Pinnallisuus paistaa nettideiteillä

Kiitos mielipiteestäsi! Vastaan sinulle mitä itse olen treffeillä ja muutenkin.
Oikeastaan omaan kaikki edellä mainitut piirteet lukuunottamatta itsetuntoa. Omaan naisten takia huonon itsetunnon sillä nämä ainaiset pakit sekä tuo selvä pinnallisuus on murskannut sen että en näe peilistä muuta kuin ruman ihmisen.
Omaan hyvän itsetunnon muilla osa alueilla elämässäni. Olen ammatissani hyvä. Saan kehuja jatkuvasti niin pomoilta kun asiakkailtakin. Olen harrastuksessani hyvä. Tietyllä osa alueella jopa saavuttanut sellaista mitä ei monikaan koko maailman mittakaavassa ole sillä harraste rintamalla koskaan saanut aikaiseksi. Mulla on aivan mahtavia ystäviä joiden seurassa on aina hauskaa. Joten omaan hyvän itsetunnon muuten mutta en ulkonäöllisesti mitä minun pitäisi naisille tarjota.
Toisaalta myös pelkään välillä mitä muut ajattelee minusta niin mitään standup koomikkoa naiset eivät minusta saa jossa esiintyisin suuna ja päänä koko kansan koomikkona jatkuvasti.
Etenkin vanhemmat naiset tykkäävät minusta. Olen aina ollut anoppien unelma ja kehujen kohde. Yksikin anoppi kerran kuiskutteli että jos hän olisi parikymmentä vuotta nuorempi tietäisi justiin mitä tekisi kanssani ja iski silmää:)
Sanoinkin että olis nuo tyttäret joskus yhtä innoissaan minusta kun anopit niin olisin helisemässä:)
Joka tapauksessa mua on aina kehuttu maailman hyvä käytöksisimmäksi ja asialliseksi ihmiseksi eli periaatteessa puheidesi mukaan minusta pitäisi olla suurimmanosan naisista kiinnostuneita. Mutta kas kummaa kun ollaan napit vastakkain niin kaikki maailman kiertoilmaisut pakeille kuulen selityksinä milloin mikäkin. Koska se ei johdu huonosta käytöksestä jää jäljelle vain ulkoinen olemus joka karkoittaa nämä kaunottaret luotani.

Hyvä kirjoitus itsetunto rohkeus, olen täysin samaa mieltä.

Myös oman kokemukseni mukaan juttu on juurikin näin: hyvä itsetunto on niitä tärkeimpiä tekijöitä, jopa pieni röyhkeys. Ulkonäkö on sekundaarista sen rinnalla jos mies osaa puhua ja kuten juuri kuvailet, on vielä hauskakin kaiken lisäksi.

Ikävää näin taas yleistää, mutta myös tuo eksien, vaikka vaikka pomojen haukkuminen ei kyllä naisiin vetoa. Positiivisuus kantaa pitkälle!

t: Heli E-kontakti.fistä

Totuuttapa hyvinkin - sinusta itsestäsi. Mistään muusta viestisi ei todista kuin omasta pinnallisuudestasi.

Millä maailman logiikalla kykenet itsellesi kirkkain silmin uskottelemaan, että on ok hakea kaunista naista JA samaan aikaan väittää naisia pinnallisiksi, kun he eivät huoli sinua? :o

helka kirjoitti:

Totuuttapa hyvinkin - sinusta itsestäsi. Mistään muusta viestisi ei todista kuin omasta pinnallisuudestasi.

Millä maailman logiikalla kykenet itsellesi kirkkain silmin uskottelemaan, että on ok hakea kaunista naista JA samaan aikaan väittää naisia pinnallisiksi, kun he eivät huoli sinua? :o

Lue lisää

Totuuttapa hyvinkin. Kerroin selkeästi tekstissäni miksi olen muuttunut pinnalliseksi. Siitä syystä että koko deitti maailma on pinnallista. Koska en kelpaa tällä pärställä naisille kuin ainoastaan niille joilla ei ole kysyntää niin olenko niin alinta pohja sakkaa että en saa itse sitten muuttua pinnalliseksi?
Se ei poista sitä totuutta että naiset ovat pinnallisia deiteillä.
Koska tiedän että en tule ketään elämääni sieltä löytämään joka oikeasti olisi tositarkoituksellista suhdetta mahd loppuelämän sellaista vailla ja sieltä hakemassa uskollisen kumppanin seuraa niin tottakai saan yhtälailla heittää överiksi. Enhän ole löytänyt sitä tähänkään mennessä niin tilastollinen todennäköisyys että seuraavanakaan parinakymmenenä vuotena löytäisin on todella pieni. Voin olla kylmä ja tunteeton niille rumille yhtälailla kun minulle on oltu. Se vaan on selvinnyt että sillä ihmisen sisimmällä ei ole p.kaakaan merkitystä vaan ainoastaan pinnalla. Ja tuota seikkaa myös sinun on turha kierrellä ja kaarrella ja kumota. Se on selväksi tullut näiden vuosien mittaan uurastavan tutkimustyön tuloksena jollaisena lähes parinkmmenen vuoden deittaamisen jo näen.

IkisinkkuDeittaaja kirjoitti:

Totuuttapa hyvinkin. Kerroin selkeästi tekstissäni miksi olen muuttunut pinnalliseksi. Siitä syystä että koko deitti maailma on pinnallista. Koska en kelpaa tällä pärställä naisille kuin ainoastaan niille joilla ei ole kysyntää niin olenko niin alinta pohja sakkaa että en saa itse sitten muuttua pinnalliseksi?
Se ei poista sitä totuutta että naiset ovat pinnallisia deiteillä.
Koska tiedän että en tule ketään elämääni sieltä löytämään joka oikeasti olisi tositarkoituksellista suhdetta mahd loppuelämän sellaista vailla ja sieltä hakemassa uskollisen kumppanin seuraa niin tottakai saan yhtälailla heittää överiksi. Enhän ole löytänyt sitä tähänkään mennessä niin tilastollinen todennäköisyys että seuraavanakaan parinakymmenenä vuotena löytäisin on todella pieni. Voin olla kylmä ja tunteeton niille rumille yhtälailla kun minulle on oltu. Se vaan on selvinnyt että sillä ihmisen sisimmällä ei ole p.kaakaan merkitystä vaan ainoastaan pinnalla. Ja tuota seikkaa myös sinun on turha kierrellä ja kaarrella ja kumota. Se on selväksi tullut näiden vuosien mittaan uurastavan tutkimustyön tuloksena jollaisena lähes parinkmmenen vuoden deittaamisen jo näen.

Lue lisää

Ei minulla ole aikomustakaan kumota sitä, etteikö ulkonäöllä olisi merkitystä silloin, kun etsitään pari-/seksisuhdetta. Tottakai sillä on, jokainen haluaa omaa silmäänsä miellyttävän kumppanin. Mutta minä en myöskään hauku muita pinnallisiksi, kun he ajattelevat samoin kuin minä.

helka kirjoitti:

Totuuttapa hyvinkin - sinusta itsestäsi. Mistään muusta viestisi ei todista kuin omasta pinnallisuudestasi.

Millä maailman logiikalla kykenet itsellesi kirkkain silmin uskottelemaan, että on ok hakea kaunista naista JA samaan aikaan väittää naisia pinnallisiksi, kun he eivät huoli sinua? :o

Lue lisää

Komppaan edellistä. En tajua myöskään tätä logiikkaa. Naiset ovat pinnallisia, koska eivät huoli ap:tä hänen rumuutensa takia. Nämä naiset ovat tehneet myös ap:stä pinnallisen, ja nyt ap ei voi sen takia huolia rumaa naista. Sen sijaan ap itkee täällä nettideittien pinnallisuutta ja naisten pahuutta...

Lopeta tuollainen lapsellisuus ja liian kauniiden naisten perään haikailu. Ryhdy tapailemaan tavallisen näköistä ja sisäisesti kaunista naista, niin ehkä saat sen perheenkin perustettua.

Pahamutsi kirjoitti:

Komppaan edellistä. En tajua myöskään tätä logiikkaa. Naiset ovat pinnallisia, koska eivät huoli ap:tä hänen rumuutensa takia. Nämä naiset ovat tehneet myös ap:stä pinnallisen, ja nyt ap ei voi sen takia huolia rumaa naista. Sen sijaan ap itkee täällä nettideittien pinnallisuutta ja naisten pahuutta...

Lopeta tuollainen lapsellisuus ja liian kauniiden naisten perään haikailu. Ryhdy tapailemaan tavallisen näköistä ja sisäisesti kaunista naista, niin ehkä saat sen perheenkin perustettua.

Lue lisää

Täällä on ollut hyviä kommentteja asiaan ja etenkin jkhkhh esitti hyviä pointteja!!
Mutta sulle Pahamutsi kerron sen seikan että "tavallisen näköisiä ja sisäisesti kauniissa naisissa" ei varsinaisesti ole mitään vikaa. He ovat parhaita omina itsenään mitä ovatkaan mutta homman juju piilee siinä että vaikka he olisivatkin minusta kiinnostuneita (oletan että kyseessä on nämä rumat naiset esimerkki mistä puhuin) niin miksi kiinnostuisin heistä jos ns kauniit ei kiinnostu minusta ellei heillä viiraa päässä? Ei se ruma nainen olisi minusta kiinnostunut jos hän olisi kaunis. Kun hän ei ole tarttuu hän minuun kun ei ole muuten kysyntää eli suoraansanottuna olen ruman naisen lohdutus palkinto. En edelleenkään saa rakkautta sitä kautta että minusta välitettäisiin ihmisenä vaan kelpaan ainoastaan kun ketään muutakaan ei saada. Siksi oikeutan itselleni pinnallisuuden. Jos minusta kiinnostuu kaunis nainen terveellä päällä varustettuna tarkoittaa se sitä että minussa persoonana on silloin jotain oikeasti viehättävää mikä voisi muodostua todelliseksi rakkaus tarinaksi.
Haluan olla rakastettu enkä vaan joku lohdutus palkinto.

IkisinkkuDeittaaja kirjoitti:

Täällä on ollut hyviä kommentteja asiaan ja etenkin jkhkhh esitti hyviä pointteja!!
Mutta sulle Pahamutsi kerron sen seikan että "tavallisen näköisiä ja sisäisesti kauniissa naisissa" ei varsinaisesti ole mitään vikaa. He ovat parhaita omina itsenään mitä ovatkaan mutta homman juju piilee siinä että vaikka he olisivatkin minusta kiinnostuneita (oletan että kyseessä on nämä rumat naiset esimerkki mistä puhuin) niin miksi kiinnostuisin heistä jos ns kauniit ei kiinnostu minusta ellei heillä viiraa päässä? Ei se ruma nainen olisi minusta kiinnostunut jos hän olisi kaunis. Kun hän ei ole tarttuu hän minuun kun ei ole muuten kysyntää eli suoraansanottuna olen ruman naisen lohdutus palkinto. En edelleenkään saa rakkautta sitä kautta että minusta välitettäisiin ihmisenä vaan kelpaan ainoastaan kun ketään muutakaan ei saada. Siksi oikeutan itselleni pinnallisuuden. Jos minusta kiinnostuu kaunis nainen terveellä päällä varustettuna tarkoittaa se sitä että minussa persoonana on silloin jotain oikeasti viehättävää mikä voisi muodostua todelliseksi rakkaus tarinaksi.
Haluan olla rakastettu enkä vaan joku lohdutus palkinto.

Lue lisää

Eli siis tavallisen (ruman) näköinen nainen ei voi olla varustettu terveellä päällä ja hakea sinusta muuta kuin lohdutuspalkintoa? Siihen tarvitaan kaunis nainen? Ikävä, että olet ajanut itsesi tuollaiseen umpikujaan. Onnea kuitenkin yritykseen. Toivottavasti löydät joskus sen mitä etsit.

IkisinkkuDeittaaja kirjoitti:

Täällä on ollut hyviä kommentteja asiaan ja etenkin jkhkhh esitti hyviä pointteja!!
Mutta sulle Pahamutsi kerron sen seikan että "tavallisen näköisiä ja sisäisesti kauniissa naisissa" ei varsinaisesti ole mitään vikaa. He ovat parhaita omina itsenään mitä ovatkaan mutta homman juju piilee siinä että vaikka he olisivatkin minusta kiinnostuneita (oletan että kyseessä on nämä rumat naiset esimerkki mistä puhuin) niin miksi kiinnostuisin heistä jos ns kauniit ei kiinnostu minusta ellei heillä viiraa päässä? Ei se ruma nainen olisi minusta kiinnostunut jos hän olisi kaunis. Kun hän ei ole tarttuu hän minuun kun ei ole muuten kysyntää eli suoraansanottuna olen ruman naisen lohdutus palkinto. En edelleenkään saa rakkautta sitä kautta että minusta välitettäisiin ihmisenä vaan kelpaan ainoastaan kun ketään muutakaan ei saada. Siksi oikeutan itselleni pinnallisuuden. Jos minusta kiinnostuu kaunis nainen terveellä päällä varustettuna tarkoittaa se sitä että minussa persoonana on silloin jotain oikeasti viehättävää mikä voisi muodostua todelliseksi rakkaus tarinaksi.
Haluan olla rakastettu enkä vaan joku lohdutus palkinto.

Lue lisää

"Jos minusta kiinnostuu kaunis nainen terveellä päällä varustettuna tarkoittaa se sitä että minussa persoonana on silloin jotain oikeasti viehättävää mikä voisi muodostua todelliseksi rakkaus tarinaksi."

Sinä tuossa lainatussa tekstissä otitkin esille aiheen, joista me kauniit ihmiset kärsitään omassa roolissamme. Kun on kaunis, niin saa joka suunnasta pinnallista kohtelua. Kaikennäköiset miehet piirittävät eivätkä näe pintaa syvemmälle. Rumatkin miehet ottavat mielellään kauniin pelkän pinnan perusteella näkemättä todellista luonnetta. Tässä syy miksi kauniit ovat ns. nirsoja.

Omapa on vikasi kun et kelpuuta niitä rumia naisia joihin sinulla olisi hyvin saumaa. Tuota menoa joudut olemaan loppuikäsi yksin.

Eiköhän ap tehnyt myös selväksi että esim sinä tuskin olisit hänestä kiinnostunut jos olet kaunis nainen joten ilmeisesti pelkoa kohtaamisesta tuskin on. "Tasoistaan seuraa" Ap heittää hyvän pointin. "Jos ei kelpaa persoonana sille kauniille niin ei sun persoona kiinnosta sitä rumaakaan" Eihän tuosta tarvi olla erityisen katkera luonne kun tajuaa koko homman pinnallisuuden. Mua harmittaa erityisen paljon se väite kun "ruman" syntymälahjan saanut ihminen kokee asiasta syrjintää syytetään häntä entisestään siitä moittimalla katkeraksi ja vihaiseksi. Perus kaunis ihminen kun ei sellaista kohtaa niin tottakai hänellä on itsetuntokin sitä myöden parempi. Voisitte joskus myös miettiä muitakin eikä sitä omaa napaa kun pohditte tällaisia.

Luonteella ei ole ainakaan mitään merkitystä kun naiset etsii miestä. Muuten ne kaikkein kiltimmätkin pääsis treffeille.

Epäilen ap.n ulkonäköä epämiellyttäväksi sillä kukaan jonka turpa ei jollainlailla kiinnostaisi ollenkaan ei olisi tuollaista suhde historiaa takana. Hän kärsii vaan äärettömän huonosta itsetunnosta. Siinä perimmäinen syy.

Helppohan sieltä ravintoketjun huipulta on tässä asiassa huudella.

kilpailu asetelma kirjoitti:

Helppohan sieltä ravintoketjun huipulta on tässä asiassa huudella.

Eli miehet voivat valita ulkonäön perusteella, kenelle vastaavat, mutta naiset eivät. Mot.

helka kirjoitti:

Eli miehet voivat valita ulkonäön perusteella, kenelle vastaavat, mutta naiset eivät. Mot.

Olethan täällä useammassakin ketjussa todistanut olevasi pinnallinen niin mitä siinä valitat siitä mitä kukakin hakee.

19+13 kirjoitti:

Olethan täällä useammassakin ketjussa todistanut olevasi pinnallinen niin mitä siinä valitat siitä mitä kukakin hakee.

Ehen minä siitä valita mitä kukakin hakee, olen iänkaiken toistellut, että jokaisella on lupa hakea juuri sellaista kuin haluaa. Kunhan välillä aina osoitan, että logiikka ei täysin näillä hakijoilla pelaa ;)

Jokainen etsiköön ihan mitä haluaa, etsiihän tämän ketjun aloittajakin kaunista naista vaikka on itse "tavis" (vai oliko omasta mielestään peräti ruma). Metsä vastaa niinkuin sinne huudetaan; jos etsii ihmistä ulkokuoren mukaan niin todennäköisesti se vastakkainen osapuolikin arvostaa nimenomaan ulkokuorta.

Epäilen mielipidettäsi tai sitten olet todellinen harvinaisuus 1/1000 naisen joukossa. Kuten kirjoituksessani jossain aiemmin toin ilmi niin kaveripiireissä on noita "pahoja" retkuja jotka ei vät arvosta naistaan mutta heidän suhteensa on ja pysyy. Eroista ei edes puhuta vaikka yksikin mottaa turpiin säännöllisesti kännipäissään. Itsehän olen se kiltti eli ehdoton turn off puolisoksi. Olenhan myös uskollinen enkä ikinä harkitsisi pettäväni ketään suhteessa ollessani. No tässä ne pääsyyt kai onkin.

Kuitenkin. Niinkuin jokainen meistä nettideittaajista tietää on nainen aina se joka päättää treffien jälkeen alkaako tapailu ja mahd myöhemmin suhde. Eli mies aina odottaa treffien jälkeen sitä naisen siirtoa eli viestiä jossa tulee joko pakit tai päinvastoin.
Tästä en edes kiistele sillä jokainen tietää että näin se menee. Itselläni satojen pakkien ja välillä niiden parempienkin uutisten jälkeen on aina kaava sama. Hiljaisuus treffien jälkeen paljastaa sen että nainen ei ole ollut kiinnostunut. Jos taas treffit ovat onnistuneet on nainen soittanut tai viestittänyt hyvinkin pian uudestaan ja ollaan sopimassa uusinta treffejä. Hiljentyneiden naisten perään kysyessäni esim seuraavana päivänä on vastaus 100% ollut aina rukkaset.
Eikä siinä mitään se on luonnon sanelemaa biologiaa että nainen/naaras sen parinvalinnan suorittaa ja luonnon valintaa on arvostettava.

