Tieteet hienosäätää tietämystämme todellisuudesta, mutta filosofia esittää todelliset kysymykset.
Filosofia on tieteen yläpuolella
Kylmät kädet
23302
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Platon ja Aristoteles oli maailman tyhmimmät miehet, eikä filosofit ole muutenkaan osoittaneet loistavaa realiteettientajua.
Platon ja Aristoteles olivat paljon "meitä" fiksumpia.
Oman aikansa huippuja.
Aristoteles kuvitteli alkuaineita olevan 4 kpl.
Platonin mielestä abstraktit asiat on todellisempia kuin todelliset.
Molemmat kuvitteli Maan kaiken keskukseksi.
Kovin älykkäitä ne ei siis voineet olla.
Nerotkin joutuvat rakentamaan oletuksensa omana aikanaan vallitsevan tietämyksen päälle. Kukaan ei voi tietää, miten nykytieteen käsityksiin tietyistä asioista suhteudutaan sadan vuoden päästä. On siis aika infantiilia naureskella sille, miten joku Aristoteles on aikanaan maailman käsittänyt, kun kyseinen tyyppi on kuitenkin vaikuttanut keskeisellä tavalla länsimaisen tieteen syntyyn.
En kuitenkaan ymmärrä, mitä tekemistä Platonilla ja Aristoteleella olisi nykyisen filosofian harjoittamisen kanssa. Tieteen kehitys on jo aikaa sitten tehnyt filosofian tarpeettomaksi. Nykyään filosofia onkin täyttä bullshittiä, esim. etiikan ja yhteiskuntafilosofian tapauksessa jopa vaarallista bullshittiä.
Sikäli filosofialla on mielestäni "tilaus" että kaikki tietomme lopulta perustuu aistihavaintoihin. Myös tiedemiesten havainnot tulevat "sisään" aistien kautta.
Kertovatko aistihavainnot jotakin tosiolevaisesta? Tieteessä yleisesti vaivihkaa tehdään tällainen oletus, kuin itsestäänselvyytenä. Filosofiassa ei saa olla "itsestäänselvyyksiä", koska nepä vasta ovatkin vaarallisia.
Ja saattaahan olla, että näitä pohtiva filosofikin on pelkkää kuvitelmaa...
tosioleva missä lie? syökin käsittääkseni aistihavainnon perusteella. Pitääkö ateriankin tosiolevaisuus varmistaa jotenkin muutenkin kuin aistihavainnolla ennen syöntiä, ja jos, niin miten?
Siinäpä se pointti onkin kun _kaikki_ tieto ulkopuolelta tulee "minään" aistihavaintojen kautta. Voi toki koettaa loogisesti päätellä jotakin, mutta ihan tyhjästä ei logiikan kanssa pääse kovin pitkälle, kuten antiikin filosofit lienevät osoittaneet.
Kyllä savolainen joka toteaa että suattaahan tuo olla vaikka niinki taikka ei, ylittää P:n ja A:n älykkyydessä, koska kys. savolainen ei tee hätiköityjä johtopäätöksiä...
Pelkkään "ajatteluun" perustuva "tieto" mitä P:n ja A:n tieto suurimmaksi osaksi oli, ei ole mitään tietoa.
Aristoteleen eläinoppi on niin huvittavaa luettavaa että heti huomaa että asialla on kamarioppinut joka ei sardiinia (ruokalautasellaan) kummempaa elukkaa ole koskaan nähnytkään.
"Tieteet hienosäätää tietämystämme todellisuudesta, mutta filosofia esittää todelliset kysymykset."
Kyllähän se kysymyksiä keksii mutta vastausten kanssa on vähän niin ja näin.
Mutta musiikki ja runous ovat filosofiaa vähän korkeammalla.
Mutta Kristinusko loistaa näitä äärettömästi korkeammalla!!!
Tiede = Uskonto!!!
Filosofia on matalamielistä ateismia. Hyi S-tana!!
Wedä handuun S-tanan pedowiilihomo!!!!
Et tajua todellisuudesta etkä hyvinvoinnin rakennuksesta mitään! Filosofialla ei ole mitään kilpailukykyä verratuna eksakteihin tieteisiin/luonnontieteisiin/lääketieteeseen/tekniikkaan.
BTW: "Tekniikka" on tieteenä oppi raaka-aineiden jalostamisesta.
Filosofia on oppi kysymyksistä, mutta tiede on oppi kysymyksistä vastauksista. Sitäpaitsi tiede on paljon vaativampaa kuin filosofia. Filosofi Airaksinen on varmaankin aivan pallo hukassa Hodgen hypoteesin edessä!
Michael H. Hart kirjoitti kirjan ihmiskunnan 100 vaikutusvaltaisimmansta ihmisestä. Tässä tulee ranking-lista:
tiedemiehet ja keksijät 36
poliitikot ja sotapäälliköt 31
maalliset filosofit 14
uskonnolliset johtajat 11
taiteilijat ja kirjailijat 5
tutkimusmatkailijat 2
teollisuusmiehet 1
pystyy viestittämään keskenään muiden ymmärtämättä, pesee muut!!! Ykkösinä tieteilijät ja taiteilijat!
Ei, ykkösinä ovat Batman, Teräsmies, Hämähäkkimies jne.
