Katainen on vain pelkkä FEIKKI !

29.6.2012 09:52
2

Lisätty viimeksi eli 28.6.2012

1. Ajankohtaista 4 -osioon Jali Raidan kirjoitus "Epärehellisen Kataisen tulisi erota pääministerin toimestaan"

Alkuperäinen lähde: http://jaliraita.puheenvuoro.uusisuomi.fi/110047-epärehellisen-kataisen-tulisi-erota-pääminiterin-toimestaan

Epärehellisen Kataisen tulisi erota pääministerin toimestaan

Jyrki Katainen on epärehellinen, hänellä on rikollinen mieli, criminal mind. Häntä ei olisi koskaan pitänyt valita ensiksi valtiovarainministeriksi ja myöhemmin pääministeriksi.

Kenraali Ehrnrooth on kertonut, että suomalaisia tulee johtaa edestä, eli oman esimerkin voimalla. Kataisen esimerkki on kelvoton. Hän on täysin epäsopiva suomalaisten johtajaksi, pääministeriksi. Hänen tulisi erota.

KRP:n esitutkinnassa 2400/R/705/00 Jyrki Kataista jne. vastaan oli kyse kolmen pöytäkirjan väärennyksestä
Pielaveden Kokoomuksen Nuoret ry:n kokous 30.10.1999

Siilinjärven Kokoomuksen Nuoret ry:n kokous

Kokoomus Nuoret r:n kokous 30.10.1999

Edellä mainitut väärennetyt pöytäkirjojen otteet esitettiin Pohjois-Savon Kokoomus ry:n syyskokouksessa 27.11.1999, jossa Jyrki Katainen valittiin Pohjois-Savon Kokoomus ry:n puheenjohtajaksi. Mitään edellä mainittujen yhdistysten kokouksia ei ole pidetty ja Pielaveden Kokoomuksen Nuoret ry ei edes ole yhdistysrekisterissä.

Tuskinpa Jyrki Kataista olisi valittu, jos kokouksessa olisi tiedetty, että esitetyt valtakirjat olivat väärennöksiä. Kansanedustaja Jyrki Kataisen kuningasura olisi päättynyt siihen paikkaan.

Valtionsyyttäjä Pekka Koponen ei lähtenyt syyttämään kansanedustaja Jyrki Kataista, koska rikoksesta, lievä väärennys, olisi tullut Koposen mukaan vain sakkoa. Itse asiassa käsillä on ollut törkeä väärennys, petos ja luottamusaseman väärinkäyttö. Lisäksi rikos on tehty erittäin suunnitelmallisesti suurta hyötyä tavoitellen, jossa siis yksi palkinto Kataiselle on pääministeriys. Juho Romakkaniemi on hyötynyt makoisista virkapaikoista valtion hallinnossa. Rikokset on tehnyt suuri joukko suunnitelmallisesti eli kyseessä on järjestäytynyttä rikollisuutta, jonka seuraamukset vaikuttavat edelleenkin.

Rikoksesta epäiltyinä on kuulusteltu seuraavia: myyntineuvottelija Wille Berlin, kansanedustaja Jyrki Katainen, opiskelija Markus Korhonen, tunti/vastuuopettaja Jukka Liukkonen, opiskelija Juha Rannanheimo, opiskelija Juho Romakkaniemi.

Ylioppilas Juho Romakkaniemi on toiminut aiemmin valtiovarainministeri Jyrki Kataisen erityisavustajana ja nyt EU-asioiden neuvonantajana, valtioneuvoston kansliassa.

Käsillä on ollut on ollut ilmiselvästi poliittinen vaan ei juridispohjainen päätös. Valtionsyyttäjä Pekka Koponen on myös mukavasti edennyt virkaurallaan ja on nyt korkeimman oikeuden tuomari.

nän oon kirjoitti:

29.6.2012 09:52
2

Lisätty viimeksi eli 28.6.2012

1. Ajankohtaista 4 -osioon Jali Raidan kirjoitus "Epärehellisen Kataisen tulisi erota pääministerin toimestaan"

Alkuperäinen lähde: http://jaliraita.puheenvuoro.uusisuomi.fi/110047-epärehellisen-kataisen-tulisi-erota-pääminiterin-toimestaan

Epärehellisen Kataisen tulisi erota pääministerin toimestaan

Jyrki Katainen on epärehellinen, hänellä on rikollinen mieli, criminal mind. Häntä ei olisi koskaan pitänyt valita ensiksi valtiovarainministeriksi ja myöhemmin pääministeriksi.

