Säästöt kokonaan muualta.
Tämä hallitus leikkaa terveyspalveluista ja kuntien palveluista ennemminkuin paljon järkevämmistä kohteista.
Esimerkiksi Suomi on puhtaasti ideologisista syistä tehnyt sopimuksen maamiinojen poistamista. Tästä on luovuttava. Kertasäästö 323 miljoonaa euroa. Säästö syntyy siitä, ettei uusia korvaavia aseita tarvitse ostaa.
Ihan järjetön menoerä sekin. Samoin on ilmastosopimukset. Kiina (1.2 miljardia asukasta, valtava teollisuus ja Intia 1.2 miljardia asukasta) ei ole tehnyt samaa sopimusta.
Suomen on kuin jääkiekko joukkue, joka on tehnyt itselleen kalliin sopimukset mitä muut joukkueet ei noudata. Seurauksena on, että Suomi murskataan joka ottelussa nollille.
Suomen tekemät "vihreät" sopimukset ovat yhtä tyhjän kanssa tavaoitteiden osalta, mutta erittäin vahingollisia Suomen taloudelle.
Tämä hallitus leikkaa terveyspalveluista ja kuntien palveluista ennemminkuin paljon järkevämmistä kohteista.
Esimerkiksi Suomi on puhtaasti ideologisista syistä tehnyt sopimuksen maamiinojen poistamista. Tästä on luovuttava. Kertasäästö 323 miljoonaa euroa. Säästö syntyy siitä, ettei uusia korvaavia aseita tarvitse ostaa.
Ihan järjetön menoerä sekin. Samoin on ilmastosopimukset. Kiina (1.2 miljardia asukasta, valtava teollisuus ja Intia 1.2 miljardia asukasta) ei ole tehnyt samaa sopimusta.
Suomen on kuin jääkiekko joukkue, joka on tehnyt itselleen kalliin sopimukset mitä muut joukkueet ei noudata. Seurauksena on, että Suomi murskataan joka ottelussa nollille.
Suomen tekemät "vihreät" sopimukset ovat yhtä tyhjän kanssa tavaoitteiden osalta, mutta erittäin vahingollisia Suomen taloudelle.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ei keskusta ota sote- ja kuntauudistuksen romuttamista vaaliteemakseen, vaan (toivon mukaan) uudistuksen muokkaamisen järkevämmälle pohjalle.
Järkevää on, jos yhteistoimintaa ja sitä myötä säästöjä etsitään tietyistä rutiineista, joilla hommaa vain hallinnollisesti pyöritetään. Ei kuitenkaan jakamalla kuntia sosiaali- ja terveysasioissa isäntiin ja renkeihin, eikä kunnallishallinnossa vain keksimällä entisille virkamiehille uusia titteleitä. Maakunta on monille hallintotehtäville sopivan kokoinen hallintoyksikkö.
Suorittavassa portaassa ei karsimisen ja yhdistämisen varaa ole lainkaan. Onneksi sentään tälläkin hetkellä tämä oikea työnteko nielee valtaosan sotealan ja kuntien budjeteista, joten hallinnon yhdistämisestä saatavat taloudelliset säästöt jäävät suhteellisen pieniksi.
Valtio ei leikkaa terveyspalveluista eikä kuntien palveluista yhtään mitään. Suomessa on kunnallinen itsehallinto eli kuntien pitäisi itse kustantaa antamansa palvelut kuntaverolla ja maksutuloillaan. Valtio maksaa kunnille valtionavustuksia. Osa kunnistamme selviää hommasta melkein täysin omilla verovaroillaan. Näin tekevät esim. Espoo ja Helsinki, kun otetaan huomioon, että nämä joutuvat maksamaan rosvorahaa muille kunnille. Elättikunnat eivät puolestaan tule lainkaan toimeen omilla tuloillaan, vaan niiden päärahoitus tulee valtionosuuden perusrahasta ja rosvorahasta. Ne eivät siis ole kovin itsellisiä kuten perustuslaki edellyttää.
