Esimerkki, miten Rkp lahjoo : (Sisko Harkoman)

"Suomi on varmaan ainoa länsimaa, jossa poliittinen lahjonta on sallittua. Ja vielä tilaustyön tapaan!"

Varainkeräys politikoille ja poliittisille puolueilla on täysin sallittua ja jopa toivottavaa ihan kaikissa länsimaisissa demokratioissa.

Jos valtio yksin rahoittaisi politiikkaa se ei olisi demokratiaa.

Meillä Suomessa on hybridimalli, eli meillä on verorahoista maksettavat puoluetuet, joiden ansiosta myös pienillä ja köyhillä puolueilla on mahdollisuus toimia, ja lisäksi yksityinen, täysin laillinen varainhankinta.

Varainhankintaa ei kutsuta lahjoman otoksi! Jokaisella suomalaisella on yhtäläinen oikeus ja mahdollisuus tukea puoluetta tai ehdokasta jonka parhaiten katsoo ajavan omia etujaan.

http://www.localvictory.com/fundraising/political-fundraising-101.html

Vai eikö U.S.A ole länsimaa?

Joo, nimenomaan tilaustyyön mukaan!

" Varainhankinnan peruskurssi

- Tälle kurssille on osallistunut 10 vuoden aikana liki 1 500 suomalaista varainhankkijaa!

Varainhankinnan peruskurssi Varainhankinta.net palvelun ylivoimaisesti suosituin koulutustuote.

Ympäri Suomea järjestetyille kursseille on osallistunut tähän mennessä jo toista tuhatta varainhankkijaa järjestöistä, säätiöistä, museoista, oppilaitoksista, tapahtumista ja muista vastaavista yhteisöistä. Nimensä mukaisesti yhden päivän mittainen kurssi luo kattavan yleiskatsauksen tämän päivän suomalaiseen varainhankintaan. Kurssi soveltuu sekä kokopäiväisesti varainhankinnan parissa työskenteleville, että yleishyödyllsiten yhteisöjen luottamushenkilöille."

Varainhankita ei siis ole lahjoman ottoa! Ja vaikka olisitkin sitä mieltä että on (perusteet?), niin se on silti täysin laillista ja yhteiskunnallisesti jopa tärkeätä sekä yleishyödyllsille järjestöille usein elinehto!

Varainhankinta on joillekin ammatti ja täyspäivätyö!

Itse asiassa RKP on ainoa puolue joka ei ole riippuvainen valtion (lue! veronmaksajien) tuesta eikä edes ylimääräisesta ulkopuolisesta varainhankinnasta. RKP saa Kulturfondenin tuotosta 5% joka on ihan sen ikiomaa rahaa.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/69007-nain-riippuvainen-on-puolueesi#comment-535567

Suomi on varmaan ainoa länsimaa, jossa poliittinen lahjonta on sallittua. Ja vielä tilaustyön tapaan!

Koko ryhmän jäsenistön valinta on kuin suoraan RKP:n tilaustyönä tehty. Ellei ole suomenruotsalainen niin ainakin jonkun "kansalliskieliä" tukevan ryhmän jäsen. Missä piilevät suomenkieliset ja suomen kieltä puolustavat jäsenet? Kun Suomessa puhutaan kansalliskielten puolustamisesta niin poikkeuksetta on pakkoruotsin puolustamisesta kysymys.

Institutionaalinen korruptio. Institutionaalisen korruption käsitteen avulla selkenee hyvä veli -verkoston luonne rakenteisiin ’hiipivänä’ korruptiona. Suomalaisessa keskustelussa terminologia hieman vaihtelee, joskin usein kuvataan samantyyppistä korruption muotoa: puhutaan joko institutionaalisesta tai rakenteellisesta korruptiosta. Termillä ’maan tapa’ viitataan yleensä rakenteelliseen korruptioon, mikä viittaa juuri siihen, että toimitaan lain puitteissa.

Pohjolaisen (2012) mukaan rakenteellinen korruptio liittyy epäasialliseen ja luottamusta heikentävään toimintaan, joka johtuu yhteiskunnan rakenteiden hyväksikäyttämisestä. Tässä ollaan lähellä hyvä veli -verkostojen toimintaa.