Osin tähänkin viitaten kysyisin teiltä naiset seuraavaa.
Tänään oli radiossa juttua Toijalan lotto miljonääreistä jossa huima potti osui paikallisen firman kymmen henkiselle hitsari porukalle. Nyt firman pomolta on alkaneet naiset kyselemään listoja voittaneista henkilöistä ja ETENKIN SINKKU miehistä heidän joukossaan.
Eli se ennen aina pakit saanut hitsariduunari raukka onkin yhtäkkiä kysyttyä tavaraa. Eli se naisten kemia on löytänyt miehen/miehet.
Sanokaa nyt käsi sydämellä että mikä siinä on kun miehessä ei kiinnosta mikään muu kuin se ulkonäkö tai varallisuus?? Jos on varallisuutta sallii se silloin myös miehellä ruman ulkonäön. Mielestäni säälittävää että esim näillä palstoilla naiset valittavat miehistä milloin mistäkin syystä mutta ei se teidän etuoikeutettu parinvalintakaan nyt sieltä sydämestä tule vaan ihan muista seikoista. Miksi???

IkisinkkuDeittaaja kirjoitti:

Epäilen mielipidettäsi tai sitten olet todellinen harvinaisuus 1/1000 naisen joukossa. Kuten kirjoituksessani jossain aiemmin toin ilmi niin kaveripiireissä on noita "pahoja" retkuja jotka ei vät arvosta naistaan mutta heidän suhteensa on ja pysyy. Eroista ei edes puhuta vaikka yksikin mottaa turpiin säännöllisesti kännipäissään. Itsehän olen se kiltti eli ehdoton turn off puolisoksi. Olenhan myös uskollinen enkä ikinä harkitsisi pettäväni ketään suhteessa ollessani. No tässä ne pääsyyt kai onkin.

Kuitenkin. Niinkuin jokainen meistä nettideittaajista tietää on nainen aina se joka päättää treffien jälkeen alkaako tapailu ja mahd myöhemmin suhde. Eli mies aina odottaa treffien jälkeen sitä naisen siirtoa eli viestiä jossa tulee joko pakit tai päinvastoin.
Tästä en edes kiistele sillä jokainen tietää että näin se menee. Itselläni satojen pakkien ja välillä niiden parempienkin uutisten jälkeen on aina kaava sama. Hiljaisuus treffien jälkeen paljastaa sen että nainen ei ole ollut kiinnostunut. Jos taas treffit ovat onnistuneet on nainen soittanut tai viestittänyt hyvinkin pian uudestaan ja ollaan sopimassa uusinta treffejä. Hiljentyneiden naisten perään kysyessäni esim seuraavana päivänä on vastaus 100% ollut aina rukkaset.
Eikä siinä mitään se on luonnon sanelemaa biologiaa että nainen/naaras sen parinvalinnan suorittaa ja luonnon valintaa on arvostettava.

Osin tähänkin viitaten kysyisin teiltä naiset seuraavaa.
Tänään oli radiossa juttua Toijalan lotto miljonääreistä jossa huima potti osui paikallisen firman kymmen henkiselle hitsari porukalle. Nyt firman pomolta on alkaneet naiset kyselemään listoja voittaneista henkilöistä ja ETENKIN SINKKU miehistä heidän joukossaan.
Eli se ennen aina pakit saanut hitsariduunari raukka onkin yhtäkkiä kysyttyä tavaraa. Eli se naisten kemia on löytänyt miehen/miehet.
Sanokaa nyt käsi sydämellä että mikä siinä on kun miehessä ei kiinnosta mikään muu kuin se ulkonäkö tai varallisuus?? Jos on varallisuutta sallii se silloin myös miehellä ruman ulkonäön. Mielestäni säälittävää että esim näillä palstoilla naiset valittavat miehistä milloin mistäkin syystä mutta ei se teidän etuoikeutettu parinvalintakaan nyt sieltä sydämestä tule vaan ihan muista seikoista. Miksi???

Lue lisää

"Niinkuin jokainen meistä nettideittaajista tietää on nainen aina se joka päättää treffien jälkeen alkaako tapailu ja mahd myöhemmin suhde."

Olet harhainen. Ei todellakaan päätä. Olen saanut lukemattomat pakit, kun olisin itse halunnut jatkaa tutustumista, enkä ole poikkeustapaus vaan ystäväpiirissäni on ihan tuttu ilmiö, että miehet eivät ole kiinnostuneita ensimmäisen tapaamisen jälkeen.

"Nyt firman pomolta on alkaneet naiset kyselemään listoja voittaneista henkilöistä ja ETENKIN SINKKU miehistä heidän joukossaan."

99,99% suomalaisista naisista ei ole alkanut kysellä eikä ala. Miksi he eivät kiinnosta tämän palstan miehiä ollenkaan vaan vain ne, jotka ovat rahan perässä?

P.S. Jos minä voittaisin lotossa ja ilmoittaisin sen julkisesti, niin etkö usko, että yhtä lailla minun oveni takana olisi yhtäkkiä jonossa niitä miehiä, joita nykyisin en vähempää voisi kiinnostaa?

IkisinkkuDeittaaja kirjoitti:

Epäilen mielipidettäsi tai sitten olet todellinen harvinaisuus 1/1000 naisen joukossa. Kuten kirjoituksessani jossain aiemmin toin ilmi niin kaveripiireissä on noita "pahoja" retkuja jotka ei vät arvosta naistaan mutta heidän suhteensa on ja pysyy. Eroista ei edes puhuta vaikka yksikin mottaa turpiin säännöllisesti kännipäissään. Itsehän olen se kiltti eli ehdoton turn off puolisoksi. Olenhan myös uskollinen enkä ikinä harkitsisi pettäväni ketään suhteessa ollessani. No tässä ne pääsyyt kai onkin.

Kuitenkin. Niinkuin jokainen meistä nettideittaajista tietää on nainen aina se joka päättää treffien jälkeen alkaako tapailu ja mahd myöhemmin suhde. Eli mies aina odottaa treffien jälkeen sitä naisen siirtoa eli viestiä jossa tulee joko pakit tai päinvastoin.
Tästä en edes kiistele sillä jokainen tietää että näin se menee. Itselläni satojen pakkien ja välillä niiden parempienkin uutisten jälkeen on aina kaava sama. Hiljaisuus treffien jälkeen paljastaa sen että nainen ei ole ollut kiinnostunut. Jos taas treffit ovat onnistuneet on nainen soittanut tai viestittänyt hyvinkin pian uudestaan ja ollaan sopimassa uusinta treffejä. Hiljentyneiden naisten perään kysyessäni esim seuraavana päivänä on vastaus 100% ollut aina rukkaset.
Eikä siinä mitään se on luonnon sanelemaa biologiaa että nainen/naaras sen parinvalinnan suorittaa ja luonnon valintaa on arvostettava.

Osin tähänkin viitaten kysyisin teiltä naiset seuraavaa.
Tänään oli radiossa juttua Toijalan lotto miljonääreistä jossa huima potti osui paikallisen firman kymmen henkiselle hitsari porukalle. Nyt firman pomolta on alkaneet naiset kyselemään listoja voittaneista henkilöistä ja ETENKIN SINKKU miehistä heidän joukossaan.
Eli se ennen aina pakit saanut hitsariduunari raukka onkin yhtäkkiä kysyttyä tavaraa. Eli se naisten kemia on löytänyt miehen/miehet.
Sanokaa nyt käsi sydämellä että mikä siinä on kun miehessä ei kiinnosta mikään muu kuin se ulkonäkö tai varallisuus?? Jos on varallisuutta sallii se silloin myös miehellä ruman ulkonäön. Mielestäni säälittävää että esim näillä palstoilla naiset valittavat miehistä milloin mistäkin syystä mutta ei se teidän etuoikeutettu parinvalintakaan nyt sieltä sydämestä tule vaan ihan muista seikoista. Miksi???

Lue lisää

"Epäilen mielipidettäsi tai sitten olet todellinen harvinaisuus 1/1000 naisen joukossa. "

Tuskin hän on harvinaisuus, olen samaa mieltä hänen kanssa.
Mutta, sinun tekstien perustella koen sinut aika epämiellyttävältä persoonalta, anteeksi, en todellakin suostuisin treffeille kanssasi....

Tuota olen kuullut koko koulu ikäni aikoinaan mutta perustelut väitteillesi vaatisin? Se että et ole kanssani samaa mieltä asioista tekee ilmeisesti aina ns toisinajattelijasta tyhmän niinkö?
Jos käyttäytymis malleja ajatellaan niin onko sinun kirjoittama vastauksesi kysyttyihin asioihin se viisaan naisen mielipide? Itsehän olet se luomakunnan kruunu eikö?
Tahtoo vaan olla toisissa asioissa se että on seikkoja mitä ei sanota ääneen koska sen halutaan olla eräänlaista optista harhaa esim tuon edellä mainitsemani asia että nainen on se joka päättää kehittyykö treffeille jatkoa. Tässä väitän Helka sinua vastaan vaikka kuinka intät ja pidät minua edellä kirjoittaneen tapaan idioottina ja tyhmänä kuin vasemman jalan saapas. Miksi vaikenisin asioista joihin itse olen törmännyt ja huomannut selkeän faktan niiden suhteen? Joka ainoa nainen joka kanssani on minun elinaikanani ollut treffeillä on tehnyt sen päätöksen jatketaanko me treffailua tai tapailua. On äärimmäisen harvinaista jos sen päätöksen tekee mies ja sen tietää jokainen mieskin. Todennäköisesti olet taas lähestynyt sitä palstan komeinta kollia jolla on ollut parempi kierroksessa mutta on silti tapaillut useampaa. Itse olet hänelle vihjannut halukkuudestasi jatkaa eli olet toiminut kuten mainitsemani naiset yleensäkin mutta vaan kohdannut henkilön jolla oli jotain parempaa. Näin se menee.

Tyhmäkö? Kuule tyhmä ihminen ei noin laajasti perustele mielipiteitään. Asiaan en muuten ota kantaa.

IkisinkkuDeittaaja kirjoitti:

Tuota olen kuullut koko koulu ikäni aikoinaan mutta perustelut väitteillesi vaatisin? Se että et ole kanssani samaa mieltä asioista tekee ilmeisesti aina ns toisinajattelijasta tyhmän niinkö?
Jos käyttäytymis malleja ajatellaan niin onko sinun kirjoittama vastauksesi kysyttyihin asioihin se viisaan naisen mielipide? Itsehän olet se luomakunnan kruunu eikö?
Tahtoo vaan olla toisissa asioissa se että on seikkoja mitä ei sanota ääneen koska sen halutaan olla eräänlaista optista harhaa esim tuon edellä mainitsemani asia että nainen on se joka päättää kehittyykö treffeille jatkoa. Tässä väitän Helka sinua vastaan vaikka kuinka intät ja pidät minua edellä kirjoittaneen tapaan idioottina ja tyhmänä kuin vasemman jalan saapas. Miksi vaikenisin asioista joihin itse olen törmännyt ja huomannut selkeän faktan niiden suhteen? Joka ainoa nainen joka kanssani on minun elinaikanani ollut treffeillä on tehnyt sen päätöksen jatketaanko me treffailua tai tapailua. On äärimmäisen harvinaista jos sen päätöksen tekee mies ja sen tietää jokainen mieskin. Todennäköisesti olet taas lähestynyt sitä palstan komeinta kollia jolla on ollut parempi kierroksessa mutta on silti tapaillut useampaa. Itse olet hänelle vihjannut halukkuudestasi jatkaa eli olet toiminut kuten mainitsemani naiset yleensäkin mutta vaan kohdannut henkilön jolla oli jotain parempaa. Näin se menee.

Lue lisää

"Joka ainoa nainen joka kanssani on minun elinaikanani ollut treffeillä on tehnyt sen päätöksen jatketaanko me treffailua tai tapailua. "

Ote omasta viestistäsi tänään klo 18.48:

"Sääntö on se että "rumat" kiinnostuu ja heidän kanssaan pääsisi aina suhteessa vaikka kuinka pitkälle koska ei heillä ole muuten kysyntää. "

Kannattaisi olla vänkäämisessään edes johdonmukainen ;)

helka kirjoitti:

"Joka ainoa nainen joka kanssani on minun elinaikanani ollut treffeillä on tehnyt sen päätöksen jatketaanko me treffailua tai tapailua. "

Ote omasta viestistäsi tänään klo 18.48:

"Sääntö on se että "rumat" kiinnostuu ja heidän kanssaan pääsisi aina suhteessa vaikka kuinka pitkälle koska ei heillä ole muuten kysyntää. "

Kannattaisi olla vänkäämisessään edes johdonmukainen ;)

Lue lisää

ja mistähän se edes tietää että niillä "rumilla" ei oo muuta kysyntää.. kysyykö jokaiselta että "olenko ainoa jonka voit saada?" :)

3+9 kirjoitti:

Tyhmäkö? Kuule tyhmä ihminen ei noin laajasti perustele mielipiteitään. Asiaan en muuten ota kantaa.

Hän on tyhmä, monella tasolla tyhmä ja sen lisäksi pinnallinen.

helka kirjoitti:

"Joka ainoa nainen joka kanssani on minun elinaikanani ollut treffeillä on tehnyt sen päätöksen jatketaanko me treffailua tai tapailua. "

Ote omasta viestistäsi tänään klo 18.48:

"Sääntö on se että "rumat" kiinnostuu ja heidän kanssaan pääsisi aina suhteessa vaikka kuinka pitkälle koska ei heillä ole muuten kysyntää. "

Kannattaisi olla vänkäämisessään edes johdonmukainen ;)

Lue lisää

On tämä ihime kärty24, kun asiallinen keskustelu heitetään joka palstalla läskiksi. Ensinnäkin hattua nostan sinulle Helka, että olet omalla nimimerkillä keskustelujesi takana ja olen pitänyt sinua asiallisena naisena, mutta mie ihimettelen nyt käytöstäsi. Olen aina ollut lapsien kanssa tekemisissä ja tämä ärtymyksen määrä keskustelun edetessä kääntää kyllä sinut henkisesti lapsen tasolle. Usutat täällä porukkaa hyökkäämään aloituksen tekijää vastaan, kun et enään kykene asialliseen keskusteluun. Tuo on lapsien keskuudessa tavallinen ilmiö, eikä sovi aikuis maailmaan. Ja tuo muutaman minuutin välein tapahtunut yhtäaikainen viestisuma jossa aloittajaa haukutaan tyhmäksi kertoo se, että esiinnyt täällä kahdessa persoonassa. Nimimerkin takana ja ilman nimimerkkiä. Sitten plussataan omia tekstejään. Koetko sie aloittajan uhaksi vai mistä tuo kertoo? Vaikka aloittajan kielen käyttökin on tuon ruman kohdalla mitä on niin, jos hän pitää itseään myös sellaisena hän tuskin muita soimaa. Mie olen sitä mieltä, että aloittajan ei kannata provosoitua näistä vaan vastailee ainoastaan asiallisiin teksteihin ja pitää keskustelun myös itse asiallisena. Tässä mietteitä aamuun. Saa vapaasti miinustella jos siltä tuntuu. Kaunista huomenta kaikille.

Tuvan muori kirjoitti:

On tämä ihime kärty24, kun asiallinen keskustelu heitetään joka palstalla läskiksi. Ensinnäkin hattua nostan sinulle Helka, että olet omalla nimimerkillä keskustelujesi takana ja olen pitänyt sinua asiallisena naisena, mutta mie ihimettelen nyt käytöstäsi. Olen aina ollut lapsien kanssa tekemisissä ja tämä ärtymyksen määrä keskustelun edetessä kääntää kyllä sinut henkisesti lapsen tasolle. Usutat täällä porukkaa hyökkäämään aloituksen tekijää vastaan, kun et enään kykene asialliseen keskusteluun. Tuo on lapsien keskuudessa tavallinen ilmiö, eikä sovi aikuis maailmaan. Ja tuo muutaman minuutin välein tapahtunut yhtäaikainen viestisuma jossa aloittajaa haukutaan tyhmäksi kertoo se, että esiinnyt täällä kahdessa persoonassa. Nimimerkin takana ja ilman nimimerkkiä. Sitten plussataan omia tekstejään. Koetko sie aloittajan uhaksi vai mistä tuo kertoo? Vaikka aloittajan kielen käyttökin on tuon ruman kohdalla mitä on niin, jos hän pitää itseään myös sellaisena hän tuskin muita soimaa. Mie olen sitä mieltä, että aloittajan ei kannata provosoitua näistä vaan vastailee ainoastaan asiallisiin teksteihin ja pitää keskustelun myös itse asiallisena. Tässä mietteitä aamuun. Saa vapaasti miinustella jos siltä tuntuu. Kaunista huomenta kaikille.

Lue lisää

Kirjoitustavastani saa antaa palautetta niin paljon kuin sielu sietää, mutta ilman nimimerkkiä kirjoittelemisesta minua ei kannata tulla syyttämään.

Jos aloittaja tai joku nimimerkki kirjoittaa ristiin itsensä kanssa (so. valehtelee) niin aion siihen tarttua jatkossakin. Ihan tällä omalla nikilläni.

helka kirjoitti:

Kirjoitustavastani saa antaa palautetta niin paljon kuin sielu sietää, mutta ilman nimimerkkiä kirjoittelemisesta minua ei kannata tulla syyttämään.

Jos aloittaja tai joku nimimerkki kirjoittaa ristiin itsensä kanssa (so. valehtelee) niin aion siihen tarttua jatkossakin. Ihan tällä omalla nikilläni.

Lue lisää

Kirjoitat asiaa.
AP:llä vaan hyvin itsekäs asenne.

Hän syytele ja tuomitse kauniita ihmisiä käytöstä, mitä itse harrasta.

Hänen mukaansa hänellä ON oikeus haluta itselle kaunis nainen, mutta samaa asia EI sallittu kauniille naisille.
Hän saa vaatii itselle omaa ulkonäköä nähden parempaa naista,
mutta kaunis nainen EI SAA toimii samalla tavalla.
Absurdi.

helka kirjoitti:

Kirjoitustavastani saa antaa palautetta niin paljon kuin sielu sietää, mutta ilman nimimerkkiä kirjoittelemisesta minua ei kannata tulla syyttämään.

Jos aloittaja tai joku nimimerkki kirjoittaa ristiin itsensä kanssa (so. valehtelee) niin aion siihen tarttua jatkossakin. Ihan tällä omalla nikilläni.

Lue lisää

Sori vaan mutta tyhmempikin näkee että vastailet tällä palstalla itsellesi kun et saa mielipidettäsi läpi. Kun keinot loppuu alkaa keskustelukumppanien solvaaminen ja keksiä typeryyksiä varsinaisen asian ulkopuolelta. Pitää myös ottaa se itseensä kohdistuva kritiikki vastaan jos on valmis sitä toisillekin antamaan. Olkoonkin että sinulla ei muuta elämää ole kuin 24/7 istua koneella ja kommentoida keskusteluja netissä.

19+1 kirjoitti:

Sori vaan mutta tyhmempikin näkee että vastailet tällä palstalla itsellesi kun et saa mielipidettäsi läpi. Kun keinot loppuu alkaa keskustelukumppanien solvaaminen ja keksiä typeryyksiä varsinaisen asian ulkopuolelta. Pitää myös ottaa se itseensä kohdistuva kritiikki vastaan jos on valmis sitä toisillekin antamaan. Olkoonkin että sinulla ei muuta elämää ole kuin 24/7 istua koneella ja kommentoida keskusteluja netissä.

Lue lisää

Taidat olla itse ap, joka kirjoittaa tänne useammalla nimimerkillä....

Sieltä tuli ainakin se yksi rehellinen vastaus. :)

Onneksi asiassa on kääntöpuolikin.

Me rumat ihmiset voimme myös hyvällä omallatunnolla halveksia kauniimpia.
Koska tiedämme että kyseiset pinnalliset ja kauniit ihmiset eivät meitä arvosta, ei meidänkään tarvitse arvostaa heitä. Yksinkertaista. Eikö totta.

Rehellinen vastaus kirjoitti:

Sieltä tuli ainakin se yksi rehellinen vastaus. :)

Onneksi asiassa on kääntöpuolikin.

Me rumat ihmiset voimme myös hyvällä omallatunnolla halveksia kauniimpia.
Koska tiedämme että kyseiset pinnalliset ja kauniit ihmiset eivät meitä arvosta, ei meidänkään tarvitse arvostaa heitä. Yksinkertaista. Eikö totta.

Lue lisää

Nimenomaan. Onhan täällä tullutlapsellisia vastauksia joissa rumia ihmisiä haukutaan eli toisinsanoen kauniit ovat arvoasteikolla muiden yläpuolella. Ovat yli ihmisiä. Eikös yhtälailla tuon natsimaisen ajattelun voisi viedä niinkin pitkälle että rumilla ihmisillä joihin ap myös kuuluu ei olisi oikeutta vaikkapa terveydenhuoltoon? Saahan heitä lapsuudesta aikuisuuteen kohdella ala arvoisesti muutenkin. Kiusaaminenkin on myös kiusaajalta henkistä ja psyykkistä. Jos ap tulisi omalla kuvallaan tänne sanojensa taakse tai vaikka tuo kiltti mies ja sieltä paljastuisikin kaikkien yllätykseksi komeat miehet niin suurinosa pyörtäisi puheensa.

Henkistä väkivaltaa kirjoitti:

Nimenomaan. Onhan täällä tullutlapsellisia vastauksia joissa rumia ihmisiä haukutaan eli toisinsanoen kauniit ovat arvoasteikolla muiden yläpuolella. Ovat yli ihmisiä. Eikös yhtälailla tuon natsimaisen ajattelun voisi viedä niinkin pitkälle että rumilla ihmisillä joihin ap myös kuuluu ei olisi oikeutta vaikkapa terveydenhuoltoon? Saahan heitä lapsuudesta aikuisuuteen kohdella ala arvoisesti muutenkin. Kiusaaminenkin on myös kiusaajalta henkistä ja psyykkistä. Jos ap tulisi omalla kuvallaan tänne sanojensa taakse tai vaikka tuo kiltti mies ja sieltä paljastuisikin kaikkien yllätykseksi komeat miehet niin suurinosa pyörtäisi puheensa.

Lue lisää

Siinäpä oli lapsellisille vastauksille jatkoa. Jokainen etsiköön sitä mitä haluaa, oli se sitten realistista tai ei. Osa meistä on pinnallisia, ja ne ihmiset ansaitsevat toisensa, eikä sen pitäisi kenenkään pyllyä sen kummemmin kutittaa. Kenelläkään ei ole oikeutta valita ketä tahansa, mutta jokaisella ON oikeus olla valitsematta ketä tahansa, ja tätä oikeutta on kaikkien kunnioitettava, olivat syyt sitten mitkä hyvänsä. Vai pitäisikö tässäkin asiassa harjoittaa sitä Suomessa niin yleistä tasavertaistamista, ja määrätä kumppanit toisilleen, ettei vaan mihinkään huusholliin pääsy kertymään liikaa kauneutta. :P

Oletko koskaan kuullut sellaista sanontaa, että kaikki on kaunista, mitä katselee rakkaudella?

Olen itsekin ehdoton esteetikko, mutta näen suhteeni ihmisiin moniulotteisempina kuin suhteeni esimerkiksi sisustukseen, vaatteisiin tai koruihin. Tai vaikka ympäröivään maisemaan.

En siis oikein osaa asennoitua miehiin kuten esimerkiksi sohviin tai kenkiin. :)

Tiedän kokemuksesta, että voin ihastua ja jopa rakastua mieheen, jonka ulkonäöstä en alkuun juurikaan pidä. Jos miehen kanssa viihtyy, hänen lähellään on hyvä olla, keskusteluyhteys ja huumori toimivat, koen itseni arvostetuksi, hyväksytyksi, kuulluksi ja nähdyksi, niin kummasti ulkonäkö alkaa menettää merkitystään – tai vaihtoehtoisesti siitä alkaa yllättäen pitää. Ja kun riittävän syvä henkinen ja tunneyhteys on syntynyt, niin sitä fyysistä vetoa ja intohimoakin voi alkaa löytyä.

Toinen asia, mitä joskus olen miettinyt lukiessani näitä vouhotuksia ulkonäöstä ja kuvan tärkeydestä on se, että mihin ihmiset ovat unohtaneet muut aistinsa. Itse ainakin elän varsin voimakkaasti kaikkien aistien kautta. Kiinnitän siis paljonkin huomiota siihen, miltä mies kuulostaa, eli hänen ääneensä ja puhetapansa, miltä mies tuntuu, tuoksuu ja maistuu.

Eli onko tällä palstalla monia paitsi pinnallisia, myös korostuneen visuaalisia ihmisiä?

Kiitos asiallisista vastauksista Selena ja toinen sinkkudeittaa!
Ensinnäkin helkalle voin perustella joko minuutti tai lause tai virke kerrallaan asioita jotka tekstissäni jäävät kaivelemaan mieltäsi. Olen sanojeni takana ja pitäydyn kertomuksissani kiven kovaa koska se on elämän tuomaa kokemusta ja sen minkä silmilläni olen nähnyt en voi pitää muutakun koettuna faktana. Sinulle ja muillekin jos ei asiaan ole mitään lisättävää muuten kuin haukkua ilman perusteita niin sopii sekin jos kerran saatte siitä hyvän mielen itsellenne. Jos taas tarkoituksena on aiheuttaa henkistä mielipahaa minulle niin siinä tuollaiset ei valitettavasti enään toimi. Kuuntelin tuota koko ala ja yläasteen ja totuin. Syntymä lahjana rumat saavat yleensä tyhmyyden vaikka äo ei sitä puoltaisikaan vaan se kuuluu kastiin rumempien syrjiminen. Lisää adjektiiveja löydätte jos haluatte ja se on ainoa kommenttinne varsinaiseen keskusteluun niin siitä vain.
Mulle on myös ykshailee kuinka monilla persoonilla täällä ihmiset esiintyy. Sekään ei muuta todellista asiaa tai mieltäni mihinkään suuntaan.
Vaikkakin helka vaikenet kysymyksistä Miksi naisten valinta perustuu vain ulkonäköön ja varallisuuteen ja vaadit toisia vastailemaan itsellesi niin toistan aikaisempaa. Kyllä. Rumat kiinnostuu koska heillä ei ole muuta kysyntää ja he valitsevat sellaisen kenet voisivat saada palkinnokseen vaikka eivät haluaisi.

Eroa tosin on hankala tehdä koska tämä toisottamani aihe "pinnallisuus vaikuttaa parinvalintaan" aikaansaa sen että kun en kelpaa persoonana sille kauniille ellei hän ole juuri eronnut tai mieleltään masentunut niin miksi kelpaisin persoonaltani sille rumallekaan? On totta että on vaikea sitten sellaisesta tosissaan olevasta henkilöstä ottaa selvää.
Pointtini on myös se että en halua lukea täältä saati muiltakaan palstoilta enään sitä ainaista valetta että "sisäinen kauneus ratkaisee" koska se ei mene niin.
Monet naiset myös pitävät rumuutta lihavuutena. Itselleni monikin pyöreä nainen taas on kaunis. Mutta kuulee näitä "en halua mitään sohvaperunaa kun olen liikunnallinen nainen" Niin olen minäkin ja väitän liikkuvani enemmän kun keskiverto liikunnallinen nainen ja itseasiassa olen siitä varmakin kun mennään työ ja harraste puolelle tulee kotona käytyä useinmiten vain nukkumassa. Ei kelpaa kun naama ei miellytä.
Eli en ole lihava vaan itseasiassa sopusuhtainen ja hivenen keskiverto miestä lihaksikkaampi, olen todella hyvässä firmassa vakkari duunissa, miellyttävissä liikunnallisissa harrastuksissa kuljen, on kotia mökkiä jne. Ei kelpaa kun ei naama miellytä.
Olen hyvä käytöksinen. Kukaan ei ole koskaan moittinut käytöstäni vaan luonnettani pidetään jopa kultaisena. Ei kelpaa kun ei ole ulkonäköä.
Kuten aiemmin sanoin saisin varmaan sen hottis naisen helposti itselleni jos kertoisin omaavani omaisuutta suht mukavasti mutta tässä taas tullaan siihen kysymykseen että tulisiko hän persoonani takia elämääni. Ei.
Koska en menetä mitään ja lapsi sekä perhe haaveeni olen jo edellämainituista syistä hyllyttänyt saan kai hakea sitä kaunista naista itselleni yhtä itsekkäästi vaikka sitä tuskin koskaan tulen löytämään mutta jos se kaunis oikeasti kiinnostuu persoonastani eikä vain yhden illan huumasta saati ole mielenterveydeltään sairas onhan se silloin lottovoitto minulle.

Kiitos siihen yksinäisyyteen valmistaudun ja olenhan suurimman osan elämästäni yksin ollutkin eikä se tuota ylitsepääsemättömiä ongelmia enkä pidä sitä edes mahdollisena että ketään saan mutta ilmeisesti piste kirjoituksille ja siunaus sille voidaan antaa että Pinnallisuus ratkaisee sen pääsetkö parisuhteeseen.
Sisareni ovat lapsia tehneet minunkin puolesta joten suku on jatkunut ja heille myöhemmin testamenttaan perintöni kun yksinään tulen kuolemaan mutta silti hyvien ystävien ja sukulaisten läsnäollessa.
Nimenomaan yksinäisyyteen on tuomitut rumat miehet ja heille sinkkuus on osalle pakollista. Naisille taas sinkkuna olo on vapaaehtoista.
Pitkään sitä pitikin vaahdota ennenkun asia myönnettiin.

Kauniisti kirjoitettu ja kyllä harmittaa että en tuollaisen ajattelutavan omaavaa naista ole koskaan tavannut. Tai olen luullut tapaavani mutta lume puheeksi ne ovat osoittautuneet. Kirjoituksesta saa sellaisen kuvan mitä kerrotkin että sinulle muut kuin raha tai ulkonäkö on se juttu.
Minusta saattaa kirjoitusten perusteella saada sellaisen kuvan että tuon nämä asiat ilmi suhteessa tai tapaillessa eli elämän ikäviä tosiasioita mitä täällä olen jauhanut mutta en tuo. Olen se oma huumorintajuinen itseni kun tapaan naisen mahd kumppani ehdokkaan.
Tiedän että eräät tätäkin lukevat minua tuntemattomat ihmiset tulevat vannottelemaan että "et ole sellainen olet idiootti" jne mutta minun puolestani purkakoot katkeruuttansa tänne jos se helpottaa. Tiedän sentään miten elävässä elämässä toimin.

Kuten sanoin haluaisin törmätä tuollaisen ajattelutavan omaavaan naiseen mutta vaikeaa se on nyky suomessa ja tästä asiasta olen myös keskustellut vanhemman polven kanssa.
Toisinaan minulta on kyselty nykyään harvemmin että "mikä on kun ei noin komealla ja toimeliaalla miehellä ole kultaa rinnalla"
Olen vastannut liki samoin kun olen täällä kertonut mistä se homma kiikastaa.
Kummaksuvien katseiden jälkeen ovat -50-60 lukua nuorina eläneet keskustelu kumppanit alkaneet kauhulla toteamaan mihin maailma meneekään.
On kuulemma tuohon aikaan ollut täysin mahdotonta että perhettä haluava, työssä käyvä toimelias mies jää ilman puolisoa.
Aikamme asiaa pohdittuamme on päädytty myös nykyajan hektiseen elämään. Ennen nuoruudessa opetettiin arvostamaan kaikkia ihmisiä. Nykyään ihmiset tuntuvat olevan jakutuneet kahtia jopa useampiinkin ryhmiin.
Se että ennen ihmistä arvostettiin ei tarkoittanut että minä rumana ihmisenä kelpaisin ajatustasolla sen paremmin vaan mun läpi on nähty paremmin ja kuuntelevammin. Ihmisille oli tärkeämpää kaikki muut seikat kuin ulkonäkö. Ei karsastettu toisia ja parisuhteeseen haluavat myös pariutuivat. Oma ryhmänsä oli se jotka eivät halunneet alkuunkaan parisuhdetta vaan elivät mielummin yksin mutta pakosta yksineläviä ei ollut.

Esimerkkinä nykyajasta. Esim tytöille opetetaan jo nuorena että saat kenet haluat ja muista että se kumppani on hyvin toimeentuleva ja vaikka komeakin vink vink ja nämä tottakai jää pienen ihmisen päähän. Pojille opetetaan että menestyä pitää ja kun menestyt saat vaikka miss suomen.
Toitotetaan että vähintään ylioppilas pitää olla. Amislaiset nyt on vaan jotain lukemattomia renttuja. Esim keväällä ainainen ilmiö "muistakaa nyt niitä ylioppilaita kun he ovat valmistuneet" Ammattikoululaisista puhutaan jos muistetaan.
Kun menet armeijaan jokaiselle jätkälle painotetaan että "kyllä sä vähintään auk.n menet tai mielummin ruk.n" Tavan rivimiehiä ei arvosteta. Sama työelämässä. Aina pitäisi nousta korkeammalle ja korkeammalle. Alipalkkaisesta väestöstä viis. Periaatteessa nämä nyky vaatimukset jo pilaa sen ihmisen jonka pitäisi arvostaa toisia ulkonäöstä riippumatta lapsesta saakka. Siksi tulee tämä ulkonäkö, korkea asema ja pullea lompakko efekti mikä syrjäyttää sitten sen toisen osan suomesta. Ennen arvostettiin ihmistä. Nyt vaan sitä mitä se ihminen on saavuttanut ja miltä hän näyttää.

Jatkoa edelliseen ) ....
Puhuit, siitä Lumeesta. Lume puheista. Niin, täällä virtuaalihölmölässä kukatahansavoiesittääketätahansa ja osata puhua miellyttäviä. Yhtälailla niitä on naisissa, kuin miehissäkin. Olen sitä monesti miettinyt, että mitä semmoinen ihminen oikein kokee voittavansa, kun jaksaa jauhaa paskaa ? Oikeata vastausta en ole tuohon vielä löytänyt.
Jäin pohtimaan, toimelias, komea nuori mies, ilman omaa kultaa. Hmm.. mitä jos se ns. vika onkin sinussa? Olet rakentanut niin korkean riman, jota ei kukaan voi ylittää? Ei kaunis, ei ruma. Meillä ihmisillä on tapana rakentaa muuri ympärille ja tehdä taivaaseen asti ylettyvä rima (siitä ihanne kumppanista), kun olemme tarpeeksi saaneet siipeemme, kolhuja, isoja ja pieniä. Se on toki itsesuojeluvaistoa. Paksumpi muuri ja korkeampi rima, niin ei tule pettymyksiä. Mutta kuinka voi tulla pettymyksiä, iloja, mitään, kun ei päästä ketään sitä muuria murtamaan ja rimaa rikkomaan? Ajatteleeko sitä valmiiksi, että olen ruma, huono, köyhä, liian lihava jne.. eikä siten päästä ketään lähelleen? Käpertyy sinne omaan oloonsa, tuttuun ja turvalliseen paikkaan, missä ei enää torjumiset hetkauta?
Tiedän, mikä tuo muuri on. Ja tiedän riman korkeudenkin. Muuriin olen tehnyt yhden avaimen. Riman olen valmis katkomaan, kun eteen tulee se, joka sillä avaimella avaa sen muurin. Pohdi asiaa, jos sinä itse oletkin itsesi pahin vihollinen tässä *rumuus asiassa?
Vastaustasi odottaen.

sopivasti Pyöreä kirjoitti:

Jatkoa edelliseen ) ....
Puhuit, siitä Lumeesta. Lume puheista. Niin, täällä virtuaalihölmölässä kukatahansavoiesittääketätahansa ja osata puhua miellyttäviä. Yhtälailla niitä on naisissa, kuin miehissäkin. Olen sitä monesti miettinyt, että mitä semmoinen ihminen oikein kokee voittavansa, kun jaksaa jauhaa paskaa ? Oikeata vastausta en ole tuohon vielä löytänyt.
Jäin pohtimaan, toimelias, komea nuori mies, ilman omaa kultaa. Hmm.. mitä jos se ns. vika onkin sinussa? Olet rakentanut niin korkean riman, jota ei kukaan voi ylittää? Ei kaunis, ei ruma. Meillä ihmisillä on tapana rakentaa muuri ympärille ja tehdä taivaaseen asti ylettyvä rima (siitä ihanne kumppanista), kun olemme tarpeeksi saaneet siipeemme, kolhuja, isoja ja pieniä. Se on toki itsesuojeluvaistoa. Paksumpi muuri ja korkeampi rima, niin ei tule pettymyksiä. Mutta kuinka voi tulla pettymyksiä, iloja, mitään, kun ei päästä ketään sitä muuria murtamaan ja rimaa rikkomaan? Ajatteleeko sitä valmiiksi, että olen ruma, huono, köyhä, liian lihava jne.. eikä siten päästä ketään lähelleen? Käpertyy sinne omaan oloonsa, tuttuun ja turvalliseen paikkaan, missä ei enää torjumiset hetkauta?
Tiedän, mikä tuo muuri on. Ja tiedän riman korkeudenkin. Muuriin olen tehnyt yhden avaimen. Riman olen valmis katkomaan, kun eteen tulee se, joka sillä avaimella avaa sen muurin. Pohdi asiaa, jos sinä itse oletkin itsesi pahin vihollinen tässä *rumuus asiassa?
Vastaustasi odottaen.

Lue lisää

En voi kuin ihailla ja hattua nostaa tuolle sinun ajatusmaailmallesi ja tuon tekstin perusteella tiedän että lapsillasi on maailman paras äiti. Sanoit että lapsien isä oli virhe valinta ja asioista oppii näkee myös sen seikan että et ole katkera siitä koko mies sukupuolelle. Olen huomioinut täällä kirjoittelevista ihmisistä juuri tuon yksinhuoltaja äitejä solvaavan piirteen. Sitten vastaan asettuu yh.t ja verinen tappelu tietokoneen välityksellä on valmis. Ehkä täällä on helppo jopa liiankin helppo sanoa suoraan asioita joita ei välttämättä tarkoita ja kun saa "hyvän" vastaväittelijän alkaa loppua kohden tekstin taso olemaan niin ala arvoista että ei uskoisi edes aikuisten olevan asialla.
Onneksi tuo käytös ei live maailmassa ole tuollaista ja en tiedä tuttava piireistäni yhtään ihmistä joka laittaisi yh.t alimpaan kastiin.

Paljastit mielenkiintoisen seikan kirjoituksessasi ja siitä tiesin että "ahaa just okei nyt ymmärrän miksi tekstin taso on ajattelevaa ja asiallista"
Eli olet syntynyt -70 luvulla:)
Mua on tituleerattu usein "Havukka ahon ajattelijaksi" koska kiinnitän ehkä huomiota sellaisiin seikkoihin mitä muut ei hoksaa ja tuo on yksi. Järjestään ehkä konservatiivisen ajattelun omaavana ihmisenä minusta kiinnostuu yleisemmin -70 jopa -60 luvulla syntyneet naiset ottaen huomioon että olin muutaman vuoden avioliitossakin itseäni 10v vanhemman naisen kanssa. Mun on helppo keskustella vanhempien ihmisten kanssa juurikin syystä että heille on jo kasvatuksessa opetettu käytöksen kultaiset säännöt. Et kirjottaisi tuollaista tekstiä jos sitä lapsuudestasi et olisi saanut meinaan hyvää oppia ja käytöstä toisia kohtaan.
En voisi esim kuvitellakaan alkavani seurustelemaan jonkun parikymppisen naisen kanssa. Ajatusmaailmamme ei kohtaisi millään muotoa. Itseasiassa alle kolmekymppisenkin kanssa tuskin alkaisin seurustelemaan.
Siksi olenkin kiinnittänyt erityisemmin huomiota siihen kun aiemmin kerroin olevani unelma vävy:) Ainakin siinä mielessä että anopit suorastaan ihastuvat minuun. En osaa kuvitella mikä on se juttu mutta pienestä saakka olen aina tullut juttuun itseäni vanhempien ihmisten kanssa. Jos menimme lapsuudessamme kylään tuttava perheeseen juttelin mielummin aikuisten kanssa kun heidän ikäisteni lapsien kanssa. Mielestäni ne lapsien jutut vaan oli niin typeriä että halusin kuunnella aikuisten oikeita ja vakavia asioita mielummin:)

Jatkan hetkenpäästä lisää......

IkisinkkuDeittaaja kirjoitti:

En voi kuin ihailla ja hattua nostaa tuolle sinun ajatusmaailmallesi ja tuon tekstin perusteella tiedän että lapsillasi on maailman paras äiti. Sanoit että lapsien isä oli virhe valinta ja asioista oppii näkee myös sen seikan että et ole katkera siitä koko mies sukupuolelle. Olen huomioinut täällä kirjoittelevista ihmisistä juuri tuon yksinhuoltaja äitejä solvaavan piirteen. Sitten vastaan asettuu yh.t ja verinen tappelu tietokoneen välityksellä on valmis. Ehkä täällä on helppo jopa liiankin helppo sanoa suoraan asioita joita ei välttämättä tarkoita ja kun saa "hyvän" vastaväittelijän alkaa loppua kohden tekstin taso olemaan niin ala arvoista että ei uskoisi edes aikuisten olevan asialla.
Onneksi tuo käytös ei live maailmassa ole tuollaista ja en tiedä tuttava piireistäni yhtään ihmistä joka laittaisi yh.t alimpaan kastiin.

Paljastit mielenkiintoisen seikan kirjoituksessasi ja siitä tiesin että "ahaa just okei nyt ymmärrän miksi tekstin taso on ajattelevaa ja asiallista"
Eli olet syntynyt -70 luvulla:)
Mua on tituleerattu usein "Havukka ahon ajattelijaksi" koska kiinnitän ehkä huomiota sellaisiin seikkoihin mitä muut ei hoksaa ja tuo on yksi. Järjestään ehkä konservatiivisen ajattelun omaavana ihmisenä minusta kiinnostuu yleisemmin -70 jopa -60 luvulla syntyneet naiset ottaen huomioon että olin muutaman vuoden avioliitossakin itseäni 10v vanhemman naisen kanssa. Mun on helppo keskustella vanhempien ihmisten kanssa juurikin syystä että heille on jo kasvatuksessa opetettu käytöksen kultaiset säännöt. Et kirjottaisi tuollaista tekstiä jos sitä lapsuudestasi et olisi saanut meinaan hyvää oppia ja käytöstä toisia kohtaan.
En voisi esim kuvitellakaan alkavani seurustelemaan jonkun parikymppisen naisen kanssa. Ajatusmaailmamme ei kohtaisi millään muotoa. Itseasiassa alle kolmekymppisenkin kanssa tuskin alkaisin seurustelemaan.
Siksi olenkin kiinnittänyt erityisemmin huomiota siihen kun aiemmin kerroin olevani unelma vävy:) Ainakin siinä mielessä että anopit suorastaan ihastuvat minuun. En osaa kuvitella mikä on se juttu mutta pienestä saakka olen aina tullut juttuun itseäni vanhempien ihmisten kanssa. Jos menimme lapsuudessamme kylään tuttava perheeseen juttelin mielummin aikuisten kanssa kun heidän ikäisteni lapsien kanssa. Mielestäni ne lapsien jutut vaan oli niin typeriä että halusin kuunnella aikuisten oikeita ja vakavia asioita mielummin:)

Jatkan hetkenpäästä lisää......

Lue lisää

Mietin tuota mitä lopussa kirjoitit että jos se vika onkin minussa ei välttämättä ulkoisesti vaan sisäisesti. Koska esitit asian juurikin noin asiallisesti etkä esim tuttuun tapaan "sinussa on vikaa kuole yksin" niin asiaa pystyi alkaa pohtimaan toisella tavalla.
Koska mulle on usein sanottu tosin vanhempien ihmisten toimesta miksi noin komea on edelleen yksin olen sitä pitänyt lähinnä kohteliaana ilmaisuna joissa kohdan komea voi unohtaa vaan se on lähinnä ystävällinen ja läheisempi ilmaisu muoto kuin Miksi olet yksin.
Kuten sanottu itsetuntoni on romahdutettu jo nuorena aika tyystin ja lähinnä soimaan ironisesti enemmän itseäni kun arvostan. Olen tosiaankin rakentanut muurin ympärilleni ja se kuka sen muurin rikkoo tarkoittaa sitä että olen haavoittuvainen. Suojaan sisimpääni. Kukaan joka ei ole lähelläni ei haavoita. Nyt vaan taistelen luontoa vastaan. Haluan luonnollisesti jonkun lähelleni (vastakkaisen sukupuolen) ja rakastaa mutta kun ne pettymykset joka kerta ovat rikkoneet enemmän ja enemmän on muuriin tullut aina uusi tiili kerros.
Tavallaan joka kerta jos joku osoittaa kiintymystä minuun pidän sitä lähinnä naurettavana. "Eihän kukaan minusta välitä ole koskaan välittänyt" Se muuri suojaa sisimpääni.
Siksi tavallaan olen pahassa noidan kehässä. Puhutaan että jokaiselle on joku mutta itse olen vahvasti sitä mieltä että minulle ei ole.
Kun joku esittää kiinnostunutta, avaan sitä suoja muuria mutta tulee vaikka hetken päästä ne pakit tuntuu se joka kerta aina pahemmalta. Syytän enemmän itseäni ja näen peilistä rumemman ihmisen joka ei kelpaa.

Taisin jossain mainita että baarissa mulla käy parempi tuuri kuin nettideiteillä.
Olin eilen baarissa mutta vaan sillä mielellä että en etsi ketään vaan kuuntelen karaokea ja nautin olutta. Taas kerran eräs viehättävä noin nelikymppinen nainen piti silmäpeliä kanssani. Hänellä tosin oli mies mukana ja kaikesta päätellen he myös seurustelevat. Ryhmässä oli myös muita pariskuntia mutta tämä nainen seuraili tekemisiäni koko ajan. Istuessani jossain välissä heidän pöydässään katseli hän silmiin jatkuvasti ja hymyili vienosti. Jotain siinä oli ilmassa ja en tiedä mitä hän minussa näki enkä luonnollisesti kysellyt häntä esim tanssimaan koska oli se mieskin kuvioissa. Lähdettyämme yhtä aikaa ja narikassa ollessamme kosketti hän ohimennen muka vahingossa takapuoltani katsoi vielä syvälle silmiin ja poistui muun porukan mukana.
Mitä hän mietti sitä tuskin koskaan saan tietää.
Tuntuihan se hyvältä ja kohottaa se aina hetken itsetuntoa kaikkien näiden asioiden jälkeen mitä olen täälläkin kertonut ja kuten sanoin se vanhempi ryhmä kiinnostuu seurastani. Reilu parikymppiset eivät koskaan ole olleet aloitteellisia kanssani yöelämässä vaan juurikin vanhemmat ja jopa hyvin usein kun viihteellä käyn.
Mikä sitten minussa vetoaa heihin en tiedä koska pukeutumis tyylini on ikäiseni ja nuorekas.

Vielä tuohon yh asiaan tullakseni kun sanoit että sinut laitetaan alimpaan kastiin sitä kautta niin periaatteessa ollaan samalla tasolla:)
Mua pidetään alemmassa kastissa siitä syystä että on outoa kun tämän ikäisellä miehellä ei ole lapsia. Olen jopa saanut homottelua asiasta että minua ei muka naiset kiinnosta. Kiinnostaa hemmetin paljon mutta kuten edellä olen kertonut on koko homma vaan vaikeaa osaltani. Kyllä itse pidän myös outoa jos ikäiselläni naisella ei ole lapsia mutta en pidä silti häntä samaan sukupuoleen suuntautuneena. Pieni huomio muuten ikäisistäni lapsettomista naisista. Heillä on järjestään aina koiria:)
Äidin hoivavietti korvataan sitten koiralla ja mikäs siinä itsekin koira ihmisenä:)
Pöh jotain piti sinulta vielä kysyä mutta unohdin asian kun itsekkäästi vuodatin tarinaani. No menen laittamaan hyvää ruokaa ja palaan jos muistan aiheen:)

IkisinkkuDeittaaja kirjoitti:

Mietin tuota mitä lopussa kirjoitit että jos se vika onkin minussa ei välttämättä ulkoisesti vaan sisäisesti. Koska esitit asian juurikin noin asiallisesti etkä esim tuttuun tapaan "sinussa on vikaa kuole yksin" niin asiaa pystyi alkaa pohtimaan toisella tavalla.
Koska mulle on usein sanottu tosin vanhempien ihmisten toimesta miksi noin komea on edelleen yksin olen sitä pitänyt lähinnä kohteliaana ilmaisuna joissa kohdan komea voi unohtaa vaan se on lähinnä ystävällinen ja läheisempi ilmaisu muoto kuin Miksi olet yksin.
Kuten sanottu itsetuntoni on romahdutettu jo nuorena aika tyystin ja lähinnä soimaan ironisesti enemmän itseäni kun arvostan. Olen tosiaankin rakentanut muurin ympärilleni ja se kuka sen muurin rikkoo tarkoittaa sitä että olen haavoittuvainen. Suojaan sisimpääni. Kukaan joka ei ole lähelläni ei haavoita. Nyt vaan taistelen luontoa vastaan. Haluan luonnollisesti jonkun lähelleni (vastakkaisen sukupuolen) ja rakastaa mutta kun ne pettymykset joka kerta ovat rikkoneet enemmän ja enemmän on muuriin tullut aina uusi tiili kerros.
Tavallaan joka kerta jos joku osoittaa kiintymystä minuun pidän sitä lähinnä naurettavana. "Eihän kukaan minusta välitä ole koskaan välittänyt" Se muuri suojaa sisimpääni.
Siksi tavallaan olen pahassa noidan kehässä. Puhutaan että jokaiselle on joku mutta itse olen vahvasti sitä mieltä että minulle ei ole.
Kun joku esittää kiinnostunutta, avaan sitä suoja muuria mutta tulee vaikka hetken päästä ne pakit tuntuu se joka kerta aina pahemmalta. Syytän enemmän itseäni ja näen peilistä rumemman ihmisen joka ei kelpaa.

Taisin jossain mainita että baarissa mulla käy parempi tuuri kuin nettideiteillä.
Olin eilen baarissa mutta vaan sillä mielellä että en etsi ketään vaan kuuntelen karaokea ja nautin olutta. Taas kerran eräs viehättävä noin nelikymppinen nainen piti silmäpeliä kanssani. Hänellä tosin oli mies mukana ja kaikesta päätellen he myös seurustelevat. Ryhmässä oli myös muita pariskuntia mutta tämä nainen seuraili tekemisiäni koko ajan. Istuessani jossain välissä heidän pöydässään katseli hän silmiin jatkuvasti ja hymyili vienosti. Jotain siinä oli ilmassa ja en tiedä mitä hän minussa näki enkä luonnollisesti kysellyt häntä esim tanssimaan koska oli se mieskin kuvioissa. Lähdettyämme yhtä aikaa ja narikassa ollessamme kosketti hän ohimennen muka vahingossa takapuoltani katsoi vielä syvälle silmiin ja poistui muun porukan mukana.
Mitä hän mietti sitä tuskin koskaan saan tietää.
Tuntuihan se hyvältä ja kohottaa se aina hetken itsetuntoa kaikkien näiden asioiden jälkeen mitä olen täälläkin kertonut ja kuten sanoin se vanhempi ryhmä kiinnostuu seurastani. Reilu parikymppiset eivät koskaan ole olleet aloitteellisia kanssani yöelämässä vaan juurikin vanhemmat ja jopa hyvin usein kun viihteellä käyn.
Mikä sitten minussa vetoaa heihin en tiedä koska pukeutumis tyylini on ikäiseni ja nuorekas.

Vielä tuohon yh asiaan tullakseni kun sanoit että sinut laitetaan alimpaan kastiin sitä kautta niin periaatteessa ollaan samalla tasolla:)
Mua pidetään alemmassa kastissa siitä syystä että on outoa kun tämän ikäisellä miehellä ei ole lapsia. Olen jopa saanut homottelua asiasta että minua ei muka naiset kiinnosta. Kiinnostaa hemmetin paljon mutta kuten edellä olen kertonut on koko homma vaan vaikeaa osaltani. Kyllä itse pidän myös outoa jos ikäiselläni naisella ei ole lapsia mutta en pidä silti häntä samaan sukupuoleen suuntautuneena. Pieni huomio muuten ikäisistäni lapsettomista naisista. Heillä on järjestään aina koiria:)
Äidin hoivavietti korvataan sitten koiralla ja mikäs siinä itsekin koira ihmisenä:)
Pöh jotain piti sinulta vielä kysyä mutta unohdin asian kun itsekkäästi vuodatin tarinaani. No menen laittamaan hyvää ruokaa ja palaan jos muistan aiheen:)

Lue lisää

Minä tiesin ja luotin siihen,että sinä ymmärrät kysymykseni pointin, itsesi vihollinen, juuri sisimmästäsi. Joillekin meille ihmisille on luotu, sisin, sielu, mikä se ikinä onkaan, ajattelevaiseksi. Itseni kohdalla sanoisin jopa olevani, analyyttinen ja kriittinen (vai johtuuko se mun Neitsyt horoskoopista :D ), ennenkaikkea itseäni kohtaan. Kun on tehnyt virhevalinnan tai toiminut muutoin ns. virheellisesti, asioita miettiessä ja itselle kyseenalaistaen ja kritisoiden ja lopulta jotenkin järkeistäen omaa toimintaa, yleensä oppii niistä virheistään. Kun ne käy mielessään kunnolla läpi. Ne virheet kyllä kasvattavat sitä riman korkeutta, kun oppii tajuamaan sen, mitä tältä elämältä oikein haluaa? Haluaako jatkuvasti lyödä päätä seinään, vai oikeasti elää niin, että voi elää suhtkoht onnellisena ja ylpeänä itsestään, että olempa oppinut jotain. Elämällä on tapana koulia meitä.
Kun minä nuorena tein sen virheen, että valitsin väärän miehen ( nykyään *viisaana* sen voi tunnustaa häpeilemättä) josta tuli lasteni isä ei se valinta todellakaan oikeuta minua olemaan katkera koko mies väestölle! Ja jos tähän liitetään mukaan muutkin miessuhteet joissa olen saanut siipeeni tavalla tai toisella, on se ollut yksin vain omaa syytäni. Mitä olen ollut niin sinisilmäinen, hyväuskoinen jne jne... vaan elämä, aika ja ikä tuo kokemusta, jolloin pystyn myöntämään omat virheeni ja monilla asioilla , tai asioiden kululla, on ehken lähtölaskenta annettu jo siellä lapsuudessa. Nyt tiedän sen, syy-seuraus suhteen. Ja kun niitä omassa elämässän pohtii, eikä lakaise niitä maton alle muiden ikävien asioiden joukkoon, ne on niitä asioita jotka opettaa ja kasvattaa meitä ja tekee meistä vahvempia ja viisaampia. Useimmista meistä ;)
Naurettavaa on katkeroitua koko miesjoukolle. Paljon on hyviäkin miehiä. Varmasti enemmistö, uskoisin. Näenhän minä heitä sukulaisissani ja ystävieni joukossa. (jatkuu lisää alhaalla)

sopivastiPyöreä kirjoitti:

Minä tiesin ja luotin siihen,että sinä ymmärrät kysymykseni pointin, itsesi vihollinen, juuri sisimmästäsi. Joillekin meille ihmisille on luotu, sisin, sielu, mikä se ikinä onkaan, ajattelevaiseksi. Itseni kohdalla sanoisin jopa olevani, analyyttinen ja kriittinen (vai johtuuko se mun Neitsyt horoskoopista :D ), ennenkaikkea itseäni kohtaan. Kun on tehnyt virhevalinnan tai toiminut muutoin ns. virheellisesti, asioita miettiessä ja itselle kyseenalaistaen ja kritisoiden ja lopulta jotenkin järkeistäen omaa toimintaa, yleensä oppii niistä virheistään. Kun ne käy mielessään kunnolla läpi. Ne virheet kyllä kasvattavat sitä riman korkeutta, kun oppii tajuamaan sen, mitä tältä elämältä oikein haluaa? Haluaako jatkuvasti lyödä päätä seinään, vai oikeasti elää niin, että voi elää suhtkoht onnellisena ja ylpeänä itsestään, että olempa oppinut jotain. Elämällä on tapana koulia meitä.
Kun minä nuorena tein sen virheen, että valitsin väärän miehen ( nykyään *viisaana* sen voi tunnustaa häpeilemättä) josta tuli lasteni isä ei se valinta todellakaan oikeuta minua olemaan katkera koko mies väestölle! Ja jos tähän liitetään mukaan muutkin miessuhteet joissa olen saanut siipeeni tavalla tai toisella, on se ollut yksin vain omaa syytäni. Mitä olen ollut niin sinisilmäinen, hyväuskoinen jne jne... vaan elämä, aika ja ikä tuo kokemusta, jolloin pystyn myöntämään omat virheeni ja monilla asioilla , tai asioiden kululla, on ehken lähtölaskenta annettu jo siellä lapsuudessa. Nyt tiedän sen, syy-seuraus suhteen. Ja kun niitä omassa elämässän pohtii, eikä lakaise niitä maton alle muiden ikävien asioiden joukkoon, ne on niitä asioita jotka opettaa ja kasvattaa meitä ja tekee meistä vahvempia ja viisaampia. Useimmista meistä ;)
Naurettavaa on katkeroitua koko miesjoukolle. Paljon on hyviäkin miehiä. Varmasti enemmistö, uskoisin. Näenhän minä heitä sukulaisissani ja ystävieni joukossa. (jatkuu lisää alhaalla)

