Kiltit miehet

Ja kiltteyskö sitten automaattisesti sulkee sen särmän sitten pois..?! XD

Kiltti ei ole sama kuin tahdoton.

Muunlaista miestä huolisikaan kuin kilttiä...

Ei sellainen mies ole mistään kotoisin joka aina vaan antaa tassua ja sanoo kyllä rakas.

- Onhan se mistään kotoisin, muttei välttämättä pidemmän päälle voi itsekään enää kovin hyvin, kun ei saa omaa mielipidettään ja haluaan toteuttaa noudattaessa toisen päätöksiä. Tai ei saa tai ei uskalla. Usein kai tietynlainen "luonteen puute" rohkeus pitää puoliaan puuttuu näiltä, jotka aina ojentaa muiden mielen mukaan "tassuaan".

Mun luonteella en kyllä semmosta jaksaisi vuodesta toiseen, ettei miehellä ole kanttia sanoa omia ajatuksiaan ja toteuttaa myös niitä, vaan aina marssisi mun mielen mukaan. Ei kiitos ei. Rasittuisin.

Oma tahto pitää olla ja sitä pitää uskaltaa myös ilmaista. Vaikka se olisi minun tahtoa vastaankin, sitten otetaan se keskustelun taito käyttöön ja neuvottelutaidot. Mitenkä me nyt sitten teemme, jos olemme ihan eri mieltä jostain yhteisestä asiasta.

Niiin, tämä on taas vähän sellainen juttu mitenkä sen ottaa...siis lähdetään siitä että itse olen huomannut viimeisen vuoden aikana,mitenkä monet naiset ilmoittavat olevansa tulisia,säpäköitä,jääräpäisiä yms. pippurisekoituksia.Ja tämä ihan oikeasti ärsyttää itseäni, koska tästä on tehty nykynaisen sttandardi että kyseinen asia ilmoitetaan.Enään ei siis tiedä,onko nainen oikeasti sellainen että tarvitaan samanlainen jäärpäinen riiitelijä/kiistelijä vastapuolelle,vai onko kyse ihan normaalista itsetunnosta, jossa pidetään tietyt rajat mutta, ymmäretään myös toista.

Sitten tullaan siihen että itse olen kilttimies,mutta en tyhmä.Elämässä kun on koitettu taloa ja potkia maahan tarpeeksi niin kyllä sieltä on lopulta vitutuksen voimalla kasvanut pitämään puoleni.Miinusmerkkinä itselleni voin laskea kovan vastuuntunnon läheisten ihmissuhteiden kohdalla.

Ja sitten tullaan tuohon sanomaasi;
"Ei sellainen mies ole mistään kotoisin joka aina vaan antaa tassua ja sanoo kyllä rakas. "

Okeii,ehkä kumpikaan osapuoli ei saa mielellään olla tuollainen,jos halutaan elää tasa-arvoisessa parisuhteessa.Eli toisenkin on hyvä sanoa jotain,oma mielipiteensä.Mutta,sitten tullaan siihen mitenkä toinen kuulee toista.Jos tietää että toinen ei ole kova riitelijä ja antaa helposti periksi,eikö silloin sinun pitäisi miettiä mitenkä ilmaiset asiasi.Ei sillä ettetkö saisi sanoa vastustavaa mielipidettäsi,vaan että asiasta oikeasti lähdettäisiin keskustelemaan.Se että sinä ilmoittaist vain jyräkästi ja päättävästi mielipiteesi kyseisenlaiselle ihmiselle on vain väärin sitä kohtaan.
Ja pakko sanoa,että itse en ymmärrä ihmisiä enkä parisuhteita jotka jaksavat riidellä joka pikku asiasta,katsoen kumman sana painaa enemmän.Itse,en siis jaksa myöskään riidellä loputtoman pitkään enkä loputtomasti,joten annan kyllä periksi melko helposti verrattuna tuollaiseen.
Tätä varten,olenkin koittanut etsiä kilttiä,sopuisaa neitiä,joka arvostaa toista ihmisenä,kuulee sen mielipiteitä,unohtamatta itseään.Itse en siis edes lähde kyseiseenlaiseen "taistelujen areenaan" mukaan,vaan jätän naisen riitelemään yksinään.

Minä nimenomaan pidän kilteistä miehistä, ja onnekseni sellaisen puolisokseni sain. Minusta jos mies on kiltti, hän on: kohtelias, kuuntelee toista, hyväkäytöksinen, ajattelevainen, auttavainen ja puhuu mukavasti muista ihmisistä.

Kiltin vastakohta: röyhkeä, ei kuuntele, käyttäytyy törkeästi, itsekäs, laiska ja paskanpuhuja. En minä sellaista halua.

Kiltti ei ole sama kuin nyhverä.

Onks noin rumalla muka puoliso?

Kiltti ihminen käsitetään niin eri tavalla, ja täällä varsinkin ollaan yleensä hyvin yksisilmäisiä ts. musta-valkoisia näkemyksiä, mitä kiltteys todella tarkoittaa. Miehinen kiltteys on empatian ja oikeudenmukaisuuden yhdistelmä, kiltti ihminen on tilanteiden mukaan luja mutta lempeä, koska pitää kaikkia ihmisiä tasavertaisenaan.

Kilttien miesten kysyntä kasvaa sitä mukaa kun naiselle tulee lisää ikää.

Tai jos biologinen kello alkaa tikittää.

Eihän kiltteys tarkoita,että mies olisi jotenkin nysverö. Itse pidän nuorena naisena kiltteyttä miehessä juurikin yhtenä suurimmista hyvistä kriteereistä. Oma mieheni on hyvin kiltti, huomioonottava, välittävä ja vastuuntuntoinen.
Siltikin hän osaa sanoa oman mielipiteensä, eikä minun sanani ole suhteessamme laki. En saa tallottua häntä, eikä hän minua.
Olen itsekin luonteeltani kiltti ja rauhallinen, pääasiassa. Mutta kyllä minustakin löytyy sitä kuuluisaa "pippurisuutta", kun tarve vaatii. Samanlainen on miehenikin.
En ikinä (enää) halua vierelleni miestä, joka kukkoilee ja on olevinaan niin jotain. Ei kuuntele, kohtelee muutenkin huonosti, lyttää toisen unelmat ja toiveet. On itsekäs ja omistava. Ei kiitos. Jos sellainen on jollekin miehen mitta, niin kyllä on ajatusmaailma sekaisin! :/

Tarkoittipa kiltteys mitä tahansa niin kyllä niitä nössöjä miehiä silti useimmiten juuri tuo kiltteys vaivaa. Pohditaan kuukausitolkulla mitä joku katse tai ele tarkoitti ja roikutaan sen hottiksen kaverina niin kauan että se löytää itselleen miehen.
Sitten parutaan netissä kuinka kaikki naiset on renttujen perään ja he itse ovat niin kilttejä ja kunnollisia.

Ihan sama juttu se on toisinpäin, nainenkaan ei saa olla liian kiltti vaan täytyy löytyä vähän maustetta.

Eikö ihmisillä oikein ole mielikuvitusta ollenkaan kuten aloittaja marenki meijulla, kun ei keksi mitään omaperäistä nimimerkkiä?
Terveisin alkuperäinen Marenkimaija