Ajatuksia tältä aamulta

Sorry, mutta nyt en täysin ymmärrä kysymystäsi?

Olisiko Sinulla antaa esim. jotain Raam.kohtaa, mistä tuossa puhut, voisiko se selventää, mitä tarkoitat?

Sinua ei ole muuten pitkään aikaan näkynytkään, tai en ole vain huomannut?

~~tp~~ kirjoitti:

Sorry, mutta nyt en täysin ymmärrä kysymystäsi?

Olisiko Sinulla antaa esim. jotain Raam.kohtaa, mistä tuossa puhut, voisiko se selventää, mitä tarkoitat?

Sinua ei ole muuten pitkään aikaan näkynytkään, tai en ole vain huomannut?

Lue lisää

" Eikö Jeesus sanoi seura minua joka antautui kokonaan ?"
Nuorena itsekkin tuota pohdin, kuten muitakin ns.hengellisiä/ helluntailaisia.. fraaseja.
Ja ihmettelin mitä se KOKONAAN, antautuminen oikein tarkoittaa, mutta nyt ymmärrän sen näin.
Eli jos puhutaan apostoleista, Jeesus sanoi: " Seuraa minua , ja kohta hän lähti ja seurasi.". noin ulkomuistista kirjoitettuna.
Eli hän jätti entisen elämänsä taakseen (ei perhettä, jos sellinen oli ), mutta entisen ammatin ja tuli uskoon , kuten nykyään se sanotaan. Ja liittyi Jeesuksen seuraajaksi, eli evankeliumin julistajaksi ja seurakunnan opettajaksi (kuten Paavali) , sen jälkeen kun Pyhä Henki annettin ja Jeesus oli mennyt isän luo...
Raamattu on aika selkeä ja yksinkertainen, me itse tai opetus jota olemme saaneet tekee sen monimutkaiseksi.

Jos realismia löytyy, niin se lienee juontuvan sieltä, että edelleenkin huomaan itsessäni sellaisia kohtia ja alueita, joiden kohdalla joudun tekemään työtä poispanemisen kanssa ja irtipäästämisen kanssa, joiden olemassa olosta
en ole edes tiennyt, ennen kuin niihin jonkin asian kautta törmään.

Voisi kuvata aivan kuin sipulin kuorimiseksi, jolloin vasta kerros kerrokselta voi nähdä, mitä siellä kunkin kerroksen alla ja välissä onkaan, mistä ei itsekään ole tietoinen.

Ja noissa hetkissä joutuu.... vai olisiko parempi sana
SAA huutaa Jumalan puoleen, mitä koen Sinunkin tuossa viestissäsi tuovan esiin ? "Minä uskon, mutta auta minun epäuskoani!"

Tässä siis huomaamme sen, että jokainen meistä on vasta matkalla, emmekä tiedä, kenen kohdalla käy niin, että viimeiset tulevat ensimmäisiksi ja ensimmäiset viimeisiksi.

Tässä yhteydessä tarkoitan tuolla nyt lähinnä sitä, että jonkun vähemmänkin aikaa uskossa olleen kokonainen antautuminen saattaa olla paljon perusteellisempaa, kuin jonkun vuosikymmeniä uskossa olleen.

Nuo löydökset saattavat olla mitä tahansa, yhdelle
yhtä ja toiselle toista, aina senkin mukaan, millaisia
me kukin olemme luonteeltammekin, sillä toiselle ihmistyypille jokin toinen asia voi olla merkityksellisempi, kuin jollekin toiselle.

Ja vihollinen käyttää aina hyväkseen näitä meidän inhimillisiä piirteitämme yms. ja siksi meistä ei pidä koskaan tulla myöskään niin "hengellisiä" että unohtaisimme, mitä tekoa me olemme ja että olemme kuitenkin vain tomua,
joka hetken kukoistaa ja "huomenna" jo haihtuu pois.

Sori että pulputan nyt näin mahottomasta, mutta kanssasi on helppo keskustella. :)

~~tp~~ kirjoitti:

Jos realismia löytyy, niin se lienee juontuvan sieltä, että edelleenkin huomaan itsessäni sellaisia kohtia ja alueita, joiden kohdalla joudun tekemään työtä poispanemisen kanssa ja irtipäästämisen kanssa, joiden olemassa olosta
en ole edes tiennyt, ennen kuin niihin jonkin asian kautta törmään.

Voisi kuvata aivan kuin sipulin kuorimiseksi, jolloin vasta kerros kerrokselta voi nähdä, mitä siellä kunkin kerroksen alla ja välissä onkaan, mistä ei itsekään ole tietoinen.

Ja noissa hetkissä joutuu.... vai olisiko parempi sana
SAA huutaa Jumalan puoleen, mitä koen Sinunkin tuossa viestissäsi tuovan esiin ? "Minä uskon, mutta auta minun epäuskoani!"

Tässä siis huomaamme sen, että jokainen meistä on vasta matkalla, emmekä tiedä, kenen kohdalla käy niin, että viimeiset tulevat ensimmäisiksi ja ensimmäiset viimeisiksi.

Tässä yhteydessä tarkoitan tuolla nyt lähinnä sitä, että jonkun vähemmänkin aikaa uskossa olleen kokonainen antautuminen saattaa olla paljon perusteellisempaa, kuin jonkun vuosikymmeniä uskossa olleen.

Nuo löydökset saattavat olla mitä tahansa, yhdelle
yhtä ja toiselle toista, aina senkin mukaan, millaisia
me kukin olemme luonteeltammekin, sillä toiselle ihmistyypille jokin toinen asia voi olla merkityksellisempi, kuin jollekin toiselle.

Ja vihollinen käyttää aina hyväkseen näitä meidän inhimillisiä piirteitämme yms. ja siksi meistä ei pidä koskaan tulla myöskään niin "hengellisiä" että unohtaisimme, mitä tekoa me olemme ja että olemme kuitenkin vain tomua,
joka hetken kukoistaa ja "huomenna" jo haihtuu pois.

Sori että pulputan nyt näin mahottomasta, mutta kanssasi on helppo keskustella. :)

Lue lisää

"Minä uskon, auta minun epäuskoani!"

No nii, noin se on.

Huudahdus on vieläpä tuttu siitä kun Jeesus käveli vetten päällä, ja Pietari yritti samaa, mutta alkoi vajota jolloin huudahti noin.

On uskovia jotka ottavat tuon kohdan kirjaimellisesti, eli että Jeesus on kävellyt vetten päällä...mikä ruokkii minun epäuskoani.

Sitten on uskovia jotka tulkitsevat tuon kohdan vertauskuvallisena -ja he lisäävät uskoani.

Oma käsitys Jumalasta on että Hän ei toimi luomiaan luonnonlakeja vastaan.

sarisusannass73 kirjoitti:

"Minä uskon, auta minun epäuskoani!"

No nii, noin se on.

Huudahdus on vieläpä tuttu siitä kun Jeesus käveli vetten päällä, ja Pietari yritti samaa, mutta alkoi vajota jolloin huudahti noin.

On uskovia jotka ottavat tuon kohdan kirjaimellisesti, eli että Jeesus on kävellyt vetten päällä...mikä ruokkii minun epäuskoani.

Sitten on uskovia jotka tulkitsevat tuon kohdan vertauskuvallisena -ja he lisäävät uskoani.

Oma käsitys Jumalasta on että Hän ei toimi luomiaan luonnonlakeja vastaan.

Lue lisää

Tässä tuo kohta, mistä tuon lainasin:

Mark.9
21-24. Ja Jeesus kysyi hänen isältään: "Kuinka kauan aikaa tätä on hänessä ollut?"
Niin hän sanoi: "Pienestä pitäen.
Ja monesti se on heittänyt hänet milloin tuleen, milloin veteen, tuhotakseen hänet.
Mutta jos sinä jotakin voit, niin armahda meitä ja auta meitä." Niin Jeesus sanoi hänelle: "'Jos voit!' Kaikki on mahdollista sille, joka uskoo."
Ja heti lapsen isä huusi ja sanoi: "Minä uskon; auta minun epäuskoani."

Tuon tapauksen otin tähän yhteyteen juuri siksi, että yksi meidän käytämme lyömäase saattaa olle, että "Kunhan uskot" tai "Miksi sinä et usko".

Tässä kuitenkin Jeesus kohtasi miehen, joka sanoi: "Mutta JOS SINÄ JOTAKIN VOIT, niin armahda meitä ja auta meitä."

Ja kun Jeesus sanoi, että tulee uskoa, tämä mies heitti rukouksensa; "Minä uskon; auta minun epäuskoani."

Ja tämä kertokoon ja muistuttakoon meitä siitä, että uskoa ei synnyn omin voimin..... se on Jumalan lahja, jota me voimme pyytää, kuten tämä isä hädässään pyysi.

~~tp~~ kirjoitti:

Tässä tuo kohta, mistä tuon lainasin:

Mark.9
21-24. Ja Jeesus kysyi hänen isältään: "Kuinka kauan aikaa tätä on hänessä ollut?"
Niin hän sanoi: "Pienestä pitäen.
Ja monesti se on heittänyt hänet milloin tuleen, milloin veteen, tuhotakseen hänet.
Mutta jos sinä jotakin voit, niin armahda meitä ja auta meitä." Niin Jeesus sanoi hänelle: "'Jos voit!' Kaikki on mahdollista sille, joka uskoo."
Ja heti lapsen isä huusi ja sanoi: "Minä uskon; auta minun epäuskoani."

Tuon tapauksen otin tähän yhteyteen juuri siksi, että yksi meidän käytämme lyömäase saattaa olle, että "Kunhan uskot" tai "Miksi sinä et usko".

Tässä kuitenkin Jeesus kohtasi miehen, joka sanoi: "Mutta JOS SINÄ JOTAKIN VOIT, niin armahda meitä ja auta meitä."

Ja kun Jeesus sanoi, että tulee uskoa, tämä mies heitti rukouksensa; "Minä uskon; auta minun epäuskoani."

Ja tämä kertokoon ja muistuttakoon meitä siitä, että uskoa ei synnyn omin voimin..... se on Jumalan lahja, jota me voimme pyytää, kuten tämä isä hädässään pyysi.

Lue lisää

Ai, muistin väärin tuon kohdan.

Noin 10 vuotta sitten minä paranin -rukouksella-sairaudesta josta lääkärit sanoivat ettei se parane.

Minä en voi lukea noita ihmekertomuksia ilman että muistaisin sen. Samalla tavalla minäkin huusin, tavallaan,"minä uskon, auta minun epäuskoani"-ja sain vastauksen.

Nykyisin minulla ei ole parantumisten suhteen uskoa edes sitä sinapinsiementä.


Auttelen työkseni erästä pyörätuolipotilasta..tiedän ettei hän parane vaikka kuinka rukoiltaisiin. Enkä minäkään.

Johonkin se usko katosi.=/

~~tp~~ kirjoitti:

Tässä tuo kohta, mistä tuon lainasin:

Mark.9
21-24. Ja Jeesus kysyi hänen isältään: "Kuinka kauan aikaa tätä on hänessä ollut?"
Niin hän sanoi: "Pienestä pitäen.
Ja monesti se on heittänyt hänet milloin tuleen, milloin veteen, tuhotakseen hänet.
Mutta jos sinä jotakin voit, niin armahda meitä ja auta meitä." Niin Jeesus sanoi hänelle: "'Jos voit!' Kaikki on mahdollista sille, joka uskoo."
Ja heti lapsen isä huusi ja sanoi: "Minä uskon; auta minun epäuskoani."

Tuon tapauksen otin tähän yhteyteen juuri siksi, että yksi meidän käytämme lyömäase saattaa olle, että "Kunhan uskot" tai "Miksi sinä et usko".

Tässä kuitenkin Jeesus kohtasi miehen, joka sanoi: "Mutta JOS SINÄ JOTAKIN VOIT, niin armahda meitä ja auta meitä."

Ja kun Jeesus sanoi, että tulee uskoa, tämä mies heitti rukouksensa; "Minä uskon; auta minun epäuskoani."

Ja tämä kertokoon ja muistuttakoon meitä siitä, että uskoa ei synnyn omin voimin..... se on Jumalan lahja, jota me voimme pyytää, kuten tämä isä hädässään pyysi.

Lue lisää

USKOA EI SYNNYT OMIN VOIMIN...

1. Tunnen suurta Jumalaa vain vähän.
Hän on juuri minut löytänyt.
Hän hiljaa astui elämääni tähän.
Kaiken uusin silmin näen nyt, näen nyt.
Sydän kun auki on,
sinne Jeesus tekee asunnon.
Tänään häneen uskon, näen aamuruskon.
Päivä sarastaa.
Sydän kun auki on,
sinne Jeesus tekee asunnon.
Tänään häneen uskon, näen aamuruskon.
Päivä sarastaa, sarastaa.

2. Uskoa ei synny omin voimin,
ilmaiseksi anova sen saa.
Sitä ansaita ei töin ja toimin,
Jumala sen meille lahjoittaa, lahjoittaa
Sydän kun auki on,
sinne Jeesus tekee asunnon.
Tänään häneen uskon, näen aamuruskon.
Päivä sarastaa, sarastaa.

3. Olin täynnä suurta ahdistusta,
Vapahtajaa hiljaa rukoilin.
Hän sanoi: Älä pelkää rangaistusta,
ristillä jo sinut armahdin.
Sydän kun auki on,
sinne Jeesus tekee asunnon.
Tänään häneen uskon, näen aamuruskon.
Päivä sarastaa.

Sävel: Pekka Simojoki 1985
Teksti: Anna-Mari Kaskinen 1985


http://www.youtube.com/watch?v=VWMr7VSsCmw

~~tp~~ kirjoitti:

USKOA EI SYNNYT OMIN VOIMIN...

1. Tunnen suurta Jumalaa vain vähän.
Hän on juuri minut löytänyt.
Hän hiljaa astui elämääni tähän.
Kaiken uusin silmin näen nyt, näen nyt.
Sydän kun auki on,
sinne Jeesus tekee asunnon.
Tänään häneen uskon, näen aamuruskon.
Päivä sarastaa.
Sydän kun auki on,
sinne Jeesus tekee asunnon.
Tänään häneen uskon, näen aamuruskon.
Päivä sarastaa, sarastaa.

2. Uskoa ei synny omin voimin,
ilmaiseksi anova sen saa.
Sitä ansaita ei töin ja toimin,
Jumala sen meille lahjoittaa, lahjoittaa
Sydän kun auki on,
sinne Jeesus tekee asunnon.
Tänään häneen uskon, näen aamuruskon.
Päivä sarastaa, sarastaa.

3. Olin täynnä suurta ahdistusta,
Vapahtajaa hiljaa rukoilin.
Hän sanoi: Älä pelkää rangaistusta,
ristillä jo sinut armahdin.
Sydän kun auki on,
sinne Jeesus tekee asunnon.
Tänään häneen uskon, näen aamuruskon.
Päivä sarastaa.

Sävel: Pekka Simojoki 1985
Teksti: Anna-Mari Kaskinen 1985


http://www.youtube.com/watch?v=VWMr7VSsCmw

Lue lisää

Tuo laulettiin mun kastetilaisuudessa helluntaiseurakunnassa, aika kauan sitten. Se laulettiin mun toivomuksesta.

Se oli mulle tuttu ripariajoilta.

Ihana laulu josta tulee mieleen kaikkia hyviä muistoja.

sarisusannass73 kirjoitti:

Ai, muistin väärin tuon kohdan.

Noin 10 vuotta sitten minä paranin -rukouksella-sairaudesta josta lääkärit sanoivat ettei se parane.

Minä en voi lukea noita ihmekertomuksia ilman että muistaisin sen. Samalla tavalla minäkin huusin, tavallaan,"minä uskon, auta minun epäuskoani"-ja sain vastauksen.

Nykyisin minulla ei ole parantumisten suhteen uskoa edes sitä sinapinsiementä.


Auttelen työkseni erästä pyörätuolipotilasta..tiedän ettei hän parane vaikka kuinka rukoiltaisiin. Enkä minäkään.

Johonkin se usko katosi.=/

Lue lisää

Mutta toivon että pidät sydämesi auki, että Taivaallinen Isä pääsee tekemään sinne vielä asuntonsa, eiks jeh?!

Tehdään epäuskosta rukous ja huudetaan Jumalan puoleen yhdessä, että saisimme kohdata Hänet kumpikin uudelleen
ja uudelleen, aivan kuin silloin ensimmäisen kerran.

Jokainen meistä tarvitsee Jumalan kohtaamista päivittäin, sillä ei kukaan voi kulkea eteenpäin eilisen uskolla.

Olet varmaan kuullut sen "entisen" mummun uskon kokemuksen, jonka hän tallensi paperilapulle ja sitten
unohti sen johonkin vintin kätköhin ja kuinka ollakkaan,
kun meni sitä sieltä vuosien jälkeen etsimään, rotat
olivat syöneet sen,

Näin meille saattaa käydä itse kullekin, ellemme aloita
jokaista päivää pyytämällä, että Isä olisi kanssamme
tänäänkin.

sarisusannass73 kirjoitti:

Tuo laulettiin mun kastetilaisuudessa helluntaiseurakunnassa, aika kauan sitten. Se laulettiin mun toivomuksesta.

Se oli mulle tuttu ripariajoilta.

Ihana laulu josta tulee mieleen kaikkia hyviä muistoja.

Lue lisää

Ihanko totta?
Jospa Taivaan Isä muistutti siitä,
että ei Hän ole Sinua unohtanut,
ei hyljännyt, eikä jättänyt.

Jospa Hän haluaa Sinullekin sanoa:
Jes. 49 sanoin:
15. Unhottaako vaimo rintalapsensa, niin ettei hän armahda kohtunsa poikaa? Ja vaikka he unhottaisivatkin, minä en sinua unhota.
16. Katso, kätteni hipiään olen minä sinut piirtänyt, sinun muurisi ovat aina minun edessäni.