Suomessa on pieni joukko omillaan toimeentulevia kuntia ja määrällisesti suuri joukko muiden rahoilla eläviä kuntia. Mihin ihmeeseen perustuu ajatus siitä, että kunnan pitää säilyttää itsenäisyytensä ja muiden pitää huolehtia sen taloudellisesta kantokyvystä. Suomen kaikki kunnat voitaisiin aivan hyvin säilyttää, jos ne hoitaisit itse omat velvoitteensa, mutta kun näin ei ole, on epäreilua muita kohtaan maksattaa viulut muilla.
Kunrakanneuudistusta tarvitaan sen vuoksi, että päästäisiin sellaisiin kuntakokonaisuuksiin, missä jokainen kunta kustantaisi itse antamansa palvelut. Tällä tavoin pääkaupunkiseudun veronmaksajatkin voisivat säästää 2-3 %-yksikköä kuntaverostaan ja käyttää veronsa omiin tarpeisiinsa.
Puhut asiaa. Kyllä kunnallishallinnon lähtökohtana pitäisi olla nimenomaan ITSE ANNETUT palvelut. Toisin sanoen valtio ei määrää, mitä palveluja kuntien on annettava. Palvelut joiden järjestämistä valtio pitää välttämättömänä, se järjestää joko itse tai ostaa ne yksityisiltä tai kuntayhtymiltä varoilla, jotka on kerätty kansalaisilta progressiivisella verotuksella.
Voisitko täsmentää, mitkä palvelut ovat keskustalaisille tärkeitä? Mitkä palvelut keskustalainen järjestäisi oman kunnan verotuloilla?
Ettei käy niin, että siltikin kunta haluaa enemmän kuin haluaa järjestää.
En ymmärrä, mitä keskustalaisten mielipiteet kommenttiini kuuluvat. En lähde niitä edes arvailemaan, sillä ehdotukseni oli valtakunnallinen. Jokaisen puolueen kannattaja joutuu ottamaan kantaa, mitä palveluita haluaa järjestää oman kuntansa verotuloilla.
Tuollaisia luonnollisia kuntien itsensä omalla kustannuksellaan tarjoamia palveluita ovat kaikki sellaiset palvelualueet, joiden tasosta tai muodosta ei ole valtakunnallisia standardeja eli joiden määrällä ja laadulla kunnat voivat kilpailla keskenään asukkaista.
Tärkeimpinä tulevat mieleen kaavoitus sekä vuokra-asuntotarjonta, katujen hoito, kirjasto- ja kulttuuripalvelut, liikunta-, nuoriso- ja muut vapaa-ajan palvelut, ympäristönhoito, matkailu ja muu elinkeinotoiminta.
Nuo palvelualueet painottuvat kuntien budjeteissa niiden koosta huolimatta varsin eri tavoilla ja niin jatkuisi varmasti uudistuksen jälkeenkin. Ei voi sanoa, että edes kepukunnilla olisi niiden suhteen jokin tietty linja. Joillakin pienilläkin kunnilla voi olla jäähalli tai kulttuuripalatsi, toisilta se taas puuttuu. Joidenkin kannattaa panostaa matkailuun, toisten taas omakoti- tai teollisuustontteihin.
Toki kunnat voisivat edelleen hakea veikkausvoittovaroja tai jopa valtion budjettivaroja merkittävien liikunta- ja kulttuurirakennustensa rahoittamiseen, mutta ei missään tapauksessa itse varsinaisen toiminnan pyörittämiseen.
Taloudellisesti valtion ja käytännössä maakunnan kontolle jäisivät vahvasti normitetut sosiaali- ja terveyssektori sekä koulutus ja päivähoito. Kaksi jälkimmäistä on jonkinlaisia rajatapauksia eli jos kunta ei ole tyytyväinen saamiinsa palveluihin, se voi ostaa verorahoillaan parannusta tilanteeseensa.
Kyse on siitä MITÄ velvoitteita?
Ongelman ydin on se että Kunnille on siirretty Valtion ennen hoitamia palveluita koko ajan lisää. Kaikki kunnat pystyisivät hoitamaan perustehtävänsä. Mutta ylimääräisiä kunnille sälytettyjä palveluita kunnat ei pysyty rahoittamaan.
Valtio on ihan omien säästötavoitteittensa (Rahapulansa) vuoksi siirtänyt omia tehtäviään kunnille Luvaten maksaa niiden kulut. Nyt Vasltio on Kataisen hallituksen aikana livennyt tuosta kuntien ja valtion tekemästä sopimuksesta.