Lue lisää

(jatkoa edelliseen)
Joku pieni osa sielussani uskoo edelleen siihen hyvään, että tässä maailamssa on joku, joka on tarkoitettu juuri minulle. Ja se tarkoittaa sitä, että se toinen on se puuttuva palanen sielustani, joka täydentää sen ja minä hänen ja yhdessä ollaan sieluntoverit. Se tarkoittaa myöskin sitä, että sille sielunjakajalle on haavoittuvainen. Antaa itsestään kaiken ja voi luottaa siihen, että toinen on tuki ja turva, ei lyö lyötyä enää. Vaan seisoo rinnalla, puolustaen yhteistä hyvää ja yhdessä tekee maailmasta kauniimman

sopivastiPyöreä kirjoitti:

(jatkoa edelliseen)
Joku pieni osa sielussani uskoo edelleen siihen hyvään, että tässä maailamssa on joku, joka on tarkoitettu juuri minulle. Ja se tarkoittaa sitä, että se toinen on se puuttuva palanen sielustani, joka täydentää sen ja minä hänen ja yhdessä ollaan sieluntoverit. Se tarkoittaa myöskin sitä, että sille sielunjakajalle on haavoittuvainen. Antaa itsestään kaiken ja voi luottaa siihen, että toinen on tuki ja turva, ei lyö lyötyä enää. Vaan seisoo rinnalla, puolustaen yhteistä hyvää ja yhdessä tekee maailmasta kauniimman

Lue lisää

Tuon tunteen kun joskus oppisi että ne virheet opettaa. Itselläni tavallaan kun omatunto on etenkin tässä suhde asiassa niin rikottu niiin näen asian taas toisin. Virheet ja virhe valinnat suhteessa taas tuntuu aina vaan enemmän hajottavan.
Olen jopa ajatellut niin että lopettaisin kokonaan naisten metsästyksen mahdottomana jos ei tämä hiton luonto ohjaisi vastakkaiseen sukupuoleen:)
Täytyy kyllä hattua nostaa evoluutiolle miten se on rakentanut tämän lisääntymisen vietin kaikille eliölajeille myös ihmisille. Siinähän lopulta koko homma piilee. Vaikka se tuntuukin mahdottomalta sitä yrittää aina uudestaan.

Jos juttelisimme henkilökohtaisesti voisin puhua tuosta avioliitostani mutta en siitä täällä vuodata sen enempää koska palstaa lukee nämä katkeroituneet valittajat jotka odottaa jotain sanaa tai lausetta johon voi herkullisesti tarttua ja lainata ja vetää taas suuria johtopäätöksiä. Tiedän että ymmärrät.
Liitossa ei ollut mitään suurempaa dramatiikkaa tai sellaista tekijää joka vaikuttaisi tähän avaamaani ketjuun milläänlailla.

Olen syntynyt -70 luvun loppupuoliskolla ja tuo on myös syy josta näen että olen kanssasi monista asioista samalla aaltopituudella. Samaa mieltä ei tarvitse olla asioista mutta asiallista keskustelua se ei estä.

Puhuit noista tansseista ja voisin suositella tuota liveä. Kuten aiemminkin olen sanonut saan live elämässä helpommin kontakteja etenkin vastakkaiseen sukupuoleen ja netti lähinnä romuttaa loputkin itsetunnon rippeet koska se kuollut kuva mihin ilmeisesti ainoastaan tartutaan ei kerro mitään minusta ihmisenä.
Kuten sanoit se elävä elämä näyttää sinut sellaisena kuin olet sillä ilmeet ja eleethän sen ihmisen tekee ei kuva. Ja kun tuo nettimaailma on mennyt eräänlaiseksi kauneus ja komeus kilpailuksi niin ehkä se aika on osaltani mennyt. Eihän minusta edes ole kuin jotain harraste kuvia eikä vartavasten poseerattuja otoksia joissa olisi tarkoitus markkinoida itseään naisille.
Ainoa ongelma on se että olen niin mies valtaisessa ammatissa ja harrastus maailmassa kun olla ja voi. Siksi tuo netti onkin osoittautunut lähes ainoaksi vaihtoehdoksi ja kauniiden ja rumien temmellys kentäksi.
Tuo ruma on sana mitä en haluaisi käyttää mutta mielestäni se korostaa tässä ketjussa sen asian ytimen millä alun perin vertasin nettideittaamista kummankin ihmisryhmän kesken. Mielestäni kukaan ei ole ruma. Jokaisessa ihmisessä on aina se jokin kaunis piirre joka tekee hänestä erityisen. Sitä vaan ei nykyään ilmeisesti haluta nähdä vaan se ulkokuori on se joka ratkaisee.

Alkaa lauantai ilta kutsumaan jo untenmaille joten lukaisen aamulla kirjoituksesi uudelleen jos jäi johonkin vastaamatta. Hmmm niin pienenä salapoliisina luin tietyissä kohtaa tekstiäsi sellaisia tiettyjä sanoja joista tuli mieleen että mahdammeko asua jopa samalla maakunnalla;) No se ei ole tässä keskustelussa olennaista mutta kaikkeen sitä kiinnittääkin huomiota:)
Mukavaa viikonlopun jatkoa sinullekin!!

IkisinkkuDeittaaja kirjoitti:

Tuon tunteen kun joskus oppisi että ne virheet opettaa. Itselläni tavallaan kun omatunto on etenkin tässä suhde asiassa niin rikottu niiin näen asian taas toisin. Virheet ja virhe valinnat suhteessa taas tuntuu aina vaan enemmän hajottavan.
Olen jopa ajatellut niin että lopettaisin kokonaan naisten metsästyksen mahdottomana jos ei tämä hiton luonto ohjaisi vastakkaiseen sukupuoleen:)
Täytyy kyllä hattua nostaa evoluutiolle miten se on rakentanut tämän lisääntymisen vietin kaikille eliölajeille myös ihmisille. Siinähän lopulta koko homma piilee. Vaikka se tuntuukin mahdottomalta sitä yrittää aina uudestaan.

Jos juttelisimme henkilökohtaisesti voisin puhua tuosta avioliitostani mutta en siitä täällä vuodata sen enempää koska palstaa lukee nämä katkeroituneet valittajat jotka odottaa jotain sanaa tai lausetta johon voi herkullisesti tarttua ja lainata ja vetää taas suuria johtopäätöksiä. Tiedän että ymmärrät.
Liitossa ei ollut mitään suurempaa dramatiikkaa tai sellaista tekijää joka vaikuttaisi tähän avaamaani ketjuun milläänlailla.

Olen syntynyt -70 luvun loppupuoliskolla ja tuo on myös syy josta näen että olen kanssasi monista asioista samalla aaltopituudella. Samaa mieltä ei tarvitse olla asioista mutta asiallista keskustelua se ei estä.

Puhuit noista tansseista ja voisin suositella tuota liveä. Kuten aiemminkin olen sanonut saan live elämässä helpommin kontakteja etenkin vastakkaiseen sukupuoleen ja netti lähinnä romuttaa loputkin itsetunnon rippeet koska se kuollut kuva mihin ilmeisesti ainoastaan tartutaan ei kerro mitään minusta ihmisenä.
Kuten sanoit se elävä elämä näyttää sinut sellaisena kuin olet sillä ilmeet ja eleethän sen ihmisen tekee ei kuva. Ja kun tuo nettimaailma on mennyt eräänlaiseksi kauneus ja komeus kilpailuksi niin ehkä se aika on osaltani mennyt. Eihän minusta edes ole kuin jotain harraste kuvia eikä vartavasten poseerattuja otoksia joissa olisi tarkoitus markkinoida itseään naisille.
Ainoa ongelma on se että olen niin mies valtaisessa ammatissa ja harrastus maailmassa kun olla ja voi. Siksi tuo netti onkin osoittautunut lähes ainoaksi vaihtoehdoksi ja kauniiden ja rumien temmellys kentäksi.
Tuo ruma on sana mitä en haluaisi käyttää mutta mielestäni se korostaa tässä ketjussa sen asian ytimen millä alun perin vertasin nettideittaamista kummankin ihmisryhmän kesken. Mielestäni kukaan ei ole ruma. Jokaisessa ihmisessä on aina se jokin kaunis piirre joka tekee hänestä erityisen. Sitä vaan ei nykyään ilmeisesti haluta nähdä vaan se ulkokuori on se joka ratkaisee.

Alkaa lauantai ilta kutsumaan jo untenmaille joten lukaisen aamulla kirjoituksesi uudelleen jos jäi johonkin vastaamatta. Hmmm niin pienenä salapoliisina luin tietyissä kohtaa tekstiäsi sellaisia tiettyjä sanoja joista tuli mieleen että mahdammeko asua jopa samalla maakunnalla;) No se ei ole tässä keskustelussa olennaista mutta kaikkeen sitä kiinnittääkin huomiota:)
Mukavaa viikonlopun jatkoa sinullekin!!

Lue lisää

Virvon varvon tuoreeks terveeks, vitsa sulle, palkka mulle :) Hyvää huomenta. Nyt sutkin on etävirvottu, niin onni kääntyy :D
Tuo sinun pohdinta tästä nettideittaamisen lopettamisesta on mielestäni hyvä. Tuli itsellekin mieleen, että haetko sitä jotain niin kiivaasti, että törmäät vain *rumiin*, kun et erota puita metsästä tai metsää puilta. Puhun suoraan ja tiedän että ymmärrät, tarkoitukseni ei ole loukata.
Ystävä ja tuttavapiirissäni olen pistänyt tuon asian merkille..vaihdetaan miestä kuin paitaa, kun se olikin ihan p*s*k*-tyyliin. Haetaan aina ja aina vaan joku uusi, joka osottautuukin taa huonoksi valinnaksi, kun ei olla itselle tehty selväksi, MITÄ minä haluan? Tyydytään niihin hetken hurmioihin, jotka arkipäivän koittaessa eivät olekaan niin hurmaavia. Nekin vain tahtovat löytää sen jonkun, johon purkaa itsensä jne, jota ei voi arvostaa, kun ei se ole arvostusta ansainnut vielä, heittäytymällä joka kakslahkeisin matkaan. Sitten voi taas todeta, että kaikki miehet/naiset on vain kasapaskaa. Lyödään päätä seinään uudestaan ja uudestaan, kun yksinäisyyden pelossa tms haetaan siihen rinnalle se *joku* , joka usein osottautuu huonoksi valinnaksi. Näin tehdään taas naisista/ miehistä tyhmiä. Eivät ymmärrä omaa parastaan, usein vielä lastensakkaan parasta.
Kun viettää aikaa yksin, ilman minkäänlaista suhdetta, säätöä , kaatoa, hoitoa, mitä kukin nyt tahtoo terminä käyttää, antaa aikaa ja armoa itselleen, oppii pikkuhiljaa huomaamaan niitä asioita, piirteitä joita toivoo kumppanissa olevan, tai varsinkin helpommin huomaamaan, ne ei toivotut piirteet.
Vaikka on yksin, ei se tarkoita että pitää olla yksinäinen. Yksin, ilman mitään sidoksi. Ystäviään, tuttaviaan, sukulaisiaan, työkavereita seuraten, kykenee tekemään hiukan erilaisia arvioita ja miettimään, tahdonko mä ton mun pomon kaltaisen vaimon/miehen jne. Jos pomon vaimo on mielestäsi tyranni, miksi ottaisit semmoista itsellesi, kun et semmoisesta piirteestä pidä.
Täällä varsinkin parjataan naisia, jotka aina vaan alistuu miehen hakkaamaksi. Ei minullkaan kauheasti myötätuntoa heille heru, jos aina nurkissa pyörii nyrkinheiluttaja. Ehkä, jotkut vaan ei osaa elää ilman ainaista pelon, epävarmuuden tunnetta. Mutta uskoakseni, nuo tunteet eivät tee ihmistä onnelliseksi. Voin toki olla väärässäkin.
Tiedän, että ymmärrät asiat, mitä ajan takaa, vaikka puhunkin suoraan ja ei ehkä niin kauniistikaan. Tämmöisiä asioita kelatessa ja keskusteltaessa on hankala saada asetettua sanansa niin, että ne ei loukkaa ketään. Kuten tuolla totesitkin, aina täällä on joku joka vetää herneet nenään jostain lauseesta tai jopa yksittäisestä sanasta. Tavallaan se on aika, mielenköyhää ajattelutapaa, kun ei kyetä ajattelemaan asioita omaa napaa pidemmälle. No, jos täällä olisi paljon meitä, heitä, teitä, jotka ajattelee asioita muidenkin kantilta, ois paljon vähemmän epäoikeudenmukaisuutta ja vääryyttä. Luulisin.

Itsekkin joskus vuosia sitten tuolla treffisaitilla pyöriessä hetken törmäsin tuohon, markkinallisuuteen. Totesin, että siellä on niitä, jotka pyörii siellä vuodestatoiseen, lähettäen joka daamille saman tekstin tai sitten se toinen iso joukko, seksinvonkaajat. Jotenkin sieltä oli , inhimillisyys kateissa kokonaan. Siksipä se onkin niin pinnallinen paikka myös minun mielestäni. Toki ymmärrän, kuka nyt ekana laittaa kehiin omat huonot piirteensä :D ? (hei, olen deittaaja, olen hyvin äkkipikainen, enkä hyväksy menneisyyttäsi:D tyyliin ) ei kovin hyvä flaxi kävis. Tai ehkä tuo pinnallisuus koskee oikeastaan koko tätä virtuaalimaailmaa. Luodaan unelmakuvia kumppanista ja itsestä ja unohdetaan todellisuus. Todellisuuden unohtaminen on kyllä melkosta ittensä kusettamista. Kun ei tää elämä mee täällä pallolla niinkuin satukirjoissa.
Tunnustettakoon, itse jonkin verran olen höpötellyt ihmisten kanssa tuolla sättimön puolella. Usein olen törmännyt niihin miehiin, jotaka edellyttää tiettyä ulkoista olemusta, piirrettä, voidakseen jutella. Esim, rakenne kynnet tai ainakin ne hehtaari melonit:D, no jos siellä on pilden perään niin tokikaan ei välttis ihan lautakaan nainen sitten sytytä ;) Mutta melkosen vääristynyttä on ihmisten ajattelu tuolla ja täälläkin. En sitä sano, että yksin minun ajattelutapani on se oikea, ei ole, mutta minä olen hyvin realistinen kuitenkin. En rakenna pilvilinnoja. Mut se siitä.
Oikeessa oot, olen kyllä* maa*kunnasta kotoisin, eli se maalaisjärki on siis sieltä lähtöisin:D. Vaikka, maakuntaa tämäkin paikka on missä nykyään asun, tai siis yksi iso kaupunki, yhdessä maakunnassa.
Jotain munkin piti vielä udella, korjaan , olla tiedonhaluinen, mut se kaikkos mun päästä :D No mutta palataan. Kerro tunnelmia kun ehdit, koska onhan sut nyt etävirvottukkin :D

sopivastiPyöreä kirjoitti:

Virvon varvon tuoreeks terveeks, vitsa sulle, palkka mulle :) Hyvää huomenta. Nyt sutkin on etävirvottu, niin onni kääntyy :D
Tuo sinun pohdinta tästä nettideittaamisen lopettamisesta on mielestäni hyvä. Tuli itsellekin mieleen, että haetko sitä jotain niin kiivaasti, että törmäät vain *rumiin*, kun et erota puita metsästä tai metsää puilta. Puhun suoraan ja tiedän että ymmärrät, tarkoitukseni ei ole loukata.
Ystävä ja tuttavapiirissäni olen pistänyt tuon asian merkille..vaihdetaan miestä kuin paitaa, kun se olikin ihan p*s*k*-tyyliin. Haetaan aina ja aina vaan joku uusi, joka osottautuukin taa huonoksi valinnaksi, kun ei olla itselle tehty selväksi, MITÄ minä haluan? Tyydytään niihin hetken hurmioihin, jotka arkipäivän koittaessa eivät olekaan niin hurmaavia. Nekin vain tahtovat löytää sen jonkun, johon purkaa itsensä jne, jota ei voi arvostaa, kun ei se ole arvostusta ansainnut vielä, heittäytymällä joka kakslahkeisin matkaan. Sitten voi taas todeta, että kaikki miehet/naiset on vain kasapaskaa. Lyödään päätä seinään uudestaan ja uudestaan, kun yksinäisyyden pelossa tms haetaan siihen rinnalle se *joku* , joka usein osottautuu huonoksi valinnaksi. Näin tehdään taas naisista/ miehistä tyhmiä. Eivät ymmärrä omaa parastaan, usein vielä lastensakkaan parasta.
Kun viettää aikaa yksin, ilman minkäänlaista suhdetta, säätöä , kaatoa, hoitoa, mitä kukin nyt tahtoo terminä käyttää, antaa aikaa ja armoa itselleen, oppii pikkuhiljaa huomaamaan niitä asioita, piirteitä joita toivoo kumppanissa olevan, tai varsinkin helpommin huomaamaan, ne ei toivotut piirteet.
Vaikka on yksin, ei se tarkoita että pitää olla yksinäinen. Yksin, ilman mitään sidoksi. Ystäviään, tuttaviaan, sukulaisiaan, työkavereita seuraten, kykenee tekemään hiukan erilaisia arvioita ja miettimään, tahdonko mä ton mun pomon kaltaisen vaimon/miehen jne. Jos pomon vaimo on mielestäsi tyranni, miksi ottaisit semmoista itsellesi, kun et semmoisesta piirteestä pidä.
Täällä varsinkin parjataan naisia, jotka aina vaan alistuu miehen hakkaamaksi. Ei minullkaan kauheasti myötätuntoa heille heru, jos aina nurkissa pyörii nyrkinheiluttaja. Ehkä, jotkut vaan ei osaa elää ilman ainaista pelon, epävarmuuden tunnetta. Mutta uskoakseni, nuo tunteet eivät tee ihmistä onnelliseksi. Voin toki olla väärässäkin.
Tiedän, että ymmärrät asiat, mitä ajan takaa, vaikka puhunkin suoraan ja ei ehkä niin kauniistikaan. Tämmöisiä asioita kelatessa ja keskusteltaessa on hankala saada asetettua sanansa niin, että ne ei loukkaa ketään. Kuten tuolla totesitkin, aina täällä on joku joka vetää herneet nenään jostain lauseesta tai jopa yksittäisestä sanasta. Tavallaan se on aika, mielenköyhää ajattelutapaa, kun ei kyetä ajattelemaan asioita omaa napaa pidemmälle. No, jos täällä olisi paljon meitä, heitä, teitä, jotka ajattelee asioita muidenkin kantilta, ois paljon vähemmän epäoikeudenmukaisuutta ja vääryyttä. Luulisin.

Itsekkin joskus vuosia sitten tuolla treffisaitilla pyöriessä hetken törmäsin tuohon, markkinallisuuteen. Totesin, että siellä on niitä, jotka pyörii siellä vuodestatoiseen, lähettäen joka daamille saman tekstin tai sitten se toinen iso joukko, seksinvonkaajat. Jotenkin sieltä oli , inhimillisyys kateissa kokonaan. Siksipä se onkin niin pinnallinen paikka myös minun mielestäni. Toki ymmärrän, kuka nyt ekana laittaa kehiin omat huonot piirteensä :D ? (hei, olen deittaaja, olen hyvin äkkipikainen, enkä hyväksy menneisyyttäsi:D tyyliin ) ei kovin hyvä flaxi kävis. Tai ehkä tuo pinnallisuus koskee oikeastaan koko tätä virtuaalimaailmaa. Luodaan unelmakuvia kumppanista ja itsestä ja unohdetaan todellisuus. Todellisuuden unohtaminen on kyllä melkosta ittensä kusettamista. Kun ei tää elämä mee täällä pallolla niinkuin satukirjoissa.
Tunnustettakoon, itse jonkin verran olen höpötellyt ihmisten kanssa tuolla sättimön puolella. Usein olen törmännyt niihin miehiin, jotaka edellyttää tiettyä ulkoista olemusta, piirrettä, voidakseen jutella. Esim, rakenne kynnet tai ainakin ne hehtaari melonit:D, no jos siellä on pilden perään niin tokikaan ei välttis ihan lautakaan nainen sitten sytytä ;) Mutta melkosen vääristynyttä on ihmisten ajattelu tuolla ja täälläkin. En sitä sano, että yksin minun ajattelutapani on se oikea, ei ole, mutta minä olen hyvin realistinen kuitenkin. En rakenna pilvilinnoja. Mut se siitä.
Oikeessa oot, olen kyllä* maa*kunnasta kotoisin, eli se maalaisjärki on siis sieltä lähtöisin:D. Vaikka, maakuntaa tämäkin paikka on missä nykyään asun, tai siis yksi iso kaupunki, yhdessä maakunnassa.
Jotain munkin piti vielä udella, korjaan , olla tiedonhaluinen, mut se kaikkos mun päästä :D No mutta palataan. Kerro tunnelmia kun ehdit, koska onhan sut nyt etävirvottukkin :D

Lue lisää

Virvon varvon takaisin ja huomenia sinullekin:) Vastailen kun joudan myöhemmällä sillä tässä pukkaa menoa ja meininkiä tälle päivälle enkä edes virpomaan ole menossa:))

sopivastiPyöreä kirjoitti:

Virvon varvon tuoreeks terveeks, vitsa sulle, palkka mulle :) Hyvää huomenta. Nyt sutkin on etävirvottu, niin onni kääntyy :D
Tuo sinun pohdinta tästä nettideittaamisen lopettamisesta on mielestäni hyvä. Tuli itsellekin mieleen, että haetko sitä jotain niin kiivaasti, että törmäät vain *rumiin*, kun et erota puita metsästä tai metsää puilta. Puhun suoraan ja tiedän että ymmärrät, tarkoitukseni ei ole loukata.
Ystävä ja tuttavapiirissäni olen pistänyt tuon asian merkille..vaihdetaan miestä kuin paitaa, kun se olikin ihan p*s*k*-tyyliin. Haetaan aina ja aina vaan joku uusi, joka osottautuukin taa huonoksi valinnaksi, kun ei olla itselle tehty selväksi, MITÄ minä haluan? Tyydytään niihin hetken hurmioihin, jotka arkipäivän koittaessa eivät olekaan niin hurmaavia. Nekin vain tahtovat löytää sen jonkun, johon purkaa itsensä jne, jota ei voi arvostaa, kun ei se ole arvostusta ansainnut vielä, heittäytymällä joka kakslahkeisin matkaan. Sitten voi taas todeta, että kaikki miehet/naiset on vain kasapaskaa. Lyödään päätä seinään uudestaan ja uudestaan, kun yksinäisyyden pelossa tms haetaan siihen rinnalle se *joku* , joka usein osottautuu huonoksi valinnaksi. Näin tehdään taas naisista/ miehistä tyhmiä. Eivät ymmärrä omaa parastaan, usein vielä lastensakkaan parasta.
Kun viettää aikaa yksin, ilman minkäänlaista suhdetta, säätöä , kaatoa, hoitoa, mitä kukin nyt tahtoo terminä käyttää, antaa aikaa ja armoa itselleen, oppii pikkuhiljaa huomaamaan niitä asioita, piirteitä joita toivoo kumppanissa olevan, tai varsinkin helpommin huomaamaan, ne ei toivotut piirteet.
Vaikka on yksin, ei se tarkoita että pitää olla yksinäinen. Yksin, ilman mitään sidoksi. Ystäviään, tuttaviaan, sukulaisiaan, työkavereita seuraten, kykenee tekemään hiukan erilaisia arvioita ja miettimään, tahdonko mä ton mun pomon kaltaisen vaimon/miehen jne. Jos pomon vaimo on mielestäsi tyranni, miksi ottaisit semmoista itsellesi, kun et semmoisesta piirteestä pidä.
Täällä varsinkin parjataan naisia, jotka aina vaan alistuu miehen hakkaamaksi. Ei minullkaan kauheasti myötätuntoa heille heru, jos aina nurkissa pyörii nyrkinheiluttaja. Ehkä, jotkut vaan ei osaa elää ilman ainaista pelon, epävarmuuden tunnetta. Mutta uskoakseni, nuo tunteet eivät tee ihmistä onnelliseksi. Voin toki olla väärässäkin.
Tiedän, että ymmärrät asiat, mitä ajan takaa, vaikka puhunkin suoraan ja ei ehkä niin kauniistikaan. Tämmöisiä asioita kelatessa ja keskusteltaessa on hankala saada asetettua sanansa niin, että ne ei loukkaa ketään. Kuten tuolla totesitkin, aina täällä on joku joka vetää herneet nenään jostain lauseesta tai jopa yksittäisestä sanasta. Tavallaan se on aika, mielenköyhää ajattelutapaa, kun ei kyetä ajattelemaan asioita omaa napaa pidemmälle. No, jos täällä olisi paljon meitä, heitä, teitä, jotka ajattelee asioita muidenkin kantilta, ois paljon vähemmän epäoikeudenmukaisuutta ja vääryyttä. Luulisin.

Itsekkin joskus vuosia sitten tuolla treffisaitilla pyöriessä hetken törmäsin tuohon, markkinallisuuteen. Totesin, että siellä on niitä, jotka pyörii siellä vuodestatoiseen, lähettäen joka daamille saman tekstin tai sitten se toinen iso joukko, seksinvonkaajat. Jotenkin sieltä oli , inhimillisyys kateissa kokonaan. Siksipä se onkin niin pinnallinen paikka myös minun mielestäni. Toki ymmärrän, kuka nyt ekana laittaa kehiin omat huonot piirteensä :D ? (hei, olen deittaaja, olen hyvin äkkipikainen, enkä hyväksy menneisyyttäsi:D tyyliin ) ei kovin hyvä flaxi kävis. Tai ehkä tuo pinnallisuus koskee oikeastaan koko tätä virtuaalimaailmaa. Luodaan unelmakuvia kumppanista ja itsestä ja unohdetaan todellisuus. Todellisuuden unohtaminen on kyllä melkosta ittensä kusettamista. Kun ei tää elämä mee täällä pallolla niinkuin satukirjoissa.
Tunnustettakoon, itse jonkin verran olen höpötellyt ihmisten kanssa tuolla sättimön puolella. Usein olen törmännyt niihin miehiin, jotaka edellyttää tiettyä ulkoista olemusta, piirrettä, voidakseen jutella. Esim, rakenne kynnet tai ainakin ne hehtaari melonit:D, no jos siellä on pilden perään niin tokikaan ei välttis ihan lautakaan nainen sitten sytytä ;) Mutta melkosen vääristynyttä on ihmisten ajattelu tuolla ja täälläkin. En sitä sano, että yksin minun ajattelutapani on se oikea, ei ole, mutta minä olen hyvin realistinen kuitenkin. En rakenna pilvilinnoja. Mut se siitä.
Oikeessa oot, olen kyllä* maa*kunnasta kotoisin, eli se maalaisjärki on siis sieltä lähtöisin:D. Vaikka, maakuntaa tämäkin paikka on missä nykyään asun, tai siis yksi iso kaupunki, yhdessä maakunnassa.
Jotain munkin piti vielä udella, korjaan , olla tiedonhaluinen, mut se kaikkos mun päästä :D No mutta palataan. Kerro tunnelmia kun ehdit, koska onhan sut nyt etävirvottukkin :D

Lue lisää

Noniin nyt tuli sellainen väli jossa purkaa hieman ajatuksia asiasta.
Kyllä olet löytänyt nettideittailun salaisuuden jata itse olen täällä purkanut sanoilla totuudenmukaisesti ilmaisemaan.
Kuten sanoin on jollainlailla ihmeellistä että itselläni käy parempi flaxi ulkomaailmassa kun taas netti maailmassa. Sama ihminenhän mä olen ajatuksineen ulkonäköineen päivineen.
Se vaan että mulla ei hirveästi ole aikaa istua ja oleilla baareissa sillä mielellä että sieltä seuraa olisin hakemassa mutta aina illanistujaisissa ollessani tai hyvin usein joku nainen kiinnostuu seurastani. Mielenkiintoista on sekin että ajatusmaailmamme, arvomaailmamme tai vaikka poliittinen ajattelumaailmamme saattaa olla täysin erilainen mutta siitä huolimatta se kiinnostus herää puolin ja toisin kun näkee heti millainen se ihminen on.
Netissä sä luet nämä asiat mitkä kiinnostaa mitkä ei mitä harrastat ja mitä touhuat ja kaikenlisäksi jos et omaa ottamalla otettua kovaa huolitellusta itsestäsi niin olet varmasti listojen loppupäässä kiinnostavuus asteikolla vaikka profiiliasi lukeva henkilö kiinnostuisi sinusta tapaamalla yllättäen livenä. Siksi niin suuren metelin nostinkin tästä netin pinnallisuudesta vastaan "kauniit, komeat, tavikset, rumat, tyhmät, viisaat":))

Tavallaan nettitreffit on muuttanu vuosien mittaan sen todellisuuden mitä se oli esim 5-10 vuotta sitten. Ihmiset kiinnostui helposti toisistaan mutta nyt runsasta tarjontaa vain selataan kuva kuvalta ja rankataan parhaat (komeat, kauniit) joista valitaan se joka eniten pintaa miellyttää.
Oikeastaan suhde on kääntynyt niin päin että netistä valitaan vaan joku näyttelyesine jolla pönkitetään omaa vetovoimaa jolla näytetään toisille että "tällaiseen minulla on mahdollisuus"
Livenä sitten vahingossa löydetään se oikea sielunkumppani.
Onhan nyt se joku uus treffi palvelu keksitty mobiili laitteelle josta kuvan perusteella valitaan ne parhaimmat lähialueelta keneen halutaan mahd olla yhteyksissä. En nyt muista sen palvelun nimeä.
No oli miten oli netti harvemmin enään palvelee tätä asiaa siinä mielessä mikä oli sen treffi palstan alkuperäinen idea.

IkisinkkuDeittaaja kirjoitti:

Noniin nyt tuli sellainen väli jossa purkaa hieman ajatuksia asiasta.
Kyllä olet löytänyt nettideittailun salaisuuden jata itse olen täällä purkanut sanoilla totuudenmukaisesti ilmaisemaan.
Kuten sanoin on jollainlailla ihmeellistä että itselläni käy parempi flaxi ulkomaailmassa kun taas netti maailmassa. Sama ihminenhän mä olen ajatuksineen ulkonäköineen päivineen.
Se vaan että mulla ei hirveästi ole aikaa istua ja oleilla baareissa sillä mielellä että sieltä seuraa olisin hakemassa mutta aina illanistujaisissa ollessani tai hyvin usein joku nainen kiinnostuu seurastani. Mielenkiintoista on sekin että ajatusmaailmamme, arvomaailmamme tai vaikka poliittinen ajattelumaailmamme saattaa olla täysin erilainen mutta siitä huolimatta se kiinnostus herää puolin ja toisin kun näkee heti millainen se ihminen on.
Netissä sä luet nämä asiat mitkä kiinnostaa mitkä ei mitä harrastat ja mitä touhuat ja kaikenlisäksi jos et omaa ottamalla otettua kovaa huolitellusta itsestäsi niin olet varmasti listojen loppupäässä kiinnostavuus asteikolla vaikka profiiliasi lukeva henkilö kiinnostuisi sinusta tapaamalla yllättäen livenä. Siksi niin suuren metelin nostinkin tästä netin pinnallisuudesta vastaan "kauniit, komeat, tavikset, rumat, tyhmät, viisaat":))

Tavallaan nettitreffit on muuttanu vuosien mittaan sen todellisuuden mitä se oli esim 5-10 vuotta sitten. Ihmiset kiinnostui helposti toisistaan mutta nyt runsasta tarjontaa vain selataan kuva kuvalta ja rankataan parhaat (komeat, kauniit) joista valitaan se joka eniten pintaa miellyttää.
Oikeastaan suhde on kääntynyt niin päin että netistä valitaan vaan joku näyttelyesine jolla pönkitetään omaa vetovoimaa jolla näytetään toisille että "tällaiseen minulla on mahdollisuus"
Livenä sitten vahingossa löydetään se oikea sielunkumppani.
Onhan nyt se joku uus treffi palvelu keksitty mobiili laitteelle josta kuvan perusteella valitaan ne parhaimmat lähialueelta keneen halutaan mahd olla yhteyksissä. En nyt muista sen palvelun nimeä.
No oli miten oli netti harvemmin enään palvelee tätä asiaa siinä mielessä mikä oli sen treffi palstan alkuperäinen idea.

Lue lisää

Onko niin, että markkinat on pienet ( yksilönä ajateltuna) ja tarjontaa yllinkyllin. Jos miettii vaikka tota sielunkumppani käsitettä. Jos jokaiselle on varattu yksi sielunkumppani ja tarjontaa on *tuhansia*, ottaen huomioon, että kaikki eivät ole sitä sielunkumppania tavanneet, vaikka liitossa asuvatkin.
Tuntuu se yhtä mahdottomalta ajatukselta, kuin *neulan etsintä heinäladosta*
Sieluntoveri.................löytyykö se netissä selaamalla parhaimmannäköiset yksilöt vai kohtalonoikkuna live-elämässä? Netissä katsotaan *pärstäkerroin* muut itseään miellyttävät seikat.
Mutta se ei todellakaan takaa sitä, että soulmate olisi löytynyt. Mä uskon siihen kyllä, että jos jonkinasteinen kiinnostus on herännyt, pystyy toiseen tutustumaan paljonkin syvemmin täällä virtuaalihölmölässä. Edellyttää, että molemmat on rehtejä ja avoimia. Mutta itseleen miellyttävimmännäköisen valkkaaminen ei tarkoita sitä, että yhteinen sävel on löytynyt.
Eiköhän siihen vaikuta paljon arvo-ja ajatusmaailma. Millainen se kummallakin sitten on.
Livessä vahingossa löydetyt sielunkumppanit on harvainaisia. Ainakin jos *isojen tyttöjen ja poikien juttuihin on uskominen*. Monta miestä oon tavannu bensatankilla ja kaupan kassajonossa, mutta yksikään ei ole tehnyt mitään vaikutusta. Ei minkään valtakunnan vaikutusta. Vai olenko minä hölmö ollut silmät ummessa ja siten kulkenut onneni ohi? Positiivisena ajattelen, että tietenkään ei. Se jokin vain ei ole osunut kohdalleni vieläkään. Lieneenkö koskaan osuukaan. Aika näyttää.
Nettitreffeille päädyttyäni, olen useimmiten mennyt ns. sokkona. Jos kuva ei ole heti ollut näkyvillä, niin en ole sitä kysynytkään. Tiedän itseni heikonlenkin, olkoon se se pinnallisuus sitten, että kuvista katson ekana virheet. Niiden taakse on helppo mennä ja todeta, että noup, ei vieläkään, tullut se unelmienprinssi :D
Minä haluan tutustua ihmiseen, en kuvaan, mikä on markkinointia varten. Siihen ihmiseen, joka saa minut nauramaan jutuilleen, pohtimaan maailmaanmenoa, itkemään vaikka ilosta. Sillä kuvalla ei ole mitään tekemistä sen ihmisen kanssa, sen mitä se ihminen on sisältä. Sisältöä minä arvostan kaikkein eniten, en ulkokuorta. Ulkokuori rapistuu, sisältö pysyy yhä kultana jos se kultaa on.
Olen todennut, että ystäviä ei ole koskaan liikaa. Ystävyydestä on hyvä lähteä liikkeelle. Oppia toista tuntemaan hyvine ja huonoine piirteineen ja siltikin pitää toista arvossa. Jos se joskus johtaa tapaamiseen, ei odotukset ole romanttismielisiä tai sitä suurta klik-kemia-kohtausta odottaen, jolloin ihminen juurikin eniten pettyy, kun ei se klik tullutkaan. Näin jo *aikuiseksi* ehtineenä..usein miettinyt, että tuleeko sitä klik-tunnetta enää koskaan..tai lähinnä siis, että hullaantuuko sitä yhtä huolettomasti kuin parikymppisenä ja lapsettomana? Ei hullaannu ei. Nyt on järkipäässä:D. Nuoruuden ennakkoluulottomuus, kokemattomuus sun muut meni viimeistään siinävaiheessa, kun avioero oli valmis. Elämän realiteetit meni uusiksi, tavallaan.
Toisesta täytyy pitää, tietyllätavalla, jotta siitä voi tulla kaikenkattava suhde molemmille. Mutta se klik----tunne jota niin monet odottaa ja joka kuitenkaan ei kohdalle osu kovin usein, se hämää ihmisiä. Ei tässä iässä elämä ole enää klik tunnetta toiseen klik tunteeseen. Realiteetit on toiset. Mutta jos se toinen tuntuu kuitenkin oikealta, ilman klik tunnetta, miksi ei ole siitä onnellinen ja lopettaa kuuhun kurkottelun?
Kurkotellaan lisää kuuhun ja luodaan unelmakumppani mikä ei vastaa realiteetteihin ollenkaan, voidaan todeta, että onnea vain valitsemallesi tielle :D Siellä olet yksin nyt ja jatkossakin.
Ja miten tämä kaikki liittyy rumuuteen...ei mitään käsitystä...tai on sen verran, sitä *unelmien miestä/naista* ei ole olemasskaan, vain omia haavekuvia. Haavemaailmaan uskominen on realiteettien kadottamista ja siihen meidän ympärillä olijat monet sortuu.
Jokainen meistä on omalla tavalla kaunis ja riittää että löytää sen yhden, joka juuri sinua pitää kauniina ja sinä häntä

sopivastiPyöreä kirjoitti:

Onko niin, että markkinat on pienet ( yksilönä ajateltuna) ja tarjontaa yllinkyllin. Jos miettii vaikka tota sielunkumppani käsitettä. Jos jokaiselle on varattu yksi sielunkumppani ja tarjontaa on *tuhansia*, ottaen huomioon, että kaikki eivät ole sitä sielunkumppania tavanneet, vaikka liitossa asuvatkin.
Tuntuu se yhtä mahdottomalta ajatukselta, kuin *neulan etsintä heinäladosta*
Sieluntoveri.................löytyykö se netissä selaamalla parhaimmannäköiset yksilöt vai kohtalonoikkuna live-elämässä? Netissä katsotaan *pärstäkerroin* muut itseään miellyttävät seikat.
Mutta se ei todellakaan takaa sitä, että soulmate olisi löytynyt. Mä uskon siihen kyllä, että jos jonkinasteinen kiinnostus on herännyt, pystyy toiseen tutustumaan paljonkin syvemmin täällä virtuaalihölmölässä. Edellyttää, että molemmat on rehtejä ja avoimia. Mutta itseleen miellyttävimmännäköisen valkkaaminen ei tarkoita sitä, että yhteinen sävel on löytynyt.
Eiköhän siihen vaikuta paljon arvo-ja ajatusmaailma. Millainen se kummallakin sitten on.
Livessä vahingossa löydetyt sielunkumppanit on harvainaisia. Ainakin jos *isojen tyttöjen ja poikien juttuihin on uskominen*. Monta miestä oon tavannu bensatankilla ja kaupan kassajonossa, mutta yksikään ei ole tehnyt mitään vaikutusta. Ei minkään valtakunnan vaikutusta. Vai olenko minä hölmö ollut silmät ummessa ja siten kulkenut onneni ohi? Positiivisena ajattelen, että tietenkään ei. Se jokin vain ei ole osunut kohdalleni vieläkään. Lieneenkö koskaan osuukaan. Aika näyttää.
Nettitreffeille päädyttyäni, olen useimmiten mennyt ns. sokkona. Jos kuva ei ole heti ollut näkyvillä, niin en ole sitä kysynytkään. Tiedän itseni heikonlenkin, olkoon se se pinnallisuus sitten, että kuvista katson ekana virheet. Niiden taakse on helppo mennä ja todeta, että noup, ei vieläkään, tullut se unelmienprinssi :D
Minä haluan tutustua ihmiseen, en kuvaan, mikä on markkinointia varten. Siihen ihmiseen, joka saa minut nauramaan jutuilleen, pohtimaan maailmaanmenoa, itkemään vaikka ilosta. Sillä kuvalla ei ole mitään tekemistä sen ihmisen kanssa, sen mitä se ihminen on sisältä. Sisältöä minä arvostan kaikkein eniten, en ulkokuorta. Ulkokuori rapistuu, sisältö pysyy yhä kultana jos se kultaa on.
Olen todennut, että ystäviä ei ole koskaan liikaa. Ystävyydestä on hyvä lähteä liikkeelle. Oppia toista tuntemaan hyvine ja huonoine piirteineen ja siltikin pitää toista arvossa. Jos se joskus johtaa tapaamiseen, ei odotukset ole romanttismielisiä tai sitä suurta klik-kemia-kohtausta odottaen, jolloin ihminen juurikin eniten pettyy, kun ei se klik tullutkaan. Näin jo *aikuiseksi* ehtineenä..usein miettinyt, että tuleeko sitä klik-tunnetta enää koskaan..tai lähinnä siis, että hullaantuuko sitä yhtä huolettomasti kuin parikymppisenä ja lapsettomana? Ei hullaannu ei. Nyt on järkipäässä:D. Nuoruuden ennakkoluulottomuus, kokemattomuus sun muut meni viimeistään siinävaiheessa, kun avioero oli valmis. Elämän realiteetit meni uusiksi, tavallaan.
Toisesta täytyy pitää, tietyllätavalla, jotta siitä voi tulla kaikenkattava suhde molemmille. Mutta se klik----tunne jota niin monet odottaa ja joka kuitenkaan ei kohdalle osu kovin usein, se hämää ihmisiä. Ei tässä iässä elämä ole enää klik tunnetta toiseen klik tunteeseen. Realiteetit on toiset. Mutta jos se toinen tuntuu kuitenkin oikealta, ilman klik tunnetta, miksi ei ole siitä onnellinen ja lopettaa kuuhun kurkottelun?
Kurkotellaan lisää kuuhun ja luodaan unelmakumppani mikä ei vastaa realiteetteihin ollenkaan, voidaan todeta, että onnea vain valitsemallesi tielle :D Siellä olet yksin nyt ja jatkossakin.
Ja miten tämä kaikki liittyy rumuuteen...ei mitään käsitystä...tai on sen verran, sitä *unelmien miestä/naista* ei ole olemasskaan, vain omia haavekuvia. Haavemaailmaan uskominen on realiteettien kadottamista ja siihen meidän ympärillä olijat monet sortuu.
Jokainen meistä on omalla tavalla kaunis ja riittää että löytää sen yhden, joka juuri sinua pitää kauniina ja sinä häntä

Lue lisää

-Sananlaskuja-


Monet murehtivat ulkonäköään, mutta kukaan ei aivojaan.
- Juutalainen sananlasku

Minun ei tarvitse hakea hyväksyyntänne, olen jo hyväksynyt itseni.
- Pheul


Kolmissakymmenissä haluamme ystäviä. Nelissäkymmenissä tiedämme, etteivät he pelasta meitä sen paremmin kuin rakkauskaan aikanaan.
- F. Scott Fitzgerald

Jos myötätuntosi ei kata itseäsi, se on epätäydellistä
- Buddha

Jos emme muutu, emme kasva. Jos emme kasva, emme oikeastaan elä ollenkaan.
- Gail Sheehy


Hulluutta on se, että tekee samat asiat uudelleen ja uudelleen ja odottaa eri tuloksia.
- Albert Einstein

Erehdyksen tekeminen ja sen korjaamatta jättäminen – se vasta on erehdys.
- Kungfutse

Eivät ihmiset vuoriin kompastu, vaan kiviin.
- Hindustanilainen sananlasku

Äly on suurimmaksi osaksi kykyä oppia omista tyhmyyksistään.
- H. Siegvald


Aatami oli inhimillinen: ei hän tahtonut omenaa omenan vuoksi - hän tahtoi sen siksi, että se oli kielletty.
- Mark Twain


Ainoa rajamme huomisen ymmärtämiselle on tämänhetkisten epäilyksiemme määrä.
- Franklin D. Roosevelt

Mielipiteet ovat kuin nauloja: helppoja lyödä, vaikeita vetää pois.
- Arne Hirdman

Ilo on rakkauden verkko, jolla pyydystetään sieluja.
- Äiti Teresa


Elä elämääsi suhtautuen ystävällisesti ja lempeästi kaikkiin ihmisiin ympärilläsi, ja hämmästyt, miten onnelliseksi elämäsi muuttuu.
- Charles M. Schwab


Suurin onni elämässä on vakuuttuneisuus siitä että meitä rakastetaan meidän itsemme tähden, tai pikemminkin siitä huolimatta.
— Victor Hugo

Yksi ihmisen tärkeimmistä matkoista on tulla toista puolitiehen vastaan.
— Tuntematon

Tehtäväsi ei ole etsiä rakkautta, vaan etsiä ja löytää itsessäsi olevat esteet, jotka olet rakentanut sitä vastaan.
— Rumi

Rakkaus on ainoa voima, joka pystyy tekemään vihollisesta ystävän.
— Martin Luther King

sopivastiPyöreä kirjoitti:

-Sananlaskuja-


Monet murehtivat ulkonäköään, mutta kukaan ei aivojaan.
- Juutalainen sananlasku

Minun ei tarvitse hakea hyväksyyntänne, olen jo hyväksynyt itseni.
- Pheul


Kolmissakymmenissä haluamme ystäviä. Nelissäkymmenissä tiedämme, etteivät he pelasta meitä sen paremmin kuin rakkauskaan aikanaan.
- F. Scott Fitzgerald

Jos myötätuntosi ei kata itseäsi, se on epätäydellistä
- Buddha

Jos emme muutu, emme kasva. Jos emme kasva, emme oikeastaan elä ollenkaan.
- Gail Sheehy


Hulluutta on se, että tekee samat asiat uudelleen ja uudelleen ja odottaa eri tuloksia.
- Albert Einstein

Erehdyksen tekeminen ja sen korjaamatta jättäminen – se vasta on erehdys.
- Kungfutse

Eivät ihmiset vuoriin kompastu, vaan kiviin.
- Hindustanilainen sananlasku

Äly on suurimmaksi osaksi kykyä oppia omista tyhmyyksistään.
- H. Siegvald


Aatami oli inhimillinen: ei hän tahtonut omenaa omenan vuoksi - hän tahtoi sen siksi, että se oli kielletty.
- Mark Twain


Ainoa rajamme huomisen ymmärtämiselle on tämänhetkisten epäilyksiemme määrä.
- Franklin D. Roosevelt

Mielipiteet ovat kuin nauloja: helppoja lyödä, vaikeita vetää pois.
- Arne Hirdman

Ilo on rakkauden verkko, jolla pyydystetään sieluja.
- Äiti Teresa


Elä elämääsi suhtautuen ystävällisesti ja lempeästi kaikkiin ihmisiin ympärilläsi, ja hämmästyt, miten onnelliseksi elämäsi muuttuu.
- Charles M. Schwab


Suurin onni elämässä on vakuuttuneisuus siitä että meitä rakastetaan meidän itsemme tähden, tai pikemminkin siitä huolimatta.
— Victor Hugo

Yksi ihmisen tärkeimmistä matkoista on tulla toista puolitiehen vastaan.
— Tuntematon

Tehtäväsi ei ole etsiä rakkautta, vaan etsiä ja löytää itsessäsi olevat esteet, jotka olet rakentanut sitä vastaan.
— Rumi

Rakkaus on ainoa voima, joka pystyy tekemään vihollisesta ystävän.
— Martin Luther King

Lue lisää

Noniin piti itsellenikin suomentaa aamun kirjoitukseni alku josta huomasi että kuuntelin televisiota samalla kun kirjoitin:)
Sananlaskuissa on aina jotain niin totta ja käytännöllistä ja itseni sekä nettideittailun näen seuraavassa:
Hulluutta on se, että tekee samat asiat uudelleen ja uudelleen ja odottaa eri tuloksia.
- Albert Einstein

Nimenomaan. Kun se vaan on osaltani nähty ja tiedän että mitään siitä ei tule kun pettymyksiä ja pakkeja toisensa perään niin tämän plussa paketin umpeuduttua todennäköisesti lopetan tuon kohta parikymmentä vuotta kestäneen touhun. Kuvat, kattavat profiilit jne jne jne mitä itsestäni tuolla onkin niin ne ei vaan riitä. Periaatteessa olen Einsteinin teorialla hullu koska en ole kymmenien ja satojenkaan pakkien edestä tuota oppinut.
Olisi niin mahtavaa jos ihmiset omaisi edes rippeet tuosta sinun ajattelu tavastasi niin silloin itsellänikin olisi netistä mahdollisuus joku löytää joka on TOSISSAAN.
Kun sä olet kuva ja profiili sä annat silloin mielikuvan toiselle ja tavatessa sen toisen mielikuva romuttuu aina. Tätä mä ihmettelen että miksi. Ystävällinen ja avoin olen kuitenkin ja vaikka luulen itseäni ujoksi ei muut ole sitä kuulemma huomanneet.
Mä oon taas pari viikkoa jutellu tuolla yhden mielenkiintoisen itseäni 7v vanhemman ja tilastojen mukaan melko kysytyn naisen kanssa mutta suoraansanottuna ollaan tultu osaltani jo siihen pisteeseen että enemmän jo häpeän lähteä treffeille tuottamaan toiselle kuitenkin se pettymys kuin että menisin ilolla tapaamaan mukavan oloista naista. Tiedän jo nyt että hän on luonut oman kuvan minusta joka romuttuu varmasti. Ja niin ihmeelliseltä kun se kuullostaa meillä on tasan samat mielenkiinnon kohteet harrastuksellisesti eli paljon siltäosin yhteistä myös mutta niin on ollut aiemminkin ja se ei ole tavatessamme merkannut pätkääkään loppupeleissä.
Tosin on mulla mahkujakin kuten aiemmin olen todennut. Hänen profiilissaan lukee taikasanat: "Olen hetki sitten eronnut pitkästä parisuhteesta" Tuo jos mikä ei ole pettänyt koskaan:) Suhde on syntynyt aina mutta kesto on tasan niin pitkä mitä neiti on lohtua halunnut...

IkisinkkuDeittaaja kirjoitti:

Noniin piti itsellenikin suomentaa aamun kirjoitukseni alku josta huomasi että kuuntelin televisiota samalla kun kirjoitin:)
Sananlaskuissa on aina jotain niin totta ja käytännöllistä ja itseni sekä nettideittailun näen seuraavassa:
Hulluutta on se, että tekee samat asiat uudelleen ja uudelleen ja odottaa eri tuloksia.
- Albert Einstein

Nimenomaan. Kun se vaan on osaltani nähty ja tiedän että mitään siitä ei tule kun pettymyksiä ja pakkeja toisensa perään niin tämän plussa paketin umpeuduttua todennäköisesti lopetan tuon kohta parikymmentä vuotta kestäneen touhun. Kuvat, kattavat profiilit jne jne jne mitä itsestäni tuolla onkin niin ne ei vaan riitä. Periaatteessa olen Einsteinin teorialla hullu koska en ole kymmenien ja satojenkaan pakkien edestä tuota oppinut.
Olisi niin mahtavaa jos ihmiset omaisi edes rippeet tuosta sinun ajattelu tavastasi niin silloin itsellänikin olisi netistä mahdollisuus joku löytää joka on TOSISSAAN.
Kun sä olet kuva ja profiili sä annat silloin mielikuvan toiselle ja tavatessa sen toisen mielikuva romuttuu aina. Tätä mä ihmettelen että miksi. Ystävällinen ja avoin olen kuitenkin ja vaikka luulen itseäni ujoksi ei muut ole sitä kuulemma huomanneet.
Mä oon taas pari viikkoa jutellu tuolla yhden mielenkiintoisen itseäni 7v vanhemman ja tilastojen mukaan melko kysytyn naisen kanssa mutta suoraansanottuna ollaan tultu osaltani jo siihen pisteeseen että enemmän jo häpeän lähteä treffeille tuottamaan toiselle kuitenkin se pettymys kuin että menisin ilolla tapaamaan mukavan oloista naista. Tiedän jo nyt että hän on luonut oman kuvan minusta joka romuttuu varmasti. Ja niin ihmeelliseltä kun se kuullostaa meillä on tasan samat mielenkiinnon kohteet harrastuksellisesti eli paljon siltäosin yhteistä myös mutta niin on ollut aiemminkin ja se ei ole tavatessamme merkannut pätkääkään loppupeleissä.
Tosin on mulla mahkujakin kuten aiemmin olen todennut. Hänen profiilissaan lukee taikasanat: "Olen hetki sitten eronnut pitkästä parisuhteesta" Tuo jos mikä ei ole pettänyt koskaan:) Suhde on syntynyt aina mutta kesto on tasan niin pitkä mitä neiti on lohtua halunnut...

Lue lisää

Mies!!
Nuo viimeiset lauseesi. Haluatko sinä todella alkaa *laastariksi*? Jos itsekkin jo tiedät taikasanat, juuri eronnut. Laastarina oleminen on juurikin sitä, mikä romuttaa varmasti itsetuntoa. Tiedän, että ymmärrät ajatukseni ja siten et ota hernettä nenään.
Olen itsekkin kokenut laastarisuhteen. Mitä rehellisesti sanottuna olen monesti miettinyt, että miksi? Miksi juuri hän? Katunutkin jopa.
Sen jälkeen itseään soimaten, että pitikin nyt tuohonkin sit heikkona hetkenä sotkeentua. Oppia otettuna on.
Toki, olimme molemmat eronneet silloin, lähes samaanaikaan. Silloin siihen laastariksi tarvitsi miehen, joka on aika monelta osin päinvastainen kuin exä oli. Tai no monelta ja monelta. No, osasi puhua tunteista, yhdessä myöskin, ei ollut väkivaltainen, eikä rahapeliongelmainen. Ne oli silloin isoja juttuja minulle.
Mutta, niin väärä tyyppi kuitenkin loppupeleissä. Siinä oli taas sitten kohta elämässä, kun sen suhteen lopetin, että rima kasvoi ja kasvoi.
Kuten aiemmin sanoit...suhde on tasan niin pitkä kun neiti lohtua kaipaa. Jep. Niin toimin minäkin silloin.
Se vain on factaa, että ne laastarisuhteet ei ole pysyviä. Jokaisen täytyy eronsa käydä itse läpi, tavalla tai toisella. Se hetken lohtu voi tosiaan hetken mieltä lämmittää ja jätettyjen sielua lohduttaa, mutta, se on vain se hetki. Elämän realiteetit iskee vasten kasvoja, halusi tai ei. Varsinkin meille naisille, joilla on perhe. Ei ole vain minää, on koko paketti. Alkuun haluu kivaa vain itselleen, kunnes toteaa että ei se riitä tai toisesta vaan ei yksinkertaisesti ole esim. olemaan sujuvasti toisen lasten kanssa. Tahi sit on asia erikseen ne...ns läheisriippuvaiset, jotka tyytyy ensimmäiseen vastaantulijaan, tajuamatta kuinka vahingollista sekin saattaa olla.
Saarnaan täällä kuin mikäkin saarnamies :D Älä ota tätä saarnana.
Kiva on siis, että olet saanut hyvää seuraa ja jutut kohtaa. Toki toivon sinulle Onnea :) Itsekkin kuitenkin huomaat oman kyynisyytesi. Sinä ymmärsit hyvin tuon Albert Einstainin jutun. Tiesin, että tartut siihen ja se osuu. Mutta nyt mä ihmettelen, jos sä olet niin varma, että tuotat pettymyksen toiselle, miksi lähdet siihen leikkiin? Tai, jos toinen on nähnyt kuvasi, eli tietää mille näytät ja ilmeisestikin pitää sinusta koska on jatkanut juttua noin pitkään, miksi sinä et usko itseesi? Olet varma, että romutat kaiken.
Nyt Mies rintarottingille ja iloisena kohti uusia seikkailuita! Tai vaihtoehtoisesti mietit, haluatko olla taas vain pelkkä *laastari* joka dunpataan, kun on tarpeeksi saatu haavoja avullasi hoidettua. Onko se sitä, mitä tahdot itsellesi?
Minä en voi puolestasi siihen vastata, se sinun pitää itse ratkaista.
Mutta tavallaan nostan sinulle hattua tuosta uskomattomasta sinnkikyydestä, mikä sinulla on ! Kaikista pakeista ja pettymyksistä huolimatta, olet sinnikkäästi yrittänyt löytää, sitä jotain! En usko, että itselläni olisi hermo kestänyt moista.

Tuo sana, TOSISSAAN!! Sepäse...tämä nettisurffaaminen ja kauniiden ihmisten vilkuilu on niin helppoa, että tuntuu, onko kukaan enää tosissaan? Ja jos, niin mitä he hakevat Tosissaan? Panoseuraa, laastareita, näyttelyesineitä, hetken huvia, kermat kakun päältä jne jne ?
Elämänkumppania? Ehken, mutta loppupeleissä mihinkään ei olla valmiita sitoutumaan kunnolla, aina vilkuilaan aidan toiselle puolen, jos siellä sittenkin ois nurmi vihreämpää? :D Ei se ole. Samaa nurmea se on, mutta eri omistajan tontilla vain.
Todelliset, aidot ihmiset varmaankin kuolevat sukupuuttoon tätämenoa.
Jaaha, heräs uteliaisuus, pitäskö mun luoda treffeihin joku rohviili, nähdäkseni mitä siellä siis on ;)

sopivastiPyöreä kirjoitti:

Mies!!
Nuo viimeiset lauseesi. Haluatko sinä todella alkaa *laastariksi*? Jos itsekkin jo tiedät taikasanat, juuri eronnut. Laastarina oleminen on juurikin sitä, mikä romuttaa varmasti itsetuntoa. Tiedän, että ymmärrät ajatukseni ja siten et ota hernettä nenään.
Olen itsekkin kokenut laastarisuhteen. Mitä rehellisesti sanottuna olen monesti miettinyt, että miksi? Miksi juuri hän? Katunutkin jopa.
Sen jälkeen itseään soimaten, että pitikin nyt tuohonkin sit heikkona hetkenä sotkeentua. Oppia otettuna on.
Toki, olimme molemmat eronneet silloin, lähes samaanaikaan. Silloin siihen laastariksi tarvitsi miehen, joka on aika monelta osin päinvastainen kuin exä oli. Tai no monelta ja monelta. No, osasi puhua tunteista, yhdessä myöskin, ei ollut väkivaltainen, eikä rahapeliongelmainen. Ne oli silloin isoja juttuja minulle.
Mutta, niin väärä tyyppi kuitenkin loppupeleissä. Siinä oli taas sitten kohta elämässä, kun sen suhteen lopetin, että rima kasvoi ja kasvoi.
Kuten aiemmin sanoit...suhde on tasan niin pitkä kun neiti lohtua kaipaa. Jep. Niin toimin minäkin silloin.
Se vain on factaa, että ne laastarisuhteet ei ole pysyviä. Jokaisen täytyy eronsa käydä itse läpi, tavalla tai toisella. Se hetken lohtu voi tosiaan hetken mieltä lämmittää ja jätettyjen sielua lohduttaa, mutta, se on vain se hetki. Elämän realiteetit iskee vasten kasvoja, halusi tai ei. Varsinkin meille naisille, joilla on perhe. Ei ole vain minää, on koko paketti. Alkuun haluu kivaa vain itselleen, kunnes toteaa että ei se riitä tai toisesta vaan ei yksinkertaisesti ole esim. olemaan sujuvasti toisen lasten kanssa. Tahi sit on asia erikseen ne...ns läheisriippuvaiset, jotka tyytyy ensimmäiseen vastaantulijaan, tajuamatta kuinka vahingollista sekin saattaa olla.
Saarnaan täällä kuin mikäkin saarnamies :D Älä ota tätä saarnana.
Kiva on siis, että olet saanut hyvää seuraa ja jutut kohtaa. Toki toivon sinulle Onnea :) Itsekkin kuitenkin huomaat oman kyynisyytesi. Sinä ymmärsit hyvin tuon Albert Einstainin jutun. Tiesin, että tartut siihen ja se osuu. Mutta nyt mä ihmettelen, jos sä olet niin varma, että tuotat pettymyksen toiselle, miksi lähdet siihen leikkiin? Tai, jos toinen on nähnyt kuvasi, eli tietää mille näytät ja ilmeisestikin pitää sinusta koska on jatkanut juttua noin pitkään, miksi sinä et usko itseesi? Olet varma, että romutat kaiken.
Nyt Mies rintarottingille ja iloisena kohti uusia seikkailuita! Tai vaihtoehtoisesti mietit, haluatko olla taas vain pelkkä *laastari* joka dunpataan, kun on tarpeeksi saatu haavoja avullasi hoidettua. Onko se sitä, mitä tahdot itsellesi?
Minä en voi puolestasi siihen vastata, se sinun pitää itse ratkaista.
Mutta tavallaan nostan sinulle hattua tuosta uskomattomasta sinnkikyydestä, mikä sinulla on ! Kaikista pakeista ja pettymyksistä huolimatta, olet sinnikkäästi yrittänyt löytää, sitä jotain! En usko, että itselläni olisi hermo kestänyt moista.

Tuo sana, TOSISSAAN!! Sepäse...tämä nettisurffaaminen ja kauniiden ihmisten vilkuilu on niin helppoa, että tuntuu, onko kukaan enää tosissaan? Ja jos, niin mitä he hakevat Tosissaan? Panoseuraa, laastareita, näyttelyesineitä, hetken huvia, kermat kakun päältä jne jne ?
Elämänkumppania? Ehken, mutta loppupeleissä mihinkään ei olla valmiita sitoutumaan kunnolla, aina vilkuilaan aidan toiselle puolen, jos siellä sittenkin ois nurmi vihreämpää? :D Ei se ole. Samaa nurmea se on, mutta eri omistajan tontilla vain.
Todelliset, aidot ihmiset varmaankin kuolevat sukupuuttoon tätämenoa.
Jaaha, heräs uteliaisuus, pitäskö mun luoda treffeihin joku rohviili, nähdäkseni mitä siellä siis on ;)

Lue lisää

Kun mä en haluaisi laastariksi mutta se on näyttänyt olevan viime vuosina ainoa keino saada joku kauniita puhuva nainen netistä lähelle. Haluaisin tai siis halusin perhettä vuosikaudet ja konservatiivisen ajattelun omaavana vaatimuksiin olisi kuulunut että se lapsi tehdään rakkaudesta ei hetken huumasta ja kun tulee eka erimielisyys niin erotaan. Vuosia kun olen katsellut tuota meininkiä niin en enään halua lasta tuohon väliin. Lapsen pitäisi elää ehjässä perheessä ei palloteltavana eroperheessä. Kun siihen ei näemmä ihmiset kykene en minä myöskään sitten sitä lasta enään halua. Yhtälailla haluaisin sen parisuhteen ja yhteistä elämää. Se on lähes yhtä mahdoton haave vaikka se lasten teon harjoittaminen tähän verraten on astetta helpompaa.
Olen tavallaan ollut jo pitkään siinä puun ja kuoren välissä tämän asian kanssa ja kun luonto jokatapauksessa ajaa naisia kohden niin siksi olenkin jopa tyytyväinen noihin että mua käytetään laastariksi vaikka herkkänä ihmisenä otan sen tosiasian sitten todella raskaasti kun ne pakit tulee.
Kaipaan kuitenkin läheisyyttä.

Mä ihmettelen miten toiset ihmiset tuon tekee. Mennään parisuhteeseen ollaan siinä jokunen vuosi, erotaan ja eron jälkeen on heti uusi jonka kanssa eletään jokunen vuosi.
Miten ihmeessä toisilta tuo perus asia onnistuu noin helposti? Itse jos saan suhteen niin on työn ja tuskan takana että se kestäisi edes kolme kk puhumattakaan vuodesta ja kun se ero tulee niin olen kyllä niin hajalla että en kykenis edes ajattelemaan uutta. Tai no lapsellinen olin pari vuotta sitten kun todellinen elämäni rakkaus jätti puolenvuoden jälkeen ilman eri syytä ja oli jo seuraavalla viikolla s24 deiteillä niin vetäsin kyllä sellaisen kilpailu asetelman että katsotaan kumpi on kiinnostavampi sinkku markkinoilla. Ihme tuurilla löysin tai minut löysi jopa samasta kaupungista kaksikin naista joihin tutustuin. Itseasiassa asuivat saman kadun vastakkaisissa päissä. Kumpikin kiinnostui minusta ja olinkin tilanteessa kumman valitsen. No deitti maailman tapojen mukaan kauniimman. Itseasiassa en edes käsitä mitä tämä henkilö näki minussa sillä hän oli kaupunkimme suht julkisessa yrityksessä töissä ja olin salaa hänestä haaveillut jo vuosia ja yhtäkkiä törmään tuohon kaunottareen deiteillä ja vieläpä hän kiinnostui minusta. No koko juttua kesti taaskin se pari kk kunnes hän jätti. Toisaalta oli ihan sama vaikka jätti sillä surin mielessäni edelleen tätä entistä.
On se vaikeaa todella. Kuten sanoin on itsetuntoni kyllä lopulta totaalisen nujerrettu tuolla deiteillä ja olen itsepäisyyttäni pari "herkkua" menettänytkin vaan syystä että en usko itseeni enkä näe että kukaan voisi todella minusta kiinnostua. Yhden minusta kiinnostuneen kanssa jouduin tekstari sotaan kun en vaan lopulta uskonut että tuollainen kaunistus voisi minusta kiinnostua. Hän veti asiasta melkoset herneet nokkaan. Toinen kiinnostui minusta pari kk sitten treffeillä. Jo pelkästä kuvasta katsoin että tuohon ilmestykseen mulla ei ole mitään saumaa. Hän suosikkilistasi minut, lähestyi varovasti viestillä kehuen profiiliani, antoi sposti osoitteen jolla tutustuisimme vielä paremmin toisiimme, kertoi harrastuksistaan (kennelin pitäjä koira kasvattaja) ja antoi itsestään tietoja enemmänkin. Kun näin hänestä lisää keikistely kuvia koirien kanssa tuli vaan totaalinen stoppi. EI NOIN KAUNIS IHMINEN VOI OIKEASTI NÄHDÄ MUSSA MITÄÄN Turhaan avauduin tästä asiasta sen jälkeen kun hän pyysi treffeille syömään kanssaan ja yllättäen hänen kiinnostus lopahti.
Itse en siitä yllättynyt vaan ajattelin että parempi kun en lähtenyt pakkeja hakemaan kun saahan hän kenet haluaa. Miksi hän sitten minuun haluaisi tutustua.
Joo harmittaa jälkeenpäin mutta siinä vaan käy lopulta niin jos joka kerta kun ajat pyörällä sä kaadut. Kun sä kaadut sadannen kerran ja vahingoitat itseäsi niin ei siihen sadanteenensimmäiseenkään ajokertaan juuri luottoa löydy.

Tehe vain rohviili:) Kai sää ny jonkun löydät, ei se ainakaan näin vaikeeta voi olla:))

IkisinkkuDeittaaja kirjoitti:

Kun mä en haluaisi laastariksi mutta se on näyttänyt olevan viime vuosina ainoa keino saada joku kauniita puhuva nainen netistä lähelle. Haluaisin tai siis halusin perhettä vuosikaudet ja konservatiivisen ajattelun omaavana vaatimuksiin olisi kuulunut että se lapsi tehdään rakkaudesta ei hetken huumasta ja kun tulee eka erimielisyys niin erotaan. Vuosia kun olen katsellut tuota meininkiä niin en enään halua lasta tuohon väliin. Lapsen pitäisi elää ehjässä perheessä ei palloteltavana eroperheessä. Kun siihen ei näemmä ihmiset kykene en minä myöskään sitten sitä lasta enään halua. Yhtälailla haluaisin sen parisuhteen ja yhteistä elämää. Se on lähes yhtä mahdoton haave vaikka se lasten teon harjoittaminen tähän verraten on astetta helpompaa.
Olen tavallaan ollut jo pitkään siinä puun ja kuoren välissä tämän asian kanssa ja kun luonto jokatapauksessa ajaa naisia kohden niin siksi olenkin jopa tyytyväinen noihin että mua käytetään laastariksi vaikka herkkänä ihmisenä otan sen tosiasian sitten todella raskaasti kun ne pakit tulee.
Kaipaan kuitenkin läheisyyttä.

Mä ihmettelen miten toiset ihmiset tuon tekee. Mennään parisuhteeseen ollaan siinä jokunen vuosi, erotaan ja eron jälkeen on heti uusi jonka kanssa eletään jokunen vuosi.
Miten ihmeessä toisilta tuo perus asia onnistuu noin helposti? Itse jos saan suhteen niin on työn ja tuskan takana että se kestäisi edes kolme kk puhumattakaan vuodesta ja kun se ero tulee niin olen kyllä niin hajalla että en kykenis edes ajattelemaan uutta. Tai no lapsellinen olin pari vuotta sitten kun todellinen elämäni rakkaus jätti puolenvuoden jälkeen ilman eri syytä ja oli jo seuraavalla viikolla s24 deiteillä niin vetäsin kyllä sellaisen kilpailu asetelman että katsotaan kumpi on kiinnostavampi sinkku markkinoilla. Ihme tuurilla löysin tai minut löysi jopa samasta kaupungista kaksikin naista joihin tutustuin. Itseasiassa asuivat saman kadun vastakkaisissa päissä. Kumpikin kiinnostui minusta ja olinkin tilanteessa kumman valitsen. No deitti maailman tapojen mukaan kauniimman. Itseasiassa en edes käsitä mitä tämä henkilö näki minussa sillä hän oli kaupunkimme suht julkisessa yrityksessä töissä ja olin salaa hänestä haaveillut jo vuosia ja yhtäkkiä törmään tuohon kaunottareen deiteillä ja vieläpä hän kiinnostui minusta. No koko juttua kesti taaskin se pari kk kunnes hän jätti. Toisaalta oli ihan sama vaikka jätti sillä surin mielessäni edelleen tätä entistä.
On se vaikeaa todella. Kuten sanoin on itsetuntoni kyllä lopulta totaalisen nujerrettu tuolla deiteillä ja olen itsepäisyyttäni pari "herkkua" menettänytkin vaan syystä että en usko itseeni enkä näe että kukaan voisi todella minusta kiinnostua. Yhden minusta kiinnostuneen kanssa jouduin tekstari sotaan kun en vaan lopulta uskonut että tuollainen kaunistus voisi minusta kiinnostua. Hän veti asiasta melkoset herneet nokkaan. Toinen kiinnostui minusta pari kk sitten treffeillä. Jo pelkästä kuvasta katsoin että tuohon ilmestykseen mulla ei ole mitään saumaa. Hän suosikkilistasi minut, lähestyi varovasti viestillä kehuen profiiliani, antoi sposti osoitteen jolla tutustuisimme vielä paremmin toisiimme, kertoi harrastuksistaan (kennelin pitäjä koira kasvattaja) ja antoi itsestään tietoja enemmänkin. Kun näin hänestä lisää keikistely kuvia koirien kanssa tuli vaan totaalinen stoppi. EI NOIN KAUNIS IHMINEN VOI OIKEASTI NÄHDÄ MUSSA MITÄÄN Turhaan avauduin tästä asiasta sen jälkeen kun hän pyysi treffeille syömään kanssaan ja yllättäen hänen kiinnostus lopahti.
Itse en siitä yllättynyt vaan ajattelin että parempi kun en lähtenyt pakkeja hakemaan kun saahan hän kenet haluaa. Miksi hän sitten minuun haluaisi tutustua.
Joo harmittaa jälkeenpäin mutta siinä vaan käy lopulta niin jos joka kerta kun ajat pyörällä sä kaadut. Kun sä kaadut sadannen kerran ja vahingoitat itseäsi niin ei siihen sadanteenensimmäiseenkään ajokertaan juuri luottoa löydy.

Tehe vain rohviili:) Kai sää ny jonkun löydät, ei se ainakaan näin vaikeeta voi olla:))

Lue lisää

Huihai siulle :)
Palaan tarinoimaan kanssasi, jahka palaan kotiin pääsiäisreissultani täältä kauneimmasta järvi-suomesta:)
Vietän virtuaalivapaata muutaman päivän.
Mukavaa ja rentoa pääsiäistä sinulle sekä onnea ja iloa mahdollisiin treffeihin pässiäisloman aikana :)

sopivastiPyöreä kirjoitti:

Huihai siulle :)
Palaan tarinoimaan kanssasi, jahka palaan kotiin pääsiäisreissultani täältä kauneimmasta järvi-suomesta:)
Vietän virtuaalivapaata muutaman päivän.
Mukavaa ja rentoa pääsiäistä sinulle sekä onnea ja iloa mahdollisiin treffeihin pässiäisloman aikana :)

Lue lisää

Kiitos samoin sinulle ja mikäs täällä kauniissa järvi-suomessa asuessa:)
Treffeistä ei ole pelkoa eihän tuo henkilö ole edes niitä vielä ehdottanut ja muutenkin pyhät menee töissä ja viikonloppu mökkeillessä:)

"...etten ole tarpeeksi komea heille"
"...mutta karisma näyttää puuttuvan"

Karisma ja ulkonäkö ovat kaksi ihan eri asiaa. Itse pidän karismaa paljon ratkaisevampana kuin ulkonäköä.

helka kirjoitti:

"...etten ole tarpeeksi komea heille"
"...mutta karisma näyttää puuttuvan"

Karisma ja ulkonäkö ovat kaksi ihan eri asiaa. Itse pidän karismaa paljon ratkaisevampana kuin ulkonäköä.

Lue lisää

Tuo on sinänsä totta, ulkonäkö on vain osa karismaa... mutta nyt lasken ulkonäköön myös fyysisen olemuksen: äänen, voimakkuuden tunteen liikkeissäni, pituuteni (tai lyhyyteni), ryhtini. Lisäksi ulkonäkö vaikuttaa myös itsetuntoon: on helpompi hymyillä ja tehdä rohkeita flirttejä jos tietää että se todennäköisemmin ei ole ällöä vastapuolen mielestä koska on itse söpön ja kivan ja karismaattisen näköinen.

Jotenkin ajattelen, että karisma on kuitenkin sellainen 60% ulkonäköä, hyvät jutut ja muut henkiset ominaisuudet ovat se 40%. Mutta arvioni voi olla väärä. Lisäksi epäilen aina, että kuinka paljon karisma ja kuinka paljon vain ulkonäkö merkkaa lyhyillä treffeillä, kun ei oikeasti päästä minnekään tekemään mitään jossa voisi todistaa olevansa hyvä tyyppi.

Kiitos kysymästä on vaihdettu jo:)

Aina päishän kun turjan lappalainen. Sopivasti pyöreänkään kannata tyhjää tuohon tuhlata!