Minä edelleenkin uskon, että Sinäkin vielä uskot! :)

~~tp~~ kirjoitti:

Mutta toivon että pidät sydämesi auki, että Taivaallinen Isä pääsee tekemään sinne vielä asuntonsa, eiks jeh?!

Tehdään epäuskosta rukous ja huudetaan Jumalan puoleen yhdessä, että saisimme kohdata Hänet kumpikin uudelleen
ja uudelleen, aivan kuin silloin ensimmäisen kerran.

Jokainen meistä tarvitsee Jumalan kohtaamista päivittäin, sillä ei kukaan voi kulkea eteenpäin eilisen uskolla.

Olet varmaan kuullut sen "entisen" mummun uskon kokemuksen, jonka hän tallensi paperilapulle ja sitten
unohti sen johonkin vintin kätköhin ja kuinka ollakkaan,
kun meni sitä sieltä vuosien jälkeen etsimään, rotat
olivat syöneet sen,

Näin meille saattaa käydä itse kullekin, ellemme aloita
jokaista päivää pyytämällä, että Isä olisi kanssamme
tänäänkin.

Lue lisää

Ihanaa. Rukoillaan vain.

~~tp~~ kirjoitti:

Jos realismia löytyy, niin se lienee juontuvan sieltä, että edelleenkin huomaan itsessäni sellaisia kohtia ja alueita, joiden kohdalla joudun tekemään työtä poispanemisen kanssa ja irtipäästämisen kanssa, joiden olemassa olosta
en ole edes tiennyt, ennen kuin niihin jonkin asian kautta törmään.

Voisi kuvata aivan kuin sipulin kuorimiseksi, jolloin vasta kerros kerrokselta voi nähdä, mitä siellä kunkin kerroksen alla ja välissä onkaan, mistä ei itsekään ole tietoinen.

Ja noissa hetkissä joutuu.... vai olisiko parempi sana
SAA huutaa Jumalan puoleen, mitä koen Sinunkin tuossa viestissäsi tuovan esiin ? "Minä uskon, mutta auta minun epäuskoani!"

Tässä siis huomaamme sen, että jokainen meistä on vasta matkalla, emmekä tiedä, kenen kohdalla käy niin, että viimeiset tulevat ensimmäisiksi ja ensimmäiset viimeisiksi.

Tässä yhteydessä tarkoitan tuolla nyt lähinnä sitä, että jonkun vähemmänkin aikaa uskossa olleen kokonainen antautuminen saattaa olla paljon perusteellisempaa, kuin jonkun vuosikymmeniä uskossa olleen.

Nuo löydökset saattavat olla mitä tahansa, yhdelle
yhtä ja toiselle toista, aina senkin mukaan, millaisia
me kukin olemme luonteeltammekin, sillä toiselle ihmistyypille jokin toinen asia voi olla merkityksellisempi, kuin jollekin toiselle.

Ja vihollinen käyttää aina hyväkseen näitä meidän inhimillisiä piirteitämme yms. ja siksi meistä ei pidä koskaan tulla myöskään niin "hengellisiä" että unohtaisimme, mitä tekoa me olemme ja että olemme kuitenkin vain tomua,
joka hetken kukoistaa ja "huomenna" jo haihtuu pois.

Sori että pulputan nyt näin mahottomasta, mutta kanssasi on helppo keskustella. :)

Lue lisää

" Tässä yhteydessä tarkoitan tuolla nyt lähinnä sitä, että jonkun vähemmänkin aikaa uskossa olleen kokonainen antautuminen saattaa olla paljon perusteellisempaa, kuin jonkun vuosikymmeniä uskossa olleen."

Se on vain sitä alkuinnostusta.Kun kulkee uskonelämää pidemälle, karisee matkasta kaikki joutava säheltäminen.

" joiden kohdalla joudun tekemään työtä poispanemisen kanssa ja irtipäästämisen kanssa, joiden olemassa olosta en ole edes tiennyt, ennen kuin niihin jonkin asian kautta törmään."

Näin meitä kuljetetaan ja pikku hiljaa ja Jumala karsii niitä "oksia", jos hän kaikki katkoisi ryminällä, ei meistä jäisi kuin paljas ranka.
Täytyy olla itsellenkin armollinen ja eroittaa se, milloin vihollinen, kuiskii, kato nyt noin " surkea uskova sinä olet" ja kato nyt tuota vasta uskoontullutta, miten se on jo pitkällä.
Älä usko valheita.

Sarisusannass:
" Mielestäni tietoa jumalast ei voi saada, se on vain uskoa jokaisella."

KYLLÄ VOI ! Raamattu on TÄYNNÄ tietoa Jumalasta.Syy miksi et ole sitä saanut on se, että et ole ottanut vastaan Jeesusta eli sitä sanotaan uskoontuloksi.
Ja kun Pyhä Henki avaa sanan ja asuu sinussa, silloin se LAMPPU SYTTYY PALAMAAN.
" Kaipaan ja etsin jotain sellaista joka olisi kuitenkin tietoa, vaikka tiedän että sitä en tule löytämään."
Tulet jos vain haluat! Tuo mitä kirjoitit on vain saa tanan valhe, jolla se haluaa pitää sinut erossa Jumalasta,.

sarisusannass73 kirjoitti:

Ihanaa. Rukoillaan vain.

Hej taas tähkis..kerkesitkö rukoilla? Minä tein sen.

Aattelin vaan kun nyt sinä olet ollut aikamoisessa myllytyksessä palstalla siitä lähtien kun piti rukoilla.

>"Itse olen kokenut niin, että jatkuvasta antautumisesta puhuminen on täysin sovituksen vastakohta."<

Samaa olen myös kokenut, vaikka on toisinaan joutunut havaitsemaan itsessään sitäkin, että omasta inhimillisestä itsestäni aika ajoin nousee pyydettä.. "...paremmin...enempi... kokonaisvaltaisemmin....."
kunnes Jumala sitten jonkin tapahtuman kautta näyttä stop-merkkiänsä ja muistuttaa siitä, että me saamme
kulkea edeltä valmistetuissa teoissa ja meidän ei pidä ihmisinä yrittää luoda Jumalalle tilaisuuksia ja mahdollisuuksia, sillä me emme siihen kykene.

Vaan kun levosta ja rauhasta käsin kuljemme omaa tietämme eteenpäin, jonka Hän on meille antanut ja valmistanut, ja kaiken sen, mitä siellä kohtaamme,
ne mahdollisuudet kuin tehtävätkin, Hän on viisaudessaan tiellemme asettanut aina sen mukaisesti, että Hän tietää voimamme ja mahdollisuutemme, ei yhtään enempää,
eikä vähempää, silloin saamme iloiten kiitää Herraa siitä,
että Hänen tiensä kirkastuu kirkastumistaan, aina täyteen
päivään saakka.

Ts. :) Me saatamme kokonaisen antautumisemme vimmassa eksyä sellaisille poluille ja valtateille, joita ei ole meidän kuljettavaksemme edes tarkoitettu ja sitten kun siellä törmäämme esteisiin tai uuvumme kulkemaan liian isoissa saappaissa, on suuri vaara, että me loukkaannumme jopa Taivaalliseen Isäämme ja alamme kyselemään; Miksi?

Saatamme myös vaatia muitakin kulkemaan kanssamme samaa tietä ja ellei toinen näe sen tien päässä valoa, me loukkaannumme heihin ja näin pääsevät katkeruuden juuret alkamaan kasvunsa meidän sydämessämme.

~~tp~~ kirjoitti:

>"Itse olen kokenut niin, että jatkuvasta antautumisesta puhuminen on täysin sovituksen vastakohta."<

Samaa olen myös kokenut, vaikka on toisinaan joutunut havaitsemaan itsessään sitäkin, että omasta inhimillisestä itsestäni aika ajoin nousee pyydettä.. "...paremmin...enempi... kokonaisvaltaisemmin....."
kunnes Jumala sitten jonkin tapahtuman kautta näyttä stop-merkkiänsä ja muistuttaa siitä, että me saamme
kulkea edeltä valmistetuissa teoissa ja meidän ei pidä ihmisinä yrittää luoda Jumalalle tilaisuuksia ja mahdollisuuksia, sillä me emme siihen kykene.

Vaan kun levosta ja rauhasta käsin kuljemme omaa tietämme eteenpäin, jonka Hän on meille antanut ja valmistanut, ja kaiken sen, mitä siellä kohtaamme,
ne mahdollisuudet kuin tehtävätkin, Hän on viisaudessaan tiellemme asettanut aina sen mukaisesti, että Hän tietää voimamme ja mahdollisuutemme, ei yhtään enempää,
eikä vähempää, silloin saamme iloiten kiitää Herraa siitä,
että Hänen tiensä kirkastuu kirkastumistaan, aina täyteen
päivään saakka.

Ts. :) Me saatamme kokonaisen antautumisemme vimmassa eksyä sellaisille poluille ja valtateille, joita ei ole meidän kuljettavaksemme edes tarkoitettu ja sitten kun siellä törmäämme esteisiin tai uuvumme kulkemaan liian isoissa saappaissa, on suuri vaara, että me loukkaannumme jopa Taivaalliseen Isäämme ja alamme kyselemään; Miksi?

Saatamme myös vaatia muitakin kulkemaan kanssamme samaa tietä ja ellei toinen näe sen tien päässä valoa, me loukkaannumme heihin ja näin pääsevät katkeruuden juuret alkamaan kasvunsa meidän sydämessämme.

Lue lisää

Tämä viestisi kertoo nähdäkseni siitä asiasta, että Herra on pyytänyt sinuakin lähtemään sille kokonaan antautumisen ja riisuutumisen Tielle !

Mutta sinä et ole halunut lähteä, eikä Herra siis tee mitään vastoin tahtoamme.

Eli olet käynyt "porteilla" mutta sitten olet pakittanut, ja nyt tuon alustuksen perusteella on jo havaittavissa se, että kun et asioita oikein ymmärrä, etkä siis ole sille Tielle lähtenyt, niin nyt pidät sitä väärin perustein jotenkin vääränä !

Siis jos itse sitä Tietä vaeltaisit, niin kykenisit nuo asiat ymmärtämään sen oman elämän kautta, mutta nyt ne ovat vieraita sinulle selvästi !

Näin arvioit tuon kautta ymmärtämättömyytesi vuoksi niitä uskovia väärin, jotka ovat lähteneet tuolla Tielle ja alistuneet omasta halustaan, mutta toki Herran vaikuttamana ja siten aikaansaamana, siihen Herran sulatukseen.

Siis arvostelet asioita joita et vielä itse ymmärrä, ja siten arviosikaan ei voi olla oikein eikä Totuus, vaan pikemmin nyt vastustat ymmärtämättäsi Totuutta ja olet kirjoituksillasi estämässä halukkaitakin lähtemästä sille Tielle, jonka Sana siis hyvin selvästi viitoittaa Uskovan eteen !

Siis todellakin on Totuus se sanoma jonka Sana ilmoittaa !

Matt. 7:14 mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät.

Ja se ahdas portti siis vain vie Hengelliseen aikuisuuteen, ja kuten se toinen Sanan kohta kertoo, vasta tuon Tien kuljettua alkaa uskova todella kantaa hedelmää !

Joh. 12:24 Totisesti, totisesti minä sanon teille: jos ei nisun jyvä putoa maahan ja kuole, niin se jää yksin; mutta jos se kuolee, niin se tuottaa paljon hedelmää.

Sama asia hieman toisin sanoin se hedelmän kantaminen:

2. Tim. 2:21 Jos nyt joku puhdistaa itsensä tämänkaltaisista, tulee hänestä astia jaloa käyttöä varten, pyhitetty, isännälleen hyödyllinen, KAIKKIIN hyviin tekoihin valmis.

Efesolaiskirje 4
11 Ja hän antoi muutamat apostoleiksi, toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset paimeniksi ja opettajiksi,
12 tehdäkseen pyhät täysin valmiiksi palveluksen työhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen,
! ! !
13 kunnes me kaikki pääsemme yhteyteen uskossa ja Jumalan Pojan tuntemisessa, täyteen miehuuteen, Kristuksen täyteyden täyden iän määrään,
14 ettemme enää olisi alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja joita viskellään kaikissa opintuulissa ja ihmisten arpapelissä ja eksytyksen kavalissa juonissa;
! ! !
15 vaan että me, totuutta noudattaen rakkaudessa, kaikin tavoin kasvaisimme häneen, joka on pää, Kristus,
16 josta koko ruumis, yhteen liitettynä ja koossa pysyen jokaisen jänteensä avulla, kasvaa rakentuakseen rakkaudessa sen voiman määrän mukaan, mikä kullakin osalla on.

Siis Uskovan tulisi valmistua ja kasvaa Hengellisesti aikuiseksi, ja vain silloin Uskova todella kantaa hedelmää eli on KAIKKIIN hyviin tekoihin valmistunut, mutta jos ei ole valmistunut, ei Herrakaan voi käyttää Uskovaa kuin vähään.

Nykyään kun ei ole paljon halua tuolle Sanan viitoittamalle Tielle, niin ei myöskään valmistuta eikä Herra voi toimia Voimallaan Seurakunnassa.

Siis Herra ei aseta eturintamaan sotilaiksi lapsia, vaan aikuisia, sillä lapsi ei sellaista sodankäyntiä kestä, ja jos uskovat eivät siis kasva ja kehity ja saa tarvittavaa opetusta ja koulutusta ja siten eivät valmistu, niin ei se Seurakunta eli Kristuksen ruumiskaan kunnolla toimi.

Mutta kuten olen sanonut, niin Hengellisiä aikuisia on nykään erittäin harvassa, ikävä kyllä, ja uskovat ovat keskuudestaan itse valinneet "vanhimmat", jotka siis eivät ole vielä aikuisia, ja siten heillä ei ole kykyä/haluakaan autaa nuorempia, Herra onkin sanonut suomen tilanteen olevan seuraava :

Jes. 3:4 Ja minä panen nuorukaiset heille päämiehiksi, ja pahankuriset hallitsevat heitä.

Jes. 3:12 Minun kansani käskijät ovat lapsia, ja naiset sitä hallitsevat. Kansani, sinun johtajasi ovat eksyttäjiä, he ovat hämmentäneet sinun polkujesi suunnan.

Siis naiset/pahanilkiset ovat johtajina ja siitä ei hyvä seuraa, Sanan mukaan !

Näinhän se on, että meillä ei ole muuta mahdollisuutta pelastua, kuin Jeesuksen Kristuksen hankkiman sovituksen kautta!

Meidän tekomme eivät meitä pelasta, ei sittenkään, vaikka ne olisivat hyvin Raamatullisiakin tekoja, sillä Jumala sanoo suoraan, että ihmisen omat teot ovat Jumalan silmissä kuin saatainen vaate ja Jumalan taivaaseen ei mene mitään saastaista.

Meidän tekomme myöski käsitellään siten, että katsotaan, mikä niistä on sitä, mikä kestää tulella koettelun, ja se kaikki, mikä ei tuota koettelua kestä, se palaa tuhkaksi ja poroksi.

Eli kaikki se, mitä ihminen on tehnyt omassa voimassaan, palaa tuhkaksi, mutta se, missä hän on ollu uskollinen ja kuliainen kulkiessa Kristuksen meille edeltä valmistamissa teoissa, se kestää, koska se on Kristuksesta lähtevää tekoa.

Mitä sitten siunauksista ajattelen:

Kaikki, mitä meidän Jumalan lasten elämässä on,
on suurta Jumalan armoa ja siunausta.

Siunauksia voivat olla nekin hetket ja tilanteet, joitka ihmismielellä katsoen saatavat näyttäytyä kirouksina elämässämme.

Omassa elämässäni on erittäin suurikin tällainen tapahtuma, jonka kohdatessani en voinut mitenkään käsittää, miksi Jumala tällaisen salli elämääni ja matkalleni, mutta kun hiukan aikaa kului ja pääsi ylitse kaikista sen tuomista turhista vaahdoista ylitse, sieltä "lahjapakseti" alkoikin paljastua Jumalan suuria siunauksia, joista saan nauttia
vielä tänäkin päivänä, yli kymmenen vuottakin tuon tapahtuman jälkeen.

Siksi meidän tulisikin kaikessa luottaa Jumalaan, että Hän kyllä tietää, mitä me itse kukin tarvitsemme.

>>"on joskus vaikeaa ymmärtää niin syvällisesti sanomaa yksin armosta. "

Niin, en puhunut aloituksessani ollenkaan
"kokonaisesta antautumisesta" tai "riisutusta uskosta",
tai siitä, ovatko ne tarpeelisia ja kuuluvatko uskovan
elämään, vaan siitä, miten niitä voidaan käyttää väärin,eli esim. kerkauksena ja eräänlaisen oman egonsa pönkittäjänä tai myöskin lyömä aseina sisariaan ja veljiään kohtaan.

Aloituksesta:

>"Mitä jää jäljelle, kun ihmiseltä RIISUTAAN "kokonaisen antautumisen" tai "riisutun kilvoituksen" KERSKAUS?"<

>" voiko niiden "ylistäminen" ja korottaminen olla myöskin ITSETEHOSTUSTA, KERSKAUSTA tai eräänlaista LAIN VAATIMUSTA, tahi OLLA KÄYTÖSSÄ LYÖMÄASEENA sisaria ja veljiä kohtaan?"

~~tähkäpää~~ kirjoitti:

Niin, en puhunut aloituksessani ollenkaan
"kokonaisesta antautumisesta" tai "riisutusta uskosta",
tai siitä, ovatko ne tarpeelisia ja kuuluvatko uskovan
elämään, vaan siitä, miten niitä voidaan käyttää väärin,eli esim. kerkauksena ja eräänlaisen oman egonsa pönkittäjänä tai myöskin lyömä aseina sisariaan ja veljiään kohtaan.

Aloituksesta:

>"Mitä jää jäljelle, kun ihmiseltä RIISUTAAN "kokonaisen antautumisen" tai "riisutun kilvoituksen" KERSKAUS?"<

>" voiko niiden "ylistäminen" ja korottaminen olla myöskin ITSETEHOSTUSTA, KERSKAUSTA tai eräänlaista LAIN VAATIMUSTA, tahi OLLA KÄYTÖSSÄ LYÖMÄASEENA sisaria ja veljiä kohtaan?"

Lue lisää

Nyt on kyllä selityksen makua voimakkaasti, sillä itse vahvistat yhä sitä asiaa ja siten näkemystäni IHAN ITSE myöhemmin kirjoituksellasi:

tttttttt

">"Itse olen kokenut niin, että jatkuvasta antautumisesta puhuminen on täysin sovituksen vastakohta."<

Samaa olen myös kokenut, vaikka on toisinaan joutunut havaitsemaan itsessään sitäkin, että omasta inhimillisestä itsestäni aika ajoin nousee pyydettä.. "...paremmin...enempi... kokonaisvaltaisemmin....."
kunnes Jumala sitten jonkin tapahtuman kautta näyttä stop-merkkiänsä ja muistuttaa siitä, että me saamme
kulkea edeltä valmistetuissa teoissa ja meidän ei pidä ihmisinä yrittää luoda Jumalalle tilaisuuksia ja mahdollisuuksia, sillä me emme siihen kykene.
tttttttttt

Mikä tämän kirjoituksen sanoma siis on Tähkäpää ?

Siinä sinä selvästi sanot, että tuo täydellinen antautuminen ja riisuutuminen on väärä tie, jolta omien sanojesi mukaan, Herra on sinut pelastanut !

Se jatkuva antautuminen on siis todellista pyhityselämää, eli se on KOKO Tie jolla tulee vaeltaa, se ei ole vain vaihe, kuten sinä tavallaan sen Tien vain hetkisen kestävänä vaiheena näköjään ymmärrät.

Siis uskova ei tula valmiiksi, vaikka saavuttaisikin Hengellisen aikuisuuden, vaan loppuun asti jatkuu se pyhitys Tie, ja Paavali siis maallisen elämänsä lopulla kiitti Herraa vain siitä, että oli kyennyt Uskon säilyttämään !

Siis Uskovasta ei millään voi tulla täydellistä, sillä silloin hänestä tulisi jo Jumala, ja me kuitenkin olemme vain ihmisiä emme Luojia ja Kaikkitietäviä !

Lisäksi sinulla on hieman väärä käsitys sitenkin, että se riisuminen ja kokonaisvaltainen antautuminen vie NÖYRYYTEEN, eli siinä Uskova todella notkistaa Herran suorittaman pyhitystyön kautta vihdoin niskansa, siis kuten
viljan kohdalla käy, eli kun tähkä eli hedelmä tulee esiin ja hedelmät kypsyvät, niin viljankin kohdalla ikäänkuin niska taittuu sen hedelämän painosta.

Tuo vilja on siis hyvä kuva aidosta Herran pyhitystyöstä ja sen vaikutuksesta Uskovan kohdalla.

Siten jos puhut samaan aikaan jostain ylpeydestä ja paisuneisuudesta ja toisten tuomitsemisesta, niin kyse on ollut ihan muusta kuin siitä Tiestä, jossa siis Herra riisuu ja Herran avulla antaudutaan kaiken aikaa yhä enemmän Herran tahtoon ja siinä sulatuksessa omat synnit selviävät yhä selvemmin ja oma totaalinen kelvottomuus, joten silloin ei uskova ole enää tuomitsemassa toisia kovin hanakasti.

Mutta hyvä on ymmärtää se, että jos joku uskova kehoittaa tai vaikapa nuhtelee siis jopa julkisesti, niin se ei ole välttämättä itsensä korottamista, vaan kypsän uskovan toiminta lähtee Rakkaudesta, jonka Herra on synnyttänyt, ja siinä on halu auttaa, eikä hakata.

Mutta kopea ja ylpeä ja nöyrtymätön uskova kokee sen kehoituksen ja auttamis yrityksen siis väärin, eli lähinnä hyökkäyksenä ja lyömisenä, kun ei ylpeytensä vuoksi kykene Sanan opettamalla tavalla ottamaan kehoitusta/nuhtelua vastaan.

Siis Sanakin opettaa Rakkaudesta lähtevästä kehoituksesta/nuhtelusta seuraavaa:

Jaak. 5:20 niin tietäkää, että joka palauttaa syntisen hänen eksymyksensä tieltä, se pelastaa hänen sielunsa kuolemasta ja peittää syntien paljouden.

ONKO SULLA NUIN HEIKKO JUMALA ETTEI HÄN VOOOOOOOOOOOOOOI SUA PUHDISTAA HETKESSÄ JOKA TARKOITTAA IHAN ERI UUDESTISYNTYMINEN MITÄ PALSTALLA OPETTAA EXYTTÄJÄT.

Aamen tekstillesi "Sovitus pelastaa"!

Olen miettinyt ja lukenut Paavalin elämää ja jos katsomme hänen kirjeitään siinä järjestyksessä, missä hän on ne alkujaan kirjoittanut, saamme huomata, että Paavalikin puhui itsestään ensimmäisissä kirjeissään vielä "apostoleista vähäisimpänä", mutta viimeisissä kirjeissään, jotka hän on kirjoittanut viimeiseltä vankilareissultaan (Tim.kirj.) hänet on jo niin riisuttu, että jäljelle ei ole jäänyt muuta, kuin "syntisistä suurin".

Eli vaaka on kallistunut siihen päähän, ettei ole enää Kristukselle mitään muuta tuotavaa, kuin suuret syntimme, mutta ihanaa on tietää, että: "Joka syntinsä tunnustaa: SE SAA ARMON!

Kuin myöskin, "Joka on paljon anteeksi saanut, se paljon rakastaa"

Paavali kirjoittaa myöskin:

1 Kor. 4
7. Sillä kuka antaa sinulle etusijan? Ja mitä sinulla on, jota et ole lahjaksi saanut? Mutta jos olet sen saanut, niin miksi kerskaat, ikäänkuin se ei olisi saatua?

Kerskaamme kokonaisesta antautumisestamme tai riisutusta uskostamme ...........ja kuitenkaan............meillä ei ole yhtään mitään Hänelle antaa..........mitä emme olisi Häneltä lahjaksi saaneet. :)

Joten...... NIIN TOTTA ON TÄMÄ:

Ef. 2
8. Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta,
ette itsenne kautta - se on Jumalan lahja -
9. ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.

Tämän kaiken pohjalta voimme mielestäni todeta, miten suurta armoa on sekin, että Jumala riisuu meitä loppuun saakka ja että saamme sinne riisumihuoneidemme lattialle jättää myöskin "kokonaisen antautumisen" kerskauksen,
sillä kaikki on lahjaksi saatua, kaikki on pelkästään, vain ja ainoastaan Jumalan suurta armoa!

~~tähkäpää~~ kirjoitti:

Aamen tekstillesi "Sovitus pelastaa"!

Olen miettinyt ja lukenut Paavalin elämää ja jos katsomme hänen kirjeitään siinä järjestyksessä, missä hän on ne alkujaan kirjoittanut, saamme huomata, että Paavalikin puhui itsestään ensimmäisissä kirjeissään vielä "apostoleista vähäisimpänä", mutta viimeisissä kirjeissään, jotka hän on kirjoittanut viimeiseltä vankilareissultaan (Tim.kirj.) hänet on jo niin riisuttu, että jäljelle ei ole jäänyt muuta, kuin "syntisistä suurin".

Eli vaaka on kallistunut siihen päähän, ettei ole enää Kristukselle mitään muuta tuotavaa, kuin suuret syntimme, mutta ihanaa on tietää, että: "Joka syntinsä tunnustaa: SE SAA ARMON!

Kuin myöskin, "Joka on paljon anteeksi saanut, se paljon rakastaa"

Paavali kirjoittaa myöskin:

1 Kor. 4
7. Sillä kuka antaa sinulle etusijan? Ja mitä sinulla on, jota et ole lahjaksi saanut? Mutta jos olet sen saanut, niin miksi kerskaat, ikäänkuin se ei olisi saatua?

Kerskaamme kokonaisesta antautumisestamme tai riisutusta uskostamme ...........ja kuitenkaan............meillä ei ole yhtään mitään Hänelle antaa..........mitä emme olisi Häneltä lahjaksi saaneet. :)

Joten...... NIIN TOTTA ON TÄMÄ:

Ef. 2
8. Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta,
ette itsenne kautta - se on Jumalan lahja -
9. ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.

Tämän kaiken pohjalta voimme mielestäni todeta, miten suurta armoa on sekin, että Jumala riisuu meitä loppuun saakka ja että saamme sinne riisumihuoneidemme lattialle jättää myöskin "kokonaisen antautumisen" kerskauksen,
sillä kaikki on lahjaksi saatua, kaikki on pelkästään, vain ja ainoastaan Jumalan suurta armoa!

Lue lisää

ELÄVÄ, NÖYRÄ USKO

"Elävä, nöyrä usko
on niin kuin aamurusko.
:,: Se kertoo päivästä uudesta,
Jumalan lahjasta suuresta. :,:

Elävä, nöyrä usko
tulessa muovataanko?
:.: Ahjossa kuonanko puhdistat,
lapsesi kokonaan uudistat? :,:


Elävä, nöyrä usko,
sen Herra saada voinko?
Niin että Golgatan voitosta
laulaisin Sinulle kiitosta.

Niin että ristisi voimasta
laulaisin Sinulle kiitosta.

Hilja Aaltonen


http://www.youtube.com/watch?v=D6xxq0KgjJ4

~~tähkäpää~~ kirjoitti:

Aamen tekstillesi "Sovitus pelastaa"!

Olen miettinyt ja lukenut Paavalin elämää ja jos katsomme hänen kirjeitään siinä järjestyksessä, missä hän on ne alkujaan kirjoittanut, saamme huomata, että Paavalikin puhui itsestään ensimmäisissä kirjeissään vielä "apostoleista vähäisimpänä", mutta viimeisissä kirjeissään, jotka hän on kirjoittanut viimeiseltä vankilareissultaan (Tim.kirj.) hänet on jo niin riisuttu, että jäljelle ei ole jäänyt muuta, kuin "syntisistä suurin".

Eli vaaka on kallistunut siihen päähän, ettei ole enää Kristukselle mitään muuta tuotavaa, kuin suuret syntimme, mutta ihanaa on tietää, että: "Joka syntinsä tunnustaa: SE SAA ARMON!

Kuin myöskin, "Joka on paljon anteeksi saanut, se paljon rakastaa"

Paavali kirjoittaa myöskin:

1 Kor. 4
7. Sillä kuka antaa sinulle etusijan? Ja mitä sinulla on, jota et ole lahjaksi saanut? Mutta jos olet sen saanut, niin miksi kerskaat, ikäänkuin se ei olisi saatua?

Kerskaamme kokonaisesta antautumisestamme tai riisutusta uskostamme ...........ja kuitenkaan............meillä ei ole yhtään mitään Hänelle antaa..........mitä emme olisi Häneltä lahjaksi saaneet. :)

Joten...... NIIN TOTTA ON TÄMÄ:

Ef. 2
8. Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta,
ette itsenne kautta - se on Jumalan lahja -
9. ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.

Tämän kaiken pohjalta voimme mielestäni todeta, miten suurta armoa on sekin, että Jumala riisuu meitä loppuun saakka ja että saamme sinne riisumihuoneidemme lattialle jättää myöskin "kokonaisen antautumisen" kerskauksen,
sillä kaikki on lahjaksi saatua, kaikki on pelkästään, vain ja ainoastaan Jumalan suurta armoa!

Lue lisää

Kiitos Tähkäpää,Ef 2:8-9, Sillä armosta te te olette pelastetut uskon kautta, ETTE ITSENNE ( oman antautumisen ) kautta, se on Jumalan lahja. 9. ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi. Siis mistäpä muusta minä kerskaisin, kuin Paavalin sanoin "Jos minun kerskata täytyy, niin minun kerskaukseni olkoon Kristus ! Vain Hän tietää parhaiten ne "elämänkoulut ja polut" joita hän meitä kuljettaa ja johdattaa, eikait Hän kysele meiltä enää tahdotko ! Vain Jeesus riittää, kun myrskyt raivoaa.....

savonarola kirjoitti:

ONKO SULLA NUIN HEIKKO JUMALA ETTEI HÄN VOOOOOOOOOOOOOOI SUA PUHDISTAA HETKESSÄ JOKA TARKOITTAA IHAN ERI UUDESTISYNTYMINEN MITÄ PALSTALLA OPETTAA EXYTTÄJÄT.

Onko sinulla yhä vain käsitteet ja asiat sekaisin !

Siis vanhurskauttaminen, joka siis uudestisyntymässä tapatuu on suomeksi syyttömäksi julistaminen, eli kaikki synnit saadaan anteeksi, aiemmat näin leimataan, mutta Henki voi kehoittaa menemään sovittamaan/korvaamaan nekin synnit ja niiden seuraukset jolle kulle, jota kohtaan on väärin toimittu.

Tulevat synnit joita uskova vääjäämättä tekee, ovat armon piirissä, mutta Sanan mukaan ne tulee pyytää anteeksi:

1. Joh. 1:9 Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.

Me kuulumme siis Armo veren alaisuuteen tai piiriin, joten tunnustamalla/ anteeksipyytämällä saamme ne anteeksi ja säilytämme yhteyden Herraan ja Isäämme.

Savis en kiistä siis sitä, että uudestisyntymässä ihminen jo muuttuu !

Mutta paljon on yhä puhdistettavaa Herralla, ja se puhdistamisen Herra siis suorittaa Sanan opetusten kautta:

25 Miehet, rakastakaa vaimojanne, niinkuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä,
26 että hän sen pyhittäisi, puhdistaen sen, vedellä pesten, sanan kautta,
27 saadakseen asetetuksi eteensä kirkastettuna seurakunnan, jossa ei olisi tahraa eikä ryppyä eikä mitään muuta sellaista, vaan joka olisi pyhä ja nuhteeton.

Siis jos Uskovasta olisi uudestisyntymässä tullut täydellinen ja loppuelämkseen puhdas, niin miksi Sana opettaa tässä, että vielä on tahroja ja ryppyjä joita Herran tulee yhä pestä ?

Mieti ja tutki tätä asiaa nyt kerrankin kunnolla Savis, siis Sanaa tutkien !

Meihin uudestisyntymässä tulee uusi luomus, eli Kristus asuu Pyhän Hengen kautta meissä, ja sitä kautta meille tulee halu hyvään ja oikeaan, mutta siitä Hengen ja lihan välisestä ristiriidasta ja sodasta Paavali kirjoittaa seuraavaa:

Roomalaiskirje 7
14 Sillä me tiedämme, että laki on hengellinen, mutta minä olen lihallinen, myyty synnin alaisuuteen.
15 Sillä minä en tunne omakseni sitä, mitä teen; sillä minä en toteuta sitä, mitä tahdon, vaan mitä minä vihaan, sitä minä teen.
16 Mutta jos minä teen sitä, mitä en tahdo, niin minä myönnän, että laki on hyvä.
17 Niin en nyt enää tee sitä minä, vaan synti, joka minussa asuu.
18 Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei;
19 sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen.
20 Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka minussa asuu.
21 Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lain, että paha riippuu minussa kiinni;
22 sillä sisällisen ihmiseni puolesta minä ilolla yhdyn Jumalan lakiin,
23 mutta jäsenissäni minä näen toisen lain, joka sotii minun mieleni lakia vastaan ja pitää minut vangittuna synnin laissa, joka minun jäsenissäni on.
24 Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?
25 Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia.

Mutta pyhitys elämää ei voi ihmisessä olla ilman sitä Pyhää Henkeä, eli siitä uudestisyntymisestä vasta alkaa pyhityselämä, eli Hengen opetus ja pyhittäminen, eli uudestisyntynyt ei ole täysin viaton ja syntiä tekemään kykenemätön, kuten sinä Savis yhä jaksat väittää !

Uudestisyntymässä Uskovasta ei siis tule täydellistä, vaan hän vasta ALKAA KASVAA ja PYHITTYÄ sitä kohti, kuitenkaan sitä saavuttamatta maallisen elämänsä aikana, sillä jos uskova saavuttaisi Täydellisyyden, hänestä tulisi jo Jumala !

Moni täydellisyys oppiin hurahtanut muuten, näyttää luulevan, että he muka olisivatkin jo lähes kuin Jumala itse, ikävä kyllä siis ainakin käytös ja toiminta on sitä luokkaa.

Voistko Savis vihdoin alkaa todella tutkia sitä, mitä Sana todella opettaa ja jättää siksi aikaa vaikkapa muiden opastus vähemmälle ?

Minä todella toivoisin sitä sinun itsesi vuoksi, siis kaikessa rakkaudessa !

Käsitteet sekaisin kirjoitti:

Onko sinulla yhä vain käsitteet ja asiat sekaisin !

Siis vanhurskauttaminen, joka siis uudestisyntymässä tapatuu on suomeksi syyttömäksi julistaminen, eli kaikki synnit saadaan anteeksi, aiemmat näin leimataan, mutta Henki voi kehoittaa menemään sovittamaan/korvaamaan nekin synnit ja niiden seuraukset jolle kulle, jota kohtaan on väärin toimittu.

Tulevat synnit joita uskova vääjäämättä tekee, ovat armon piirissä, mutta Sanan mukaan ne tulee pyytää anteeksi:

1. Joh. 1:9 Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.

Me kuulumme siis Armo veren alaisuuteen tai piiriin, joten tunnustamalla/ anteeksipyytämällä saamme ne anteeksi ja säilytämme yhteyden Herraan ja Isäämme.

Savis en kiistä siis sitä, että uudestisyntymässä ihminen jo muuttuu !

Mutta paljon on yhä puhdistettavaa Herralla, ja se puhdistamisen Herra siis suorittaa Sanan opetusten kautta:

25 Miehet, rakastakaa vaimojanne, niinkuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä,
26 että hän sen pyhittäisi, puhdistaen sen, vedellä pesten, sanan kautta,
27 saadakseen asetetuksi eteensä kirkastettuna seurakunnan, jossa ei olisi tahraa eikä ryppyä eikä mitään muuta sellaista, vaan joka olisi pyhä ja nuhteeton.