Kenraali Ehrnrooth on kertonut, että suomalaisia tulee johtaa edestä, eli oman esimerkin voimalla. Kataisen esimerkki on kelvoton. Hän on täysin epäsopiva suomalaisten johtajaksi, pääministeriksi. Hänen tulisi erota.

KRP:n esitutkinnassa 2400/R/705/00 Jyrki Kataista jne. vastaan oli kyse kolmen pöytäkirjan väärennyksestä
Pielaveden Kokoomuksen Nuoret ry:n kokous 30.10.1999

Siilinjärven Kokoomuksen Nuoret ry:n kokous

Kokoomus Nuoret r:n kokous 30.10.1999

Edellä mainitut väärennetyt pöytäkirjojen otteet esitettiin Pohjois-Savon Kokoomus ry:n syyskokouksessa 27.11.1999, jossa Jyrki Katainen valittiin Pohjois-Savon Kokoomus ry:n puheenjohtajaksi. Mitään edellä mainittujen yhdistysten kokouksia ei ole pidetty ja Pielaveden Kokoomuksen Nuoret ry ei edes ole yhdistysrekisterissä.

Tuskinpa Jyrki Kataista olisi valittu, jos kokouksessa olisi tiedetty, että esitetyt valtakirjat olivat väärennöksiä. Kansanedustaja Jyrki Kataisen kuningasura olisi päättynyt siihen paikkaan.

Valtionsyyttäjä Pekka Koponen ei lähtenyt syyttämään kansanedustaja Jyrki Kataista, koska rikoksesta, lievä väärennys, olisi tullut Koposen mukaan vain sakkoa. Itse asiassa käsillä on ollut törkeä väärennys, petos ja luottamusaseman väärinkäyttö. Lisäksi rikos on tehty erittäin suunnitelmallisesti suurta hyötyä tavoitellen, jossa siis yksi palkinto Kataiselle on pääministeriys. Juho Romakkaniemi on hyötynyt makoisista virkapaikoista valtion hallinnossa. Rikokset on tehnyt suuri joukko suunnitelmallisesti eli kyseessä on järjestäytynyttä rikollisuutta, jonka seuraamukset vaikuttavat edelleenkin.

Rikoksesta epäiltyinä on kuulusteltu seuraavia: myyntineuvottelija Wille Berlin, kansanedustaja Jyrki Katainen, opiskelija Markus Korhonen, tunti/vastuuopettaja Jukka Liukkonen, opiskelija Juha Rannanheimo, opiskelija Juho Romakkaniemi.

Ylioppilas Juho Romakkaniemi on toiminut aiemmin valtiovarainministeri Jyrki Kataisen erityisavustajana ja nyt EU-asioiden neuvonantajana, valtioneuvoston kansliassa.

Käsillä on ollut on ollut ilmiselvästi poliittinen vaan ei juridispohjainen päätös. Valtionsyyttäjä Pekka Koponen on myös mukavasti edennyt virkaurallaan ja on nyt korkeimman oikeuden tuomari.

Myötätuntoa “lamainvaliideja” kohtaan:

Kalevi Kannus
13.1.2014 11:07

Myötätuntoa “lamainvaliideja” kohtaan:

http://www.promerit.net/2013/09/22362/

Kalevi Kannus
15.9.2013 15:14

Prof. Jyrki Virolainen ottaa blogissaan vahvasti kantaa Linnassa 6.5.1992 pidettyyn seminaariin.


http://jyrkivirolainen.blogspot.fi/2013/09/770-koiviston-konklaavi-1992-irvokas.html


Hän sivuaa prof. Heikki Ylikankaan lausumaa; tässä Ylikankaan viesti kokonaisuudessaan.