Kunnat ei siis ole vaikeruksissa vaan valtio,. Näin se todellisuudessa on!!!
valtio vain siirtää vaikeutensa kuntien kannettavaksai.
Tuo on kieroa peliä. Kieroilun ainoa tarkoituksena on nimenomaan saada kuntatalous kurjuuteen jotta saadaan peruste sille Ideologiselle keskitt'ämisvimmalle.
Kataisen Hallitus ajaa TAHallaan idologisista syistä kuntien talouden kriisiin!!!
Jaa-a, mitenkähän tuo mallin kanssa olisi. Kunta kilpailee yrityksistä, työntekijöistä ja ihmisistä kaikella kermalla ja kaakulla mihin verotusoikeudella vain on varaa.
Valtio maksaisi synnytykset, neuvolat, päivähoidon, peruskoulun, ammatiliset ja korkeakoulut, etuudet, vanhustenhoidon........
Jos tähän mennään valtio joutuu keskittämään palvelutuotantoaan, jolloin väestön on sitten kanssa muutettava tiiviiksi yhdyskuntarakenteeksi. Minusta sellaiset asiat kuin lähipalvelu saadaan unohtaa, ei valtiolla ole varaa maksaa jonkin perähikiän lentomäen kylkeen väsättyä modernia kommuunia.
Vapaasti saa asua vaikka hornatuutissa, jos yksilöllä riittää värkeissä vara.
Olennaista tässä mallissani on, mistä pussista rahoitus hoidetaan. Toisin sanoen ehdotan, että tärkeimmät palvelualueet eli sosiaali- ja terveyssektori sekä koulutus kustannetaan kokonaan valtion toimesta progressiivisella verotuksella. Se takaa, että myös pienituloisten asuttama kunta, jossa ehkä samaan aikaan asuu keskimääräistä huomattavasti enemmän vanhuksia tai lapsia, selviää valtion asettamista velvoitteista.
Näinhän homma menee periaatteessa nykyisessäkin järjestelmässä, mutta monimutkaisesti niin, että valtio maksaa kunnille katkeruutta herättäviä valtionosuuksia ja sairaanhoidon osalta kunnat tilittävät valtionosuutensa edelleen kuntayhtymien ylläpitämille sairaaloille. Miksi valtio ei voisi maksaa osuuttaan suoraan sairaalaan?
Mielipidepankin kaltaiset suuripalkkaiset pyrkivät siihen, että kunnat rahoittaisivat kaikki valtion säätämät velvoitteet kunnallisverolla. Näin valtio voisi luopua progressiivisesta verotuksesta, mikä tietysti lihoittaisi suuripalkkaisten lompakkoa.
Vaikka noiden lakisääteisten tehtävien järjestäminen siirtyisi pois kunnilta, valtion ei kuitenkaan tarvitse ottaa käytännön vastuuta itselleen. Sosiaali- ja terveyshallitukselle olisikin liian vaativa tehtävä suunnitella maan jokaisen terveysaseman palvelut ja opetushallitukselle järjestää jokaisen koulun opettajasijaisuudet. Parhaimpana vaihtoehtona pitäisin lähes kaikissa muissa länsimaissa vallalla olevaa maakuntahallintoa.
Maakunta tuskin lakkauttaisi lähipalveluja herkemmin kuin köyhä kuntakaan. Päinvastoin se jopa turvaisi niitä esimerkiksi yhdistämällä kahden eri kunnan rajalla sijaitsevat, oppilaspulassa kituvat kyläkoulut, kun nykyään kumpikin kunta saattaa lopettaa omansa.
Tämä systeemi tulisi halvemmaksi kuin nykyinen, jossa jokainen kunta tekee suurella yhteenlasketulla miehityksellä hallintotehtävät, jotka jatkossa voisi hoitaa maakunnallinen virasto. Kyllä sellaisen "synergiaedut" ovat vielä suuremmat kuin yhteen liitettyjen pikkukuntien.