Siis jos Uskovasta olisi uudestisyntymässä tullut täydellinen ja loppuelämkseen puhdas, niin miksi Sana opettaa tässä, että vielä on tahroja ja ryppyjä joita Herran tulee yhä pestä ?

Mieti ja tutki tätä asiaa nyt kerrankin kunnolla Savis, siis Sanaa tutkien !

Meihin uudestisyntymässä tulee uusi luomus, eli Kristus asuu Pyhän Hengen kautta meissä, ja sitä kautta meille tulee halu hyvään ja oikeaan, mutta siitä Hengen ja lihan välisestä ristiriidasta ja sodasta Paavali kirjoittaa seuraavaa:

Roomalaiskirje 7
14 Sillä me tiedämme, että laki on hengellinen, mutta minä olen lihallinen, myyty synnin alaisuuteen.
15 Sillä minä en tunne omakseni sitä, mitä teen; sillä minä en toteuta sitä, mitä tahdon, vaan mitä minä vihaan, sitä minä teen.
16 Mutta jos minä teen sitä, mitä en tahdo, niin minä myönnän, että laki on hyvä.
17 Niin en nyt enää tee sitä minä, vaan synti, joka minussa asuu.
18 Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei;
19 sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen.
20 Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka minussa asuu.
21 Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lain, että paha riippuu minussa kiinni;
22 sillä sisällisen ihmiseni puolesta minä ilolla yhdyn Jumalan lakiin,
23 mutta jäsenissäni minä näen toisen lain, joka sotii minun mieleni lakia vastaan ja pitää minut vangittuna synnin laissa, joka minun jäsenissäni on.
24 Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?
25 Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia.

Mutta pyhitys elämää ei voi ihmisessä olla ilman sitä Pyhää Henkeä, eli siitä uudestisyntymisestä vasta alkaa pyhityselämä, eli Hengen opetus ja pyhittäminen, eli uudestisyntynyt ei ole täysin viaton ja syntiä tekemään kykenemätön, kuten sinä Savis yhä jaksat väittää !

Uudestisyntymässä Uskovasta ei siis tule täydellistä, vaan hän vasta ALKAA KASVAA ja PYHITTYÄ sitä kohti, kuitenkaan sitä saavuttamatta maallisen elämänsä aikana, sillä jos uskova saavuttaisi Täydellisyyden, hänestä tulisi jo Jumala !

Moni täydellisyys oppiin hurahtanut muuten, näyttää luulevan, että he muka olisivatkin jo lähes kuin Jumala itse, ikävä kyllä siis ainakin käytös ja toiminta on sitä luokkaa.

Voistko Savis vihdoin alkaa todella tutkia sitä, mitä Sana todella opettaa ja jättää siksi aikaa vaikkapa muiden opastus vähemmälle ?

Minä todella toivoisin sitä sinun itsesi vuoksi, siis kaikessa rakkaudessa !

Lue lisää

Juurikin näin ja aamenet tälle!

>>"Uudestisyntymässä Uskovasta ei siis tule täydellistä, vaan hän vasta ALKAA KASVAA ja PYHITTYÄ sitä kohti, kuitenkaan sitä saavuttamatta maallisen elämänsä aikana, sillä jos uskova saavuttaisi Täydellisyyden, hänestä tulisi jo Jumala !

Moni täydellisyys oppiin hurahtanut muuten, näyttää luulevan, että he muka olisivatkin jo lähes kuin Jumala itse, ikävä kyllä siis ainakin käytös ja toiminta on sitä luokkaa."

sovitus pelastaa kirjoitti:

Kiitos Tähkäpää,Ef 2:8-9, Sillä armosta te te olette pelastetut uskon kautta, ETTE ITSENNE ( oman antautumisen ) kautta, se on Jumalan lahja. 9. ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi. Siis mistäpä muusta minä kerskaisin, kuin Paavalin sanoin "Jos minun kerskata täytyy, niin minun kerskaukseni olkoon Kristus ! Vain Hän tietää parhaiten ne "elämänkoulut ja polut" joita hän meitä kuljettaa ja johdattaa, eikait Hän kysele meiltä enää tahdotko ! Vain Jeesus riittää, kun myrskyt raivoaa.....

Lue lisää

>>"....eikait Hän kysele meiltä enää tahdotko !"

>>" Oma harras toiveeni olisi se, että joka uskova puhuisi kielillä ja lähtisi Herran ja Sanan viitoittamalle kokonaisen antautumisen ja riisumisen Tielle, sillä sille Herra omiaan kutsuu,"

Moni uskova tuudittautuu ihan samoin, ikävä kyllä ! :(

Nousi mieleeni viisaat ja tyhmät neitsyeet, eli Sana sanoo monessa kohtaa, että VALVOKAA !

Se valvokaa siis tarkoittaa elämistä jatkuvassa Hengen pyhityksessä, ja siitä nyt osin on ollut kyse ja siihen pyhityselämään antautumisesta yhä vain syvemmin.

Nyt siis viestisi on nähdäkseni lähinnä päinvastainen, eli "kerran pelastunut on aina pelastunut" opin kaltaista, jossa uskova voi olla siis elämättä sitä pyhityselämää, ja hän voi muka elää oman mielensä ja halujensa mukaan, kun Herra tuntee omansa.

Mutta kysymys kuuluukin, että miksi tyhmät neitsyeet jäivät ulkopuolelle, ja miksi Herra sanoo näinkin:

13 Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät;
14 mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät.
15 Kavahtakaa vääriä profeettoja, jotka tulevat teidän luoksenne lammastenvaatteissa, mutta sisältä ovat raatelevaisia susia.
16 Heidän hedelmistään te tunnette heidät. Eihän orjantappuroista koota viinirypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita?
17 Näin jokainen hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, mutta huono puu tekee pahoja hedelmiä.
18 Ei saata hyvä puu kasvaa pahoja hedelmiä eikä huono puu kasvaa hyviä hedelmiä.
19 Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, hakataan pois ja heitetään tuleen.
20 Niin te siis tunnette heidät heidän hedelmistään.
21 Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.
22 Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?'
23 Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät'.

Huomaatko muuten, että koko asia kokonaisuus josta olen kirjoittanut, löytyy tuosta kohdasta, vaikka minun piti etsiä vain tuo kohta noista, jotka sanoivat Herran nimessä tehneensä vaikka mitä, ja mikä olikaan Herran näkemys ?

Tuo kohta kokonaisuudessaan siis puhuu pyhitys elämän tärkeydestä ja sen jatkuvuuden tärkeydestä, eli siinä kohtaa syvemmän antautumisen tärkeydestä ja kokonaisvaltaisen riisumisen tärkeydestä.

Ja nähdäkseni siis sinä Tähkäpää opetat pikemmin sitä vastaan ja tämäkin viestisi pikemmin tuudittaa muitakin Hengelliseen velttouteen ja valvomattomuuteen, ikävä kyllä, eli mietitkö hieman sitä, mihin olet johtamassa muita uskovia kirjoituksillasi ?

Tässä vielä tuon valvomattomuuden vastapainoksi:
Matt. 24:42 Valvokaa siis, sillä ette tiedä, minä päivänä teidän Herranne tulee.

Matt. 25:13 Valvokaa siis, sillä ette tiedä päivää ettekä hetkeä.

Matt. 26:38 Silloin hän sanoi heille: "Minun sieluni on syvästi murheellinen, kuolemaan asti; olkaa tässä ja valvokaa minun kanssani".

Matt. 26:41 Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen; henki tosin on altis, mutta liha on heikko."

Mark. 13:33 Olkaa varuillanne, valvokaa ja rukoilkaa, sillä ette tiedä, milloin se aika tulee.

Mark. 13:35 Valvokaa siis, sillä ette tiedä, milloin talon herra tulee, iltamyöhälläkö vai yösydännä vai kukonlaulun aikaan vai varhain aamulla,

Mark. 13:37 Mutta minkä minä teille sanon, sen minä sanon kaikille: valvokaa."

Luuk. 21:36 Valvokaa siis joka aika ja rukoilkaa, että saisitte voimaa paetaksenne tätä kaikkea, mikä tuleva on, ja seisoaksenne Ihmisen Pojan edessä."

Ap. t. 20:31 Valvokaa sentähden ja muistakaa, että minä olen kolme vuotta lakkaamatta yötä ja päivää kyynelin neuvonut teitä itsekutakin.

1. Kor. 16:13 Valvokaa, pysykää lujina uskossa, olkaa miehuulliset, olkaa väkevät.

Kol. 4:2 Olkaa kestäväiset rukouksessa ja siinä kiittäen valvokaa,

1. Piet. 5:8 Olkaa raittiit, valvokaa. Teidän vastustajanne, perkele, käy ympäri niinkuin kiljuva jalopeura, etsien, kenen hän saisi niellä.

Jatketaanko yhä lisää näiden asioiden käsittelyä Tähkäpää ?

Minulla olisi vielä paljon kirjoitettavaa !

Esim. tuon edeltävän kirjoituksesi viimeinen lause kokonaisuus, siinä se taas näkyy sinun ylpeytesi ja kopeutesi, siinä EI NÖYRYYS puhu ja ole äänessä, vaikka kovasti muuten pyhää esitätkin !

Ja se lausekokonaisuus taas paljasti sydämen asenteesi, ja myös sen, että et edes paneutunut kunnolla siihen, mitä sinulle on JO kirjoitettu, sillä jos olisit paneutunut, niin et olisi todellakaan kirjoittanut noin, kuten nyt kirjoitit !

Lisäys edelliseen kirjoitti:

Jatketaanko yhä lisää näiden asioiden käsittelyä Tähkäpää ?

Minulla olisi vielä paljon kirjoitettavaa !

Esim. tuon edeltävän kirjoituksesi viimeinen lause kokonaisuus, siinä se taas näkyy sinun ylpeytesi ja kopeutesi, siinä EI NÖYRYYS puhu ja ole äänessä, vaikka kovasti muuten pyhää esitätkin !

Ja se lausekokonaisuus taas paljasti sydämen asenteesi, ja myös sen, että et edes paneutunut kunnolla siihen, mitä sinulle on JO kirjoitettu, sillä jos olisit paneutunut, niin et olisi todellakaan kirjoittanut noin, kuten nyt kirjoitit !

Lue lisää

Niin, sinä puhut kuten täydellinen ja virheetön ihminen puhuu!

Ja nyt minulle vasta kirkastui tuota lausetta kirjoittaessani, miksi niin hanakasti kävit tämän aiheen kimppuun. :)

Mutta sen kirjoitin minkä kirjoitin ja tässä seison,
enkä muuta voi. :)

Joten:

"Jos minun kerskata täytyy, niin minun kerskaukseni olkoon KRISTUS!" !!!!!!!!!!!!!!

Minä olen totta totisesti juurikin niin kelvoton ihminen,
kuin mitä Sinä näissä viesteissäsi tässä ketjussa olet kirjoitanut!

Mutta siksihän minä tarvitsenkin niin valtavan paljon Jumalan apua ja armoa, etten askeltakaan uskalla ottaa ilman Häntä!

Ja siksi rakastan Häntä niin paljon, koska Hän on rakastanut ensiksi minua.......ajattele!!!........tällaista ihmistä josta ei Sinunkaan mielestäsi löydy mitään muuta, kuin kaikkinasta mahdollista pahaa.

Mutta minä tunnen ja tiedän, ETTÄ SIITÄ HUOLIMATTA HÄN RAKASTAA MYÖSKIN MINUA, ETTÄ ON ANTANUT KAIKKI MINUNKIN SYNTIN ANTEEKSI!

Ja juuri tästä minä haluankin kertoa ja rohkaista kaikkia muitakin luottamaan Hänen armoonsa ja rakkauteensa,
sillä jos Hän on tällaista rakastanut ja armahtanut, eikä
Hän sitten rakastaisi ja armahtaisi kaikkia muitakin!

Minun saviastiassani kun ei ole mitään hyvää!!!

Ja kaikki hengellinenkin, mitä olen saanut kokea ja vastaanottaa, on suurta ja täysin ansiotonta armolahjaa Jumalalta, ilman minkäänlaista omaa ansiota tai saavutuksia.

Eli voin jo itsekin näitä viimesiä virstanvälejäni kulkiessani todeta Paavaliin yhtyen:

Mun syntini suuret kaikki,
sä kannoit mun Jeesukseni.
Ne anteeksi viimeistä myöden,
sä annoit mun Jeesukseni
Oi syttyös sydän sä siitä,
ei siihen mun lauluni riitä,
ei riitä, ei riitä.

Mun turmeus saastani kaiken
sä kannoit mun Jeesukseni.
Ja lahjaksi elämän uuden,
sä annoit mun Jeesukseni.
Ja vaikka ei kiitoksein riitä
oi kuitenkin sieluni kiitä,
oi kiitä, oi kiitä.

Niin maailman synnit kaikki
Sä kannoit mun Jeesukseni.
Tään sanoman viemisen mulle,
sä aannoit mun Jeesukseni.
Oi syttyös sydän sä siitä,
käy kyynelin riemulla niitä,
oi niitä, oi niitä.


http://www.youtube.com/watch?v=Ld5wHCJ1pJw


Voi mieten sydämeni kiittää ja ylistääkään Jumalaa Hänen suuresta armostaan ja rakkaudestaan!

Minusta tuo on Hengellisessä laulukirjassa, mutta kun en nyt löydä omaani mistään, että voisin tarkistaa, saattaa olla autossa liikenteessä.

Tuo laulu on siinä mielessä valtava, että se kertoo totuuden uskovan vaelluksesta ja silti se samalla rohkaisee ja antaa lohtua jatkamaan ja kestämään loppuun asti.

Josko jollakin olisi Harpunsävelet kirja, voisi tarkistaa, ettei vain olisi sieläkin?

Oman Harpunsäveleni olen antanut eteenpäin tyttärelle, kun oli nuottipainos, tulee siellä paremmin hyödynnettyä.

Tuo laulu, samoin kuin edellinenkin Tähkäpään laittama laulu, ovat vanhoja hienoja helluntailauluja, joita laulettiin aikoinaan paljonkin helluntaiseurakunnissa. Itse osaan vielä molemmat laulut. Valitettavasti nykyinen meno ylistysvillityksineen ja rock-disco-bändeineen ovat syrjäyttäneet nämä vanhat ihanat laulut helluntaikokouksista lähes täysin.

Nuo laulut eivät välttämättä ole Hengellisessä laulukirjassa, mutta saattavat löytyä vanhasta Kitarakuorolauluja -kirjasta tai Aimo Huttusen Sävelten Sanoma -laulukirjoista.

mazdels kirjoitti:

Tuo laulu, samoin kuin edellinenkin Tähkäpään laittama laulu, ovat vanhoja hienoja helluntailauluja, joita laulettiin aikoinaan paljonkin helluntaiseurakunnissa. Itse osaan vielä molemmat laulut. Valitettavasti nykyinen meno ylistysvillityksineen ja rock-disco-bändeineen ovat syrjäyttäneet nämä vanhat ihanat laulut helluntaikokouksista lähes täysin.

Nuo laulut eivät välttämättä ole Hengellisessä laulukirjassa, mutta saattavat löytyä vanhasta Kitarakuorolauluja -kirjasta tai Aimo Huttusen Sävelten Sanoma -laulukirjoista.

Lue lisää

Näinpä muuten saattaa ollakin!

Mulla ei ole enää tallessa Pitkää kirjaakaan, eikä Sävelten sanomia, nekin olen antanut eteenpäin niitä tarvitseville.

Vaikka en itse enää pysty laulamaan kuin omaksi ilokseni, minulle on kyllä hengelliset laulut hyvin tärkeitä.

En ehkä ole niin mahdottomasti musiikin ystävä, mutta kun rakastan runoutta, niin en jaksa lopettaa ihailemasta niitä runoilijoita, jotka ovat saaneet supistettua paljon hyvää sanomaa yhden laulun sisältöön, niin kuin on esim. tuossa:
Ei näyrää lapsen mielta vain sattumalta saa.....

Onko se Mazdels Sinulle tuttu laulu?

~~tähkäpää~~ kirjoitti:

Näinpä muuten saattaa ollakin!

Mulla ei ole enää tallessa Pitkää kirjaakaan, eikä Sävelten sanomia, nekin olen antanut eteenpäin niitä tarvitseville.

Vaikka en itse enää pysty laulamaan kuin omaksi ilokseni, minulle on kyllä hengelliset laulut hyvin tärkeitä.

En ehkä ole niin mahdottomasti musiikin ystävä, mutta kun rakastan runoutta, niin en jaksa lopettaa ihailemasta niitä runoilijoita, jotka ovat saaneet supistettua paljon hyvää sanomaa yhden laulun sisältöön, niin kuin on esim. tuossa:
Ei näyrää lapsen mielta vain sattumalta saa.....

Onko se Mazdels Sinulle tuttu laulu?

Lue lisää

Kirjoitin jo ylempänä, että ovat tuttuja lauluja molemmat. Ja musikaalisena ihmisenä melodiat jäävät helposti mieleeni, varsinkin jos niissä on melodia, joista erityisesti pitää, kuten näissä. Laulua Mun syntini suuret kaikki, soitettiin 1970-luvulla usein radiossa Hengellisen musiikin toivekonsertissa ja Hartaissa sävelissä. Laulun esitti joku helluntaiseurakunnan kitarakuoro. Tuota jälkimmäistä laulua en ole kuullut radiosta koskaan, mutta synnyinpaikkakuntani helluntaiseurakunnassa se oli ainakin käytössä 1970-luvulla.