Aihe: prof. Heikki Ylikankaan vastaus . seminaarikyselyyn

Päiväys: 10.06.2002

Hyvä Kalevi Kannus

Muistelen, että tilaisuuden tarkoitus oli tasavallan presidentin ja – mikäli mahdollista – mukaan kutsuttujen henkilöiden arvovallalla painostaa Korkein oikeus tekemään Koiviston mieleinen ratkaisu pankkeja koskevassa asiassa.

Koivisto puolsi kantaa, jonka mukaan pankeilla pitäisi olla oikeus yksipuolisesti nostaa lainakorkoa. Korkeimman oikeuden presidentti Olavi Heinonen oli kuitenkin teettänyt lainanottajan oikeuksia puoltavan päätöksen KKO:ssa ennen kokousta, mistä Koivisto oli selvästikin näreissään.

Minulta ei ollut pyydetty valmisteltua puheenvuoroa. Käytin kuitenkin keskustelussa puheenvuoron, jossa käsittelin tuomioistuinten merkitystä valtiota muodostavina instituutioina historiassa ja EU:n toiminnassa. Ennakkotapauksin ohjataan kehitystä haluttuun suuntaan ja luodaan oikeudellista massaa, josta kodifikaatioin tiivistetään yleiset ja perustuslait. Minä olin ymmärtääkseni tullut kutsutuksi merkittäviksi arvioitujen juristien mukana laskien minut kuuluvaksi samaan joukkoon, vaikka itse asiassa olen historioitsija. Silloin olin oikeushistorian professori oikeustieteellisessä tiedekunnassa.

Aika huomattava osa läsnäolleista myötäili Koivistoa. Näin tämä oli nähtävästi etukäteen olettanut ja oli siinä oikeassa. Itse tuin Heinosta. Tilaisuudessa ei päädytty mihinkään erityiseen tulokseen, koska päätös, johon haluttiin vaikuttaa, oli jo tehty.

Tilaisuus ymmärtääkseni vahvisti Koiviston asemaa suhteessa juristeihin. Hänen mahdollisia nuhteitaan pelättiin. Koivistoa siis myötäiltiin enemmänkin pelosta kuin uskosta tämän argumenttien oikeudelliseen pätevyyteen.

Olen ottanut vapauden lähettää tekstin Jukka Kekkoselle, joka oli alustaja ja nuorempana miehenä muistaa asiat paremmin.

Terveisin
Heikki Ylikangas

http://www.promerit.net/2013/09/22362/

Eräässä kirjassaan Ylikangas on osoittanut myötätuntoa “lamainvaliideja” kohtaan:

Mediassa on vapaamuurarien edustajia,ja media on vapaamuurarien tiukassa otteessa.

Markan toinen tuleminen - Osa 2

Aiempi kirjoitukseni ’Kaksipäisen kotkan varjosta” kuvasi markan käyttöönottoa 150 vuotta sitten. Minkälainen savotta markan toinen tuleminen olisi?

Yllättävää kyllä, markan paluu ei olisi erityisen monimutkainen tai kansantaloudellisesti vaativa operaatio. Ero tapahtuu viikonlopun yli Suomen Pankin ilmoituksella olla muuntamatta muualta euromääräisesti tulevia suorituksia suhteessa 1:1. Tämän jälkeen markkinat alkavat välittömästi hinnoitella markan suhdetta euroon ja muihin valuuttoihin, kuten tapahtui ruplaunionin ja Tsekkoslovakian rahaliittojen hajotessa vuonna 1993 (Pomfret 2002, Nordvig 2014). Myös markan kellutus vuosina 1993-1996 alkoi yhden päivän toteutuksella. Ruotsi toimi samoin, mutta on jatkanut kruununsa kelluttamista, hyötyen rahapoliittisesta joustosta toisin kuin Suomi.

