Äänestä

Koska päättyy kieli-apardheid Suomesta ?

Samalla kun RKP katoaa maailmankartalta, siihen menee vielä jonkin aikaa, mutta henkitoreissaan tuo tuntuu olevan.

Äänestä

Ruotsin kielen asema on Suomessa epämääräinen, häilyvä. Se on melkein, mutta ei aivan virallinen.Ei todellisesit, koska massa puuttuu. Lain mukaan se on vain kansalliskieli, koska v. 1918 oli vallssa Rkp ja sen raha. Suomenkielinen enemmistö ei koskaan saanut päättää maan kansalliskielistä. Rkp, Vähä-Ruotsi ja suomenkeilinen Rkp:n ostama eliitti päätti.

Toisaalta ruotsin kieli on melkein, mutta ei aivan, vähemmistökieli. Pääkieli se ei ole, vaikka on ollut. On ollut miehittäjän kieli. Valloittaja, ruotsi, kieltää miehittäneensa, mutta harjoittaa aktiivista kulttuuri-imperialismia, minkä ennättää.
Ruotsin kieli on sumeaa logiikkaa, poliittisin sopimuksin muotoiltavaa vahaa.
Se on hyvä tulolähde suomenkielisille poliitikoille, jotka rahastavat kuin mafia Rkp:n rahastoja ja säätiöitä, pakkoruotsin ylläpitämistä vastaan.

"Jos maksat tarpeeksi, pakotamme edelleen suomenkielisille pakkoruotsin." Ja Rkp maksaa. Ja Kokoomus, Kepu ja SDP , Vihreät ja Vasurit vannovat pakkoruotsin nimeen.

Äänestä
  • Yes, conspiracy's EVERYWHERE!

    Ei, mutta oikeasti. Lopettakaa olemasta niin paranoideja. Kuinka vain toivoisitte niin tässä massa ei ole mitään ruotsinkielistä mafiaa. Huipulla istuu paljon enemmän suomenkielisiä.

    Äänestä

  • UPDATE_10027784 kirjoitti:

    Yes, conspiracy's EVERYWHERE!

    Ei, mutta oikeasti. Lopettakaa olemasta niin paranoideja. Kuinka vain toivoisitte niin tässä massa ei ole mitään ruotsinkielistä mafiaa. Huipulla istuu paljon enemmän suomenkielisiä.

    Vai ei ole mitään surumafiaa Suomessa? Pelkällä rakkaudella ruotsalaisuuteenko nämä savolaiset nousukaspoliitikot puolustavat surujen asemaa jopa poliittisen uransa kustannuksella?

    Katainen uhkasi erollaan, jos puoluekokous äänestää pakkoruotsia vastaan! Kataiselle RKP:n hallituksentulo jäi ainoaksi kynnyskysymykseksi!

    Pitää olla todella naiivi(rautaako?), sokea tai valheellinen, jos väittää tätä tilannetta luonnolliseksi!

    Äänestä

Kyseessä on selkeästi ns "vanha nautinta".

Äänestä
  • Todellakin ikimuistoinen nautintaoikeus suomenruotsalaisilla. Suomenkieliset tehkööt työt. Me (surut) kyllä korjaamme palkkiot ja edut itsellemme. Näin se on aina ollut ja näin se on, kunnes muutos tulee.....

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


16 kirjoitti:

Ankdam: "Fennot vaativat sen edun poistamista joka seuraa maan molempien kansalliskielten osaamisesta."

Mitä sellaista "etua" tästä pitäisi saada, jota ei pitäisi suoda myös muille eri tavoin kaksikielisten tai muunkielisten kotien lapsille?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu