teollisuuskapitalistin synty

Ajallisesti arviointi sijoittuu suunnilleen 1.500 -1.860 Länsi-Eurooppaan, joka on kapitalismin synnyinsija ja Marxin sanoin Englanti sen klassisimpana ja puhtaimpana esimerkkinä.

Marx esittää pohjaksi:
"Amerikan kulta- ja hopeakenttien löytö, alkuasukkaiden sukupuuttoon hävittäminen, orjuuttaminen, ja kaivoksiin hautaaminen, alkanut Itä-Intian valloittaminen ja ryöstäminen, Afrikan muuttaminen mustaihoisten metsästysalueeksi - sellainen oli kapitalistisen tuotantokauden aamunkoitto.
Nämä idylliset prosessit olivat alkuperäisen kasaantumisen pääkohtia. Niiden jäljissä seurasi Euroopan kansojen kauppasota, jonka taistelutantereena oli koko maapallo. Se alkoi Alankomaiden erottautumisella Espanjasta, sai jättiläismittasuhteet Englannin jakobiinienvastaisessa (Ranskaa vastaa 1790 luvun alussa) sodassa ja jatkuu nyt vielä "oopiumsotina" Kiinaa vastaan jne."

Tämän tunnemme historiasta. Kapitalismi ei ole vain taloutta valtion sisällä. Se on yhtenäinen taloudellinen ja poliittinen organisaatio.
Marxin kuoleman jälkeen vuonna 1914 kysymystä siirtomaiden omistuksesta ts. ryöstöstä ratkaistiin aloittamalla jättiläismäinen sota, oikea kansojen teurastus. Yksi maaryhmä, entente, voitti. Sotivien maiden työläiset kärsivät ja menettivät miljoonittain henkensä.


.

Marxin johtopäätökset tai esitetyt asiat perustuvat virallisiin asiakirjoihin, kapitalistien lausuntoihin, talousoppineiden kirjoihin, valtioiden lakeihin tms. tosiasioihin. Näin on kautta Pääomateoksen.

Kauppiaan ja koronkiskurin pääoma oli olemassa vuosituhansia sitten. Ne eivät yksistään voineet kumota feodalismia ja synnyttää kapitalismia.
Jo 1.300 luvulla olevat manufaktuurit eivät puolestaan voineet kehittyä kapitalistisiksi teollisuuslaitoksiksi ilman vapaita työläisiä.
Olemassaoleva rahapääoma auttoi rahan puolesta. Työvoiman saanti oli vaikea.
Marx: Tuckett tietää, että suuri villateollisuus sai koneiden käyttöönottamisen kautta alkunsa varsinaisista manufaktuureista ja maalais- eli kotimanufaktuurin hävittämisestä (Tuckett 1846 osa I, maatalouden, teollisuuden ja kaupan historiaa ja työtätekevän väestön asemaa).

Käsityö vallitsi teollisuudessa itsenäisten tuottajien työnä, jotka omistivat tuotantovälineensä ja työvoimansa. Manufaktuurien koneistumisen seurauksena itsenäinen tuottaja joutui pakkoluovutetuksi taloudellisen pakon sanelemana. Tämä ilmiö toistuu jatkuvasti. Pientuottajien (-yritysten) joukkomittainen häviö on kaikkialla näkyvä ilmiö vaikka toisaalta suurteollisuus niitä uudelleen synnyttääkin. Tuottaja piti erottaa tuotantovälineistään ja hänelle jäi ainoaksi mahdollisuudeksi hakea töitä työvoimansa myyjänä. Näin erottui työvoima tuotantovälineistä.
Tämä ei riittänyt laajenevan teollisuuden tarpeisiin.
Maiden väestön enemmistö olivat talonpoikia. Myös maaorjat olivat itsenäisiä tuottajia/työläisiä omalla palstallaan. 1.500 luvulta lähtien kiihtyi talonpoikaisomaisuuden (peltotilkun ja oman käsityötuotannon) pakkoluovutus ja siinä yhteydessä kylien yhteisömaiden anastaminen maanvuokraajien (maatalouden kapitalisti) käsiin.
Talonpoika erotettiin tuotantovälineistään, osa jäi maatyöläisiksi ja suuri osa maantielle työvoimaansa myymään.
Tästä tarkemmin alkuperäisen kasaantumisen yhteydessä.

Tuckett (porvarillinen tutkija/kirjailija) kirjoitti 1846 kypsän kapitalismin ajasta: "Nykyään yhteiskunnan kaikki rikkaus menee ensin kapitalistin käsiin...hän maksaa maanomistajalle vuokran (maankorkos.p), työmiehelle palkan, vero- ja kymmenystenkantajalle (valtiolle ja kirkolle) heidän saatavansa, ja pitää itse huomattavan, jopa suurimman osan ja päivä päivältä yhä kasvavan osan vuotuisen työn tuotoista....vaikkei mikään laki olekaan antanut hänelle oikeutta tähän omistukseen."

"Kapitalistin syntyhän lähtee siitä, että on muita järjestelykykyisempi ja omaa savolaisen ulosannin. Noilla pärjää ja on mahdollisuus jopa kapitalistien luokkaan. Siinä ei tarvita s.p:n teoretisointia vaan älliä ja supliikkia jotka ovatkin myyntimiehen parhaat edut."

Osoitan faktatiedoilla, että näin ei tapahtunut alkuperäinen pääomien kasaantuminen. Itsenäisen tuottajan (talonpoika, käsityöläinen) erottaminen tuotantovälineistään oli kaikkea muuta kuin wienervalssia.

Yrittäkää edes pysyä aiheessa. Kyse on siitä mitkä tekijät vaikuttivat feodaalisen tuotantotavan kumoutumiseen, millä tavalla se tapahtui ja miten muutoksen sisältä pulpahti yhteiskuntaelämään teollisuuskapitalisti toisaalla ja toisaalla pelkän työvoiman omistava työläinen. Kapitalistiluokka ja työväenluokka,
Uudet yhteiskuntaluokat ja uusi yhteiskuntataloudellinen muodostuma.

Lyhyesti feodalismista. Sen yhteiskunnallinen perusta oli aateliston (noin 2 % väestöstä) etuoikeuksiin perustuva läänityslaitos ja jonka piirissä valtaosa väestöstä eli. Valtion virkamiehistö muodostui aatelisista ja useimmiten virat olivat perinnöllisiä. Säätyjen kokous (parlamenttia edeltävä neuvosto) koostui äänivallaltaan aateliston ja papiston äänistä n. 95 % mutta edustivat kansasta alle 3- 4% ja valitsivat edustajansa keskuudestaan. Tämä oli suhde suunnilleen vielä 1.900 luvun alussa Suomen säätyeduskunnassa ennen 1905 - 1907 mullistusta.
Lähinnä kaupungeissa kehittyi manufaktuurien ja kaupan mukana porvaristo (porvarissääty) ja sen mukana työväenluokka.

Koronkiskurin ja kaupan muodostaman rahapääoman muuttumista teollisuuspääomaksi esti läänityslaitos maalla ja ammattikuntalaitos kaupungeissa. Yhteentörmäys oli väistämätön. Heiveröisistä manufaktuureista kasvoi koneellinen suurtuotanto. 1.500 - 1.860 ja yhteiskunnan johtavaksi luokaksi kohosi teollisuuspääoman avulla kapitalistiluokka. Kapitalistiluokka edellyttää olemiselleen laajaa työväenluokkaa.
"Jotta pieni vähemmistö voisi rikastua, täytyy olla suuri väestöjoukko, joka rikkaudet sille luo".
Mainitun ajanjakson kaikki sodat, talonpoikaiskapinat, veriset vallankumoukset (mm. USA 1861 - 1865, Ranska 1789 - 1795, Englannin luokkasota Gromwellin aikana 1.600 luvun puolivälissä, 1848 Euroopassa) ja muut selkkaukset olivat porvariston väkivaltaista kumousliikettä tai siihen liittyvää feodalismin kaatamista. Vallassa oleva aatelisto (+papisto) ei suostunut vapaaehtoisesti luopumaan etuoikeuksistaan. Ne elivät jo "paratiisissa".

Kapitalismin ja teollisuuskapitalistin synty on saumattomasti kytköksissä feodaalisen yhteiskunnan väkivaltaiseen kumoamiseen ja sen mukana hitaasti tapahtuneeseen pakottamiseen lainsäädännön muuttamiseksi.
Nykypolven tehtävä ei ole moralisoida menneitä tapahtumia. Niitä on tutkittava ja selvitettävä tapahtumien kulku sellaisenaan.

Teollisuuskapitalistin syntyminen ja pääomien alkuperäinen kasaantuminen kuuluvat yhteen. Toista ei ole ilman toista.

Kapitalismi kehttyi ensin Länsi-Euroopassa uskonnollisesti protestanttisissa maissa määrätietoisimmin. Se ei johtunut uskonnosta vaan oli seuraus. Katoliselta kirkolta, se oli melkein valtio valtiossa, anastetut rikkaudet edistivät paitsi feodalismin lyömistä myös teollisuuden kehitystä.
Espanja, Portugali, Hollanti, Ranska ja Englanti suunnilleen aikajärjestyksessä edistivät ensin alkuperäistä kasaantumista (siirtomaarosvous ym). Myös Ruotsi ja Tanska ja myöhemmin Preussi, Venäjä ja Itä-Euroopan maat. USA. englantilaissiirtomaana on poikkeus.

1.600 luvun lopulla Englannissa yhdistetään, siirtomaajärjestelmä, valtionlainajärjestelmä, uusi verojärjestelmä ja suojelutullijärjestelmä yhdeksi järjestelmäksi ja joka on jotain muuta kuin feodalismia. Se kuvastaa keskitettyä valtiomahtia ja järjestynyttä toimintaa teollisuuden ts. porvariston etujen kannalta.

Marx: " Valtiomahti....edistääkseen feodaalisen tuotantotavan muuttamista.....Väkivalta (pakottaminen) on jokaisen uutta kohdussaan kantavan vanhan yhteiskunnan kätilö. Väkivalta itse on taloudellinen voimatekijä."
Lukija ymmärtää, että kyseessä ei ole porvarien toimien ihailu vaan vain kylmien tosiasioiden toteaminen.

Marx siteeraa engl. kirjailijaa William Howittia vuodelta 1837. Howitt: "Ne raakamaisuudet ja inhottavat ilkityöt, joita ns kristityt rodut ovat suorittaneet kaikissa maailman kolkissa ja kaikkia kansoja kohtaan, jotka niiden on onnistunut orjuuttaa, ylittävät ne kauhuteot, joita mikä tahansa rotu (alkperäiskansat/s.p), olkoona se miten villi ja sivistymätön, säälimätön ja häpeämätön tahansa, on suorittanut millä hyvänsä historian kaudella."
Lukija huomaa, että porvariston väkivalta ei ole Marxin keksintöä. Sen huomasivat monet aikaisemmat sivistyneistön edustajat.

Alkuperäisen pääomien kasautumisen historia on verinen sekä siiromaarosvouksen että työväenluokan armottoman riiston kohdalla. Jälkimmäistä tarkastelen erikseen toisessa viestiketjussa.

Seuraavaksi tulee esille ykstyiskohtia siirtomaiden kohtalosta. Muistin virkistämiseksi ja historian todellisuuden tajuamiseksi.

"Ja kysymyksessä ja kapitalistin syntyminen eikä kapitalismiin siirtyminen."

Voisin itse kertoa satoja tuhansia tarinoita "ryysyistä rikkauksiin". Se kuuluu kapitalismin olemukseen sen synnytystuskissa että sitä tapahtuu joka vuosi kaikkialla kapitalismin maailmassa.

1.500 luvulla oli rikkaita mutta kapitalismi uinui vielä feodalismin vatsassa sikiöasteella.
Teollisuuspääoman kasvu oli hidasta mutta sai potkua 1.600 luvun lopulla ja oli vallitseva 1.800 luvun alkupuoliskolla läntisessä Euroopassa. Vuosisadan lopulla kapitalismi vakiintui USA:ssa, Saksassa ja pohjoismaissa.

Teollisuuskapitalisteja syntyy kahta tietä. Toinen on periytyvää laatua, perinnön kautta tai rahakeinottelun tuloksena pörssissä tekemättä tai tuntematta teollisuutta itse ollenkaan.
Toinen on unelmatapaus. Joku kehittää uuden tuotteen, saa sen tuotantoon ja uusi kapitalisti on syntynyt. Nykyisin tarvitaan kuitenkin pankkilainaa yrityksen pystyttämiseen ja suuromistajaksi tulemiseen. Pienyrittäjiä, omaa yhdistetyn tuottajan ts. on omistaja sekä työvoima. Krääsän myynnillä ei perusteta edes sadan tuhannen euron tuotantolaitosta.

Yhteistä molemmille on se, että työssä olevat työläiset saavat palkkansa ja tuotantokaluston (työllä luotu) omistaja pitää lisätuotteen itsellään.

Osaatko marxisi - tunnetko aatteesi opit?
Miten myyntihinta vaikuttaa lisäarvon suhdelukuun?

......................

Orjuus kapitalismin alkuaikoina. Olisiko antipunikilla mitään esitettyyn lisättävää?
Orjuus on raaka työläisen työn riiston muoto ja sitähän tapahtuu vieläkin. Monissa Kaakkois-Aasian tehtaissa, jotka ovat eurooppalaisen pääoman pystyttämiä, työvoima on sananmukaisesti tavaraa. Työläinen ei ole ihminen, koska se on pääomalle kuluerä kuin muukin tavara.

Vielä orjuudesta.
Kaikki kristilliset pääsuunnat siunasivat orjuuden raamatun tahtona. Tehdastyöläisille että siirtomaiden alistetuille papistot saarnasivat erityisesti lihan himoa. Sillä he tarkoittivat, että alistettu ei saa himoita mammonaa eli palkkaa vaan hänen on tyynesti toteltava esivaltaa ja sitten odottaa paratiisi....kuoleman jälkeen.

Englannin nousu merivaltana johti Espanjan kanssa sotaan. Utrectin rauhassa 1713 Espanja joutui hyväksymään Englannin laivayhtiöille oikeuden rahdata Afrikasta orjia Espanjan siirtomaihin Karibialle. Merirosvous oli osaltaan Englannin suojeluksessa. Kaapparit antoivat kruunulle osan saaliista ja valtio tuki rosvoja.
Tästä alkoi Englannin yliherruus merillä ja Englanti siirtyi kapitalismin kehittymisen ykköseksi.
Liverpoolin kaupunki, ts. pääomat kasvoivat orjakaupan ansiosta. Orjien rahtaukseen perustunut yritteliäisyys kasvoi silmissä
1730 käytössä oli 15 laivaa
1751 jo 53 laivaa
1760 74 laivaa
1770 96 laivaa ja
1792 132 laivaa

Henry Broughamin teoksesta (1803) orjuustietoja.
Englannin Länsi-Intiassa (Karibialla) 1790 oli yhtä vapaata kohti 10 orjaa,
Ranskan " 14 orjaa,
Hollannin " 23 orjaa.
Vertailun vuoksi antiikin Ateenassa n. 300 - 200 eaa. oli 80.000 vapaata ja 400.000 orjaa (noinlukuja) eli 1 vapaa ja 5 orjaa.
Kapitalismin orjuus oli laajempaa kuin antiikin orjanomistusvaltiossa.

Katselin vuosikymmenten takaa kansakoulun historiaa aikakaudelta. Siellä lähinnä orjuudesta kerrottiin siten, että sivistyneet "ihmiset" inhosivat orjuutta ja saivat sen lakkautettua. Ei mitään yhteyttä työvoiman raakaan riistoon ja kohteluun eikä sanaakaan sen luonteesta pääomien kasautumisen merkeissä.

Teollisuuskapitalistin synnystä itse teollisuudessa. Otteita Edenin teoksesta 1797 ja Fieldenin "Tehdasjärjestelmän kirous eli lyhyt kertomus tehtaan kauhujen alkuperästä" vuodelta 1836.
Otteet eivät tarvitse kommentteja. Ne menevät suoraan asian ytimeen.

Eden "Köyhien asema eli työtätekevien luokkien historia valloituksesta nykyaikaan:
"Yleisön olisi ehkä syytä harkita, voiko manufaktuuri, jonka menestyäkseen täytyy tyhjentää työväenasunnot ja köyhäinkodit lapsista, joiden on vuorottain, ryhminä tehtävä työtä miltei yöt läpeensä......"
Fielden:
"Näihin kaukana kaupungeista sijaitseviin paikkoihin (manufaktuureihin/s.p)
tarvittiin äkkiä tuhansia työkäsiä......Varsinkin pienet ja nopsat sormet olivat haluttuja. Kohta tuli tavaksi ottaa tehtaisiin oppipoikia Lontoon, Birminghamin ym. seurakuntien köyhäinkodeista. Monia näitä pieniä, avuttomia olentoja, joiden ikä vaihteli 7:stä 13 vuoteen tai 14 vuoteen, kuljetettiin siten pohjoiseen. Tapana oli että "työnantaja" puki, ruokki ja antoi asunnon oppipojilleen oppipoikatalossa tehtaan lähellä.....Näiden orjapitäjien etujen mukaista oli rasittaa lapsia ylenmäärin työllä, sillä heidän palkkionsa oli suhteellinen sen tuotannon määrään, mikä lapsesta voitiin pusertaa. Sen luonnollisena seurauksena oli julma kohtelu........
....Heidät rasitettiin kuoliaaksi ylenmääräisellä työllä...piiskattiin, kahlehdittiin ja kidutettiin erittäin julmasti; heitä nälän heikentämiä, luurangoiksi laihtuneita, pakotettiin työhön usein ruoskan avulla...ja Lancashiren ihanat, romanttiset laaksot, joihin yhteiskunnallinen valvonta ei ulottunut, olivat muuttuneet synkiksi kidutus- ja murhapaikoiksi! Tehtailijoiden voitot olivat suunnattomat. Se vain yllytti heidän sudennälkäänsä. He alkoivat käyttää yötyötä...päiväryhmä meni vuoteisiin, jotka yöryhmä oli juuri jättänyt ja päinvastoin.....vuoteet eivät koskaan jäähtyneet."

Suoraa aikalaiskuvausta lapsityövoiman raa’asta käytöstä tehtailijoiden voittojen paisuttajina.
Luultavasti Bangladeshin tehdassortuman 1.200 kuolleesta osa oli lapsityöläisiä Afrikan kaakao-plantaaseilla alle 13 vuotiaat lapset raatavat halpaa herkkua ”valkoiselle herrakansalle” Eurooppaan. Osa kaakoviljelmien lapsityövoimasta on ryöstettyjä ja töihin pakotettuja tai hädänalaisten vanhempien sinne toimittamia.

Tuotantovälineiden yksityisomistajien käsissä teollisuuspääoma syrjäyttää vähitellen (sekin on raakaa työvoiman riistoa) että myös väkivaltaisten kumousten kautta vanhentuneen feodaaliyhteiskunnan valtiorakenteet. Luostarien ja katolisen kirkon omaisuuksien ryöstö ja niiden jakaminen hovieliitin suosikeille edistivät alkuperäistä kasautumista.

Kapitalistinen talousmuoto tarvitsee sitä vastaavia valtiollisia laitoksia. Yhteiskunnallinen pääoma jakautuu teollisuuspääoman lisäksi kauppapääomaksi, maankoroksi ja finanssipääomaksi. Syntyy valtiollinen pankkijärjestelmä, luotto, osakeyhtiöt, kartellit ja trustit.
Valtionvelka tulee alkuperäisen kasaantumisen vipusimeksi. Siinä velkojat eivät käytännössä anna mitään. Velka muuttuu velkarahaksi ja on kaupan finanssijärjestelmässä. Näennäisesti tyhjästä syntyy rahaa. Velkakirjat, valtionvelka, pörssi, pörssikeinottelu synnyttävät uudenlaisen pankkivallan.
Valtionvelan olemus oli 1.800 luvulla yhtäläinen kuin nykyäänkin. Ei siis ole muuttunut miksikään. Se on tavallaan laillinen kiristyskeino rahvasta vastaan maksattaa heillä pörssikeinottelun kuplat.

Teollisuuskapitalisti on syntynyt. Sitä suojaava valtiollinen järjestelmä on kumonnut perinnöllisen feodaaliaatelin. Sen synnytyksen ominaisuudet ovat orjuudessa, lapsityössä 14 - 16 tunnin työpäivässä, petoksessa, talonpojan pakkoluovutuksessa, työläisen veressä, sodissa ja siirtomaaorjuutuksessa.
Lukuisat 1700 - 1800 lukujen inhimilliset porvarilliset kirjailijat olivat ällikällä yhteiskunnan muutoksesta, jossa kyynelten virrasta ei ollut loppua. Yht.äkkiä yhteiskunnallinen rikkaus oli keskittynyt harvojen käsiin ja alkaen 6 vuotiaista lapsista suuret joukot nääntyivät työtaakasta saaden juuri ja juuri elintarvikkeet.

Ellei Marxia olisi tullut, joku toinen olisi tutkinut syyt ja seuraukset ja esittänyt sorretuille poliittisen ohjelman.

Kumoamaton artikkelisarja.
Televisiossa pyörii sarja "Amerikan intiaanikansat". Tarinat sijoittuvat 1.600 -1.800 luvuille.
Sarja on oiva esimerkki pääomien kasautumisen nurjasta puolesta siirtomaiden ryöväyksessä. Kokonaisia kansoja tuhottiin ja mitä ei pystytty orjuuttamaan, kulkutaudit tappoivat loput. Rikkauksien himoamisen edessä mikään ei ollut esteenä. Paitsi että varastettiin intiaanikansojen rikkaudet, niitä poistettiin historiasta ainiaaksi.

Sanonta "labouring poor" (työtätekevä köyhä) ilmestyy englannin kieleen merkantilismin talousoppineen Cupeperin (1578 - 1662) aikana. Labouring poor asetettiin vastakohdaksi "idle poorr'eille" (laiskoille köyhille). Nämä olivat työn ulkopuolelle jääneitä kerjäläisiä, maankiertäjiä tai niitä, jotka olivat vielä työvälineidensä omistajia, esim. itsellinen käsityöläinen tai maataan viljelevä talonpoika. Nimitykset vallitsivat 1800 luvulle saakka.
Huom. Kerjäläinen vailla omaa syytään, leimattiin laiskottelijaksi. Nouseva kapitalistiluokka oli luonnollisesti yhteiskunnan selkäranka ja rikas.

Edmund Burke (1729 - 1797), engl. talousoppinut ja kirjailia: "Kaupan lait ovat luonnon lakeja ja siis myös jumalan lakeja"
Huom. Burken aikana kapitalismi rynnisti Englannissa jo valtoimenaan ja kapitalismia puolustava poliittinen talousoppi sai ilmauksensa Burken lausumassa.

T.J.Dunning kirjoittaa 1860 "Qurterly Rewiewerissä" : "Pääoma pakenee melua ja taistelua ja on luonnostaan pelokas. Tämä on totta mutta ei vielä sisällä totuutta. Pääoma pelkää liikevoiton puuttumista tai pientä voittoa niin kuin luonto pelkää tyhjyyttä. Tuottaessaan tyydyttävän voiton pääoma tulee rohkeaksi. Varmat 10 % ja pääomaa voi käyttää kaikkialla; 20 % ja se tulee vilkkaaksi; 50 %, suorastaan uhkarohkeaksi; 100% ja se tallaa kaikki inhimilliset lait jalkoihinsa; 300 % ja ei löydy mitään rikosta, jota se ei uskaltaisi tehdä vaikkapa hirsipuun uhalla. Jos melu ja taistelu tuottaa voittoa, se edistää kumpaakin. Todistuksina ovat salakuljetus ja orjakauppa."

Otteet ovat Marxin siteeraamia porvarillisia talousoppineita. Sisältö kuvannee hyvinkin tämänpäiväistä. Orjuus on edelleen kapitalismin suosiossa. Muun muassa Afrikassa kaakaoviljelmillä käytetään orja- sekä lapsityötä. Lännen lasten ja aikuistenkin halpa herkku raa'an riiston tuloksena.
Lisäksi sota kehittymättömämpien maiden pitäminen niinä tai sopivien vasallinukkehallitusten aseistaminen ja seurauksena luonnonrikkauksien valuminen lännen kapitalismille.

Kasautumisen historiallisesta tendenssistä.

"Syntymisprosessi suuntautuu...Mikäli se ei ole orjien ja maaorjien välitöntä muuttumista palkkatyöläisiksi, siis pelkkää muodonvaihdosta, on se välittömän tuottajan pakkoluovutusta ts. omaan työhön perustuvan yksityisomistuksen lakkauttamista." Marx, Pääoma 1. s. 680.

Työläisten yksityinen omistusoikeus tuotantovälineisiin on pienliikkeen perusta (omistaja työläinen samassa muodossa/s.p). Se estää pääomien keskittymisen ja laajan yhteistoiminnan ja tuottaja jää talonpojaksi, käsityöläiseksi ts. itsenäisiksi tuottajiksi.
Täten kapitalismin syntymisen ja pääomien kasautumisen edellytyksenä on erottaa todellinen tuottaja tuotantovälineidensä omistamisesta ja jäämisestä työvoimansa haltijana ja sen myyjänä markkinoille. Omalla työllä hankittu yksityisomaisuus pakkoluovutetaan ja tilalle tulee kapitalistinen yksityisomaisuus.
Huom. työläiselle luonnollisesti jää henkilökohtainen omaisuus minkä hän työpalkallaan hankkii.

Samalla kun taloudellisesti tapahtuu pääomien kasaantumista ja teollisuuspääoman siirtyminen tuotantoa johtavaksi voimaksi, samalla vanhaa feodaalista yhteiskuntajärjestystä lyödään säpäleiksi. Väkivalloin kautta linjan ja väkivaltaisten kumousten kautta, Suomessakin. Feodaaliaateli ja papisto eivät noin vain luopuneet perinnöllisistä etuoikeuksista.
Pääoma tarvitsi uuden päällysrakenteen, kapitalistisen valtion, joka turvasi uuden luokan johtoaseman, laillisti uudet suhteet tuotannossa, muutti valtiollisia organisaatioita turvaamaan pääoman mahdin ja estämään feodalismin takaisinpaluun.

Miksi en mainitse nykyaikaista työväenluokkaa poliittisine ja teloudellisine oikeuksineen? Siksi että Englannissa vasta 1800 luvun lopulla työväenluokka alkoi vaatia oikeuksiaan ja laajemmassa mitassa kapitalistisessa maailmassa vasta toisen maailmansodan jälkeen niitä toteutui.
Se tarina on toisen aloituksen aihe. Nyt oli käsillä kapitalismin synnytystuskista pieni häivähdys.

"Nyt oli käsillä kapitalismin synnytystuskista pieni häivähdys. "
Miksi et pysy viestiketjun aiheessa, joka on "teollisuuskapitalistin synty"?"

Ap ei tainnut ymmärtää, että kapitalisti ei synny ilman sille soveltuvaa valtiota, joka pakottaa kaikki muut luokat tottelemaan pääoman herruutta.
Kun puhutaan teollisuuspääoman (teollisuuskapitalistin) synnystä, se on samalla kapitalistisen valtion synnyn historiaa. Käsittelinkin sitä edellä.

Tie kohti koneellista suurtuotantoa ja kapitalismin syntyä on samalla feodaalisen valtion perusteellista kumoamista. Osin se tapahtui askel askeleelta pieninä muutoksina ja viime kädessä väkivaltaisena muutoksena. Nouseva porvaristo lakkautti aateliston ja papiston etuoikeudet ja nosti tilalle pääomien haalimisen "ainoana hyveenä". Ainoa perinnöllinen oikeus, yksilön omaisuuden periminen jäi voimaan. Olipa se hankittu millä konstilla tahansa.
Englannissa murroskohta oli 1600 luvun jälkipuoliskolla Cromwellin kapinan yhteydessä, Ranskassa 1789-1795 vallankumouksessa, USA:ssa 1861-1865.

Suomessa kapitalismin esiintuominen tapahtui suht. rauhanomaisesti (muualla esimerkit sen elinvoimaisuudesta feodalismin nähden) 1800 luvun jälkipuoliskolla. J.V. Snellman oli keskeinen henkilö, jonka ansiosta syntyi lait vapaasta kaupasta ja ammattien harjoittamisesta ym. 1905 syntyi tasavaltainen eduskuntalaitos yleisine äänioikeuksineen ilman omaisuusvelvoitetta ja oli edellä aikaansa.
1918 jälkeen feodaalinen torpparilaitos lakkautettiin ja kunnallinen äänioikeus saatettiin yleiseksi ilman omaisuuspakkoa. Mutta kuten tiedämme, "valkoinen tasavalta" 1918 - 1944 oli avointa porvariston diktatuuria ts väkivaltaa.

"Marxin opeista huolimatta vielä tänäkin päivänä syntyy uusia kapitalisteja, jotka ilman suuria perintöjä saavat koottua jopa miljardiomaisuuksia."

Taas meni metsään.
Marxin opeilla ei synny yhtään kapitalistia. Ne syntyvät kapitalistisessa tavaratuotannossa. Aloituksen aihe oli pääomien alkuperäinen kasaantuminen. Kapitalisteja syntyy lakkaamatta kapitalismissa. Samoin heitä tuhoutuu keskinäisessä kilpataistelussa eikä solidaarisuutta tunneta.

Kapitalismin historiallisesta tendenssistä vielä.
Ensin omalla työllä hankittu yksityisomaisuus (talonpojan ja käsityöläisen) pakkoluovutetaan ja tilalle tulee kapitalistinen tuotantovälineiden yksityisomaisuus.
Se tapahtuu kapitalistisen tuotantotavan sisäisten lakien vaikutuksesta pääomien yhteenkokoutumisen kautta. Kasautuminen jatkuu. Yksi kapitalisti lyö "kuoliaaksi" monta muuta.
Samalla työprosessin yhteiskunnallinen muoto kehittyy yhä laaja-alaisemmaksi.
Se kietoo sisäänsä tieteen, tekniikan, maan suunnitelmallisen käytön, maailmanlaajuiset markkinat ja viimeksimainittu heijastaa kapitalismin kansainvälistä luonnetta.
Samalla rikkauksien keskittyminen kasvaa ja vastaavasti kurjuuden määrä toisaalla, mikäli kapitalismi saa toimia ilman työväenluokan järjestäytymistä.
Kapitalistinen omistus kasvaa suhteellisesti joutuisammin työvoiman omaisuus.

Pääomamonopoli tulee kapitalistisen tuotantotavan kahleeksi, joka on sen kanssa ja suojassa kehittynyt. Tuotantovälineiden yhteenkokoutuminen ja työn yhteiskunnallistuminen pääsevät kohtaan, missä ne käyvät kapitalistisen vaippansa kanssa yhteensopimattomiksi.

Marx: "Kapitalistisen yksityisomaisuuden kuolinhetki lyö. Pakkoluovuttajat pakoluovutetaan."
Muutamat pakkoluovuttavat ensin monia. Sitten monet pakkoluovuttavat muutamia.