Ongelmia syntyisi jos markka devalvoituisi voimakkaasti euron arvoon nähden. Silloin käteiseurot poistuisivat kierrosta, koska yritykset ja yksilöt eivät haluaisi vaihtaa rahojaan vähempiarvoiseen markkaan. Näin ei kuitenkaan ole. Jens Nordvig, Nomuran ekonomisti arvioikin että markka voisi olla vain 7% euroa heikompi koska ulkoinen rahoitusasemamme on hyvä ja vaihtotaseemme on vain hiukan negatiivinen. Lisäksi Suomessa huomattavan suuri osa kaupankäynnistä tapahtuu pankki- ja luottokorteilla tai sähköistä rahaa käyttäen (Leinonen 2007). Vaikka vaikutus ei ole suuri, olisi perusteltua jättää Suomessa kiertävä käteinen euroiksi eikä vaatia välitöntä markkoihin vaihtoa tai leimaamista.

Hieman pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna Suomen valuutan heikentymisen Yhdysvaltojen dollaria ja Saksan markkaa vastaan katkaistiin vahvan markan politiikalla 1990-luvun alussa, silloisten päättäjien uskoessa virheellisesti kiinteiden valuuttakurssien voimaan taloutemme vakauttajana. Euroon liittyminen vuonna 1999 aloitti toisen vahvistumisjakson. Nyt olemme suunnilleen vuoden 1991 tilanteessa, tällä kertaa ilman kelluvan markan rahapoliittisen kevennyksen mahdollisuutta. Vuodesta 1988 nykypäivään Ruotsin ja Suomen 10 vuoden korkotaso on ollut lähes identtinen sekä markka- että euroaikanamme. Kelluvaan markkaan siirtyminen ei siis oletettavasti suoraan vaikuttaisi korkotasoomme, mikäli saavuttaisimme Ruotsin kaltaisen pienen ja kehittyneen maan uskottavuuden markkinoilla.

Elektroninen raha, pankkitalletukset, ovat pankin velkaa kuluttajille ja yrityksille (M1 ja M2-raha), jonka pankit ovat velvollisia vaihtamaan keskuspankin setelistöksi pyydettäessä. Kaikkia pankkeja ja rahoituslaitoksia käskettäisiin vaihtaa tileillä olevat eurot markoiksi suhteella 1:1. Tämän vuoksi kaikki pankki- ja luottokorttiostokset muuttuisivat uuden valuutan mukaisiksi käytännössä yhdessä yössä ja kaikki pankeista nostettavat käteisvarat leimattaisiin uudeksi valuutaksi. Käytännössä saatettaisiin tarvita kahden-kolmen päivän pankkivapaa, jonka aikana talletukset vaihdettaisiin markoiksi ja pankit valmistautuisivat setelistön leimaamiseen. Toinen vaihtoehto on käyttää käteisen nostorajoituksia sen aikaa, kun rahat saadaan leimattua. Hätätilanteessa Suomen koko maksuliikenne voitaisiin todennäköisesti hetkellisesti hoitaa euroilla tai jopa ilman käteistä rahaa aiheuttamatta taloudelle sen suurempia vaurioita. Pankkiautomaateista vaihdon jälkeen nostettavat eurot veloitettaisiin tileiltä kelluvan markan vaihtokurssin perustuvalla hinnalla vaihtoviikonlopun jälkeen. Euro-markka-vaihdos voisi luoda pankeille avoimen valuuttaposition, jonka riski voitaisiin minimoida johdannaisilla, jonka Suomen Pankki voisi mahdollisesti sopia EKP:n kanssa ennen toteutusta.

UPDATE_9865772 kirjoitti:

Markan toinen tuleminen - Osa 2

Aiempi kirjoitukseni ’Kaksipäisen kotkan varjosta” kuvasi markan käyttöönottoa 150 vuotta sitten. Minkälainen savotta markan toinen tuleminen olisi?

Yllättävää kyllä, markan paluu ei olisi erityisen monimutkainen tai kansantaloudellisesti vaativa operaatio. Ero tapahtuu viikonlopun yli Suomen Pankin ilmoituksella olla muuntamatta muualta euromääräisesti tulevia suorituksia suhteessa 1:1. Tämän jälkeen markkinat alkavat välittömästi hinnoitella markan suhdetta euroon ja muihin valuuttoihin, kuten tapahtui ruplaunionin ja Tsekkoslovakian rahaliittojen hajotessa vuonna 1993 (Pomfret 2002, Nordvig 2014). Myös markan kellutus vuosina 1993-1996 alkoi yhden päivän toteutuksella. Ruotsi toimi samoin, mutta on jatkanut kruununsa kelluttamista, hyötyen rahapoliittisesta joustosta toisin kuin Suomi.

Ongelmia syntyisi jos markka devalvoituisi voimakkaasti euron arvoon nähden. Silloin käteiseurot poistuisivat kierrosta, koska yritykset ja yksilöt eivät haluaisi vaihtaa rahojaan vähempiarvoiseen markkaan. Näin ei kuitenkaan ole. Jens Nordvig, Nomuran ekonomisti arvioikin että markka voisi olla vain 7% euroa heikompi koska ulkoinen rahoitusasemamme on hyvä ja vaihtotaseemme on vain hiukan negatiivinen. Lisäksi Suomessa huomattavan suuri osa kaupankäynnistä tapahtuu pankki- ja luottokorteilla tai sähköistä rahaa käyttäen (Leinonen 2007). Vaikka vaikutus ei ole suuri, olisi perusteltua jättää Suomessa kiertävä käteinen euroiksi eikä vaatia välitöntä markkoihin vaihtoa tai leimaamista.

Hieman pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna Suomen valuutan heikentymisen Yhdysvaltojen dollaria ja Saksan markkaa vastaan katkaistiin vahvan markan politiikalla 1990-luvun alussa, silloisten päättäjien uskoessa virheellisesti kiinteiden valuuttakurssien voimaan taloutemme vakauttajana. Euroon liittyminen vuonna 1999 aloitti toisen vahvistumisjakson. Nyt olemme suunnilleen vuoden 1991 tilanteessa, tällä kertaa ilman kelluvan markan rahapoliittisen kevennyksen mahdollisuutta. Vuodesta 1988 nykypäivään Ruotsin ja Suomen 10 vuoden korkotaso on ollut lähes identtinen sekä markka- että euroaikanamme. Kelluvaan markkaan siirtyminen ei siis oletettavasti suoraan vaikuttaisi korkotasoomme, mikäli saavuttaisimme Ruotsin kaltaisen pienen ja kehittyneen maan uskottavuuden markkinoilla.

Elektroninen raha, pankkitalletukset, ovat pankin velkaa kuluttajille ja yrityksille (M1 ja M2-raha), jonka pankit ovat velvollisia vaihtamaan keskuspankin setelistöksi pyydettäessä. Kaikkia pankkeja ja rahoituslaitoksia käskettäisiin vaihtaa tileillä olevat eurot markoiksi suhteella 1:1. Tämän vuoksi kaikki pankki- ja luottokorttiostokset muuttuisivat uuden valuutan mukaisiksi käytännössä yhdessä yössä ja kaikki pankeista nostettavat käteisvarat leimattaisiin uudeksi valuutaksi. Käytännössä saatettaisiin tarvita kahden-kolmen päivän pankkivapaa, jonka aikana talletukset vaihdettaisiin markoiksi ja pankit valmistautuisivat setelistön leimaamiseen. Toinen vaihtoehto on käyttää käteisen nostorajoituksia sen aikaa, kun rahat saadaan leimattua. Hätätilanteessa Suomen koko maksuliikenne voitaisiin todennäköisesti hetkellisesti hoitaa euroilla tai jopa ilman käteistä rahaa aiheuttamatta taloudelle sen suurempia vaurioita. Pankkiautomaateista vaihdon jälkeen nostettavat eurot veloitettaisiin tileiltä kelluvan markan vaihtokurssin perustuvalla hinnalla vaihtoviikonlopun jälkeen. Euro-markka-vaihdos voisi luoda pankeille avoimen valuuttaposition, jonka riski voitaisiin minimoida johdannaisilla, jonka Suomen Pankki voisi mahdollisesti sopia EKP:n kanssa ennen toteutusta.

