YO-tutkinnon vaatima ÄO

Henkilökohtainen mielipide on että kunhan on yli 70-75 tutkinnon saa läpi. Eihän siellä muuta kuin kerätään tietoa, jonka taas määritän viisaudeksi, että tietää asioita. Älykkyys taas olisi sitä, kuinka hyvin ja nopeasti nämä opetetut asiat sisäistät, joten tietenkin opiskeluvauhdissa olisi hyvä olla ainakin siinä 100 pinnassa äo ettei olisi hirveästi ongelmia opiskelussa.

Että varmaan tuo 91-100 sijoittuisi tuon C luokan arvosanaksi ja sitä alemmilla pääsee juuri ja juuri läpi ja sitten on tietenkin toisinpäin.

Tosin, tärkein juttu tässäkin millä arvosanoilla suoriutuu yo:ksi taitaa olla motivaatio ja ilmapiiri.
Jos luokassa on näitä keskenkasvuisia muka "aikuisia" niin opiskelusta ei tule juuri mitään. Esimerkki ilmapiiristä.

Tiedän monia, joilla tökkii yksi aine läpi elämän. Yleensä se on ruotsi tai matikka mutta on myös niitä, joille kompastuskivi on englanti. Myös lukivikaiset läpäisevät yo-kirjoitukset mutta he saavat armahduksia. Toisilla kestää lukio 4 vuotta vaikeuksien takia. Ovatko he sitten tyhmempiä kuin ne jotka suorittaa aikataulussa? Eniten arvosanoihin vaikuttaa ahkeruus ja motivaatio. Ne jotka tietävät pyrkivänsä yliopistoon, todennäköisesti tekevät parhaansa lukiossa.

Suorittaakohan nykyisin noin 40% ikäluokasta lukion?
Jos ajatellaan, että se ryhmä olisi puhtaasti se gaussin käyrän yläpään ryhmä, niin ehkä 40% lähtee jostakin ÄO 105 kohdalta.
Koska kuitenkin osa älykkäämmistä ei mene lukioon, niin he korvautuvat tyhmemmillä, joten väitän että lukion suorittaneet lähtevät jostakin ÄO 100 kohdalta.

Netistä lunttasin, että esim 2012 kirjoitti 28000 oppilasta ja ikäluokan suuruus oli noin 61000. Eli 45% suorittaisi yo-tutkinnon.

Jos tuo ryhmä olisi suurin piirtein (sd 15) ÄO 100 - 130 niin ÄO 110 olisi tuon ryhmän keskikohta ja tyypillinen C:n kirjoittajan ÄO olisi noin 110.

Käytännössä varmasti löytyy ryhmästä alle ÄO 100 oppilaita, mutta väitän, että vaikeukisa heillä on pysyä perässä.

Pääsee läpi jos vain jaksaa lukea ja valitsee sellaiset aineet joista saa ainakin A:n.

Mensan testistä oma tulos (keskihajonta 15) ÄO suurempi kuin 135 eli maksimipistemäärä nykyisestä testistä, itsellä C:n paperit, kun ei voinut vähempää kiinnostaa silloin aikanaa lukio vaan meni aivan kapinoimiseksi...

Voit rykäistä vaikka ällän laput ihan vaan keskivertoälykkäänä ja siihen ei vaadita kuin istumalihaksia.

Sain C:n paperit lukiosta ja kiitettävät yliopistosta (fysiikka). Älykkyystestit ovat olleet helppoja. Ala-asteella minut poistettiin luokasta monesti ja olin usein jälki-istunnossa. Kouluun oli matkaa n. 5km, eikä koskaan ollut kyytiä. Yläasteella ja lukiossa masentelin ja halusin vain kuolla pois. Tunnit vietin mielikuvitusmaailmassani. Vapaa-aika meni kotitöihin. Duunarivanhemmat vastustivat opiskelua. Isä olisi halunnut minusta sähkömiehen ja oli sitä mieltä että töitä oppii vain tekemällä. Äidille oli ihan sama mitä tekee kunhan vain uskoo Jeesukseen ja Jumalaan. Kasvoin pienessä kylässä metsän keskellä. Myöhemmin olen selvittänyt isän sukua, josta ei ole koskaan puhuttu mitään. En ole enää yhtään yllättynyt lahjakkuudestani.

Lukiossa hyvän motivaation ja opiskelutekniikat omaava peittoaa helposti lahjakkaan saamattoman. Lukiosta kyllä selviää, ellei ole kehitysvammainen (äo < 70), jos vain opiskelee. Mitään tarkkaa lukion suorittamiseen vaadittavaa äo-arvoa on mahdotonta sanoa, koska muut asiat vaikuttavat enemmän kuin itse älykkyys. Toisaalta lukioon pääsemiseksi vaaditaan tietty keskiarvo n. 7-9, mikä karsii lahjattomia saamattomia.

Voidaan ajatella, että keskimäärin lukion ja yo-kirjoituksien suorittaneet ovat älykkyystasoltaan jotain tiettyä. Oletettavasti kehitysvammaisia ei ole kirjoituksiiin kovinkaan usein tuotu, joten voimme turvallisesti esittää olettamuksen, että suuri osa, ehkä jopa puolet kirjoitukset läpäisseistä ovat ainakin tasolla 100, eli väestön keskimääräisellä älykkyystasolla.

Ikäluokkien koko on noin 60 000 yksilöä. Ikäluokista käsittääkseni lähes puolet läpäisee yo-tutkinnon. Muistaakseni älykkyysosamäärä jakautuu väestössä siten, että 2/100 voi olla tasolla 130. Suomessa on siis satatuhatta yksilöä, joiden tilastollinen älykkyysosamäärä on 130. Olisi perin eriskummallista olettaa, että teidän luokkanne olisi suurempi poikkeus tässä maailman järjestyksessä.

Koko ikäluokastanne kaksi prosenttia on 1200 yksilöä. Puolet heistä ei tule lukioon ollenkaan. Jää 600 nokkelaa ja sanavalmista yhteiskuntakelpoista neroa.

Varmasti teidän joukossanne nuo kuusisataa neroa näkyvät jotenkin. Oletko itsesi lisäksi huomannut luokallanne muita?

Mistä kumpujen yöstä kumpuavat nämä asenteet?

Miksi ammattiin opiskeleva ja elinkeinon saava olisi jotenkin tyhmempi kuin yliopistoon lukion jälkeen pyrkivä nuori. Ammattikoulun jälkeen voi myös hakea yliopistoon taikka ammattikorkeaan. Ammattitutkinnon jälkeen voi myös kirjoittaa itsensä ylioppilaaksi. Siis ilman mitään lisäopintoja. Sen kuin menee kirjoituksiin ja taiteilee kynällään itsensä älykkäiden joukkoon.

Voi maailman ja eräiden yksilöiden turhamaisuutta.

Olisi fasistisen kivaa, että meillä olisi testi, joka kertoisi kunkin paikan tässä yhteiskunnassa. Olisi kiva tietää kuinka pärjäisit siinä?

Matematiikka on ulkoa opettelua ja perustuu muistamiseen. Pitää muistaa mistä kadunkulmista käännytään että osaa perille.

Jos tämä kirjoitus auttaa jotain joskus, niin sitä parempi...

Muistan testanneeni itsen tädin luona (osa suvusta on musikaalista ja osa älykkäällistä), yhden vinkin sanon ja se on se että meidän suku kutsuttiin laulamaan saksaan, ei menty, meidät (sukuni vanhemmat kutsuttiinn uudelleen aatun aikaan) Ei menty silti (voisin kertoa pari oopperalaulajaa jotka laulivat isovaarini lauluja)

Itse en osaa aina kirjoittaa suoraa suomea vedän kännit joka viikonloppu, mutta nyt soitan kitaraa, rumpuja ja olen koittanut soittaa suutanikin.

Itse en osaa mitään, suku halusi testata, en edes ottanut tosissaan, velipoika kertoi että mennän 180 tuntumalla, mutta huomatkaa oikeinkirjoitus, ja omastamielestäni en ole yhtään enempää, jaksan vain kännissä vääntää pidempään!!!

Plus pria soitinta soitan.