Lapsena ja varhaisnuorena en juurikaan kiinnittänyt huomiota laulujen sanoihin, enkä halunnutkaan, koska niitä käytettiin joskus hyvin lakihenkisesti ja väärissä yhteyksissä kohdallani. Mutta mukavat melodiat jäivät mieleeni. Kun katselin muutama vuosi sitten pitkästä aikaa edesmenneen isäni vanhaa joskus 1950-luvulla painettua kansiotyyppistä kitarakuorolauluja -kirjaa, oli siellä ainakin joka kolmas laulu vielä tuttu.

Mutta kuten sanottu, valitettavasti helluntaiseurakunnat ovat hyljänneet vanhat helluntailaulut hyvin suurelta osin. Petri Kososen johtamassa Floridan suomalaisessa helluntaikirkossa kerrottiin kannetun vanhat helluntailaulukirjat roskiin. Liekö näin tapahtunut Suomessakin joissakin seurakunnissa? Joka tapauksessa vanhoista lauluista on luovuttu helluntaiseurakunnissa ylistyshömpän viemän ajan takia.

Tarkoitin tuolla luokittelulla sitä; ettei minulla ole lupaa eikä oikeutta luokitella ketään uskovaiseksi tai ei-uskovaiseksi, ILMAN HÄNEN OMAA TUNNUSTUSTAAN, tai väittää vastaan, jos hän sanoo olevansa joko uskovainen tai olevansa ei-uskovainen.

Luotan ja uskon ihmisen omaan tunnustukseen ja sen perusteella uskon myöskin, että on uskovaisia ja on ei-uskovaisia, mutta minä en tuota jakoa ihmisenä voi tehdä ilman kenenkään omaa tunnustusta.

Eikö olisi aika kauheaa, jos joku esimerkiksi menisi seurakuntaan ja ilmoittaisi, että on tullut uskoon ja haluaa kasteelle, että seurakunnassa alettaisiin väittä vastaan, että et sinä uskossa ole?

Ja siksi kastettaessa sanotaankin, että: Oman suusi tunnustuksen perusteella, että uskot.....jne.

Siksi myöskin on käytäntö, että jokainen kastettava ennen kastettaan omin sanoin kertoisi onko uskossa ja hän on
sitten itse vastuussa Jumalalle siitä, puhuuko totta.

~~tähkäpää~~ kirjoitti:

Tarkoitin tuolla luokittelulla sitä; ettei minulla ole lupaa eikä oikeutta luokitella ketään uskovaiseksi tai ei-uskovaiseksi, ILMAN HÄNEN OMAA TUNNUSTUSTAAN, tai väittää vastaan, jos hän sanoo olevansa joko uskovainen tai olevansa ei-uskovainen.

Luotan ja uskon ihmisen omaan tunnustukseen ja sen perusteella uskon myöskin, että on uskovaisia ja on ei-uskovaisia, mutta minä en tuota jakoa ihmisenä voi tehdä ilman kenenkään omaa tunnustusta.

Eikö olisi aika kauheaa, jos joku esimerkiksi menisi seurakuntaan ja ilmoittaisi, että on tullut uskoon ja haluaa kasteelle, että seurakunnassa alettaisiin väittä vastaan, että et sinä uskossa ole?

Ja siksi kastettaessa sanotaankin, että: Oman suusi tunnustuksen perusteella, että uskot.....jne.

Siksi myöskin on käytäntö, että jokainen kastettava ennen kastettaan omin sanoin kertoisi onko uskossa ja hän on
sitten itse vastuussa Jumalalle siitä, puhuuko totta.

Lue lisää

No, minä olen uskovainen koska minä luin -tilanteen tullessa eteen-syntisen rukouksen. Sanottiin että se on ehto.

No, nyt minä tein sen ja olen rukoillut muutenkin. Rukoilen aina yhtä asiaa kerran.

Ja minähän olen tehnyt parannuksen alkoholista ja paastoan kahdesti viikossa.

Siitä tuli mieleeni eräs Raamatunkohta jonka mm.sinä postasit tänne jokin aika sitten, kun olin tehnyt aloituksen paastosta.

Siinä buplikaani ja syntinen kumpainenkin puhelivat. Buplikaani sanoi että onneksi hän ei ole kuten tuo toinen vaan hän maksaa kymmennykset joka tillistä ja mintusta ja "paastoaa kahdesti viikossa."

Toinen, enemmän jumalan mielen mukainen mies, sanoi että "ole minulle suurelle syntiselle armollinen."

Mietin vain..tuo kohta tuli monessa keskustelussa esiin, juuri kun olin aloittanut 2:5 paastoni.

Sattumaako?

Itse olen sekoitus buplikaania ja syntistä. Paastoan kahdesti viikossa. Raamattu toisaalta kehoittaa siihen, toisaalta tuosta r-kohdasta näkee ettei jumala välitä.

sarisusannass73 kirjoitti:

No, minä olen uskovainen koska minä luin -tilanteen tullessa eteen-syntisen rukouksen. Sanottiin että se on ehto.

No, nyt minä tein sen ja olen rukoillut muutenkin. Rukoilen aina yhtä asiaa kerran.

Ja minähän olen tehnyt parannuksen alkoholista ja paastoan kahdesti viikossa.

Siitä tuli mieleeni eräs Raamatunkohta jonka mm.sinä postasit tänne jokin aika sitten, kun olin tehnyt aloituksen paastosta.

Siinä buplikaani ja syntinen kumpainenkin puhelivat. Buplikaani sanoi että onneksi hän ei ole kuten tuo toinen vaan hän maksaa kymmennykset joka tillistä ja mintusta ja "paastoaa kahdesti viikossa."

Toinen, enemmän jumalan mielen mukainen mies, sanoi että "ole minulle suurelle syntiselle armollinen."

Mietin vain..tuo kohta tuli monessa keskustelussa esiin, juuri kun olin aloittanut 2:5 paastoni.

Sattumaako?

Itse olen sekoitus buplikaania ja syntistä. Paastoan kahdesti viikossa. Raamattu toisaalta kehoittaa siihen, toisaalta tuosta r-kohdasta näkee ettei jumala välitä.

Lue lisää

Nyt vasta tajusin, mistä ketjusta tuossa edellä puhut.

Niin, Sinä itse ja Jumala tiedätte, "mitä" olet ja se onkin ensisijaisesti teidän kahden välinen asia.

Raamattu opettaa siitä mm. näin:

Gal. 4
6. Ja koska te olette lapsia, on Jumala lähettänyt meidän sydämeemme Poikansa Hengen, joka huutaa: "Abba! Isä!"
7. Niinpä sinä et siis enää ole orja, vaan lapsi; mutta jos olet lapsi, olet myös perillinen Jumalan kautta.

Room. 8
16. Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa,
että me olemme Jumalan lapsia.
17. Mutta jos olemme lapsia, niin olemme myöskin
perillisiä, Jumalan perillisiä ja Kristuksen kanssaperillisiä,
jos kerran yhdessä hänen kanssaan kärsimme, että me yhdessä myös kirkastuisimme.

Jos Sinun henkesi todistaa Hänen Henkensä kanssa, että olet Jumalan lapsi, niin ei siihen silloin ole kenelläkään ulkopuolisella mitään sanomista.

Ja kuten tuo Room.8 17 jae jatkaa: "....jos kerran yhdessä hänen kanssaan kärsimme, että me yhdessä myös kirkastuisimme."

Eli kun Hän on antanut oman henkensä meidän sydämeemme, jonka saamme uudestisyntymässä ja joka meille todistaa, olemmeko Jumalan lapsia, siitä sitten alkaa Hänen ennalta valmistamansa tie yhdessä Hänen kanssaan ja sillä tiellä Hän meitä valmistaa ja kasvattaa, että me kerran perille pääsisimme yhdessä muiden autuaiden kanssa.

Ok, joten tapahtukoon Sinulle niin kuin uskot!

~~tähkäpää~~ kirjoitti:

Ok, joten tapahtukoon Sinulle niin kuin uskot!

Niin, mutta eihän se tuntunut miltään. Mikään ei muuttunut.

Kumma kun alkavat käännyttää jo valmiiksi uskovaista ihmistä.

Olen kuin Tuomas.

sarisusannass73 kirjoitti:

Niin, mutta eihän se tuntunut miltään. Mikään ei muuttunut.

Kumma kun alkavat käännyttää jo valmiiksi uskovaista ihmistä.

Olen kuin Tuomas.

:)

Miltä sen olisi pitänyt tuntua tai miltä odotit sen tuntuvan? :)

Jos niin tapahtuu, että joku yrittää käännyttää jo valmiiksi uskovaista, niin silloin on hyvä ystävällisesti ilmoittaa, että
kiitos Herralle, minä olen jo uskossa Herraan Jeesukseen ja olen Jumalan lapsi.

Mitä sitten Tuomakseen tulee:
On ihana nähdä, että Jeesus antoi "mahdollisuuden" Tuomaksellekin uskoa, vaikka toki hiukkasen nuhtelikin :)
häntä hänen epäuskostaan.

Mutta kuten jo aiemmin keskustelimmekin, kukapa meistä voi lyödä rintaansa sen suhteen, etteivätkö ne epäuskon laineet ole omaakin sydäntä joskus huuhdelleet ja on joutunut huutamaan Jeesuksen puoleen, että ellet nyt ojenna kättäsi ja auta, niin minä hukun.

Ja muistat varmasti mitä tapahtui?
Jeesus ojensi kätensä Pietarille ja tarttui hänenne........mutta....... ei jättänyt
Pietariakaan nuhtelematta. :)

Matt. 14
14:28 Pietari vastasi hänelle ja sanoi:
"Jos se olet sinä, Herra, niin käske minun
tulla tykösi vettä myöten."
14:29 Hän sanoi: "Tule." Ja Pietari astui
ulos venheestä ja käveli vetten päällä
mennäkseen Jeesuksen tykö.
14:30 Mutta nähdessään, kuinka tuuli,
hän peljästyi ja rupesi vajoamaan ja
huusi sanoen: "Herra, auta minua."
14:31 Niin Jeesus kohta ojensi kätensä,
tarttui häneen ja sanoi hänelle: "Sinä
vähäuskoinen, miksi epäilit?"

~~tähkäpää~~ kirjoitti:

:)

Miltä sen olisi pitänyt tuntua tai miltä odotit sen tuntuvan? :)

Jos niin tapahtuu, että joku yrittää käännyttää jo valmiiksi uskovaista, niin silloin on hyvä ystävällisesti ilmoittaa, että
kiitos Herralle, minä olen jo uskossa Herraan Jeesukseen ja olen Jumalan lapsi.

Mitä sitten Tuomakseen tulee:
On ihana nähdä, että Jeesus antoi "mahdollisuuden" Tuomaksellekin uskoa, vaikka toki hiukkasen nuhtelikin :)
häntä hänen epäuskostaan.

Mutta kuten jo aiemmin keskustelimmekin, kukapa meistä voi lyödä rintaansa sen suhteen, etteivätkö ne epäuskon laineet ole omaakin sydäntä joskus huuhdelleet ja on joutunut huutamaan Jeesuksen puoleen, että ellet nyt ojenna kättäsi ja auta, niin minä hukun.

Ja muistat varmasti mitä tapahtui?
Jeesus ojensi kätensä Pietarille ja tarttui hänenne........mutta....... ei jättänyt
Pietariakaan nuhtelematta. :)

Matt. 14
14:28 Pietari vastasi hänelle ja sanoi:
"Jos se olet sinä, Herra, niin käske minun
tulla tykösi vettä myöten."
14:29 Hän sanoi: "Tule." Ja Pietari astui
ulos venheestä ja käveli vetten päällä
mennäkseen Jeesuksen tykö.
14:30 Mutta nähdessään, kuinka tuuli,
hän peljästyi ja rupesi vajoamaan ja
huusi sanoen: "Herra, auta minua."
14:31 Niin Jeesus kohta ojensi kätensä,
tarttui häneen ja sanoi hänelle: "Sinä
vähäuskoinen, miksi epäilit?"

Lue lisää

Jos sinä menisit kesällä rannalle ja edessäsi olisi järvi, niin et edes kokeilisi vetten päällä kävelemistä, sillä tiedät että kahlaamiseksi se menisi.

Siksi tuo kohta on vähän vaikea ymmärtää, kun on varma siitä ettei vetten päällä kävely onnistuisi.

Meillä ei ole Pietarin uskoa tässä asiassa.

Tietenkin voimme rukoilla samoin kuin hän:"Herra, auta minua!"

Mutta voisi olla että se Pietarinkin kokema tuuli olisi meille liikaa emmekä kuulisi Jumalan ääntä ollenkaan.

Kirjoitit syntisen rukouksesta"Miltä sen olisi pitänyt tuntua ja miltä odotit sen tuntuvan?"

Mua on täällä syytetty yhtä lailla kuin sinua, ja vielä sama ihminen...uskovien pilkkaamisesta. Sinua syytettiin muusta.

Se ihminen näkee että en enää pilkkaa uskovaisia. Että olen tehnyt parannuksen. En ole mitään tietoista parannusta tehnyt.

Jotenkin odotin että syyllisyydentunne siitä asiasta helpottaisi. Ja ne ihmiset jotka ovat kokeneet että olen heitä loukannut vaikenisivat,eivätkä olisi aina nokkimassa siitä.

Sen olisi pitänyt tuntua siltä että Jumala KUULI sen rukoukseen sisältyvän pyynnön mutta -tällä kertaa- ei tullut sitä tunnetta että kukaan olisi minua kuullut.

Ei ihminen eikä Jumala.

sarisusannass73 kirjoitti:

Jos sinä menisit kesällä rannalle ja edessäsi olisi järvi, niin et edes kokeilisi vetten päällä kävelemistä, sillä tiedät että kahlaamiseksi se menisi.

Siksi tuo kohta on vähän vaikea ymmärtää, kun on varma siitä ettei vetten päällä kävely onnistuisi.

Meillä ei ole Pietarin uskoa tässä asiassa.

Tietenkin voimme rukoilla samoin kuin hän:"Herra, auta minua!"

Mutta voisi olla että se Pietarinkin kokema tuuli olisi meille liikaa emmekä kuulisi Jumalan ääntä ollenkaan.

Kirjoitit syntisen rukouksesta"Miltä sen olisi pitänyt tuntua ja miltä odotit sen tuntuvan?"

Mua on täällä syytetty yhtä lailla kuin sinua, ja vielä sama ihminen...uskovien pilkkaamisesta. Sinua syytettiin muusta.

Se ihminen näkee että en enää pilkkaa uskovaisia. Että olen tehnyt parannuksen. En ole mitään tietoista parannusta tehnyt.

Jotenkin odotin että syyllisyydentunne siitä asiasta helpottaisi. Ja ne ihmiset jotka ovat kokeneet että olen heitä loukannut vaikenisivat,eivätkä olisi aina nokkimassa siitä.

Sen olisi pitänyt tuntua siltä että Jumala KUULI sen rukoukseen sisältyvän pyynnön mutta -tällä kertaa- ei tullut sitä tunnetta että kukaan olisi minua kuullut.

Ei ihminen eikä Jumala.

Lue lisää

Juu sain viestiä hetki sitten, että minua on syyttänyt vähän yks jos toinenkin :) ja mistä kukakin. :)

Mutta eilinen on mennyt ja huomisesta emme tiedä, mutta tänään auttaa Herra.

Jos omatunto syyttää edelleen, vaikka on syntinsä tunnustanut ja hyljännyt ja saanut armon, siihen tilanteeseen Raamattu on antanut tällaisen ohjeen ja lupauksen:

1 Joh 3
18. Lapsukaiset, älkäämme rakastako sanalla tai
kielellä, vaan teossa ja totuudessa.
19. Siitä me tiedämme, että olemme totuudesta,
ja me saatamme hänen edessään rauhoittaa
sydämemme sillä,
20. että jos sydämemme syyttää meitä, niin
Jumala on suurempi kuin meidän sydämemme
ja tietää kaikki.

Jos meidän omatuntomme syyttää senkin jälkeen, kun olemme katuneet syntejämme, tehneet parannuksen synneistämme ja pyytäneet niitä anteeksi, meidän tulee uskossa vain tarttua mm. näihin Sanan lupauksiin:

Jes. 43:25
Minä, minä pyyhin pois sinun rikkomuksesi itseni tähden, enkä enää sinun syntejäsi muista

Jes. 38:17
...sillä sinä heitit kaikki minun syntini selkäsi taa.

Miika 7:19
Kaikki heidän syntinsä sinä heität meren syvyyteen.

Me emme voi vaeltaa tunteidemme varassa, koska meidän tunteemme saattavat heitellä laidasta toiseen ja siksi meidän tulee vaeltaa uskossa luottaen, sanoivat tunteemme mistä tahansa.

Tunteemme ovat meidän lihastamme nousevia ja siihen kuuluvia.

Emmekä me elä edes näkemisessä, vaan uskossa ja sen mukanaan tuomassa toivossa.

sarisusannass73 kirjoitti:

Jos sinä menisit kesällä rannalle ja edessäsi olisi järvi, niin et edes kokeilisi vetten päällä kävelemistä, sillä tiedät että kahlaamiseksi se menisi.

Siksi tuo kohta on vähän vaikea ymmärtää, kun on varma siitä ettei vetten päällä kävely onnistuisi.

Meillä ei ole Pietarin uskoa tässä asiassa.

Tietenkin voimme rukoilla samoin kuin hän:"Herra, auta minua!"

Mutta voisi olla että se Pietarinkin kokema tuuli olisi meille liikaa emmekä kuulisi Jumalan ääntä ollenkaan.

Kirjoitit syntisen rukouksesta"Miltä sen olisi pitänyt tuntua ja miltä odotit sen tuntuvan?"

Mua on täällä syytetty yhtä lailla kuin sinua, ja vielä sama ihminen...uskovien pilkkaamisesta. Sinua syytettiin muusta.

Se ihminen näkee että en enää pilkkaa uskovaisia. Että olen tehnyt parannuksen. En ole mitään tietoista parannusta tehnyt.

Jotenkin odotin että syyllisyydentunne siitä asiasta helpottaisi. Ja ne ihmiset jotka ovat kokeneet että olen heitä loukannut vaikenisivat,eivätkä olisi aina nokkimassa siitä.