Markan toinen tuleminen - Osa 3

Murroskohtaa edeltävä aikataulu on valuutan vaihdoksissa yleensä pulmallinen. Suomen kohdallakin tulisi välttää ennakkoilmoitusta uuden rahayksikön käyttöönotosta, vaikka rinnakkaisvaluutan, markan, ulkoinen arvo ei todennäköisesti juuri poikkea eurosta (spekulatiivinen paine on sitä suurempi mitä enemmän kansallisella valuutalla on devalvoitumis- tai revalvoitumispainetta). Kaikki tärkeät päätökset oman valuutan käyttöönottoperiaatteiden valinnasta eduskunnan hyväksyntään olisi hyvä tehdä yhden viikonlopun aikana. Eduskunnan tulisi antaa mahdollisimman laaja valtuutus hallitukselle (erityisesti pääministeri ja valtionvarainministeri) toteuttamaan valuuttauudistus.

Yritysten sopimusvaluuttojen muuttamisessa euroista markoiksi pitäisi ottaa huomioon kaupalliset ja kilpailulliset asiat. Kansainväliset sijoittajat todennäköisesti hinnoittelisivat Suomen markkasopimukset nopeasti Ruotsin vastaavien käytäntöjen ja hintojen perusteella.

Kaikista euromaista juuri Suomi on optimaalisessa asemassa oman valuutan käyttöönottoon. Etelä-Euroopan maiden kohdalla tilanne on toinen, koska niillä siirtymä vaatii todennäköisesti väliaikaisia pääomakontrolleja ja pitkiä pankkivapaita. Saksa taas joutuisi, oikeutetusti, taistelemaan yksin vahvistuvaa markkaansa vastaan. Saksan näkökulmasta euro onkin kultamunia muniva hanhi, joka mahdollistaa sen 7% vaihtotaseen ylijäämän ja talouden vahvuuden.

On myös tärkeää vakuuttaa Suomen sitoutumista Euroopan unioniin ja sen lakeihin myös valuutan vaihdon jälkeen. Suomen tulisi lisäksi hakea hyvissä ajoin konsultaatiota prosessin kaikissa vaiheissa erityisesti EKP:lta. Finanssi- ja rahapoliittisesti Suomen tulisi rakentaa uskottava sitoutuminen markan inflatoitumisen välttämiseen jotta haitallisia heikentymisodotuksia ei pääse muodostumaan markkinoilla tai työmarkkinajärjestöjen keskuudessa. Ruotsin onnistuneen oman valuutan toimintamallin korostaminen ohjenuorana myös Suomelle olisi helpoin tapa kommunikoida suunnitelma kansainvälisesti.

Voidaankin sanoa että markan käyttöönoton teknistä toteutusta suurempi kysymys onkin päätöksen ajoitus. Nykytiedon valossa Suomen taloudellinen tilanne on heikentymässä eurojärjestelmän vaatimien rakenteellisten muutosten pitkittyessä. Tämä pahentaa Suomen velkaantumista, kilpailukykyongelmia ja julkisia vajeita. Tässä valossa myös markan käyttöönoton riskit kasvavat mitä enemmän aikaa kuluu ja Suomi kehittyy heikoksi euromaaksi, jonka intresseissä on Euroalueen muuttuminen tulonsiirtoliittovaltioksi.



Lähteet:

Kirjoitus on hyötynyt suuresti mm. Tuomas Malisen, Peter Nybergin ja Vesa Kanniaisen kanssa käydyistä keskusteluista.

Leinonen, H. (2007): “Muovista biteiksi – maksutavat murroksessa”, Euro ja Talous 4: 27-35.

Nordvig, J. (2014): “The Fall of the Euro: Reinventing the Eurozone and the Future of Global Investing”, New York: McGraw-Hill.

Pomfret, R. (2002): “IMF and the ruble zone”, Comparative Economic Studies, 44(4): 37-47.

Kuvan lähde: Federal Reserve Bank of St. Louis. Ennen 1.1.1999 euron käyttöönottoa Suomen markan euroarvo on saatu jakamalla FIM-kiinnityssuhteella 5,94573

Kommentoi 29 kommenttia
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
❤ 21Suosittele

21 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/166893-euron-tulevaisuus-markan-toinen-tuleminen

Tietoa suosittelusta