Suurimmalla osal filosofial ei tee mitään ja siksi ei kannata tutkia kaikkea filosofiaa ja seuloa siitä kunnolliset, koska on ihan mahottoman paljon huonoja filosofisointeja. Niitä on niin paljon, että tulee massiivinen erehdyssarja, jos paneutuu kaikkeen filosofiaan, eikä siitä erehdyssarjasta pääse ehkä koskaan seisomaan irti niistä. Perustelen tätä sillä, että oli väite mikätahansa, niin se lähentää sen lukijaa jos ei heti, niin jossain vaiheessa sen väitteen kannalle.
Itse sanoisin, että tärkeää on tietää, että väite, joka ei ole numeerinen, niin sen ei tarvitse poikkeustapauksia eräiden syiden takia. Näistä jutuista voisi tehdä määritelmät ehkä tai määritelmiä ei välttämättä tartte, vaan ymmärtää ne: teoria, teoreettinen tutkimus, kokemuksellinen eli empiirinen tutkimus, näyte.
Kvantitatiivisen tutkimuksen jutuista en tiiä kunnolla.
Tein tämän tutkimuksen näytteitä ottamalla, enkä ottamalla koko joukkoa ja siitä seulomalla jokaikistä huonoa pois. Todellisesti kunnollisia filosofisia juttuja ei ole paljon yhtään ja suosittelen tätä tekniikkaa.
Onhan se totta että filosofia viime kädessä kysyy kaikki kysymykset. Filosofisella logiikalla asetetaan kysymykset, joita sitten lähdetään esim. matemaattisella logiikalla avaamaan (ilmeisimpänä esimerkkinä ehkä Russellin paradoksi, mutta pohjimmiltaan kaikki tiede menee näin). Tämän vuoksi ihmetyttääkin ihmiset jotka puhuvat "matemaattis-loogisesta ymmärtämisestä" kun pitäisi puhua "filosofis-loogisesta ymmärtämisestä", jos siis kokonaisvaltaista todellisuuden hahmottamista haluaa tarkoittaa.
Ovatko kaikki 3 vuotiaat filosofeja? Ainakin kysymyksiä niillä riittää...
Ainakin enemmässä määrin kuin aikuiset jotka ovat oppineet olemaan kyseenalaistamatta "virallisia totuuksia"...
Mutta siis jos et osaa kysyä kaikkia mielekkäitä kysymyksiä, mitä asian tiimoilta on mahdollista kysyä, niin et ole ymmärtänyt asiaa. Olennaista on nimenomaan osata kysyä kysymykset, ei tietää vastauksia. Tieteellinen tieto joka tuo vastauksia kysymyksiin on jotain spesifimpää kuin "ymmärtäminen", eikä siitä ole yhtään mitään hyötyä, ellei osaa ensin kysyä niitä kysymyksiä. Tiedepalstoilla saa aina havaita miten täysin maallikot kysyvät fiksuja kysymyksiä joihin tieteilijät eivät osaa vastata. Ja suurin osa ihmisistä omaksuu annettuna koululaitoksen, uutisten ja vanhempiensa aivopesun "virallisiin totuuksiin", yleensä moraaliin, politiikkaan ja talouteen liittyvistä asioista, vaikka aiheet vaihtelevatkin, se on vielä pahempaa.
http://resurssipohjainentalous.blogspot.fi/2011/11/rohkene-kyseenalaistaa-kulttuurisi.html Kyllä se 3-vuotias tämäntyyppisissä tilanteissa on paljon filosofimpi ja fiksumpi kuin ne aikuiset jotka hänelle vastaavat ympäripyöreillä kehäpäätelmillä.
Esimerkiksi biologi, joka uskoo essentialistisiin sukupuolieroihin kehittyneellä lajilla kuten ihminen, ei ole ymmärtänyt evoluutiota filosofisella tasolla, koska jos ymmärtäisi, hän tajuaisi että evoluution tunnetut mekanismit eivät mahdollista essentialististen sukupuolierojen syntyä, eikä varsinkaan sellaisten säilymistä lajilla joka kehittää niinkin monimutkaisia orgaanisia yhteisöjä kuin ihminen.
Eräs henkilö totesi minulle että olen idiootti kun haluan vertailla maan ilmastoparametreja Titaniin ja Venukseen ja hakea siitä vastausta ilmkestonmuutoskeskusteluun. Tämäntyyppinen fundamentalismi ei ole harvinaista kouluja käyneidenkään keskuudessa.
Fysiikkapalstoilla näkee tämän tästäkin jonkun esittävän terävän kysymysten ja pohdintojen sarjan, johon fyysikot (tai ne, keitä palstalla nyt ikinä käykään...) eivät YMMÄRRÄ vastata kunnolla, vaikka (nykyfysikkan näkökulmasta parhaan) vastauksen kaikkiin kysymyksiin tietäisivätkin. Tämä osoittaa halveksuntaa kysymyksiä kohtaan, nostaa ikäänkuin kysymyksettömät vastaukset jumaluudeksi. Nämä ihmiset eivät ymmärrä filosofis-loogisen ymmärryksen tärkeyttä, koska ovat täysin sokeita uskolleen "matemaattis-loogisen ymmärryksen" kaikkivoipaisuudesta.