Ei pysy kontrolli maakuntahallinnon palvelurahan käytössä. Valtio kustantaa ja toimii kumileimaisimena, ei hyvä. Mitä siellä talouskylien kyläkoulujen läheisyydessä väki tekee työkseen? Eihän siellä ole mitään muuta järkevää elinkeinoa kuin maataloustuotanto, koko maakuntaa ajatellen ja Suomea. Kyllä muu väki joutaa muuttaa taajamien kaava-alueelle ja kuntakeskuksiin. Pitää olla muutakin elinkeinoja kuin sisäisiä palveluita ja kauppaa.
Valtio voi maksaa suoraan keskussairaalan menot. Tämä on kyllä kuitenkin itsensä pettämistä. Valtion subventio kunnille tapahtuu merkittävästi mm. sairastavuuteen perustuen. Mikäli tietyt kansansairaudet jyllää kunnissa valtionavut pienenee merkittävästi, ja tämä on yksi kuntien katkeruuden syy. Ei kai valtio voi lähteä keskussairaaloiden laskunmaksajaksi, tällä tavoin heitetään rätillä päin naamaa niitä kuntia joissa terveysmenot säilyvät kohtuullisena. Eli hyvinvointivaltio lähtee tukemaan sairastamista, ihmisten kuljetuksia vaativampaan hoitoon. Kyllä kai lähtökohta pitää olla jokin toinen. Ensin pitää saada kansa terveemmäksi elämäntavoiltaan maaseudulla, niin kuin ennen olikin.
Koulutuksen ja terveydenhoidon voisi siirtääkin valtion kustannettavaksi ja siten myös palvelujen täysi normitusoikeus ja järjestely siirtyisivät valtion päätettäviksi. Valtion budjetissa jaettaisiin kunnille asukasluvun mukaan rahaa palveluja varten. Jos jollakin kunnalla on esim. kolme peruskoulua, mutta valtion normittama raha riittää vain yhteen, niin kaksi koulua lopetetaan ja oppilaat siirretään siihen yhteen jäljelle jäävään. Kunta voi sitten huolehtia koulukuljetuksista mielensä mukaan tai suosittaa oppilaita esim. kävelemään, juoksemaan, hiihtämään tai pyöräilemään pidentyneet koulumatkat.
Kustannus- ja järjestelyvastuun siirtäminen valtiolle voisi olla aivan erinomainen idea. Se olisi keskittämistä parhaimmillaan, kun virkamies Helsingin keskustassa miettisi, mihin Inarin koulu ja terveyskeskus sijoitetaan. Mitään paikallisia poliittisia kärhämöintejä ei tarvittaisi, kun päätäntävastuu olisi näin virkamiestasolla ja kaukana kohteesta.
Ei laisinkaan huono tämä ideasi. Puolueistamme ainakin Kepu on aina vastustanut näiden palvelujen päätäntävallan siirtämistä pois kunnista.
Nimenomaan kokoomus ja demarit ovat vastustaneet päätäntävallan siirtämistä pois kunnista. Tai sote-valmisteluun liittyen tarkemmin ottaen kunnASTA, sillä siinä Suomen kunnat jaettaisiin isäntä- ja renkikuntiin, jossa jälkimmäisillä ei olisi lainkaan päätäntävaltaa, mutta kylläkin saapuneiden laskujen maksajan rooli.
Esittämässänin mallissa valtiokaan ei ryhtyisi organisoimaan koulujen ja terveyskeskusten käytännön järjestelyjä Helsingistä käsin, vaan loisi niitä varten alueellisen järjestelmän. Se siis tavallaan palauttaisi lääninhallinnon takaisin, ellei hyväksyisi maakuntahallintoa, jolta vaihtoehtona yksityistämiselle ostaisi peruspalvelut.
Maakunnat ovat saman "heimoisten" ihmisten luonnollisia toiminta-alueita, joten niiden sisällä tuskin syntyy sen suurempia kärhämiä päätöksistä kuin karttaan piirrettyjen suurkuntienkaan sisällä.
Mitä koulukuljetuksiin tulee, nekin maksaisi valtio osana koulujärjestelmää, kuten maksanee osittain tälläkin hetkellä.
Varmasti joidenkin maakuntien terveys- ja koulutusmenojen muista korkeammista kustannuksista syntyisi keskustelua ja silloin pitää tietysti katsoa, mistä erot johtuvat ja jos jostain löytyy löysiä, pitää tehdä korjauksia. Kustannuksia kontrolloidaan ja niistä huomautetaan nykyäänkin, vaikka valtionavut kierrätetään kuntien kautta.