Suomen kohdalla institutionaalinen korruptio on tunnistettavissa monissa tilanteissa, joihin käsitellään jäljempänä. Näistä mainittakoon lyhyesti päätöksenteon tuplaroolit (useita päätöksentekoasemia, joista koituu jääviysongelmia), ristikkäinen hallinto (hallituspaikkoja toistensa yritysten johdossa) sekä sen kaltainen lainsäädännön valmistelu, jossa kuullaan vain tiettyjä sidosryhmiä. Yhteys hyvä veli -verkostoihin syntyy näiden korruptiotilanteiden kautta.

Kuten kaikkiin korruption muotoihin, institutionaaliseen korruptioon liittyy toiminta, jossa vastuullista asemaa käytetään erityisen hyödyn saavuttamiseksi rajatulle joukolle. On kuitenkin huomattava, että institutionaalinen korruptio tulee erottaa yksilöön kohdistuvasta henkilökohtaisesta korruptiosta. Esimerkiksi yksittäinen poliitikko on korruptoitunut, mikäli hän ottaa vastaan lahjuksen edistääkseen lahjojille suotuisaa päätöstä. Tällöin puhutaan yksilöön kohdistuvasta korruptiosta (individual corruption). Mikäli taas joukko poliitikkoja ajaa poliittisten tukijoidensa, so. ulkopuolisen rahoituksenantajien asiaa, pyrkimällä vaikuttamaan lainsäädännön sisältöön ja ylittämällä tällöin valtuutensa, puhutaan institutionaalisesta korruptiosta (institutional corruption). Tällöin on oletettavaa, että poliitikot toimivat päätöksentekotilanteessa ennalta sovittujen taloudellisten etujen (ja niiden saannin) mukaisesti.
(Salminen 14-15)

Kronyismi (cronyism)tarkoittaa ystävien, kollegoiden, tai esimerkiksi puolueys-tävien suosintaa ja nimittämistä korkeisiin asemiin tai tehtäviin. Cronyism pohjautuu kreikan sanaan crony, joka tarkoittaa pitkäaikaista. Yleensä kronyismiin viitataan, mikäli suositaan pitkäaikaista ystävää tai ystäviä ja ystävyyssuhde perustuu epävirallisiin sosiaalisiin kontakteihin. Kuten muitakin suosinnan muotoja, kronyismiä pidetään vastakohtana meriitti- ja ansioperusteiselle nimittämiselle tai rekrytoinnille.

Patronage viittaa asiakaskuntaan, ns. tukijärjestelmään (poliittinen tuki), tai poliittiseen nimitysoikeuteen. Joissain maissa esimerkiksi ministereillä on poikkeuksellisen laajat valtuudet nimittää lähimmät ja ylimmät virkamiehensä. Tässä yhteydessä patronage kattaa poliittiset virkanimitykset.

Klientelismi (clientelism) taas viittaa sosiaaliseen ja poliittiseen hierarkiaan, asiakkuussuhteeseen, joka pohjaa poliittiseen kannatukseen ja virkanimitykseen.

(Salminen 23)

Hyväveli -verkoston mallin vaikutustavat toimijoiden välillä:
1 Kiitollisuudenvelka
2. Vastavuoroisuus
3. Salailu/suojelu
4. Lojaliteetti ja ystävyyssuhteet.
(Salminen 25 kuvio 5)

http://www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-429-2.pdf

Nikkini sieppari näin tällä kellonlyömällä: "Nettisuom. (-fenno) 30.3.2013 17:28 Lahjoo? Mitä pelleilyä."

Juuri tähän yhteyteen sopii viereiseltä kirjoittajalta lainata tämä (Mistä sä ton kuulit? 29.3.2013 17:23): " Näistä [institutionaalisen korruption muodoista] mainittakoon lyhyesti päätöksenteon tuplaroolit (useita päätöksentekoasemia, joista koituu jääviysongelmia), ristikkäinen hallinto (hallituspaikkoja toistensa yritysten johdossa) sekä sen kaltainen lainsäädännön valmistelu, jossa kuullaan vain tiettyjä sidosryhmiä. Yhteys hyvä veli -verkostoihin syntyy näiden korruptiotilanteiden kautta."

Tuosta voi erityisesti korostaa kielilain valmisteluun liittyvänä tätä kohtaa: "- - sen kaltainen lainsäädännön valmistelu, jossa kuullaan [otetaan huomioon, varteen] vain tiettyjä sidosryhmiä."

Nikkisiepparille kelpaa esiintyä nimimerkkini mukaisesti yhtenä nettifennona miljoonista, joista Ankdam lausuilee yleistävästi tapansa mukaan (Ankdam 29.3.2013 07:55): "Vain netti fenno pohjattomassa matalamielisyydessään ja pahansuopaisuudessaan ei näe lahjoman ja palkitsemisen välistä eroa."

Ankdam ei näe, että lahjoma voi olla myös tietystä suorituksesta ennalta luvattu ja siten odotettavissa oleva palkitseminen. Se matalamielisyydestä. Nettisveko Ankdaminko vai yleistäen kaikkien nettisvekojen?

Vielä nimimerkkini vahvistukseksi: Säädökset koulutuksen ja virkakoneiston pakkoruotsista on kumottava.

Nettisuom. (-fenno) kirjoitti:

Nikkini sieppari näin tällä kellonlyömällä: "Nettisuom. (-fenno) 30.3.2013 17:28 Lahjoo? Mitä pelleilyä."

Juuri tähän yhteyteen sopii viereiseltä kirjoittajalta lainata tämä (Mistä sä ton kuulit? 29.3.2013 17:23): " Näistä [institutionaalisen korruption muodoista] mainittakoon lyhyesti päätöksenteon tuplaroolit (useita päätöksentekoasemia, joista koituu jääviysongelmia), ristikkäinen hallinto (hallituspaikkoja toistensa yritysten johdossa) sekä sen kaltainen lainsäädännön valmistelu, jossa kuullaan vain tiettyjä sidosryhmiä. Yhteys hyvä veli -verkostoihin syntyy näiden korruptiotilanteiden kautta."

Tuosta voi erityisesti korostaa kielilain valmisteluun liittyvänä tätä kohtaa: "- - sen kaltainen lainsäädännön valmistelu, jossa kuullaan [otetaan huomioon, varteen] vain tiettyjä sidosryhmiä."

Nikkisiepparille kelpaa esiintyä nimimerkkini mukaisesti yhtenä nettifennona miljoonista, joista Ankdam lausuilee yleistävästi tapansa mukaan (Ankdam 29.3.2013 07:55): "Vain netti fenno pohjattomassa matalamielisyydessään ja pahansuopaisuudessaan ei näe lahjoman ja palkitsemisen välistä eroa."

Ankdam ei näe, että lahjoma voi olla myös tietystä suorituksesta ennalta luvattu ja siten odotettavissa oleva palkitseminen. Se matalamielisyydestä. Nettisveko Ankdaminko vai yleistäen kaikkien nettisvekojen?

Vielä nimimerkkini vahvistukseksi: Säädökset koulutuksen ja virkakoneiston pakkoruotsista on kumottava.

Lue lisää

"Ankdam ei näe, että lahjoma voi olla myös tietystä suorituksesta ennalta luvattu ja siten odotettavissa oleva palkitseminen."

Niinpä, minähän jossain tuolla jossain ylempänä neuvoinkin että ryhtykää ihmeessä pakkoruotsittamaan niin säkällä ehkä teidät 40 vuoden kuluttua lahjotaan!

Ankdam kirjoitti:

"Ankdam ei näe, että lahjoma voi olla myös tietystä suorituksesta ennalta luvattu ja siten odotettavissa oleva palkitseminen."

Niinpä, minähän jossain tuolla jossain ylempänä neuvoinkin että ryhtykää ihmeessä pakkoruotsittamaan niin säkällä ehkä teidät 40 vuoden kuluttua lahjotaan!

Lue lisää

Ankdam näin: "Niinpä, minähän jossain tuolla jossain ylempänä neuvoinkin että ryhtykää ihmeessä pakkoruotsittamaan niin säkällä ehkä teidät 40 vuoden kuluttua lahjotaan!"

Kielilain kirjoittajan ei tarvinnut odottaa niin kauan mahdollisesti lahjomana saamaansa palkkiota tietyn sidosryhmän asettamien vaatimusten toteuduttua.

Ankdam kirjoitti:

"Ankdam ei näe, että lahjoma voi olla myös tietystä suorituksesta ennalta luvattu ja siten odotettavissa oleva palkitseminen."

Niinpä, minähän jossain tuolla jossain ylempänä neuvoinkin että ryhtykää ihmeessä pakkoruotsittamaan niin säkällä ehkä teidät 40 vuoden kuluttua lahjotaan!

Lue lisää

"Niinpä, minähän jossain tuolla jossain ylempänä neuvoinkin että ryhtykää ihmeessä pakkoruotsittamaan niin säkällä ehkä teidät 40 vuoden kuluttua lahjotaan!"

Sinulla taitaa olla muut motiivit.

Nettisuom. (-fenno) kirjoitti:

Ankdam näin: "Niinpä, minähän jossain tuolla jossain ylempänä neuvoinkin että ryhtykää ihmeessä pakkoruotsittamaan niin säkällä ehkä teidät 40 vuoden kuluttua lahjotaan!"

Kielilain kirjoittajan ei tarvinnut odottaa niin kauan mahdollisesti lahjomana saamaansa palkkiota tietyn sidosryhmän asettamien vaatimusten toteuduttua.

Lue lisää

Kielilakikomitean sihteerinä toiminut SP palkittiin tästä työstä, eikä suinkan mistään kielilaista.

http://www.tsk.fi/tsk/node/571#haastattelu

Palkintoa ei myöntänyt Folktinget kuten netti fennot väittävät vaan Folktingetin tukiyhdistys (Svenska Folktingets garanter rf) ja palkinto maksettiin Bojan Sonntagin stipendirahastosta.

Muita saman rahaston palkitsemia:

Bojan Sonntag- priset delas ut för nionde gången i år.

2000: Ville Pusa
2001: Anne Salovaara, verksam inom Fri från Narkotika.
2002: Svensklärarna i Finland
2003: Sten Palmgren, specialsakkunnig Justitieministeriet
2004: Arbetsgruppen Attes språkplums – Aten kieliploiskis (Annika Miiros, Marina Motaleff och Nina Granvik)
2005: Taina Juurakko-Paavola, direktör för språkcentret vid Tavastlands yrkeshögskola
2006: Frilansskribenterna för tidningen Ny Tid
2007: Christian Brandt, tidigare folktingssekreterare
2008. –
2009: Kati Åström och Leena Rautakorpi

http://www.folktinget.fi/suomeksi/lehdistotiedotteet/article-41732-19182-bojan-sonntagpriset-till-strom-och-rautakorpi?offset_41732=120

P.S. Lahjomista ei yleensä tehdä jälkikäteen!!

Ankdam kirjoitti:

Kielilakikomitean sihteerinä toiminut SP palkittiin tästä työstä, eikä suinkan mistään kielilaista.

http://www.tsk.fi/tsk/node/571#haastattelu

Palkintoa ei myöntänyt Folktinget kuten netti fennot väittävät vaan Folktingetin tukiyhdistys (Svenska Folktingets garanter rf) ja palkinto maksettiin Bojan Sonntagin stipendirahastosta.

Muita saman rahaston palkitsemia:

Bojan Sonntag- priset delas ut för nionde gången i år.

2000: Ville Pusa
2001: Anne Salovaara, verksam inom Fri från Narkotika.
2002: Svensklärarna i Finland
2003: Sten Palmgren, specialsakkunnig Justitieministeriet
2004: Arbetsgruppen Attes språkplums – Aten kieliploiskis (Annika Miiros, Marina Motaleff och Nina Granvik)
2005: Taina Juurakko-Paavola, direktör för språkcentret vid Tavastlands yrkeshögskola
2006: Frilansskribenterna för tidningen Ny Tid
2007: Christian Brandt, tidigare folktingssekreterare
2008. –
2009: Kati Åström och Leena Rautakorpi

http://www.folktinget.fi/suomeksi/lehdistotiedotteet/article-41732-19182-bojan-sonntagpriset-till-strom-och-rautakorpi?offset_41732=120

P.S. Lahjomista ei yleensä tehdä jälkikäteen!!

Lue lisää

Tästa SP palkittiin!

"Sten Palmgren — developer of legal Swedish
Sten Palmgren is a Senior Adviser for Legislative Affairs at the Ministry of Justice. He grew up in a Swedish-speaking family and learned Finnish in school. Palmgren studied law in the University of Helsinki. Education was given then, as is now, both in Finnish and Swedish. After graduation he worked as a lawyer for a while, and after that as a teacher of law. In 1980–1985 he worked as the editorial coordinator of the journal of Suomen Lainopillinen Yhdistys (Finnish legal association). Cooperation with the editor-in-chief of that time aroused his interest in legal language planning, since the editor was interested in the modernization of the legal language.

Next year Palmgren will have worked in the Ministry of Justice for 30 years. He has enjoyed his long stay there because he has had many interesting and versatile tasks during his career.

In 1982 a public office of Secretary for Legislative Affairs was established in the ministry, and Palmgren was chosen as its first public servant. This office was intended for a Swedish-speaking lawyer, and tasks included both translating legislative proposals into Swedish and participating in bill drafting.

After that Palmgren worked as an examiner of legislation. It was his duty to check that the Swedish law texts corresponded with the Finnish texts. Palmgren tried also to modernize the language of Swedish law texts since it had separated from the standard language. A similar effort was going on in Sweden where Palmgren was in public servant exchange in 1986. Inspired by this, he participated in the compilation of the book Svenskt lagspråk i Finland (Swedish legal language in Finland) as the editor-in-chief. The book was published in the same year, and it is still updated actively: its newest edition was published in 2010 as a guide of the Prime Minister's Office.

Palmgren participated in terminology work in the beginning of the 21th century when the Terminology Service of the Prime Minister's Office made the Glossary of Court Terms and the Finnish Government Glossary. The vocabularies produced by the Finnish Terminology Centre TSK are also familiar term sources to Palmgren. He thinks that it is challenging in translators’ work to find reliable term sources where right terms for a certain context could be found. A term bank like TEPA, which covers many special fields, is a good source for translators of legal texts since translators often need terms of many fields in their work.

In 1993 Palmgren started in the EEA Unit where the accession of Finland to the European Economic Area was prepared. His tasks were juridical, including learning EC legislation and teaching it to others. The EEA Unit contained a translation unit where the EC legislation was translated into Finnish. Cooperation with Sweden was close. The Swedish translators and lawyers translated the EC texts into Swedish and Finland received those translations. Finns helped Swedes to plan the translation process, since Finland had a long experience in translating statutes. In addition to this, Finns commented on the translations made by Swedes.

Term choices have been considered in the EC translations since the beginning, e.g. when a loan term is used and when an established native term. Language planners have always emphasized the importance of native terms in the EC language. Palmgren, however, thinks that in an international context words that look the same are practical, especially if the concept is EU’s own and there is not a national equivalent. According to Palmgren, the media also participated in creating EC terms, for example when the biggest newspaper started to use a certain Finnish word for the European Union, it later became the official designation.

After Finland became a member of the EU, Palmgren moved to other tasks, like Nordic legislative cooperation and better regulation.

Disputes on Swedish terms often occur when it must be chosen between the Swedish terms used in the EU, Finland and Sweden. The common aim of the language planning concerning the Swedish spoken in Finland is that the same terms would be used as in Sweden to avoid unnecessary synonyms and misunderstandings caused by them. The terms of EU laws are primary in EU contexts, and they are also mainly based on the Swedish spoken in Sweden.

Finnish and Swedish legal texts do not have a similar structure. According to Palmgren the different legislation style and technique reflect to the language as well. E.g. Swedish laws are shorter than Finnish laws. In Finland the Swedish law texts are translations from Finnish, which leaves some traces of Finnish in them. On the other hand, terms in Finnish statutes must describe the Finnish system and because of this it is not always possible to borrow a term from Sweden, but a new term must be coined or a Swedish term used in Finland must be chosen.

Ankdam kirjoitti:

Tästa SP palkittiin!

"Sten Palmgren — developer of legal Swedish
Sten Palmgren is a Senior Adviser for Legislative Affairs at the Ministry of Justice. He grew up in a Swedish-speaking family and learned Finnish in school. Palmgren studied law in the University of Helsinki. Education was given then, as is now, both in Finnish and Swedish. After graduation he worked as a lawyer for a while, and after that as a teacher of law. In 1980–1985 he worked as the editorial coordinator of the journal of Suomen Lainopillinen Yhdistys (Finnish legal association). Cooperation with the editor-in-chief of that time aroused his interest in legal language planning, since the editor was interested in the modernization of the legal language.

Next year Palmgren will have worked in the Ministry of Justice for 30 years. He has enjoyed his long stay there because he has had many interesting and versatile tasks during his career.

In 1982 a public office of Secretary for Legislative Affairs was established in the ministry, and Palmgren was chosen as its first public servant. This office was intended for a Swedish-speaking lawyer, and tasks included both translating legislative proposals into Swedish and participating in bill drafting.

After that Palmgren worked as an examiner of legislation. It was his duty to check that the Swedish law texts corresponded with the Finnish texts. Palmgren tried also to modernize the language of Swedish law texts since it had separated from the standard language. A similar effort was going on in Sweden where Palmgren was in public servant exchange in 1986. Inspired by this, he participated in the compilation of the book Svenskt lagspråk i Finland (Swedish legal language in Finland) as the editor-in-chief. The book was published in the same year, and it is still updated actively: its newest edition was published in 2010 as a guide of the Prime Minister's Office.

Palmgren participated in terminology work in the beginning of the 21th century when the Terminology Service of the Prime Minister's Office made the Glossary of Court Terms and the Finnish Government Glossary. The vocabularies produced by the Finnish Terminology Centre TSK are also familiar term sources to Palmgren. He thinks that it is challenging in translators’ work to find reliable term sources where right terms for a certain context could be found. A term bank like TEPA, which covers many special fields, is a good source for translators of legal texts since translators often need terms of many fields in their work.

In 1993 Palmgren started in the EEA Unit where the accession of Finland to the European Economic Area was prepared. His tasks were juridical, including learning EC legislation and teaching it to others. The EEA Unit contained a translation unit where the EC legislation was translated into Finnish. Cooperation with Sweden was close. The Swedish translators and lawyers translated the EC texts into Swedish and Finland received those translations. Finns helped Swedes to plan the translation process, since Finland had a long experience in translating statutes. In addition to this, Finns commented on the translations made by Swedes.

Term choices have been considered in the EC translations since the beginning, e.g. when a loan term is used and when an established native term. Language planners have always emphasized the importance of native terms in the EC language. Palmgren, however, thinks that in an international context words that look the same are practical, especially if the concept is EU’s own and there is not a national equivalent. According to Palmgren, the media also participated in creating EC terms, for example when the biggest newspaper started to use a certain Finnish word for the European Union, it later became the official designation.

After Finland became a member of the EU, Palmgren moved to other tasks, like Nordic legislative cooperation and better regulation.

Disputes on Swedish terms often occur when it must be chosen between the Swedish terms used in the EU, Finland and Sweden. The common aim of the language planning concerning the Swedish spoken in Finland is that the same terms would be used as in Sweden to avoid unnecessary synonyms and misunderstandings caused by them. The terms of EU laws are primary in EU contexts, and they are also mainly based on the Swedish spoken in Sweden.

Finnish and Swedish legal texts do not have a similar structure. According to Palmgren the different legislation style and technique reflect to the language as well. E.g. Swedish laws are shorter than Finnish laws. In Finland the Swedish law texts are translations from Finnish, which leaves some traces of Finnish in them. On the other hand, terms in Finnish statutes must describe the Finnish system and because of this it is not always possible to borrow a term from Sweden, but a new term must be coined or a Swedish term used in Finland must be chosen.

Lue lisää

Höpönhöpö Petra.

SP on magman, volketingen ja rkp:n suosikki.

Siksipä siis.

Ankdam kirjoitti:

Tästa SP palkittiin!

"Sten Palmgren — developer of legal Swedish
Sten Palmgren is a Senior Adviser for Legislative Affairs at the Ministry of Justice. He grew up in a Swedish-speaking family and learned Finnish in school. Palmgren studied law in the University of Helsinki. Education was given then, as is now, both in Finnish and Swedish. After graduation he worked as a lawyer for a while, and after that as a teacher of law. In 1980–1985 he worked as the editorial coordinator of the journal of Suomen Lainopillinen Yhdistys (Finnish legal association). Cooperation with the editor-in-chief of that time aroused his interest in legal language planning, since the editor was interested in the modernization of the legal language.

Next year Palmgren will have worked in the Ministry of Justice for 30 years. He has enjoyed his long stay there because he has had many interesting and versatile tasks during his career.