Sen olisi pitänyt tuntua siltä että Jumala KUULI sen rukoukseen sisältyvän pyynnön mutta -tällä kertaa- ei tullut sitä tunnetta että kukaan olisi minua kuullut.

Ei ihminen eikä Jumala.

Lue lisää

>>Mua on täällä syytetty yhtä lailla kuin sinua, ja vielä sama ihminen...uskovien pilkkaamisesta. Sinua syytettiin muusta.

~~tähkäpää~~ kirjoitti:

Juu sain viestiä hetki sitten, että minua on syyttänyt vähän yks jos toinenkin :) ja mistä kukakin. :)

Mutta eilinen on mennyt ja huomisesta emme tiedä, mutta tänään auttaa Herra.

Jos omatunto syyttää edelleen, vaikka on syntinsä tunnustanut ja hyljännyt ja saanut armon, siihen tilanteeseen Raamattu on antanut tällaisen ohjeen ja lupauksen:

1 Joh 3
18. Lapsukaiset, älkäämme rakastako sanalla tai
kielellä, vaan teossa ja totuudessa.
19. Siitä me tiedämme, että olemme totuudesta,
ja me saatamme hänen edessään rauhoittaa
sydämemme sillä,
20. että jos sydämemme syyttää meitä, niin
Jumala on suurempi kuin meidän sydämemme
ja tietää kaikki.

Jos meidän omatuntomme syyttää senkin jälkeen, kun olemme katuneet syntejämme, tehneet parannuksen synneistämme ja pyytäneet niitä anteeksi, meidän tulee uskossa vain tarttua mm. näihin Sanan lupauksiin:

Jes. 43:25
Minä, minä pyyhin pois sinun rikkomuksesi itseni tähden, enkä enää sinun syntejäsi muista

Jes. 38:17
...sillä sinä heitit kaikki minun syntini selkäsi taa.

Miika 7:19
Kaikki heidän syntinsä sinä heität meren syvyyteen.

Me emme voi vaeltaa tunteidemme varassa, koska meidän tunteemme saattavat heitellä laidasta toiseen ja siksi meidän tulee vaeltaa uskossa luottaen, sanoivat tunteemme mistä tahansa.

Tunteemme ovat meidän lihastamme nousevia ja siihen kuuluvia.

Emmekä me elä edes näkemisessä, vaan uskossa ja sen mukanaan tuomassa toivossa.

Lue lisää

Tähkäpää, sinua ei syyttänyt täällä kukaan mistään perusteetta. Useampi ihminen vain puuttui vääriin väitteisiisi ja vääriin toimiisi lähimmäisiämme kohtaan.

Sinä ilakoit siitä, että 'olet jättänyt myrskyn jälkeesi'. Yritätkö esittää, että 'myrsky' johtui paholaisen hyökkäksestä sinua vastaan (kuten olet väittänyt niin monta kertaa ennenkin)?

Todellisuudessa kaikki siis johtui siitä, että sinä et pystynyt jälleen kerran myöntämään väärässäolemistasi, vaan lähdit taas kerran mustamaalaamaan vastapuoltasi omat jäljet peittääksesi.

Kaikki on yhä tallella ja kaiken voimme yhä tutkia.

Todellinen sydämen uskova, Kristuksen seuraaja olisi pahoillaan tuolla tavoin aikaansaamastaan 'myrskystä', mutta sinua se ei paina...

_greeeeen kirjoitti:

>>Mua on täällä syytetty yhtä lailla kuin sinua, ja vielä sama ihminen...uskovien pilkkaamisesta. Sinua syytettiin muusta.

Tuosta tähkistä koskevasta asiasta sulle jo kirjoitinkin ja luotsi poisti senkin. Oonko mä sen silmätikku jo kun kaikki -ihan sääntöjen mukaisetkin-kirjoitukset häviää.

Mutta varmaan muistat sen.

Olen iloinen siitä että saatiin Tiestä-nimimerkin kanssa sovittua ihan oikeasti ne asiat.

Ja en mä sitten kokenut enää että sä syytit kun luin että olet huomannut mun tehneen parannusta. Sitä ennen koin että syytit, kyllä.

Parannusta tässä koetetaan tehdä. Anteeksi jos olen sinua jotenkin loukannut.

sarisusannass73 kirjoitti:

Tuosta tähkistä koskevasta asiasta sulle jo kirjoitinkin ja luotsi poisti senkin. Oonko mä sen silmätikku jo kun kaikki -ihan sääntöjen mukaisetkin-kirjoitukset häviää.

Mutta varmaan muistat sen.

Olen iloinen siitä että saatiin Tiestä-nimimerkin kanssa sovittua ihan oikeasti ne asiat.

Ja en mä sitten kokenut enää että sä syytit kun luin että olet huomannut mun tehneen parannusta. Sitä ennen koin että syytit, kyllä.

Parannusta tässä koetetaan tehdä. Anteeksi jos olen sinua jotenkin loukannut.

Lue lisää

Saat anteeksi, sarisusanna, etkä sinä nyt varsinaisesti mitenkään isommin edes loukannut. Ymmärsin kyllä, että jokin väärinkäsitys oli tullut, mutta tosiaan todellisuudessa viittasin vanhoihin kirjoituksiisi ihan asioiden selvittämiseksi ja sen näyttämiseksi sinulle itsellesikin, mistä olet tullut ja minne asti olet jo päässyt, en missää tapauksessa sinua syyttääkseni.

Olet selkeästi edennyt pyrkimyksessäsi tehdä parannus, ja siitä olen iloinen. Minusta sinulla on mielenkiintoisia ajatuksia moniin asioihin ja on hyvä, että ne eivät enää niin usein huku turhanpäiväiseen suunsoittoon. :) Sinussa on selkeästi paljon avoimuutta ja rehellisyyttä ja osaat (varmaankin omien kokemustesi myötä) mennä sisälle sellaisiin asioihin, joihin moni ei pysty menemään. Osaat myös kyseenalaistaa asioita järkevästi.

Kenelle luet lakia? Minä ainakin tunnen nuo säännökset erittäin hyvin ja pystyn vastaamaan jokaisesta kirjoittamastani asiasta ihan missä vain.

_greeeeen kirjoitti:

Kenelle luet lakia? Minä ainakin tunnen nuo säännökset erittäin hyvin ja pystyn vastaamaan jokaisesta kirjoittamastani asiasta ihan missä vain.

Jo on kumma jos erimieltä oleminenkin tulkataan jo kunnianloukkaukseksi.

sarisusannass73 kirjoitti:

Jo on kumma jos erimieltä oleminenkin tulkataan jo kunnianloukkaukseksi.

Niinpä. :)

En halua Sarisusanna Sinunkaan kanssasi tästä asiasta alkaa kiistelemään.

Tuolla jäljempänä olen tuonut oman uskoni ja näkemykseni asiasta esille ja jos joku haluaa sitä kritisoida, se on hänen asiansa ja ongelmansa.

En minä elä syyllisyydessä, koska elän armossa ja armosta.
Olen Jeesuksen Kristuksen kautta ja Hänen ansiostaan asemaltani vanhurskas niin kauan, kuin Hänessä elän,
mutta minä en väitä, että lihani olisi pyhittynyt tai pyhittyisi
ja siitä me pääsemme eroon vasta silloin, kun vajaa lakkaa
ja täydellisyys alkaa.

Silloin minäkin saan iloita siitä, että olen kaikkinensa täydellinen, nyt voin iloita siitä, että koska Kristus on
minutkin lunastanut, minäkin saan olla asemani puolelta vanhurskautettu ja täydellinen Hänen ansionsa kautta.

Eli aivan samoin, kuin Paavalikin kirjoittaa tuoss Room. 7,
jonka olen tuonne jäljempään viestiini kopioinut.

Minä iloitsen joka päivä siitä, että saan olla pelastettu Jeesuksen Kristuksen kautta ja elää vapaudessa siksi,
että Hän on minut omakseen ottanut ja saan elää
armosta ja armossa.

Kun sen saa kokea ja ymmärtää, niin silloin ei ole enää epäilyksiä siitä, onko uskossa vai ei, sillä tietää, että Hänessä minäkin saan omistaa uskon kautta syntieni anteeksiantamuksen ja pelastuksen.

~~tähkäpää~~ kirjoitti:

En halua Sarisusanna Sinunkaan kanssasi tästä asiasta alkaa kiistelemään.

Tuolla jäljempänä olen tuonut oman uskoni ja näkemykseni asiasta esille ja jos joku haluaa sitä kritisoida, se on hänen asiansa ja ongelmansa.

En minä elä syyllisyydessä, koska elän armossa ja armosta.
Olen Jeesuksen Kristuksen kautta ja Hänen ansiostaan asemaltani vanhurskas niin kauan, kuin Hänessä elän,
mutta minä en väitä, että lihani olisi pyhittynyt tai pyhittyisi
ja siitä me pääsemme eroon vasta silloin, kun vajaa lakkaa
ja täydellisyys alkaa.

Silloin minäkin saan iloita siitä, että olen kaikkinensa täydellinen, nyt voin iloita siitä, että koska Kristus on
minutkin lunastanut, minäkin saan olla asemani puolelta vanhurskautettu ja täydellinen Hänen ansionsa kautta.

Eli aivan samoin, kuin Paavalikin kirjoittaa tuoss Room. 7,
jonka olen tuonne jäljempään viestiini kopioinut.

Minä iloitsen joka päivä siitä, että saan olla pelastettu Jeesuksen Kristuksen kautta ja elää vapaudessa siksi,
että Hän on minut omakseen ottanut ja saan elää
armosta ja armossa.

Kun sen saa kokea ja ymmärtää, niin silloin ei ole enää epäilyksiä siitä, onko uskossa vai ei, sillä tietää, että Hänessä minäkin saan omistaa uskon kautta syntieni anteeksiantamuksen ja pelastuksen.

Lue lisää

Ei minulla ollut halua kiistellä. Esitin sinulle kysymyksen. Et välitä sen vertaa että vastaisit.

Samaan asiaan kiinnitin huomiota greenin ketjussa, että kun sinulta kaivattiin vastausta niin sinä et välittänyt.

Se on suurinta käskyä vastaan"Tee toiselle sen minkä toivot itsellesi."

Eli se on sinulta aika ärsyttävä synti. Mutta Jumalahan on sokea - hän ei syntejäsi näe, eikä piittaa siitä miten kohtelet lähimmäisiäsi.

Sinä nimittäin kirjoitit:"Silloin minäkin saan iloitua siitä, että olen kaikkinensa täydellinen, nyt voin iloita siitä, että koska Kristus on minutkin lunastanut, minäkin saan asemani puolelta olla vanhurskautettu ja täydellinen ansionsa kautta."

Niin kauan kun olemme syntisiä niin kauan pitää tehdä parannusta.

Tämä on se mikä minulle selvisi ko Greenin poistetusta ketjusta.

Oletko samaa mieltä? Ja toistan kysymykseni mikä on sinun mielestäsi armo?

Sitäkö että Jumala on sokea sinun virheillesi? Onko hän sokea myös muiden virheille ja synneille sinun mielestäsi?

Vaan vain ainoastaan sinun virheille? Mitä olet mieltä?

Jos taas pakenet ja möksähdät niin siitä tiedän ettet halua tehdä parannusta synnistäsi.

Näin sitä minustakin tuli "uskovainen."

sarisusannass73 kirjoitti:

Ei minulla ollut halua kiistellä. Esitin sinulle kysymyksen. Et välitä sen vertaa että vastaisit.

Samaan asiaan kiinnitin huomiota greenin ketjussa, että kun sinulta kaivattiin vastausta niin sinä et välittänyt.

Se on suurinta käskyä vastaan"Tee toiselle sen minkä toivot itsellesi."

Eli se on sinulta aika ärsyttävä synti. Mutta Jumalahan on sokea - hän ei syntejäsi näe, eikä piittaa siitä miten kohtelet lähimmäisiäsi.

Sinä nimittäin kirjoitit:"Silloin minäkin saan iloitua siitä, että olen kaikkinensa täydellinen, nyt voin iloita siitä, että koska Kristus on minutkin lunastanut, minäkin saan asemani puolelta olla vanhurskautettu ja täydellinen ansionsa kautta."

Niin kauan kun olemme syntisiä niin kauan pitää tehdä parannusta.

Tämä on se mikä minulle selvisi ko Greenin poistetusta ketjusta.

Oletko samaa mieltä? Ja toistan kysymykseni mikä on sinun mielestäsi armo?

Sitäkö että Jumala on sokea sinun virheillesi? Onko hän sokea myös muiden virheille ja synneille sinun mielestäsi?

Vaan vain ainoastaan sinun virheille? Mitä olet mieltä?

Jos taas pakenet ja möksähdät niin siitä tiedän ettet halua tehdä parannusta synnistäsi.

Näin sitä minustakin tuli "uskovainen."

Lue lisää

Sarisusanna, esität erittäin hyviä kysymyksiä, mutta Tähkäpää näköjään pakeni niitäkin aivan kuten minunkin esittämiäni.

Sellaista armoa ei todellisuudessa ole, jossa Jumala on sokea, eikä näe uskovan syntejä, tai ei piittaa siitä miten tämä kohtelee lähimmäisiään. Jumala näkee kaiken ja kukin saa omien tekojensa mukaan. Pyri sinä siis POIS synnistä ja vastusta pahaa kaikin voimin, uskossa, Jumalan avulla. Älä koskaa luota väärään armoon ja siihen, että lähimmäisille voi tehdä pahuutta ja aina sitten vain saa anteeksi.

_greeeeen kirjoitti:

Sarisusanna, esität erittäin hyviä kysymyksiä, mutta Tähkäpää näköjään pakeni niitäkin aivan kuten minunkin esittämiäni.

Sellaista armoa ei todellisuudessa ole, jossa Jumala on sokea, eikä näe uskovan syntejä, tai ei piittaa siitä miten tämä kohtelee lähimmäisiään. Jumala näkee kaiken ja kukin saa omien tekojensa mukaan. Pyri sinä siis POIS synnistä ja vastusta pahaa kaikin voimin, uskossa, Jumalan avulla. Älä koskaa luota väärään armoon ja siihen, että lähimmäisille voi tehdä pahuutta ja aina sitten vain saa anteeksi.

Lue lisää

Ärsyttävää kun pakeni. Se on synti kuten hänelle kirjotin. Luulsi nyt aikuisen ihmisen vastaavan sanoistaan.

Hän ei välitä. Uskovaisen kuulusi rakastaa, mutta tähkäpää ei rakasta raamatun ohjeen mukaan, vaan huitelee siellä missä on helppoja kyssäreitä joissa hän voi loistaa.

Hän välittää vain omasta hyvinvoinnistaan.

Hän ei oikein kestä sitä jos joku on eri mieltä hänen opistaan.

PS. Kiitos neuvoista.

sarisusannass73 kirjoitti:

Ärsyttävää kun pakeni. Se on synti kuten hänelle kirjotin. Luulsi nyt aikuisen ihmisen vastaavan sanoistaan.

Hän ei välitä. Uskovaisen kuulusi rakastaa, mutta tähkäpää ei rakasta raamatun ohjeen mukaan, vaan huitelee siellä missä on helppoja kyssäreitä joissa hän voi loistaa.

Hän välittää vain omasta hyvinvoinnistaan.

Hän ei oikein kestä sitä jos joku on eri mieltä hänen opistaan.

PS. Kiitos neuvoista.

Lue lisää

Toivon todella, että sinä, sarisusanna, et koskaan eksy uskoon, jonka mukaan Jumala ei näe syntejämme ja jonka mukaan on normaalia, että teemme 'heikkoina syntisinä' jatkuvasti syntiä lähimmäisiämme vastaan. Sen uskon mukaan Jumala ei näe syntejämme / riittää kun pyytää Jumalalta anteeksi aina vain jatkuvia pahoja tekojaan. Tuollainen EI OLE pelastavaa uskoa. Pelastava usko MUUTTAA ihmisen ajattelun, tunteet, motiivit, teot ja kaiken.

Tuonne alle on taas kerran tullut tuollaisen uskon omaavan, pitkän uskontien jo kulkeneen henkilön minulle osoittamia viestejä. Tämä henkilö sanoo mm. näin ->

>>älä aivan kaikkia sisimpäs ulostuksia levittele tänne kaikien haisteltavaksi kyllä me jo henkes löyhkäävästä hajusta tiedetään mitä sun sisälläs on.

>>Haisetko greeni siviilissäkin aina yhtä pahalta kuin täällä ?!

vanha sillin haju !

Kun ihminen on Hengen johdossa, ei hän ole lihansa vietävissä, eikä hän tunne itseään suurimmaksi syntiseksi, KOSKA HEDELMÄ ON HENGESTÄ.

Kerrohan, kuka on sanonut, ettei vaellusta tule tarkata jatkuvasti tai suuntaa korjata tarvittaessa?

>>>>>"Vai luueeko joku että se lihakin tekee lopulta parannuksen ja alkaa kiitellä Herraa!

Niinkä te luulette? No jos ette luule, miten voitte saaha aikaan näin kristalillisesta asiasta metrikaupalla tekstiä?"

~~tähkäpää~~ kirjoitti:

>>>>>"Vai luueeko joku että se lihakin tekee lopulta parannuksen ja alkaa kiitellä Herraa!

Niinkä te luulette? No jos ette luule, miten voitte saaha aikaan näin kristalillisesta asiasta metrikaupalla tekstiä?"

Lue lisää

Oletko siis, Tähkäpää, yhä vangittu synnin lakiin?

Vastaisitko ihan suoraan: kyllä tai ei. Sitten on mahdollisten perusteluiden vuoro.

_greeeeen kirjoitti:

Oletko siis, Tähkäpää, yhä vangittu synnin lakiin?

Vastaisitko ihan suoraan: kyllä tai ei. Sitten on mahdollisten perusteluiden vuoro.

Asia tulee kyllä esille tuossa lainaamassani Raam. kohdassa.

Jumalan Sana on mielestäni paras perusta, jolle ja jonka mukaan rakentaa ja myöskin perustelu, sillä muita hengellisen elämän rakennuspiirrusutuksia meille ei ole annettu.

Rakentakaamme siis sen (Jumalan Sanan) mukaan, niin silloin meidän rakennuksemme kestää tuulet ja myrskyt ja myöskin tulella koettelun, jolloin kaikki muu tuhkaksi palaa, mutta Jumalan Sanan pohja kestää.

_greeeeen kirjoitti:

Oletko siis, Tähkäpää, yhä vangittu synnin lakiin?

Vastaisitko ihan suoraan: kyllä tai ei. Sitten on mahdollisten perusteluiden vuoro.

Mitä teet,greeeeen,kun kaikki silmätikkusi olet saanut savustettua ja olet palstalla yksin?Viime vuosi taisi olla Semperin vuosi,nyt on vuorossa tähkäpää.Mihin tämä loppuu?Eikö kysymykseesi löydy vastaus jo edellisestä viestistä?

~~tähkäpää~~ kirjoitti:

Asia tulee kyllä esille tuossa lainaamassani Raam. kohdassa.

Jumalan Sana on mielestäni paras perusta, jolle ja jonka mukaan rakentaa ja myöskin perustelu, sillä muita hengellisen elämän rakennuspiirrusutuksia meille ei ole annettu.

Rakentakaamme siis sen (Jumalan Sanan) mukaan, niin silloin meidän rakennuksemme kestää tuulet ja myrskyt ja myöskin tulella koettelun, jolloin kaikki muu tuhkaksi palaa, mutta Jumalan Sanan pohja kestää.

Lue lisää

Siis vastaisitko kyllä tai ei. Siitä on sitten hyvä jatkaa.

Oletko siis, Tähkäpää, yhä vangittu synnin lakiin?

Laptoptip kirjoitti:

Mitä teet,greeeeen,kun kaikki silmätikkusi olet saanut savustettua ja olet palstalla yksin?Viime vuosi taisi olla Semperin vuosi,nyt on vuorossa tähkäpää.Mihin tämä loppuu?Eikö kysymykseesi löydy vastaus jo edellisestä viestistä?

Lue lisää

Tulen puuttumaan valheisiin ja muihin vääryyksiin edelleenkin, vaikka miten kovasti minua yrität savustaa...

_greeeeen kirjoitti:

Siis vastaisitko kyllä tai ei. Siitä on sitten hyvä jatkaa.

Oletko siis, Tähkäpää, yhä vangittu synnin lakiin?

Olen jo vastannut.

Jos haluat sanella, miten kunkin on täällä vastattava ja minkälaisten vastausten pohjalta vasta suostut jatkamaan
asiallista keskustelua, se ei ole oikea toimintatapa tällaisella foorumilla, jossa meistä jokainen saa ja voi toimia oman uskonsa, näkemyksensä ja uskonnonvapauden mukaisesti.

Sanakin kieltää meitä olemasta ihmisten orjia ja haluan siinäkin kohdin noudattaa Jumalan Sanaa ja toimia sen mukaisesti.

Olla siis vain ja ainoastaan Kristuksen orja ja sen kautta elää todellisessa vapaudessa.

~~tähkäpää~~ kirjoitti:

Olen jo vastannut.

Jos haluat sanella, miten kunkin on täällä vastattava ja minkälaisten vastausten pohjalta vasta suostut jatkamaan
asiallista keskustelua, se ei ole oikea toimintatapa tällaisella foorumilla, jossa meistä jokainen saa ja voi toimia oman uskonsa, näkemyksensä ja uskonnonvapauden mukaisesti.

Sanakin kieltää meitä olemasta ihmisten orjia ja haluan siinäkin kohdin noudattaa Jumalan Sanaa ja toimia sen mukaisesti.

Olla siis vain ja ainoastaan Kristuksen orja ja sen kautta elää todellisessa vapaudessa.

Lue lisää

Et sinä, Tähkäpää, taaskaan vastannut suoraan, vaan sanoit vain näin ->

>>Asia tulee kyllä esille tuossa lainaamassani Raam. kohdassa.

>>Oletko siis, Tähkäpää, yhä vangittu synnin lakiin?

_greeeeen kirjoitti:

Et sinä, Tähkäpää, taaskaan vastannut suoraan, vaan sanoit vain näin ->

>>Asia tulee kyllä esille tuossa lainaamassani Raam. kohdassa.

>>Oletko siis, Tähkäpää, yhä vangittu synnin lakiin?

Lue lisää

Voin esittää asian myös näin ->

Tähkäpää tarkoittaa yllä olevassa viestissään pitkän uskontien kulkeneen uskovankin, Kristuksen oman, olevan yhä vangittu synnin lakiin.

Olenko ymmärtänyt oikein?

_greeeeen kirjoitti:

Et sinä, Tähkäpää, taaskaan vastannut suoraan, vaan sanoit vain näin ->

>>Asia tulee kyllä esille tuossa lainaamassani Raam. kohdassa.

>>Oletko siis, Tähkäpää, yhä vangittu synnin lakiin?

Lue lisää

Jos et halua väittää minun sanoneen sellaista, mitä en ole oikeasti sanonut, ÄLÄ SILLOIN TEE NIIN!

Vai onko kohdallasi juuri se tilanne, mistä Paavali puhuu, että:

20. Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka minussa asuu.

21. Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lain, että paha riippuu minussa kiinni;

Tuosta pääsee eroon sillä, että kertoo ja puhuu vain siitä, mihin itse uskoo ja mikä on oman uskonsa perustus ja jättää
muiden uskon ja perustuksen kertomisen ja selittämisen heidän omille harteilleen.

Ei minulla ole mitään tarvetta selitellä täällä Sinun uskoasi ja perustustasi, eikä minulla ole uskallustakaan siihen.

~~tähkäpää~~ kirjoitti:

Jos et halua väittää minun sanoneen sellaista, mitä en ole oikeasti sanonut, ÄLÄ SILLOIN TEE NIIN!

Vai onko kohdallasi juuri se tilanne, mistä Paavali puhuu, että:

20. Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka minussa asuu.

21. Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lain, että paha riippuu minussa kiinni;

Tuosta pääsee eroon sillä, että kertoo ja puhuu vain siitä, mihin itse uskoo ja mikä on oman uskonsa perustus ja jättää
muiden uskon ja perustuksen kertomisen ja selittämisen heidän omille harteilleen.

Ei minulla ole mitään tarvetta selitellä täällä Sinun uskoasi ja perustustasi, eikä minulla ole uskallustakaan siihen.

Lue lisää

Ja huomaa, että tämä on kysymys Sinulle!!??

Vai onko kohdallasi juuri se tilanne, mistä Paavali puhuu, että:

20. Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka minussa asuu.

21. Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lain, että paha riippuu minussa kiinni;

~~tähkäpää~~ kirjoitti:

Jos et halua väittää minun sanoneen sellaista, mitä en ole oikeasti sanonut, ÄLÄ SILLOIN TEE NIIN!

Vai onko kohdallasi juuri se tilanne, mistä Paavali puhuu, että:

20. Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka minussa asuu.

21. Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lain, että paha riippuu minussa kiinni;

Tuosta pääsee eroon sillä, että kertoo ja puhuu vain siitä, mihin itse uskoo ja mikä on oman uskonsa perustus ja jättää
muiden uskon ja perustuksen kertomisen ja selittämisen heidän omille harteilleen.

Ei minulla ole mitään tarvetta selitellä täällä Sinun uskoasi ja perustustasi, eikä minulla ole uskallustakaan siihen.

Lue lisää

Tähkäpää, minä en todellakaan halua väittää sinun sanoneen sellaista, jota et tarkoita, ja SIKSI pyysin sinua vastaamaan yksiselitteisesti kyllä tai ei, tähän seuraavaan kysymykseen ->

>>>>Oletko siis, Tähkäpää, yhä vangittu synnin lakiin?

>>Asia tulee kyllä esille tuossa lainaamassani Raam. kohdassa.

~~tähkäpää~~ kirjoitti:

Ja huomaa, että tämä on kysymys Sinulle!!??

Vai onko kohdallasi juuri se tilanne, mistä Paavali puhuu, että:

20. Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka minussa asuu.

21. Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lain, että paha riippuu minussa kiinni;

Lue lisää

Vastaahan nyt vain siihen minun ENSIN sinulle esittämääni kysymykseen ja jatketaan sitten eteenpäin.

_greeeeen kirjoitti:

Tähkäpää, minä en todellakaan halua väittää sinun sanoneen sellaista, jota et tarkoita, ja SIKSI pyysin sinua vastaamaan yksiselitteisesti kyllä tai ei, tähän seuraavaan kysymykseen ->

>>>>Oletko siis, Tähkäpää, yhä vangittu synnin lakiin?

>>Asia tulee kyllä esille tuossa lainaamassani Raam. kohdassa.

Lue lisää

Tähkäpää ei näköjään kykene TAASKAAN rehtiin keskusteluun, vaan sen sijaan hän meni toiseen ketjuun puhumaan 'minun ongelmistani' tässä keskusteluketjussa...

http://keskustelu.suomi24.fi/node/12144813#comment-66992824

Samassa ketjussa, jossa tekee tuota, Tähkäpää kirjoitti ilman omaa nimimerkkiään viestin, jossa ei pysynyt omalla linjallaan ja omassa opissaan, ja minun vastattua tähän viestiin, hän ilmoitti osoittaneensa sen, että olemme oikeasti samaa mieltä, kunhan hän vain ei kirjoita omalla nimimerkillään. Tähkäpää siis viritti minulle ansan, jonka tarkoituksena oli mitä ilmeisimmin todistaa se, että erimielisyytemme eri asioissa johtuu vain siitä, että minä jotenkin tekisin erimielisyyden siksi, että Tähkäpää on Tähkäpää, eli tekisin erimielisyyden ihan hänen kiusakseen.

Totta kai Tähkäpää sai asian NÄYTTÄMÄÄN tuolta, koska kirjoitti keskustelussa olleesta asiasta samoin sanoin kuin kirjoitetaan eräässä lainauksessa, jota olen käyttänyt usein Tähkäpäänkin opetuksen vasta-argumentiksi ja hän myös poikkesi muutenkin omasta opistaan ja linjastaan. Kiero oli yritys ja kiero oli sen jälkeinenkin viesti, jossa Tähkäpää alkoi kirjoittaa ASIAN OHI, minun 'ongelmistani' tässä keskustelussa...

Jälleen kerran sai vahvistuksen se tosiasia, josta useampi kirjoittaja on Tähkäpäätä huomauttanut, eli se, että Tähkäpää tekee kaikkensa tehdäkseen toisesta henkilöstä vääräsäolijan ja pahan. Tuollainen EI ole uskovan toimintaa!

_greeeeen kirjoitti:

Tähkäpää ei näköjään kykene TAASKAAN rehtiin keskusteluun, vaan sen sijaan hän meni toiseen ketjuun puhumaan 'minun ongelmistani' tässä keskusteluketjussa...

http://keskustelu.suomi24.fi/node/12144813#comment-66992824

Samassa ketjussa, jossa tekee tuota, Tähkäpää kirjoitti ilman omaa nimimerkkiään viestin, jossa ei pysynyt omalla linjallaan ja omassa opissaan, ja minun vastattua tähän viestiin, hän ilmoitti osoittaneensa sen, että olemme oikeasti samaa mieltä, kunhan hän vain ei kirjoita omalla nimimerkillään. Tähkäpää siis viritti minulle ansan, jonka tarkoituksena oli mitä ilmeisimmin todistaa se, että erimielisyytemme eri asioissa johtuu vain siitä, että minä jotenkin tekisin erimielisyyden siksi, että Tähkäpää on Tähkäpää, eli tekisin erimielisyyden ihan hänen kiusakseen.

Totta kai Tähkäpää sai asian NÄYTTÄMÄÄN tuolta, koska kirjoitti keskustelussa olleesta asiasta samoin sanoin kuin kirjoitetaan eräässä lainauksessa, jota olen käyttänyt usein Tähkäpäänkin opetuksen vasta-argumentiksi ja hän myös poikkesi muutenkin omasta opistaan ja linjastaan. Kiero oli yritys ja kiero oli sen jälkeinenkin viesti, jossa Tähkäpää alkoi kirjoittaa ASIAN OHI, minun 'ongelmistani' tässä keskustelussa...

Jälleen kerran sai vahvistuksen se tosiasia, josta useampi kirjoittaja on Tähkäpäätä huomauttanut, eli se, että Tähkäpää tekee kaikkensa tehdäkseen toisesta henkilöstä vääräsäolijan ja pahan. Tuollainen EI ole uskovan toimintaa!

Lue lisää

:)

~~tähkäpää~~ kirjoitti:

Ja huomaa, että tämä on kysymys Sinulle!!??

Vai onko kohdallasi juuri se tilanne, mistä Paavali puhuu, että:

20. Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka minussa asuu.

21. Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lain, että paha riippuu minussa kiinni;

Lue lisää

Miksi et vastaa ihan iksin kertaisiin kysymyksiin Tähkäpää ?

Eivät ole liian vaikeita vatsata omin sanoin !

Varsinkin kun olet niin kovin innokas opettamaan ! ;)

Miksi et vastaa ? kirjoitti:

Miksi et vastaa ihan iksin kertaisiin kysymyksiin Tähkäpää ?

Eivät ole liian vaikeita vatsata omin sanoin !

Varsinkin kun olet niin kovin innokas opettamaan ! ;)

Lue lisää

Ei siis vatsata vaan vastata !

Senat meni sakeisin ! ;)

Miksi et vastaa ? kirjoitti:

Miksi et vastaa ihan iksin kertaisiin kysymyksiin Tähkäpää ?

Eivät ole liian vaikeita vatsata omin sanoin !

Varsinkin kun olet niin kovin innokas opettamaan ! ;)

Lue lisää

Niin, miksi Tähkäpää ei voi vastata selvään ja yksinkertaiseen kysymykseen, vaan sitä mieluummin lähti taas kerran syyttelemään ja mustamaalaamaan minua?

Aamen!

Sisältyipä mahtava sanoma Rietun viestiin!

”Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jeesuksessa hyviä töitä varten, jotka Jumala on edeltäpäin valmistanut, että me niissä vaeltaisimme.” (Ef. 2:10)

Hänen kätensä ovat ne, jotka ovat kaiken luoneet, tehneet ja jo edeltä valmistaneet, jopa senkin, mihin sitten meitä "rukkasia" kädessään käyttää.
Hänen kätensä on tekijänä, me vain rukkasina käsissään!

~~tähkäpää~~ kirjoitti:

Aamen!

Sisältyipä mahtava sanoma Rietun viestiin!

”Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jeesuksessa hyviä töitä varten, jotka Jumala on edeltäpäin valmistanut, että me niissä vaeltaisimme.” (Ef. 2:10)

Hänen kätensä ovat ne, jotka ovat kaiken luoneet, tehneet ja jo edeltä valmistaneet, jopa senkin, mihin sitten meitä "rukkasia" kädessään käyttää.
Hänen kätensä on tekijänä, me vain rukkasina käsissään!

Lue lisää

Tuo kuva jo kertoo melko paljon, ja sille Aamentaminen ! :(

Siis tuollainen "kuva" ei ole Sanan mukainen ollenkaan, sillä Herra ei pysty todella käyttämään likaista rukkasta, sillä Sana sanoo seuraavaa:

2. kirje Timoteukselle 3
16 Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa,
17 että Jumalan ihminen olisi täydellinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut.

Ja siihen liittyen seuraava Sanan kohta:

Efesolaiskirje 5
25 Miehet, rakastakaa vaimojanne, niinkuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä,
26 että hän sen pyhittäisi, puhdistaen sen, vedellä pesten, sanan kautta,
27 saadakseen asetetuksi eteensä kirkastettuna seurakunnan, jossa ei olisi tahraa eikä ryppyä eikä mitään muuta sellaista, vaan joka olisi pyhä ja nuhteeton.

Eli Herra ENSIN PESEE, ja puhdistaa ja pyhittää Uskovaa ja vasta sitten Uskova on Hänellle todella hyödyllinen, eli KAIKKIIN hyviin tekoihin valmistunut.

Mutta te ette siis tätä asiaa tunnu ymmärtävän, sillä toinen puhuu likaisesta rukkasesta ja toinen sitten ymmärtämättömänä vain aamentaa sille ! :(

Rukkanen ei siis voi olla likainen vaan sen tulee olla puhdas ja pyhitetty, ja vasta sitten se on todella Isännälleen hyödyllinen !

2. Tim. 2:21 Jos nyt joku puhdistaa itsensä tämänkaltaisista, tulee hänestä astia jaloa käyttöä varten, pyhitetty, isännälleen hyödyllinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmis.

Juuri tästä asiasta ja sokeudesta Green on kaiken aikaa yrittänyt teille selittää, mutta se vain ei näemmä mene perille, sillä tuota "kuvaakaan" et Tähkäpää kyennyt arvioimaan Sanalla ja Sanan kautta, vaan innolla vain aamensit heti ! :(

Olisi muuten kaiken kaikkiaan hyvä käyttää Raamatun omia "kuvia" ja vertauksia, sillä ne ovat siis tarkkoja, eikä tälläisiä virheitä pääse tapahtumaan !

Kuva jo kertoo kirjoitti:

Tuo kuva jo kertoo melko paljon, ja sille Aamentaminen ! :(

Siis tuollainen "kuva" ei ole Sanan mukainen ollenkaan, sillä Herra ei pysty todella käyttämään likaista rukkasta, sillä Sana sanoo seuraavaa:

2. kirje Timoteukselle 3
16 Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa,
17 että Jumalan ihminen olisi täydellinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut.