Ne joita kotikylä ei ole työllistänyt, ovat käyneet ja käyvät jatkossakin töissä kauempana. Töissä kuljetaan autoilla. Ei tarvitse muuttaa mihinkään. Miksi töissä pitäisi muka käydä kävellen tai polkupyörällä?
En oikein ymmärtänyt, miten sairastavuuserot eri puolilla maata liittyvät maksajan rooliin. Ei niitä eroja saa muutettua silläkään mallilla, että ennalta ehkäisevä terveysvalistus ja terveydenhoito siirretään kuntien kustannettavaksi. Kalliimmaksi vain tulisi, kun terveysvalistus pitäisi suunnitella ja toteuttaa jokaisessa kunnassa erikseen, olkoon vaikka suurkuntiakin. Kysymyksessä on yhteinen huoli ja jokainen itseään kehittyneenä pitävä valtio huolehtii niin kaupunkilaisten kuin maalaistenkin ennalta ehkäisevästä terveysvalistuksesta ja sairaanhoidosta.
Valtio-osuuksien merkittävin maksuperuste on terveys. Valtio-osuuksia napsahtaa aivan eri lailla sosiaahuollon taksojen mukaan 0-6v ja yli 74v, mikäli muistan oikein. Näistä valtion kompensaatio on luokkaa 5 000 euroa. Työikäisistä ja nuoremman ikäluokan eläkeläisistä sosiaalihuoltoon perustuvaa apua ei juurikaan tule. On ratkaisevan tärkeää 7-74 vuotiaiden terveystilanne, se menee kunnan piikkiin. Kun työpaikkaomavaraisuus on heikko, veropohja suppea, niin seurauksen tietää. Maaseutukunta velkaantui. Maakunta-kotikunta mallilla lypsetään vain rahaa valtiolta, jolla paikataan 7-74vuotiaiden sairastavuutta, kun ei ole veropohjaa.
Perimmäinen kysymys on siitä, että jos maaseudulla asuu 7-74vuotias ihminen, niin näissä suppean verokertymän kunnissa ei ole varaa sairastaa, mikäli työpaikkoja, teollisuutta, vientiä, ulkopuolelta tulevaa ostovoimaa ei ole. Se on karu toimintaympäristö, raaka mutta rehellinen. Ei pohjoisen pallonpuoliskon valloitukseenkaan voi lähteä huonokuntoisena keski-ikäisenä, vaikka odotusarvona on että olet vahvempi kuin pikkulapset tai yli 74vuotiaat. Jos lähtee on hyvä mennä lentokoneella tai kopterilla, joka edustaa havainnollisesti laajaa veropohjaa ja työpaikkaomavaraisuutta.
Toistan, että terveysvalistus ja sairaanhoito kuuluvat jokaisessa itseään kehittyneenä pitävässä valtiossa valtion budjettivastuulle, olkoon palvelujen järjestämistapa käytännössä mikä tahansa. Missään Länsi-Euroopan maassa se ei ole kuntien vastuulla. Ei edes Virossa, vaikka siellä taitaa valtionverokin olla tasavero. Meillä tuollaisia perusasioita voida edes ajatella jätettäväksi progressiivisen verotuksen ulkopuolelle, vaikka kokoomusta ja ehkä muitakin suurituloisten edunajajia sellainen ajatus kiehtoisikin.
Kannattaa muistaa mm. Helsingin elävän täysin muualla tehdyllä työllä. Julkishallinto ja firmojen päätkonttorit ovat muualla tehdyn työn syöpäläisiä. Nämä toiminnat voidaan toteuttaa missä tahansa, mutta tuottavaa työtä ei voida tehdä Helsingin niemellä.
Asumistuki pois niin asiat järjestyvät.
Tuo on hyvä ajatus.
Jos Helsingin 1000-2000 euron asumistuki poistettaisi alkaisi maakunnat täyttyä ihmisistä.
Kellään normaaliduunarilla ei olisi varaa asua helsingissä.
Muualla massa asumistuki on 100-700 euroon kuukauidessa.
Oikeastaan kuntatalouden ongelmat poistuisivat jo tuolla.