In 1982 a public office of Secretary for Legislative Affairs was established in the ministry, and Palmgren was chosen as its first public servant. This office was intended for a Swedish-speaking lawyer, and tasks included both translating legislative proposals into Swedish and participating in bill drafting.

After that Palmgren worked as an examiner of legislation. It was his duty to check that the Swedish law texts corresponded with the Finnish texts. Palmgren tried also to modernize the language of Swedish law texts since it had separated from the standard language. A similar effort was going on in Sweden where Palmgren was in public servant exchange in 1986. Inspired by this, he participated in the compilation of the book Svenskt lagspråk i Finland (Swedish legal language in Finland) as the editor-in-chief. The book was published in the same year, and it is still updated actively: its newest edition was published in 2010 as a guide of the Prime Minister's Office.

Palmgren participated in terminology work in the beginning of the 21th century when the Terminology Service of the Prime Minister's Office made the Glossary of Court Terms and the Finnish Government Glossary. The vocabularies produced by the Finnish Terminology Centre TSK are also familiar term sources to Palmgren. He thinks that it is challenging in translators’ work to find reliable term sources where right terms for a certain context could be found. A term bank like TEPA, which covers many special fields, is a good source for translators of legal texts since translators often need terms of many fields in their work.

In 1993 Palmgren started in the EEA Unit where the accession of Finland to the European Economic Area was prepared. His tasks were juridical, including learning EC legislation and teaching it to others. The EEA Unit contained a translation unit where the EC legislation was translated into Finnish. Cooperation with Sweden was close. The Swedish translators and lawyers translated the EC texts into Swedish and Finland received those translations. Finns helped Swedes to plan the translation process, since Finland had a long experience in translating statutes. In addition to this, Finns commented on the translations made by Swedes.

Term choices have been considered in the EC translations since the beginning, e.g. when a loan term is used and when an established native term. Language planners have always emphasized the importance of native terms in the EC language. Palmgren, however, thinks that in an international context words that look the same are practical, especially if the concept is EU’s own and there is not a national equivalent. According to Palmgren, the media also participated in creating EC terms, for example when the biggest newspaper started to use a certain Finnish word for the European Union, it later became the official designation.

After Finland became a member of the EU, Palmgren moved to other tasks, like Nordic legislative cooperation and better regulation.

Disputes on Swedish terms often occur when it must be chosen between the Swedish terms used in the EU, Finland and Sweden. The common aim of the language planning concerning the Swedish spoken in Finland is that the same terms would be used as in Sweden to avoid unnecessary synonyms and misunderstandings caused by them. The terms of EU laws are primary in EU contexts, and they are also mainly based on the Swedish spoken in Sweden.

Finnish and Swedish legal texts do not have a similar structure. According to Palmgren the different legislation style and technique reflect to the language as well. E.g. Swedish laws are shorter than Finnish laws. In Finland the Swedish law texts are translations from Finnish, which leaves some traces of Finnish in them. On the other hand, terms in Finnish statutes must describe the Finnish system and because of this it is not always possible to borrow a term from Sweden, but a new term must be coined or a Swedish term used in Finland must be chosen.

Lue lisää

Ankdam näin: "Tästa SP palkittiin! "Sten Palmgren — developer of legal Swedish - -."

On tietysti päivänselvää, ettei ainakaan julkisesti kerrottu sitä mahdollisuutta, että Palmgren aivan erityisesti palkittiinkin kielilakiin sijoitetuista räjähtämättömistä pommeista, siis pommiattentaatista. Lain hän kirjoitti ensin ruotsiksi ja käänsi sen sitten suomeksi, mikä paikoin on havaittavissa.

"Keskustelussa laiminlyötiin tämä: kielilain räjähdysaine? Voi käydä niin, että uusi kielilaki sisältää räjähtämättömiä pommeja, jotka voivat yllättää kielienemmistön. Näin sanoo oikeusministeriössä lakitieteen lisensiaatti Sten Palmgren, joka oli kielilain kirjoittaneen komitean puheenjohtaja." (Huvudstadsbladet 27.3.2003)

Nettisuom. (-fenno) kirjoitti:

Ankdam näin: "Tästa SP palkittiin! "Sten Palmgren — developer of legal Swedish - -."

On tietysti päivänselvää, ettei ainakaan julkisesti kerrottu sitä mahdollisuutta, että Palmgren aivan erityisesti palkittiinkin kielilakiin sijoitetuista räjähtämättömistä pommeista, siis pommiattentaatista. Lain hän kirjoitti ensin ruotsiksi ja käänsi sen sitten suomeksi, mikä paikoin on havaittavissa.

"Keskustelussa laiminlyötiin tämä: kielilain räjähdysaine? Voi käydä niin, että uusi kielilaki sisältää räjähtämättömiä pommeja, jotka voivat yllättää kielienemmistön. Näin sanoo oikeusministeriössä lakitieteen lisensiaatti Sten Palmgren, joka oli kielilain kirjoittaneen komitean puheenjohtaja." (Huvudstadsbladet 27.3.2003)

Lue lisää

Etköhän sinä nyt anna liian suuren kunnian yhdelle miehelle. Kielilakikomiteassa oli 20 jäsentä!! Sinä väität yhden miehen olleen lain takana joka sitten lahjottiin jälkikäteen!!

http://www.om.fi/Etusivu/Perussaannoksia/Kielilaki/Arkisto/Komiteanasettamispaatos


"Kielilakikomitean selvityksiä, Språklagskommitténs utredningar

Kielilakikomitea valmisti kevätkaudella 2000 neljä taustaselvitystä, joiden tehtävänä oli antaa komitealle tietopohja nykyisestä kielilaista ja muusta kansallisesta ja kansainvälisestä kielilainsäädännöstä ennen uuden kielilain pykäläehdotusten laatimista.

Selvitysten kohteina olivat 1) kansalliskielten historiallinen, kulttuurinen ja sosiologinen tausta, 2) Kansainväliset velvoitteet ja kansainvälinen vertailu, 3) Kielen käyttötilanteet arkielämässä, ja 4) Kielelliset oikeudet kansallisessa lainsäädännössä. Selvitykset tehtiin neljässä työryhmässä sekä osittain ulkopuolisia asiantuntijoita käyttäen."

http://www.om.fi/6523.htm

"Nyt kyse ei ole siitä, etteikö kaikki tiedä ilmiselvää vastausta, vaan siitä ettei sitä vain sanottaisi ääneen."

Jos nyt kuitenkin kertoisit sanoisit ääneen kun minulle on vähän epäselvää se että onko todella niin että komiteoiden sihteerit säätävät lait eikä komiteat ja politikot itse?
Kielilakikomiteassa oli asiantuntijajäsenineen yhteensä 20 jäsentä ja sinä sälytät koko kunnian laista komitean sihteerille! Miksei ketään muuta palkittu?

Ankdam kirjoitti:

"Nyt kyse ei ole siitä, etteikö kaikki tiedä ilmiselvää vastausta, vaan siitä ettei sitä vain sanottaisi ääneen."

Jos nyt kuitenkin kertoisit sanoisit ääneen kun minulle on vähän epäselvää se että onko todella niin että komiteoiden sihteerit säätävät lait eikä komiteat ja politikot itse?
Kielilakikomiteassa oli asiantuntijajäsenineen yhteensä 20 jäsentä ja sinä sälytät koko kunnian laista komitean sihteerille! Miksei ketään muuta palkittu?

Lue lisää

"Jos nyt kuitenkin kertoisit sanoisit ääneen kun minulle on vähän epäselvää se että onko todella niin että komiteoiden sihteerit säätävät lait eikä komiteat ja politikot itse? "
Ei politiikot säätävät lait, mutta nämä HE:een tulevat lakien sisällöt, näkökulmat ja sitä varten haastatellut asiantuntijat valikoidaan sopiviksi, ja tässä tehtävässä saattaa olla apua jos komiteassa on taitavia sihteereitä tätä avittamassa.

"Kielilakikomiteassa oli asiantuntijajäsenineen yhteensä 20 jäsentä ja sinä sälytät koko kunnian laista komitean sihteerille! Miksei ketään muuta palkittu?"
Ehkä heitä ei ole vielä ehditty, tai kyse onkin surujen taholta tulevasta syrjinnästä, jos esittivät vääränlaisia mielipiteitä? Tai sitten heidät on jo palkittu jollain huomaamattomalla tavalla?