Ja siihen liittyen seuraava Sanan kohta:

Efesolaiskirje 5
25 Miehet, rakastakaa vaimojanne, niinkuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä,
26 että hän sen pyhittäisi, puhdistaen sen, vedellä pesten, sanan kautta,
27 saadakseen asetetuksi eteensä kirkastettuna seurakunnan, jossa ei olisi tahraa eikä ryppyä eikä mitään muuta sellaista, vaan joka olisi pyhä ja nuhteeton.

Eli Herra ENSIN PESEE, ja puhdistaa ja pyhittää Uskovaa ja vasta sitten Uskova on Hänellle todella hyödyllinen, eli KAIKKIIN hyviin tekoihin valmistunut.

Mutta te ette siis tätä asiaa tunnu ymmärtävän, sillä toinen puhuu likaisesta rukkasesta ja toinen sitten ymmärtämättömänä vain aamentaa sille ! :(

Rukkanen ei siis voi olla likainen vaan sen tulee olla puhdas ja pyhitetty, ja vasta sitten se on todella Isännälleen hyödyllinen !

2. Tim. 2:21 Jos nyt joku puhdistaa itsensä tämänkaltaisista, tulee hänestä astia jaloa käyttöä varten, pyhitetty, isännälleen hyödyllinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmis.

Juuri tästä asiasta ja sokeudesta Green on kaiken aikaa yrittänyt teille selittää, mutta se vain ei näemmä mene perille, sillä tuota "kuvaakaan" et Tähkäpää kyennyt arvioimaan Sanalla ja Sanan kautta, vaan innolla vain aamensit heti ! :(

Olisi muuten kaiken kaikkiaan hyvä käyttää Raamatun omia "kuvia" ja vertauksia, sillä ne ovat siis tarkkoja, eikä tälläisiä virheitä pääse tapahtumaan !

Lue lisää

Nyt on sanottava, että Tähkäpää ei ole rehellisesti toimiva uskova. Lisäksi hän on hukassa myös opissaan.

Kuva jo kertoo kirjoitti:

Tuo kuva jo kertoo melko paljon, ja sille Aamentaminen ! :(

Siis tuollainen "kuva" ei ole Sanan mukainen ollenkaan, sillä Herra ei pysty todella käyttämään likaista rukkasta, sillä Sana sanoo seuraavaa:

2. kirje Timoteukselle 3
16 Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa,
17 että Jumalan ihminen olisi täydellinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut.

Ja siihen liittyen seuraava Sanan kohta:

Efesolaiskirje 5
25 Miehet, rakastakaa vaimojanne, niinkuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä,
26 että hän sen pyhittäisi, puhdistaen sen, vedellä pesten, sanan kautta,
27 saadakseen asetetuksi eteensä kirkastettuna seurakunnan, jossa ei olisi tahraa eikä ryppyä eikä mitään muuta sellaista, vaan joka olisi pyhä ja nuhteeton.

Eli Herra ENSIN PESEE, ja puhdistaa ja pyhittää Uskovaa ja vasta sitten Uskova on Hänellle todella hyödyllinen, eli KAIKKIIN hyviin tekoihin valmistunut.

Mutta te ette siis tätä asiaa tunnu ymmärtävän, sillä toinen puhuu likaisesta rukkasesta ja toinen sitten ymmärtämättömänä vain aamentaa sille ! :(

Rukkanen ei siis voi olla likainen vaan sen tulee olla puhdas ja pyhitetty, ja vasta sitten se on todella Isännälleen hyödyllinen !

2. Tim. 2:21 Jos nyt joku puhdistaa itsensä tämänkaltaisista, tulee hänestä astia jaloa käyttöä varten, pyhitetty, isännälleen hyödyllinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmis.

Juuri tästä asiasta ja sokeudesta Green on kaiken aikaa yrittänyt teille selittää, mutta se vain ei näemmä mene perille, sillä tuota "kuvaakaan" et Tähkäpää kyennyt arvioimaan Sanalla ja Sanan kautta, vaan innolla vain aamensit heti ! :(

Olisi muuten kaiken kaikkiaan hyvä käyttää Raamatun omia "kuvia" ja vertauksia, sillä ne ovat siis tarkkoja, eikä tälläisiä virheitä pääse tapahtumaan !

Lue lisää

Kyllä työrukkanen tuntee olevansa varsin ryvettynyt ja likainen niiden geissien jälkeen, kun vihollisen rikkirepimiä, hakkaamia ja vertavuotavia kaivaa ja nostelee sieltä rapaojista ja likaisesta liejusta vesisateessa juhtansa selkään, että voisi kuljettaa majataloon, mutta kaikkihan eivät tiedä mitään tällaisesta likaisesta työstä, heidän aikansa kun on mennyt itsensä pyhittämiseen, eivät edes sen vertaa, että se jossain tilanteessa jostaki pulpahtaisi mieleen.

Heidän oma pyhittyneisyytensä on niin tärkeää, ettei ole aikaa hukattavaksi joutaviin, kun se kruunukin tarvitsee alituista kiillottamista, ettei vain olisi minkäänlaista tahraa ja pyhittyneisyyttä näyttääkin sitten riittävän ihan pöhöttyneisyyteen ja kerskumiseen asti.

Jatkaka vain itsenne pyhittämistä ja kruunujenne kiiilottamista, kyllä me muut tehdään ne likaiset työt.

voi pyhä yksinkertai kirjoitti:

Kyllä työrukkanen tuntee olevansa varsin ryvettynyt ja likainen niiden geissien jälkeen, kun vihollisen rikkirepimiä, hakkaamia ja vertavuotavia kaivaa ja nostelee sieltä rapaojista ja likaisesta liejusta vesisateessa juhtansa selkään, että voisi kuljettaa majataloon, mutta kaikkihan eivät tiedä mitään tällaisesta likaisesta työstä, heidän aikansa kun on mennyt itsensä pyhittämiseen, eivät edes sen vertaa, että se jossain tilanteessa jostaki pulpahtaisi mieleen.

Heidän oma pyhittyneisyytensä on niin tärkeää, ettei ole aikaa hukattavaksi joutaviin, kun se kruunukin tarvitsee alituista kiillottamista, ettei vain olisi minkäänlaista tahraa ja pyhittyneisyyttä näyttääkin sitten riittävän ihan pöhöttyneisyyteen ja kerskumiseen asti.

Jatkaka vain itsenne pyhittämistä ja kruunujenne kiiilottamista, kyllä me muut tehdään ne likaiset työt.

Lue lisää

Kyllä tämä kaikki aikanaan selviää sinullekin !

Siis kun omavoimaisuudessasi, eli omissa voimissasi, olet aikasi pätenyt ja touhunnut, niin sinäkin käsität Mooseksenkin Tien, eli hän ei kuitenkaan saanut aikaan itsessään muuta aikaan, kuin vain ongelmia, mutta vasta kun hänetkin Herra oli riisunut, niin vasta sitten Mooseskin vasta pystyi olemaan hyödyksi.

Eli koko kirjoituksestasi, itse sitä ymmärtämättäsi huokoo se MINUN ITSE tekeminen, eli nyt korotat kertomuksellasi ITSEÄSI, etkä siis Herraa !

Ja tuo asia siis kertoo sen tason ja lähtökohdan toimillesi, sinä ITSE nyt suoritat yhä, mutta sen sijaan Uskova, jonka Herra on valmistanut tehtävään, ei enää koroita itseään, vaan Herraa yksin !

Siis Mooseksen vertais kertomus keroo uskovan Tiestä, ensin nuorena uskovana luullaan kaikenlaista, ja tehdään juurikin ITSE, mutta kun Herra vie yksinäisyyteen ja sulattaa ja kasvattaa, niin sitten muuttuu ääni kellossa, ja Uskovakaan ei ENÄÄ luule kykenevänsä ITSE mihinkään, vaan kuten Mooseskin siinä vaheessa sanoi kun Herra lopulta hänet kutsui oikeasti töihin ja asetti tehtäväänsä, niin Mooseksen sanat siis olivat ihan muuta, eli:

2. Moos. 4:13 Mutta hän sanoi: "Oi Herra, lähetä kuka muu tahansa!"

Tuon asenteen omaava EI ENÄÄ LUULE itsestään liikoja, vaan silloin Uskova TIETÄÄ, että hänestä itsestään ei ole mihinkään, eli hänet on tyhjennetty kokonaan, ja silloin siis kunnia tulee YKSIN Herralle !

Siinä kohtaa ei enää kirjoitella siihen tyylin, miten sinä nyt kirjoitit, ei todellakaan !

Ja jumalalle voi olla siis hyödyllinen vasta kun on kasvanut siihen asti, silloin EI ENÄÄ se ISO MINÄ ole tiellä, ja silloin vasta Herra voi toimia Uskovassa todella !

Mutta näitä ei nuori, siis kehittymätön Uskova, vielä ymmärrä mutta en siis puhu nyt iästä vaan siitä onko Herra päässyt vapaasti tekemään Uskovassa pyhitys työnsä !

Ja Herra ei lähetä aikuisten töihin lapsia ja kehittymättömiä, he itse lähtevät tai ihmiset heidät lähettävät palamaan loppuun, sillä se on vääjäämätön lopputulos, sillä yhä mennään omin voimin kehittymättömänä siis:

Jesaja 40
30 Nuorukaiset väsyvät ja nääntyvät, nuoret miehet kompastuvat ja kaatuvat;
31 mutta ne, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman, he kohottavat siipensä kuin kotkat. He juoksevat eivätkä näänny, he vaeltavat eivätkä väsy.

Siis UUDEN VOIMAN, eli ensin Uskovakin kulkee pääosin omassa voimassaan, mutta sitten Herra antaa uuden voiman, ei siis lisää vanhaa, vaan uuden, eli silloin vaelletaan Herran voimassa, eikä enää siinä vanhassa, eli omassa voimassa !

Kaikki aikanaan kirjoitti:

Kyllä tämä kaikki aikanaan selviää sinullekin !

Siis kun omavoimaisuudessasi, eli omissa voimissasi, olet aikasi pätenyt ja touhunnut, niin sinäkin käsität Mooseksenkin Tien, eli hän ei kuitenkaan saanut aikaan itsessään muuta aikaan, kuin vain ongelmia, mutta vasta kun hänetkin Herra oli riisunut, niin vasta sitten Mooseskin vasta pystyi olemaan hyödyksi.

Eli koko kirjoituksestasi, itse sitä ymmärtämättäsi huokoo se MINUN ITSE tekeminen, eli nyt korotat kertomuksellasi ITSEÄSI, etkä siis Herraa !

Ja tuo asia siis kertoo sen tason ja lähtökohdan toimillesi, sinä ITSE nyt suoritat yhä, mutta sen sijaan Uskova, jonka Herra on valmistanut tehtävään, ei enää koroita itseään, vaan Herraa yksin !

Siis Mooseksen vertais kertomus keroo uskovan Tiestä, ensin nuorena uskovana luullaan kaikenlaista, ja tehdään juurikin ITSE, mutta kun Herra vie yksinäisyyteen ja sulattaa ja kasvattaa, niin sitten muuttuu ääni kellossa, ja Uskovakaan ei ENÄÄ luule kykenevänsä ITSE mihinkään, vaan kuten Mooseskin siinä vaheessa sanoi kun Herra lopulta hänet kutsui oikeasti töihin ja asetti tehtäväänsä, niin Mooseksen sanat siis olivat ihan muuta, eli:

2. Moos. 4:13 Mutta hän sanoi: "Oi Herra, lähetä kuka muu tahansa!"

Tuon asenteen omaava EI ENÄÄ LUULE itsestään liikoja, vaan silloin Uskova TIETÄÄ, että hänestä itsestään ei ole mihinkään, eli hänet on tyhjennetty kokonaan, ja silloin siis kunnia tulee YKSIN Herralle !

Siinä kohtaa ei enää kirjoitella siihen tyylin, miten sinä nyt kirjoitit, ei todellakaan !

Ja jumalalle voi olla siis hyödyllinen vasta kun on kasvanut siihen asti, silloin EI ENÄÄ se ISO MINÄ ole tiellä, ja silloin vasta Herra voi toimia Uskovassa todella !

Mutta näitä ei nuori, siis kehittymätön Uskova, vielä ymmärrä mutta en siis puhu nyt iästä vaan siitä onko Herra päässyt vapaasti tekemään Uskovassa pyhitys työnsä !

Ja Herra ei lähetä aikuisten töihin lapsia ja kehittymättömiä, he itse lähtevät tai ihmiset heidät lähettävät palamaan loppuun, sillä se on vääjäämätön lopputulos, sillä yhä mennään omin voimin kehittymättömänä siis:

Jesaja 40
30 Nuorukaiset väsyvät ja nääntyvät, nuoret miehet kompastuvat ja kaatuvat;
31 mutta ne, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman, he kohottavat siipensä kuin kotkat. He juoksevat eivätkä näänny, he vaeltavat eivätkä väsy.

Siis UUDEN VOIMAN, eli ensin Uskovakin kulkee pääosin omassa voimassaan, mutta sitten Herra antaa uuden voiman, ei siis lisää vanhaa, vaan uuden, eli silloin vaelletaan Herran voimassa, eikä enää siinä vanhassa, eli omassa voimassa !

Lue lisää

Onko Jumala antanut tehtäväksesi olla täällä polkemassa uskovia jalkoihisi? Miksi suostut niin halpaan ja arvottomaan tehtävään? Tiesitkö että sellainen tehtävä on halvan ja hyviin töihin kelpaamattoman astian käyttöä?
Mutta Jumala voi kyllä tehdä sinustakin astian jaloa käyttöä varten, kunhan jätät kaiken kaunasi ja vihasi armonalttarille ja annat itsesi Vapahtajan käsiin rikottavaksi että Jumala voisi sinustakin tehdä vielä astia jaloa käyttöä varten

voi pyhä yksinkertai kirjoitti:

Kyllä työrukkanen tuntee olevansa varsin ryvettynyt ja likainen niiden geissien jälkeen, kun vihollisen rikkirepimiä, hakkaamia ja vertavuotavia kaivaa ja nostelee sieltä rapaojista ja likaisesta liejusta vesisateessa juhtansa selkään, että voisi kuljettaa majataloon, mutta kaikkihan eivät tiedä mitään tällaisesta likaisesta työstä, heidän aikansa kun on mennyt itsensä pyhittämiseen, eivät edes sen vertaa, että se jossain tilanteessa jostaki pulpahtaisi mieleen.

Heidän oma pyhittyneisyytensä on niin tärkeää, ettei ole aikaa hukattavaksi joutaviin, kun se kruunukin tarvitsee alituista kiillottamista, ettei vain olisi minkäänlaista tahraa ja pyhittyneisyyttä näyttääkin sitten riittävän ihan pöhöttyneisyyteen ja kerskumiseen asti.

Jatkaka vain itsenne pyhittämistä ja kruunujenne kiiilottamista, kyllä me muut tehdään ne likaiset työt.

Lue lisää

Kylläpä nyt taas menee ohi asian ja muutenkin oudoksi.

Alat puhumaan työrukkasen likaantumisesta hyvissä töissä, kun taas alkuperäisessä, työrukkasesta puhuvassa viestissä sanotiin näin ->

>>Minulle antautuminen on nahkainen, puhkikulunut , likainen työrukkanen, joka lojuu maassa, sateessa rakennustyömaan betonimyllyn vieressä. Herrani tulee, ottaa sen maasta käteensä ja sanoo, minä tarvitsen sinua, olet vielä käyttökelpoinen.

>>Eli Herra ENSIN PESEE, ja puhdistaa ja pyhittää Uskovaa ja vasta sitten Uskova on Hänellle todella hyödyllinen, eli KAIKKIIN hyviin tekoihin valmistunut.

3312 kirjoitti:

Onko Jumala antanut tehtäväksesi olla täällä polkemassa uskovia jalkoihisi? Miksi suostut niin halpaan ja arvottomaan tehtävään? Tiesitkö että sellainen tehtävä on halvan ja hyviin töihin kelpaamattoman astian käyttöä?
Mutta Jumala voi kyllä tehdä sinustakin astian jaloa käyttöä varten, kunhan jätät kaiken kaunasi ja vihasi armonalttarille ja annat itsesi Vapahtajan käsiin rikottavaksi että Jumala voisi sinustakin tehdä vielä astia jaloa käyttöä varten

Lue lisää

Edellinen kirjoittaja toi esille painavia argumentteja, joihin olisit voinut tuoda omat vasta-argumenttisi, jos niitä olisi. Et siis kuitenkaan muuhun kyennyt kuin käymään kiinni henkilöön, perustelemattomine väitteinesi tästä! Kertoo paljon SINUSTA.

_greeeeen kirjoitti:

Edellinen kirjoittaja toi esille painavia argumentteja, joihin olisit voinut tuoda omat vasta-argumenttisi, jos niitä olisi. Et siis kuitenkaan muuhun kyennyt kuin käymään kiinni henkilöön, perustelemattomine väitteinesi tästä! Kertoo paljon SINUSTA.

Lue lisää

Olemme sun opetuslapsias ja siks toimimma antamas esimetkin mukaisesti.

_greeeeen kirjoitti:

Kylläpä nyt taas menee ohi asian ja muutenkin oudoksi.

Alat puhumaan työrukkasen likaantumisesta hyvissä töissä, kun taas alkuperäisessä, työrukkasesta puhuvassa viestissä sanotiin näin ->

>>Minulle antautuminen on nahkainen, puhkikulunut , likainen työrukkanen, joka lojuu maassa, sateessa rakennustyömaan betonimyllyn vieressä. Herrani tulee, ottaa sen maasta käteensä ja sanoo, minä tarvitsen sinua, olet vielä käyttökelpoinen.

>>Eli Herra ENSIN PESEE, ja puhdistaa ja pyhittää Uskovaa ja vasta sitten Uskova on Hänellle todella hyödyllinen, eli KAIKKIIN hyviin tekoihin valmistunut.

Lue lisää

kylläpä taas on paljon haisevaa sanottavaa mutta mistäpä sitä hyvää ammentaas kun se kaivo on jo ajat päivät sitten kuivunu.
mutta kyllä likakaivossa piisaa tavarata sitä piisaa ja piisaa.